Maailman tilanteen viimeisin yhteenveto LaRouche PAC -sivuston viikkokatsausvideon avulla

LaRouche PAC -sivustolle on ilmestynyt uusin viikkokatsausvideo. Siinä esille tulleet asiat ovat niitä vanhoja tuttuja, mutta viime aikojen uutena piirteenä edelleen myös uutta toivoa olisi Barack Obaman hallinnon suhteen. Katsotaanpa videon avulla näitä seikkoja:

Lyndon LaRouche perustaa heränneen toivonsa Yhdysvaltojen suhteen hänen käymiinsä keskusteluihin joidenkin Obaman hallinnon virkamiesten kanssa ja joidenkin Venäjän viranomaisten kanssa. Sen mukaan esim. uusi Yhdysvaltain valtiovarainministeri Timothy Geithner olisi ymmärtänyt sen, että tämän monetaristisen systeemin pankit ovat todellakin vararikossa niissä olevien pilaantuneiden eli velkaisten johdannaismarkkina-arvopapereiden takia. Samaan hengenvetoon John Hoefle tosin toteaa, että edelleenkään nämä ihmiset eivät "ymmärrä" koko tilannetta: Kyse ei ole siitä, että systeemin sisällä olevat elementit (pankit) ovat vararikossa, vaan että koko systeemi itse on vararikossa ja sen mukana sen sisältämät elementitkin. Elvytyspaketit näitä tuhoutuneen systeemin elementtejä kohtaan eivät siis auta, vaan on laitettava koko systeemi alas ja rakennettava aivan uusi tilalle. Omankin havaintoni mukaan tässä on ollut se vaara, että se tilalle laitettava uusi systeemi voi olla joko näiden oligarkkien oma yhä imperialistisempi pankkiiridiktatuuri tai vaihtoehtoisesti paljon parempi Lyndonin vaatima amerikkalaisen systeemin mukainen järjestelmä Franklin D. Rooseveltin hengessä.

Sitten John Hoefle ja Jeff Steinberg pohtivat tämän oligarkkien anglo-dutch liberal -systeemin ja tuon amerikkalaisen systeemin mukaisen järjestelmän eroja ja niiden vaikutuksia maailman politiikassa etenkin Venäjän suhteen. Aluksi: Oligarkkien systeemi on keskitetyn imperialistisen vallan ja sen avulla tapahtuvan ihmisten riiston ja fiktiivisen finanssipelailun muoto ja amerikkalainen systeemi on puolestaan ihmisten hyvinvointia ja reaalitaloutta parantava suvereenien kansallisvaltioiden muoto. Tämän oligarkkien systeemin (Jota olen kuvannut kirjoitussarjassani Helvetti vai Renessanssi?! myös nimellä brittiläinen systeemi laajemmassakin mielessä) esikuva on Englannin pankin (The Bank of England) keskuspankkijärjestelmä, johon on perustunut myös Yhdysvaltain keskuspankkijärjestelmä Federal Reserve (Fed). Tuo järjestelmä on kuitenkin siis lähes kaiken pahan alku ja juuri. John huomauttaakin, että tuo Fed on itse asiassa Yhdysvaltain perustuslain vastainen järjestelmä, koska ns. keskuspankki ei saa sen mukaan luoda rahaa markkinoille. Keskuspankkia ei saisi edes olla olemassa. Keskuspankki on kokoelma yksityisiä pankkiiri-intressejä, jotka ovat pääosin oligarkkisatanistien intressejä. Siinä on luotu tyhjästä rahaa, joka on nyt luonut johdannaiselementtien avulla äärettömän velkataakan.

Sitten puhe siirtyy reaalitalouden tilaan ja parantamiseen vertailtaessa näitä systeemejä keskenään. Reaalitalous on länsimaissa siis ollut tämän monetaristisen järjestelmän aikana rapautumassa ja sitä pitää parantaa nyt kehittämällä mm. infraa. Se ei kuitenkaan onnistu ennen kuin tämä monetaristinen järjestelmä on lakkautettu ja laitettu uusi amerikkalaisen systeemin mukainen järjestelmä tilalle. On siis laitettava ne pilaantuneet arvopaperit roskiin ja alettava elvyttää sitten jäljelle jääneitä reaalitalouden rakenteita ja pankkien hyvinä säilyneitä toimintoja ja sisältöjä. Nykyiset elvytystoimet ovat johtaneet lopulta aina vain noiden pilaantuneiden arvopapereiden pelastamiseen, koska ne jumittavat kaikkea toimintaa ja sisältöä. Jumittava elementti on siis poistettava ennen kuin voidaan alkaa oikeasti elvyttää. Sen takia Matti Vanhasen taannoin ehdottamat infra-parannuksetkaan (Hesarin juttu) eivät onnistu, jos itsepäisesti pyritään säilyttämään nykyistä järjestelmää. Muussa tapauksessa Matin idea on hyvä ja linjassa Lyndonin vaatimusten kanssa. Bretton Woods -järjestelmän elvyttävä ominaisuus perustuu juuri infran ja muun reaalitalouden elvyttämiseen, jossa rahaa annetaan tuottaviin projekteihin ja turvataan se kiinteillä kursseilla ja finanssipeliä rajoittamalla. Talouden on tarkoitus turvata ihmisten hyvinvointia eikä ensisijaisesti imperialististen finanssimarkkinoiden hyvinvointia ihmisten kustannuksella.

