Palataanpa pitkästä aikaa tässä välissä tarkastelemaan viljelysäätä. Edelliskerralla arvelin pitkän leudon sääjakson alkavan ja niinhän tässä on sitten käynyt. Matalapaineet ovat suuntautuneet lännestä Etelä-Suomen pohjoispuolelle, jolloin leudot länsi-lounaisvirtaukset ovat päässeet vaikuttamaan. Useita sadealueita on mennyt ylitse itään-koilliseen. Väliin on mahtunut toki myös pikaisia korkeapaineen selänteitä, jolloin aurinko on päässyt paistamaan komeastikin ja näin esim. kasvivalokuvausprojektilleni on ollut erinomaisia tilaisuuksia. Lämpötilat ovat pyörineet lähes koko ajan ympäri vuorokauden vähän +10 asteen molemmin puolin. Ainoastaan sisämaassa korkeapaineen selänteen osuttua sopivasti kohdalle lämpötila on käynyt yöllä pari kertaa lähellä nollaa, mutta muutoin ei ole ollut vaaraa halloista ja yöpakkasista.
Jatkossa leuto ja epävakainen sää jatkuu ja näyttäisi jatkuvan jopa koko ensi viikonkin. Tänään ja huomenna totutusta poiketen yksi matalapaine on siirtymässä Suomen itärajaa pitkin pohjoiseen ja sen jälkeen sunnuntaiksi lännestä tulee matalapaineen osakeskus sadealueen kera. Sunnuntain ja maanantain välisen yön lievästi hallaisen korkeapaineen selänteen jälkeen Atlantilla lännessä kehittyy hyvin voimakas ja laaja matalapaine. Se liikkuu Suomen pohjoispuolelle ja heti sen perään toinen hyvin voimakas ja laaja matalapaine kehittyy lännessä suunnilleen edellisen sijoilla keskiviikon jälkeen. Näin koko ensi viikoksi näyttää muodostuvan tavanomaista selvästi leudompi länsi-lounaisvirtaus, jossa ajoittain voimakas tuuli, useat sadealueet ja lyhyet poutajaksot vallitsevat. Lämpötila pysyy lähes koko ajan +5 ja +10 asteen välillä ja edelleen ajoittaiset +10 asteen ylityksetkin ovat mahdollisia etenkin rannikolla. Edelleen hallattomana säilyneet etelärannikon ja paikoin jopa sisämaan yksittäiset alueet pysyvät edelleen hallattomina.
Kasvillisuuden suhteen ruska on edennyt tänä syksynä melko normaaliin tahtiin. Nyt suurin osa Etelä-Suomen luontaisista lehtipuulajeista on tyhjentynyt lehdistään. Eniten ovat lehdessä monet raidat (Salix caprea) ja tammet (Quercus robur) sekä koivunruosteesta selvinneet etenkin taajamien yksittäiset koivut (Betula sp.); ovat ruskan huipennuksessa. Viljellyistä lajeista tyypillisesti viimeisenä lehdessään ovat monet lehtikuuset (Larix sp.), hopeasalava (Salix alba "Sibirica") ja monet poppelit; poppeleista jopa lähes kesäasussa ovat vielä mm. jättipoppeli (Populus trichocarpa) ja kanadanpoppeli (Populus X canadensis "Regenerata"). Pensaista lähes kesäasussa ovat mm. villaheisi (Viburnum lantana) ja monet kuusamat (Lonicera sp.). Maaseudun peltotöissä on ollut kyntötöiden vuoro. Yksittäisissä paikoissa esim. rypsiä on jäänyt myöhään pelloille; myöhästynyt kasvu toukokuun hallojen ja kuivuuden takia. Sokerijuurikasta on ollut vielä kasvamassa loppuun joillakin Hämeen pelloilla.
Tuleva leuto, mutta tuulinen sää varistaa tehokkaasti jo ruskaantuneita lehtiä pois, mutta vielä lähes kesäasussa olevien lajien ruskaantuminen viivästyy. Lisäksi pakkasvaurioita ei ole tiedossa lisää, jolloin myöhään lehtensä säilyttävät arat lajit ja jopa säilytetyt hyvinvoivat kesäkukat saavat yhä jatkoaikaa vehreyteensä. Hallanaroista perennoista esim. japanintatar (Fallopia japonica) on säilynyt monin paikoin etenkin etelärannikolla jopa tähän asti ja säilyy edelleen täysin kesäasussa vaurioitta. Tilanne alkaa taas muistuttamaan edellisvuosien leutoja loppusyksyn - talven olosuhteita... Leutona yhä pysyvä sää tietää myös sitä, että kasvukausi jatkuu yhä määritelmän mukaan (vuorokauden keskilämpötilat yli +5 astetta). Näin ollen nurmikot jatkavat kasvuaan ja ne pysyvät vihreinä hyvin.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment