Koivunruostetaudin aiheuttamaa erityisen runsasta ennenaikaista himmeän ruskeankeltaista valeruskaa koivuissa (Betula sp.) Hämeenlinnassa kuvattuna 20.9.2008 Arvi Kariston kadun ja Lukiokadun kulmasta Linnansalmen yli pohjoiskoilliseen.


Tämän syksyn ruskassa on Etelä-Suomessa poikkeuksellinen erityispiirre. Se on koivunruostetaudin ennenaikaistama ja himmentämä ruska. Viime vuonnakin sitä esiintyi runsaasti, mutta tänä syksynä sen esiintyminen on hämmästyttävän runsasta ja totaalista. Tauti aiheuttaa koivuille himmeää ja ruskeankeltaista ruskaa jo selvästi ennen varsinaista kirkkaampaa ruskaa. Eniten tuota tautia esiintyy maaseudun koivuissa, missä kasvustot ovat tiheitä ja laajoja (taimikot ja metsät). Tällä kertaa taudin aiheuttama himmeä "valeruska" on niin totaalista, että lähes kaikki maaseudun koivut ja suurin osa jopa taajamien ja kaupunkien koivuistakin on kokonaan - melkein kokonaan tässä ns. valeruskassa. Koivujen lisäksi vastaavanlaisesta ruostetaudista ovat kärsineet raita (Salix caprea) ja monet muut pajulajit.

Koivujen hyvin suuri osuus kaikista Etelä-Suomen luontaisista lehtipuulajeista merkitsee siis sitä, että ruska on tavallaan jo nyt (tämä viikonloppu ja ensi viikko) huipentumassa pari-kolme viikkoa etuajassa, mutta ko. huipennus on tavanomaista paljon vaisumpi värien himmeydestä johtuen. Seassa on kuitenkin jo myös vähän kirkkaampaa varsinaista ruskaa, mutta sen mahdollisuus päästä paremmin esille estyy, koska tautisten lehtien varistua ei juurikaan jää enää lehtiä jäljelle varsinaiselle ruskalle. Taimiasteisilla koivuilla nämä viimeiset lehdet ovat tyypillisesti voimakkaiden latvaversojen lehtiä, jotka ovat kehittyneet kesän kasvun mittaan viimeisinä. Täysikasvuisilla koivuilla tämä ominaisuus on kadonnut.

Varsinaisen ruskan aikataulusta tämän koivunlehtien valeruskan erottaa hyvin, kun sitä vertaa muiden lajien ruskatilanteisiin. Esim. haavan (Populus tremula) ruska on vasta alussaan, vaikka normaalisti haavat ovat paikoin jopa edellä koivujen ruska-aikataulusta. Nyt haavat ovat suurelta osin vielä kesäasussa kokonaankin himmeänkeltaisten koivujen keskellä. Hyvä vertailukohta ovat myös tuomi (Prunus padus) ja metsävaahtera (Acer platanoides), joiden kirkkain ja värikkäin ruska on tällä hetkellä käsillä. Normaalissa tapauksessa se on selvästi ennen koivujen varsinaisen ruskan huipennusta.

Ruska jää siis Etelä-Suomessa etenkin maaseudulla heikoksi tänä vuonna, mutta taajamissa ruska on paljolti tavanomaisen kirkas, värikäs ja aikatauluiltaan normaalin symmetrinen, koska melkein kaikki taajamissa viljeltävät lajit eivät kärsi tällaisesta taudista ja kuluneen kesän ja alkusyksyn sääolot eivät ole poikkeuttaneet niiden ruskan olemusta merkittävästi. Esimerkkinä juuri mm. metsävaahtera, jota on Etelä-Suomen taajamissa hyvin runsaasti.

Mistä tällainen koivunruostetaudin äärimmäinen runsaus sitten johtuu tänä vuonna? Tällä kertaa ilmeisiä syitä on kolme. Merkittävin niistä on viime "talven" ennätysleutous, jonka turvin ko. taudin itiöt (kyseessä on siis sienitauti) säilyivät erityisen hyvin elossa ja siksi niitä jäi iskuvalmiiksi hyvin runsaasti kesää varten. Taudin viime vuoden runsas esiintyminen aiheutti toisena syynä runsaan talvehtivien itiöiden määrän. Kolmantena syynä päättyneen kesän mittaan sääolosuhteet sitten suosivat näiden itiöiden kehittymistä tautia aiheuttavalle asteelle massoittain, kun oli sopivan kosteaa ja viileää. Tuloksen näemme nyt koivujen totaalisena "valeruskana" ennenaikaisesti. Tässä on siis jälleen esimerkki myös ilmastonmuutoksen tuomista vaikutuksista, mikä saattaa heikentää koivujen elinoloja paljonkin toistuessaan vuodesta toiseen runsaana.