Kommentoin tässä vielä tuohon alle laittamani Helsingin Sanomien uutisen käyttämää sääsanastoa. Uutisessa näkyy se, kuinka meteorologisia termejä käytetään yhä virheellisesti / epämääräisesti / harhaanjohtavasti mediassa ja sama pätee myös ns. tavallisen kansan suussa; ukkosrintama. Mistään rintamasta ei tänään ollut kysymys, vaan kyse oli matalapaineen solan tullessa polaari-ilmamassan sisällä olleista konvektio- eli kuurosoluista ilman selkeitä rintaman kaltaisia rakenteita. Lisäksi voimakastuulisia kuuroja oli kaksi selvästi erillistä kertaa Helsingissä.
Oman havaintoni mukaan ns. harrastajameteorologina juopa meteorologisten termien / käsitteiden / asioiden ja tavallisen kansan (se osa, joka pitää säätä vain small talk -aiheena) käsitysten välillä on kasvanut aikaisempaa suuremmaksi viime vuosina, koska meteorologia on ollut viime vuosikymmenet ehkä nopeimmin kehittynyt tieteellinen ala ja koska osa kansasta on etääntynyt luonnosta ja luonnonilmiöiden tuntemisesta. Meteorologian kehityksessä hyvin suuri kiitos menee tietokonetekniikan kehityksen piikkiin; erilaiset mallintamis- ja kuvantamismenetelmät, satellittikuvat, jopa digitaalinen valo- ja elokuvaus jne. Kaikesta tästä on seurannut jo lähtökohtaisesti se, että havaintomateriaalia esim. pilvistä niin maan päältä kuin satelliiteista on aikaisempaa paljon enemmän tieteellisten prosessien ja analyysien syötäväksi.
Nykyään myös blogit tarjoavat julkisesti ennen näkemättömän paletin alan viimeisimpiin termistöihin ja asioihin, kuten Paulin blogissa. Siellä termistö on tavallisen tallaajan näkökulmasta hyvinkin uudenlaista ja sitä on erittäin runsaasti, kuten tämän päivän viimeisimmässä ukkospäivityksessä eräs kommentoija asian kokee. Ratkaisuna asiaan tavalliselle kansalle pitäisikin enemmän selventää tällaisen termistöviidakon osia kansantajuisiksi, mutta yhtälailla tavallisen kansan on mielestäni opeteltava meteorologisia termejä ja asioita lisää. On perehdyttävä enemmän, koska uutta ja tarkempaa tietoa on paljon enemmän kuin esim. 30 vuotta sitten.
On myös opeteltava vaikkapa siksi, koska esim. tv:n sääennusteen ymmärtäminen ei aina ole niin itsestäänselvää kuin miltä päältä päin saattaa näyttää. Moni asia saattaa jäädä turhan epämääräiseksi ja siksi jopa vääristyneeksikin vastaanottajan mielessä ja tästä syystä virheellisesti saatetaan kuvitella juuri sitä tyypillistä kritiikkiä meteorologia kohtaan; ennustus ei pitänytkään muka aivan paikkaansa. Syy voi siis olla vain vastaanottajassa, joka ei osaa hahmottaa niitä nyansseja, jotka täydentävät ennustetta oikeammaksi. Ylipäätään meteorologin sääennusteista saa paljon enemmän irti ja juuri sitä kriittistä lisätietoa, kun on itse jonkin verran perehtynyt asioihin ja osaa sen perusteella itse täydentää ennustetta tarvittavilta osin.
Tämäkin on osa sitä luonnontuntemusta esim. kasvituntemuksen lisäksi, jota pitäisi tuoda enemmän esille ja opeteltavaksi tavalliselle kansalle. Itse olen edelleen vahvasti aikeissa tuoda erityisesti kasviestetiikkaa enemmän esille samalla, kun opettelen yhä enemmän sen(kin) osa-alueen kasviguruuteen.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment