Sääharrastus apuvälineenä

Monesti on niin, että luonnosta (kuten kasveista) kiinnostunut ihminen on kiinnostunut myös muusta ympäristöön liittyvästä asiasta. Näin on minunkin kohdalla ja yksi tällainen intressi on meteorologia. Kaikkien kasvien kasvattajien kannattaakin olla säästä kiinnostuneita, sillä niinkuin hyvin tiedetään, niin näin pohjoisessa säällä on suuri merkitys kasvien viljelyyn. Tässäkin projektissa on joskus hyvin oleellista tietää tulevan sään kehitystä ainakin n. viikko eteenpäin, jotta osaa varautua tehtäviin toimenpiteisiin vähän etukäteen. Tehtävien koordinointi onnistuu siten paremmin ja kasveille voi esim. manipuloida jonkin uhan, kuten hallan tullessa paremmat olosuhteet. Projektini taimikasvatuksessa minulla on ollut käytettävissä esim. pieni kasvihuone, jota voi lämmittää tarpeen mukaan hallan /yöpakkasen torjunnassa. Näin olen saanut keväällä joitakin kasveja n. kuukautta Suomen luontoa aikaisemmin puhkeamaan kasvuun ja vastaavasti syksyllä jatkettua kasvukautta marraskuun alkuunkin.

Meteorologia on tosin muutenkin mielenkiintoista, joten sen parissa vietän aikaa myös tämän projektin ulkopuolella. En ole koskaan virallisesti opiskellut alaa, mutta itseopiskelua on takana kiinnostuksen mukaan jo vähän päälle 10 vuotiaasta asti. Erityisen mielenkiintoinen osa-alue on ollut esim. erilaiset sääkartta-aineistot ja sääilmiöistä pidän eniten juuri ukkosesta. Se lienee meteorologiasta kiinnostuneilla erittäin yleistä, että pitää voimakkaista sääilmiöistä. Minullakin on haaveena joskus nähdä jopa tornado paikan päällä...

Mistä sitten löytää hyvää säämateriaalia, vaikkapa ennusteiden suhteen? Kaikkein parhaimmiksi sääsivustoiksi netissä olen havainnut saksalaisen Wetterzentralen ja brittiläisen Weatheronlinen. Kummassakin esim. juuri sääkartta-aineistot ovat erinomaisia. Ne ovat suorastaan ammattimaista laatua ja niiden perusteella voi itse erinomaisesti päätellä tulevaa sääkehitystä. Tämä on selvä etu esim. Ilmatieteen laitoksen antamaan sisältöön tai vaikkapa tv-meteorologien tarjoamaan säätietoon verrattuna. Monet säätilanteet olen saanutkin selville näiden avulla joskus jopa pari kolme päivää ennen kuin tv-meteorologit ovat niistä kertaakaan hiiskuneet 5:n vuorokauden ennusteissaan. Valitettavasti joidenkin Wetterzentralen kaltaisten aineistojen tulkinta vaatii vain hyvin paljon perehtyneisyyttä asiaan, ennen kuin niiden sisällöstä voi saada riittävästi irti.

Jos kuitenkin osaa tulkita sääkarttoja hyvin, niin Wetterzentrale tarjoaa myös herkullisena erikoisuutena kartta-arkiston, joka kattaa lähes katkeamattomana sarjana ilmanpainekartat jopa vuoden 1899 alusta. Aivan! Niiden karttojen perusteella voi päätellä paljon mielenkiintoista. Voi esim. katsoa, kuinka sääkartoissa näkyi kylmä maaliskuu talvella 1961 - 1962, joka oli eilisen sääuutisen mukaan edellisen kerran koko talven kylmin kuukausi. Tai vaikkapa minkälainen säätilanne Euroopassa oli, kun Suomessa oli lähihistorian pahin tornadosarja eli ns. Tornado Outbreak. Tuolloin vuonna 1899 oli Suomessa itse asiassa kaikkien aikojen pahin tunnettu tulva, joka tiedetään myös nimellä Valapaton tulva. Siihen johtaneet säätilanteet näkyvät myös selvästi noista arkiston kartoista. On tosin huomattava, että noin vanhojen aikojen uudestaan konstruoidut kartta-aineistot ovat sisällöltään suurpiirteisempiä kuin nykykartat ja ne eivät myöskään kata koko Eurooppaa.