Tuesday, February 20, 2007

Muutoksen tuulia 3 - Winds of change 3

Eilen ja tänään poistin tästä blogista kaikki Viikon kasvi -sarjan merkinnät paria poikkeusta lukuun ottamatta. Tämä on osa edellisessä merkinnässä mainitsemaani muutosta bloggaamisessani. Ko. merkinnät ovat vielä tallessa draft -muodossa ja niissä olevia asioita ja kuvia ilmaantuu jossakin vaiheessa toisessa ympäristössä... Tämä blogi tulee sisältämään lähinnä vain arboretum-projektiini liittyviä merkintöjä, joten merkintöjen poisto jatkuu pian edelleen.

Huomasin merkintöjä poistaessani, että joihinkin vanhoihin merkintöihin oli laitettu kommentteja jo kauan aikaa sitten huomaamattani; en ollut tarkistanut niitä useisiin kuukausiin. Kiitos kuitenkin niistä ja voitte kommentoida jatkossakin missä tahansa blogissani! Vanhoihin merkintöihin liittyviä kommentteja en tarkista säännöllisesti, jolloin vastausta pian haluavien kannattaa esim. viitata tuoreimmassa merkinnässä ko. vanhaan. Postiakin voi lähettää.



During yesterday and today i removed all posts in the "Viikon kasvi" (Plant of the week) series not counted for couple of exceptions. This is a part of the transformation in my blogging as i mentioned in the previous post. These mentioned posts are yet stored in the draft forms and matters and pictures in them will appear at some point in an other environment and also translated in english... This blog will contain mostly posts associated with my arboretum project, so the removing of posts will continue soon further.

As i removed the posts i discovered, that there had been added comments in some old posts long time ago without me knowing; i hadn't been checked them in several months. I thank you for them though and you can comment on any of my blogs in the future as well! I don't check regularly comments associated with old posts, so therefore those who want an answer quickly it's better to refer to the old in question in the newest post. You can also send mail.

Monday, February 12, 2007

Muutoksen tuulia 2 - Winds of change 2

Olen nyt muuttanut kaikki blogini uusiin Google -versioihin. Sen mahdollistamana laitan jossakin vaiheessa nimilaput merkintöihini, mutta ennen sitä on paljon muuta puuhaa. Olen pohtimassa viime vuonna ottamieni kasvivalokuvieni julkaisemisstrategiaa tässä blogimaailmassa. Olen lopettanut toistaiseksi kasvikuvien julkaisemisen Flickr -sivuillani, mutta olen ladannut sinne kuviani koko ajan; jo yli 2000 kpl. Todennäköisesti tulevan kasvukauden aikana sarjajulkaisen jossakin määrin näitä kuviani.

Lisäksi harkitsen mahdollisuutta erottaa tämä blogi vain arboretumaiheeseeni ja julkaista kaikki muut kasviesittelyt ja niihin liittyvät asiat omassa blogissa ja / tai Flickr -sivuilla (?), joka (jotka) olisi ikään kuin kasvikuvakirja. Valitettavasti joudutte olemaan kanssani kärsivällisiä. Aihepiiri on kuitenkin osaltaan luonnostaan hidas ja pitkäjänteinen ja tehtävää on jopa useaksi vuodeksi :) Monet kuvistani ovat myös joka tapauksessa luonteeltaan ajattomia, joten tavallaan mitä väliä silloin on julkaisun ajankohdalla..? Em. takia saatan lähiaikoina poistaa tästä blogista vanhoja merkintöjä, koska siirrän niitä uuteen ympäristöön ja samalla voin muuttaa niitä.

Viime viikon pakkasista totean lopuksi, että onneksi monilla eteläisen Suomen alueilla kaikkein kylmimmät ennusteet jäivät toteutumatta. Esim. Helsingissä oli kylmimmillään vain n. -20 astetta ja pari astetta alle. Toisaalta paikoin sisämaassa oli hurjan kylmää, kuten Hämeenlinnassa -30 asteesta jopa -35 asteen tienoille paikasta riippuen. Tämä takia tulevana keväänä ja kesänä joillakin kasveilla tulee näkymään tuhoeroja etelärannikon ja joidenkin sisämaa-alueiden välillä Etelä-Suomessa. Onneksi arboretumini kasvit eivät olleet kylmimmillä alueilla...



I have now transformed all my blogs into new Google -versions. As made possible by that i will add labels into my posts at some point, but there are a lot of other things to be done before that. I'm thinking about a publishing strategy within this blog world concerning the plant photos i captured last year. I have stopped publishing plant photos in my Flickr pages for now, but i have added continuously pictures there; allready more than 2000 pieces. Propably during the coming growing season i will serial publish these pictures in some degree.

In addition to that i'm thinking about a possibility to divide this blog into my arboretum theme only and publish all other plant presentations and matters associated with them in their own blog and / or Flickr pages (?), what (which) would be like a photo book of plants. Unfortunately you are forced to be patient with me. However the subject matter is naturally slow and sustained and there are tasks to be done in amounts worth of many years :) Many of my pictures are in any case timeless in nature, so in that case what difference there is then in a way with the time of the publishing..? Due to the mentioned i might remove some old posts from this blog in the near future, because i will move them into a new environment and i can transform them (at the same time i will also translate them in english) at the same time.

To the end i mention about the frosts of the last week, that fortunately in many areas in southern Finland the coldest forecasts didn't come true. For example in Helsinki there was only -20 C and a couple of degrees under at the coldest. On the other hand there was locally very cold in inland areas, like in Hämeenlinna where there was from -30 C to even about -35 C depending of the place. Due to this during the coming spring and summer there will be visible in some plants damage differences between southern coast and some inland areas in southern Finland. Fortunately plants of my arboretum weren't in the coldest areas...

Tuesday, February 06, 2007

Talven viilto kasvihuoneilmiöön - Cut of winter into the greenhouse effect

Viimeistään tänään on suojattava talvenarat kasvit, jos sellainen on jäänyt tekemättä lumettomana aikana. Nyt alkaa nimittäin jopa ennätyksiä lähenevä pakkasaalto (viimeisimmät sääennusteet ovat jopa tuon linkin lukemia kylmemmät)! Lämpötilat laskevat Etelä-Suomessa tulevan tiistain - torstain välillä öisin jopa selvästi -30 asteen kylmemmälle puolelle ja etelärannikollakin Helsinki mukaan lukien paikoin -30 asteen tienoille.

Arkojen kasvien juuriston päälle voi kasata lunta kymmeniä senttejä, joka on tässä vaiheessa lähes ainoa kunnollinen tapa suojata kasveja. Valitettavasti tämän hetkinen jäätynyt suojalumi on siihen tarkoitukseen melko huonoa. Ilmava vastasatanut pakkaslumi olisi paljon parempaa. Tämän takia jätän nyt suojaamatta taimikasvatuspaikkani kasvit, mutta nyt tulee testattua eri lajien pakkasen kestävyyttä. Kiinnostavaa... Kevään aikana raportoin sitten tuhoista sekä ko. paikalla että arboretumissani Sipoossa.

Lisäksi on todettava, että monet kasvit ylipäätään ovat nyt vaaravyöhykkeessä eteläisessä Suomessa, koska joulu- ja tammikuun ennätyslämpimyys herätti joitakin lajeja kevääseen jossain määrin. Tulevien tuhojen määrästä ja laajudesta ei voi vielä tehdä mitään arvioita, koska tämä tilanne on sen verran ennenkokematon.

Niin, kasvihuoneilmiön voimistumisesta huolimatta minua ei yllätä ollenkaan tällaiset kylmät jaksot. Asiaan voi kuulua juuri sellainen, että pitenevien lämpimien jaksojen välissä voi olla lyhyitä toisen ääripään sääjaksoja. Tavanomaiset säät vähenevät ja ääripäät yleistyvät; yhä enemmän lämmintä ja yhä vähemmän kylmää, mutta lämmin on todella lämmintä ja kylmä todella kylmää... Näinkö olisi käymässä...?



At the latest today one must protect winter sensitive plants (in Finland), if that have been remained undone during the snowless period. Namely now starts even near record breaking frosty period! Temperatures will drop in southern Finland between coming tuesday - thursday during nights even clearly colder than -30 C and also by the southern coast including Helsinki around -30 C locally (these readings are usually rather rare in southern Finland, but they happen every winter many times in Lapland).

On the root areas of winter sensitive plants one can spread several centimetres of snow, which is almost the only proper way to protect plants at this stage. Unfortunately the frozen melted snow of this moment is rather bad for that purpose. Airy freshly fallen frosty snow would be much better. Due to this i leave plants unprotected in my nursery place, but now the frost tolerance of different species will be tested. Interesting... I will report damages then during spring both in this place and in my arboretum in Sipoo (a town rather near Helsinki).

In addition it must be noted, that many plants in general are now in danger zone in southern Finland, because the record breaking warmth during december and january woke some plants into spring in some degree. There cannot be done any estimates yet of the amount and vastness of coming damages, because this situation is never experienced before in such a way.

So, despite the strenghtening of the greenhouse effect i'm not surprised of these kinds of cold periods. The matter can include the fact, that among lengthening warm periods there can be short periods of the other extreme. Average weather situations will decrease and the extremes will increase; further more warm and less cold, but the warmth will be very warm and the cold very cold... Will this be happening...?

Sunday, February 04, 2007

Muutoksen tuulia - Winds of change

Tuo helmikuun ensimmäisen päivän mielenilmaus jäi Suomessa hyvin torsoksi. Ehkä syy oli siinä, että tieto siitä jäi hyvin viimetinkaan ja se ei levinnyt esim. blogien parissa juuri ollenkaan (?). Itse noudatin neuvoa, mutta havaintoni mukaan naapurustossakin paloivat asuntojen valot valtoimenaan koko ajan. No, kyseessä oli tietysti "vain" symbolinen ele, jolla olisi ollut käytännössä vähän vaikutusta energian kulutukseen joka tapauksessa. Pahempi kai, jos tuon mielenilmauksen jääminen torsoksi kertoisi ihmisten suuresta välinpitämättömyydestä...

Muutoksen tuulet eli kasvihuoneilmiön voimistuminen taitaa kuitenkin vääjäämättä edetä reippaasti lähimmän 100 vuoden aikana. Uskon näin, koska skeptisyyteni ihmiskuntaa kohtaan on suuri tätä koskien; niin suuren ilmiön hillitseminen saati sen etenemisen pysäyttäminen kokonaan vaatii niin suuria ponnisteluja niin lyhyessä ajassa (korkeintaan 10 - 30 vuotta) kansainvälisesti kaikkien kulttuurien kesken, että ihmiskunnalla ei ole tarpeeksi resursseja sellaisen toteuttamiseen. Ei henkisiä eikä käytännöllisiä, koska tähän mennessä nähdyn perusteella usean miljardin ihmisen kokoinen kulttuurillisesti ja lähtökohtaisesti erittäin sekalainen joukko johtajineen ei voi olla yhdessä riittävällä tavalla yhteisen projektin parissa.

Äärimmäisiin sääoloihin ja niiden seurauksiin totuttautuminen ja varautuminen ovat tietysti seikkoja, joihin ko. muutos pakottaa meidät kaikki ja se aiheuttaa ikäviä kokemuksia, vaivaa selviytyä niistä ja se vaatii voimaa hyväksyä niitä. Se merkitsee mm. niiden huomioonottamista kaupunkisuunnittelussa, maisema-arkkitehtuurissa, ulkoilutottumuksissa (mm. talviurheilumahdollisuudet vähenevät), asuinpaikan valinnassa jne. Ja senhän tiedämme, että tässä vaaditut elämäntapojen muutoksetkin ottavat aikaa ja kykyä vaihtelevasti kulttuureista ja ihmisistä riippuen.

Tehtävää olisi siis erittäin paljon. Se on kuin pitäisi edellisenä iltana ja yönä tehdä viime tinkaan jätetyn työn kahden viikon mittainen työpanos ennen aamun deadlinea. Se joka haluaa tehdä asioita tunnollisesti kunnolla voi murtua liiallisten paineiden alla, ja se jolla on taipumusta suorittaa tehtäviä ylimalkaisesti voi pistää ns. läskiksi. Tällainen voi koskea kokonaisia kansakuntia eikä vain yksittäisiä ihmisjoukkoja tai ihmisiä. Osa ihmisistä ei myöskään edes pakon edessä kykene olemaan tai juuri siitä syystä voi olla riittävästi osana projektia.

Em. mainittu ei siis jätä enää varaa sellaiselle pitkäjänteiselle työlle, joka tuottaisi tuloksen halutulla tavalla (ilmaston muutoksen ehkäisemisen). Toki hyvin pitkällä aikajänteellä (satoja vuosia) vähäinenkin yritys ilmiön etenemisen pysäyttämiseksi voi näkyä suuresti esim. 150 - 300 vuoden kuluttua ja olla tärkeää ja ratkaisevaakin joillekin silloisille ihmisille ja luonnolle. Ei siis kannata luovuttaa kokonaan, vaikka työn tulos olisi vain 20 % toivotusta määrästä / laadusta 50 vuoden kuluttua.

Tätä muutosta on tietenkin "mainostettu" helposti pelkästään pahana asiana, joka johtaa vain kauheuksiin, joita pitäisi pyrkiä koko ajan vain ehkäisemään. Näin voi tietysti olla joillakin maapallon kolkilla. Tässäkin on silti syytä muistaa, että jokaiseen muutokseen sisältyy myös mahdollisuuksia ja positiivisia sävyjä. Tässä tapauksessa ne ovat vain vielä pääsääntöisesti vaikeasti löydettävissä ja piilossa mieliltä ja katseilta vasta muotoutumassa. Mahdollisuudet ovat tässä juuri sitä, että etsisimme muutoksesta positiivisia ilmentymiä siten kuin pystymme niitä mielikuvituksellamme ennakoimaan, kauneuden ja estetiikan tajullamme niitä havainnoimaan ja sielumme syvyydellä ottamaan niitä osaksi elämäämme ja toimintaamme.

Kaikkea energiaa ei siis kannata tuhlata vain torjuntatoimiin tai voivotteluun. On olemassa erilaisia strategioita tämän ongelman edessä. Dilemma lienee se, että mikä strategia olisi paras ja miten niitä voisi laittaa tärkeysjärjestykseen, mihin suunnata resursseja ja miten.
Yksi tärkeä strategia on kuitenkin sopeutuminen muutokseen. Itsessäni olen havainnut viime vuosina ottaneeni tämän strategian yhä enemmän osakseni. Sopeutuminen tässä ei tarkoita mielestäni ollenkaan luovuttamista ja voivotteluun vajoamista. Eikä se tarkoita vain tietoisuuden ja ymmärtämyksen lisäämistä ko. ilmiön olemuksesta, ominaisuuksista ja vaikutuksista, vaan myös kykyä, näkemystä ja tahtoa toimia ympäristön ja ihmisyhteisöjen hyväksi saadun materiaalin perusteella soveltaen asioita käytännössä yhteen sekä muutoksen pakkottamien seikkojen että muutoksen mahdollistamien seikkojen suhteen uudessa ja muuttuvassa tilanteessa.

Sopeutuminen tarkoittaa myös sitä, että valitsee oman elämänalueensa, jossa pystyy antamaan jotain itsestään strategian mahdollisuuksien ja hyvien asioiden esilletuonnissa. Muutos on nyt mahdollisuus kaivaa esiin ihmisyyden kykyä tuottaa ja ylläpitää kauneutta, elämän positiivista substanssia ylipäänsä niin ihmisten välisessä kuin ihmisten ja ympäristön välisessä vuorovaikutuksessa jopa kaikilla elämän alueilla. Tämä luo osaltaan parempia valmiuksia ko. ilmiön kauheuksien kokemiseen ja käsittelemiseen.
Sopeutuminen muutokseen on siten myös itsessään eräänlaista torjuntaa ko. asian negatiivisia ilmenemismuotoja kohtaan. Omalla kohdallani tämä ilmenee tietysti alani (maisema-arkkitehtuuri) ja kiinnostuksen kohteideni parissa. Tammikuun 3. päivänä kirjoitin tässä blogissa jo jotain esim. kasvillisuuden käyttöön liittyvää maisema-arkkitehtuurissa ja maisemasuunnittelussa ylipäänsä.

Viime syksynä perustamani blogitrilogia Maisema - Landscape, Maan Povi - The Bosom Of The Earth ja Taivaankansi - Firmament (käsittäen ne alueet, joilla elämäni pääasiassa tapahtuu, siellä missä asun) on osaltaan tämän sopeutumisstrategian toteuttamista. Dokumentoimalla mm. juuri sen ympäristön ominaisuuksia ja ilmiöitä, jossa kasvihuoneilmiön voimistumisen aiheuttamat seikat ensimmäisenä näkyvät, paljastavat nämä blogit sekä käytännöllistä näkymää ko. ongelmaan (miten ilmenevät muutoksen pakottamat seikat) että henkisiä mielenliikkeitä tämän ihmisen kautta ilmiön kanssa elämisessä (miten ilmenevät muutoksen mahdollistamat seikat). Toivottavasti kykenen pitämään trilogiaa yllä vielä monta vuotta...

Pelkästään viime vuoden aikana sain tallennettua noita blogeja varten todella paljon mm. erikoisia sääoloja, jotka paljastavat jotain viitteitä tästä arveluttavasta tulevaisuudesta. Samalla nämä blogit pyrkivät paljastamaan juuri sitä kauneutta, joka sisältyy myös muutokseen ja jopa epäluonnollisen erikoisiin olosuhteisiin. Sitä kautta haluan muistuttaa, että yrittäisimme yhtäältä nauttia siitä mitä meillä vielä on. Toisaalta muutokseen sopeutuminen on tässä juuri sitä, että meidän täytyy opetella nauttimaan myös uudenlaisista asioista; kuten siitä, että lumeton ja syksyinen talvi voi olla huikea esteettinen runsaudensarvi eikä vain voivotella sitä mikä voi puuttua / olla ns. epäkohta. Se sopeutuu parhaiten, joka hyväksyy ja ottaa osaksi elämäänsä uuden tilanteen ja sen, että jatkuvasti tapahtuu muutoksia joka tapauksessa.




That demonstration of the 1st of February remained a very torso in Finland. One reason might have been, that the information was available so late and it didn't spread for example within blogs at all (?). I personally acted according to the information, but according to my observation there was plenty of lights on all the time in neighbour's apartments. Well, it was "only" a symbolic gesture, which would have had only little effect to the consumption of energy in any case. Worse still i guess, if the demonstration remained a torso would tell about a very big indifference of people...


However winds of change and in other words the strengthening of the greenhouse effect propably will progress greatly during the next 100 years. I believe so, because my scepticism towards mankind is large concerning this; restraining that big phenomenon let alone stopping it completely from proceeding requires so large efforts in such a short period of time (10 to 30 years at the most) among all cultures internationally, that mankind doesn't have enough resources to do so. Not mental nor practical, because according to the evidence seen up to here culturally and basicly a very dispersed group of several billions of people with their leaders cannot be sufficiently on the same project together.

An adaptation and a preparation to extreme weather conditions and to their influences are of course matters, which the change in question will force all of us and it'll cause unfortuned experiences, trouble at getting through with them and it requires a strength to accept them. It means for example an adaptation of these into city planning, landscape architecture, habits of outdoor activities (for example possibilities for winter sports will decrease), choosing one's place for living and so on. And we know here, that the required changes of lifestyles will take time and effort in variable ways according to different cultures and people.

So, there would be things to be done in very large amounts. It's like one would have to do during the previous evening and night before the deadline of the morning a task left in the last moment, which amount of work is worth to the working amount of two weeks. Those who want to do things properly in a conscientious way could break down under pressure and those who's attitude towards making things is superficial could let things fall apart so to speak. This kind of matter can aply to whole nations and not only to single groups of people or individuals. A part of the people cannot take part of a project also even under compulsion or just because of that.

So, the mentioned above doesn't leave room for such a sustained work anymore in the way, that it would produce the wanted result (the prevention of the climate change). Of course in a very long run (hundreds of years) even a minor effort at preventing the change from progressing can appear greatly for example after 150 - 300 years and be then important and crucial for some people and nature living at that time. So one musn't give up completely, allthough the result of the made work could only be 20 % of the wanted amount / quality after 50 years.

Of course this change has been "advertized" easily as a bad thing only, which will only lead into horrible things, which must only be prevented all the time. This can of course be reality in some corners of the world. However also here one must remember, that there are possibilities and positive tones in every change. In this case they are just mostly difficult to find yet and in hiding from minds and eyes in a forming stage only. The possibilities are here just the fact, that we should find positive things from the change in the way we are able to anticipate them with our imagination, observe them with our sense for esthetic and beauty values and take them into our life and activities with our depths of souls.

So all energy musn't be wasted into preventing actions or whining only. There are different strategies at the face of this problem. The dilemma might be, that which strategy would be the best and how one can place them in the order according to importance, where one can direct resources and how. However one important strategy is the adaptation to the change. I have noticed in me, that i have taken this strategy further more as a part of me during last years. To my mind the adaptation to the change doesn't mean at all in here giving up or delving into whining. It doesn't also mean only an adding of consciousness and understanding towards this phenomenon's essence, properties and influence, but also ability, vision and will to act for the environment and human cummunities according to the received material as fusing things together in practise concerning both the matters forced by the change and the matters made possible by the change in a new and changing situation.

