Uudenvuoden päivästä eli torstaista lähtien Etelä-Suomessa on vallinnut talven tähän mennessä ankarin pakkasjakso, missä lämpötilat ovat olleet sisämaassa alimmillaan -15 ja -20 asteen välillä ja etelärannikolla -10 ja -15 asteen välillä. Lounaissaaristossa on ollut lauhempaa, mutta ajoittain sielläkin n. -15 astetta, kuten viime yönä Maarianhaminassa. Lännen korkeapaineen alueen ja idän - koillisen matalapaineen alueen välissä vallinneessa pohjois-luoteisvirtauksessa on ollut poutaista ja suurelta osin aurinkoista, mutta sulien merialueiden yltä on ulottunut lumikuuroja länsirannikolle ja siitä paikoin pitkällekin sisämaahan. Eniten lumikuuroja on osunut Ahvenanmaalle ja lounaissaaristoon, joka on aiheuttanut erikoisen tilanteen: Lounaissaaristossa on kertynyt jopa yli 10 cm lunta, mutta laajalti Etelä-Suomessa mantereella on yhä lumetonta. Pakkanen ja sopivan heikko tuuli ovat mahdollistaneet kuitenkin erittäin näyttävää kuuraa avoimien alueiden nurmikoille ja niityille lumettomilla alueilla. Kuvassa tästä on esimerkki otettuna tänään Espoon Tapiolassa. Kuvasta nähdään myös se, kuinka riittävän voimakkaasti virtaavien ojien vedet ovat edelleen pysyneet sulina näinkin kovasta pakkasesta huolimatta.
Jatkossa lumikuurot voivat osua tämän illan aikana vielä lumettominakin säilyneille osille Etelä-Suomessa. Kuurojen hälvettyä pois ensi yö saattaa olla paikoin tähän mennessä talven kylmin, mutta huomenna ja tiistaina on vuorossa tilapäinen ja selvä lauhtuminen. Sen aiheuttaa Jäämerellä voimistuva matalapaine ja siihen liittyvä osakeskus, joka liikkuu ko. päivien aikana luoteesta Suomen yli. Siinä yhteydessä länsituuli tuo leudomman annoksen lumisadealueen kera. Tällöin lunta voi kertyä parin sentin verran lumettomillekin alueille. Samalla tiistaiksi lämpötilat kohoavat etenkin länsi- ja osittain etelärannikollakin nollan tienoille ja suojankin puolelle. Sisämaassa pysytään etenkin itäosissa asteen pari pakkasella. Matalapaineen siirryttyä Suomen itäpuolelle on heti keskiviikoksi tiedossa jälleen samantyyppinen pohjois-luoteisvirtaus, jossa on länsirannikon seutujen lumikuuroja lukuun ottamatta poutaa ja osittain aurinkoista lämpötilojen ollessa sisämaassa alimmillaan ke-to välisenä yönä -15 ja -20 asteen välillä ja rannikolla -10 asteen molemmin puolin.
To - pe uusi matalapaine näyttää liikkuvan Etelä-Suomen yli kaakkoon luoteesta, jossa yhteydessä jälleen sataa lunta ehkä jopa useita senttejä ja voimakkaan länsi-lounaistuulen (mahdollinen myrskytilanne) kera lauhtuva sää tuo ainakin rannikolle suojasään. Kuitenkin perjantaiksi matalapaineen jälkeen leviää taas pakkasilmamassaa pohjoisesta, mutta lämpötilat jäänevät -10 asteen leudommalle puolelle. Jo aikaisemmin pohjoisella Atlantilla muhinut voimakas matalapainetoiminta näyttää muodostavan sitten edellisiä paljon voimakkaamman ja pidemmän leudon jakson ja viimeistään lauantaina voimakas länsi-lounainen virtaus leviää laajana Etelä-Suomeenkin kestäen ainakin seuraavaan maanantaihin. Tällöin Etelä-Suomessa myös sisämaassa alkaisi usean lämpöasteen suojasää ja ajoittaiset sateet muuttuvat lumesta enimmäkseen vedeksi ainakin länsiosissa ja etelärannikolla myös idässä. Merkkejä on ilmassa siitä, että tuo leuto jakso saattaisi sitten kestää ainakin koko ensi viikkoa seuraavan viikon vain tilapäisten keskeytysten kera...
Ensi viikon aikana lunta kertynee siis useita senttejä yhteensä, mutta lumet alkaisivat jälleen sulaa voimakkaasti aivan viikon lopusta lähtien ja etenkin rannikkoalueet uhkaavat tulla taas lumettomiksi. Joka tapauksessa routa on kuitenkin edennyt tällä viikolla jo niin paksuksi kaikkialla (vähintään 10 cm tienoille), että se ei ihan helposti sula enää ennen kevättä pitkänkään plussakelin kourissa. Lumien sulettua lähinnä muutama sentti maan pintaa voi sulaa, jolloin muodostuu keväälle tyypillinen lietteisen märkä tilanne esim. nurmikoille ja jo aikaisemminkin hiekkakäytäville. Järvijäät ovat jo monin paikoin yli 10 cm paksuja ja Suomenlahtikin on useita senttejä jäässä sisälahdiltaan ja saaristovyöhykkeeltään. Nuo jäät ja jokien ensimmäinen yhtenäinen jääkansi saavat päällensä ensi viikolla lisäksi usean sentin lumipeitteen. Tuo mahdollinen pitkä leuto jakso voi murtaa jokien jääkannen ja sulattaa joet taas avoimiksi sulamisvesien tulviessa niihin. Sen sijaan järvijäät pysyvät edelleen paikoillaan (tosin heikenneinä) virtapaikkoja lukuun ottamatta, vaikka lumet saattavatkin sulaa jääkannen päältä kokonaan pois. Suomenlahden jää voi murtua laajaltakin alueelta pois aallokon auttamana jo ensi viikon ajoittain voimakkaissa lounais-länsituulitilanteissa ja sitten sulamisen myötä vain sisälahdissa säilyisi vetinen jääkansi.
No comments:
Post a Comment