The adaptation will also mean, that one will choose hers / his own life area, where one can give something from her- /himself into the taking up of the strategy's
possibilities and good things. The change is now a chance to dig up human's ability to maintain and produce beauty, generally the positive substance of life both in interactions between humans and between humans and environment even in every aspects of life. This will create partly of its own better platforms at experiencing and dealing with dreadfull things caused by the phenomenon. The adaptation to the change is therefore a somekind of preventing in itself towards negative manifestations of the phenomenon. On my account that will appear of course among my profession (landscape architecture) and interests; at the 3rd of January i allready wrote in this blog something about the use of plants in landscape architecture and in planning of environment in general.

The blog trilogy i created last autumn Maisema - Landscape, Maan Povi - The Bosom Of The Earth ja Taivaankansi - Firmament (consisting those areas, where i live and where my life mostly happens) is partly carrying out this strategy of adaptation. As documenting for example just the properties and phenomenons of that environment, where matters caused by the strengthening of the greenhouse effect will firstly appear, will these blogs reveal both a practical view to the problem in question (how will the matters forced by the change appear) and mental emotions via this human at living with the phenomenon (how will the matters made possible by the change appear). Hopefully i'll be able to maintain this trilogy yet for many years to come...

Merely during the last year i was able to capture very much for example peculiar weather conditions for those blogs, which are revealing some hints of this precarious future. At the same time these blogs are trying to reveal just that beauty, what is included in the change and even in unnaturally peculiar circumstances. By that way i want to remind, that in one hand we should be able to enjoy of what we yet have. On the other hand the adaptation to the change is in here just the fact, that we must learn to enjoy new kinds of things as well; like for example how the autumnlike and snowless winter (in Finland) can also be a huge esthetic horn of plenty and not just whine about what can be missing or can be a so called fault. Those will adapt the best, who will accept and take part in to his / hers life a new situation and the fact, that there'll always be a change happening in any case.

Thursday, February 01, 2007

Mielenilmaus ilmastonmuutosta vastaan tänään! - Demonstration against the climate change today!

Työpaikkani postiluukkuun tuli alla oleva viesti. Laitan sen nyt tähän, jotta sana leviäisi vielä lisää. Lukekaa ja ottakaa osaa!:

Into my inbox folder at work came this message underneath. I place it now here, so the word would spread even more. Read and take part!:


5 minuuttia - ei säästääksesi energiaa vaan herättääksesi maailmanlaajuista huomiota.
Helmikuun ensimmäisenä voit osallistua maailmanlaajuisesti suurimpaan
mielenilmaukseen ilmastonmuutosta vastaan!!!
Lukuisat ympäristöjärjestöt pyytävät tämän planeetan ihmisiä pitämään 5
minuutin hiljaisen hetken. Jokainen sammuttakoon kaikki valot,
sähkölaitteet jne. klo. 19.55 ja 20.00 välillä kiinnittääkseen toisten
asukkaiden, tiedotusvälineiden ja poliitikkojen huomion päivittäiseen
energiantuhlaukseen.
Mielenilmaus kestää vain 5 minuuttia, ei maksa mitään, mutta viestii
hallituksille, että ilmastonmuutoksen tulee olla maailman poliitikkojen
asialistan kärjessä.
Miksi juuri tämä päivä?
Helmikuun ensimmäisenä YK julkaisee uusimmat tutkimustulokset ja tosiasiat
ilmastonmuutoksesta.
JOTEN... SAMMUTA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

JA LEVITÄ SANAA!


tässä on kutsuteksti mielenilmaukseen saksaksi, englanniksi ja ranskaksi:
http://oekonews.at/index.php?mdoc_id=1018587

http://www.futurpresent.org/ (sivu ranskaksi, tästä kaikki alkoi)



Turn everything off - On February 1st between 7:55 p.m. until 8 p.m. -
Five minutes

Urgent: action against climate change

On February 1st you can participate in the worldwide greatest action
against
climate change!!!

Various environmental organizations are asking the peoples of this planet
to hold 5 minutes of silence: Everyone should turn off all lights,
electricity etc. between 7:45 until 8 p.m. to bring attention to other
inhabitants, the media and politicians about the daily waste of energy.
An act which takes only 5 minutes, which cost nothing, but shows the
governments that climate change should be on the top agenda of world
politics.

Why this date?
On February 1st the United Nations is publicizing the newest results and
knowledge base on climate change.

SO...TURN OFF!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!


http://www.futurpresent.org/ (site in French, they took initiative)

here is a text calling for action in German, English and French:
http://oekonews.at/index.php?mdoc_id=1018587

spread the word!