Kansainvälisesti katsottuna Brittiläisen imperiumin suurin uhka on aina ollut amerikkalaisen systeemin mukainen mantereinen talouden kehitys etenkin rautatieverkkojen avulla. Syynä siihen on se, että tämän imperiumin oligarkkien valta vähenee sen myötä; sisämaassakin olevat valtiot saavat paikallista suvereenia voimaa ja valtaa ylitse imperialistisen oligarkkivallan. Tässä on havaittava juuri se, että imperiumi ei ole kokoelma yhdistyneitä ja vahvoja kansallisvaltioita (muka EU:n tarkoitus), vaan imperiumi on kansallisvaltioiden olemuksen tuhoava ylikansallinen keskushallintodiktatuuri (se, mitä EU oikeasti pyrkii olemaan osana näiden oligarkkien NWO -suunnitelmaa). Tuota uhkaa ehkäistääkseen oligarkki-imperiumi on aina pyrkinyt tuhoamaan mahdollisuuksia mantereisen kansallisvaltioverkoston kehittymiseen. Kaikkein tärkein tuhoamis- ja vaimentamiskohde tässä mielessä Brittiläiselle imperiumille on aina ollut Venäjä. Brittiläisen imperiumin keinoja tähän ovat olleet mm. Brittiläisen imperiumin agenttina tunnetun Karl Marxin aivoista kehittymään lähtenyt kommunistinen ideologia, joka ehkäisi Venäjällä tuota reaalitalouden kehitystä amerikkalaisen systeemin mukaiseksi infrastruktuurin ja suvereenin kansallisvaltioidean avulla Yhdysvaltain ja Saksan kanssa, mikä oli tilanne ennen Neuvostoliittoa. Brittiläisen imperiumin oligarkit tarkoituksella tukivat siksi bolshevikkien valtaannousua Venäjällä, jolloin Neuvostoliiton syntyminen kävi helpommin mahdolliseksi ja näin saatiin aikaan keinotekoisesti oligarkkien mieliksi amerikkalaisen systeemin mukaisen kehityslinjan tuho ja myös Kylmä sota.

Oligarkkien keinoina ovat olleet myös "kuumien" sotien juonimiset Eurooppaan ja Aasiaan, jossa aina on enemmän tai vähemmän ollut kohteena Venäjä (joko sen tuhoaminen tai vähintään heikentäminen em. syystä); molemmat maailman sodat ja viime aikoina provokaatiot Georgiassa, Ukrainassa, Intian ja Pakistanin välillä jne. Näissä uusimmissakin strategisissa oligarkkien siirroissa tarkoituksena on nimenomaan ollut Venäjän heikentäminen ja amerikkalaisen systeemin mukaisen kehityslinjan katkaisu siellä heti alkuunsa. John ja Jeff harmittelevat myös sitä, että nykyään Venäjä on ollut osittain Brittiläisen imperiumin agenttien (Venäjän omat oligarkit, jotka ovat saaneet oppiaan mm. Britannian Adam Smithin teesien mukaisissa kouluissa) vallassa ja sitä, että Venäjä on ajautunut liikaa raaka-ainetalouden loukkuun, jossa omavarainen ekonomia kokonaisuudessaan ei ole riittävästi mahdollista.

Samoin huomion kohteeksi tulee se, että Venäjä ei ymmärrä riittävästi osaansa tämän oligarkki-imperiumin kynsissä; se ei siis tiedä kunnolla pahinta vihollistaan (Brittiläinen imperiumi) ja sitä, että ko. ongelmaan on ratkaisuna yhteistyö Yhdysvaltojen (Kuitenkin vain sellaisen USA:n kanssa, josta nämä oligarkkielementit on häädetty ensin pois ja tunnustettu amerikkalaisen systeemin mukainen politiikka ja talous) kanssa. Tämän yhteistyön katkaisu tai jumittaminen on myös ollut näiden oligarkkien intressissä, koska siinä on koko Yhdysvaltojen olemassa olon aikana aina piillyt se oligarkkieliitin kauhistelema amerikkalaisen systeemin pystyttämisen mahdollisuus kansainvälisesti, missä ihmiset ja kansallisvaltiot saisivat otteen oligarkkien vallan ylitse. Yhdysvaltojen ohella Venäjä on siinä erittäin tärkeä strateginen maa oligarkkieliitille, kuten Lyndon on ilmaissut; uusi Bretton Woods on saatava aikaan maailmanlaajuisesti USA:n, Venäjän, Kiinan ja Intian yhteistyön aloitteesta. Näin ollen Brittiläisen imperiumin intressejä palvelee myös venäjäviha etenkin sen naapurimaissa, joka on ollut kuumana puheenaiheena esim. SAFKA -blogissa. Russofobia on Brittiläisen imperiumin oligarkkien pussiin pelaava manipulaatioväline, jossa operatiivisina ominaisuuksina ovat fasismia edesauttava asenne ja keskusteluilmapiirin kaventaminen akselille venäjämielisyys vs. venäjävastaisuus, vaikka se suurin vihollinen (Brittiläisen imperiumin oligarkit) mellastaa ko. akselin ympärillä. Se vihollinen on se fasisti ja sitä vihollista vastustavat ovat antifasisteja riippumatta siitä mitä mieltä Venäjästä on. Näin sen ainakin pitäisi olla.

Minunkin mielestäni russofobian lietsominen on siis tarpeetonta ja haitallista; sitä lietsovat ovat vaarallisella tavalla ennakkoluuloisia ja tietämättömiä tuosta makrotason poliittisesta pelistä, jossa lähes kaiken pahan alku ja juuri on tuo Brittiläinen imperiumi oligarkkeineen ja kätyreineen. Russofobian lietsojat eivät myöskään ymmärrä olevansa osa näiden oligarkkien peliä (Tai sitten vaihtoehtoisesti ymmärtävät täydellisesti ja ovat tarkoituksella provoilemassa). He ovat oligarkkieliitin ehdollistaman maailmankuvan vankeja eivätkä siksi kykene näkemään laajaa maailmanpoliittista strategiaa Venäjän suhteen kuin vain hyvin kapeasta ja vääristyneestä näkökulmasta, joka on jo lapsena koulutuksen ja yleisen mielipiteen avulla ja menneiden sotien propagandaa tarkoituksella jälkiviljelemällä keinotekoisesti istutettu. Se hyvä puoli tässä maailman tilanteessa tämänkin asian suhteen on kuitenkin havaintoni mukaan se, että tämä talousromahdus ja siihen liittyvät poliittiset pelit ovat avanneet jo niin monen ihmisen silmät eri puolilla maailmaa, että suuri kaiken kattava maailmankuvan kansainvälinen muutos on internetin avulla etenemässä enemmän kuin koskaan aikaisemmin ja uhka oikealle viholliselle (Brittiläisen imperiumin oligarkeille) on kaikkien aikojen suurin!

LaRouche PAC -sivuston ilmaisema positiivisuus Yhdysvaltain uutta hallintoa kohtaan on kuitenkin vaikeampi selitettävä. Ilmeisesti Lyndonin mukaan uudessa hallinnossa on mukana aikaisempaa ymmärtäväisempiä virkamiehiä, jolloin Brittiläisen imperiumin oligarkkisaasta olisi paremmin puhdistettavissa pois, jos Obama vain ymmärtäisi siihen ryhtyä. John ja Jeff iloitsevat myös siitä, kun George W. Bush ja Dick Cheney ovat vihdoin poissa, jolloin uusi tilanne loisi helpommin tuohon mahdollisuuden. Tässä mielessä kannattaakin olla positiivinen odotusten suhteen. Paljon hyvin vakavia kysymysmerkkejä silti on yhä, kuten Alex Jonesin tutkimuksista on käynyt ilmi. Herää mieleeni mm. tilanne, jossa Obaman hallinnon virkamiehet olisivat jallittaneet Lyndonia tarkoituksella; "Päästäänpähän tuosta kääkästä siististi ja vaivihkaa eroon ainakin kriittisillä alkumetreillä"...

Positiivisena siirtona Lyndon joka tapauksessa vaatii näiden oligarkkien rikoksia tutkimaan jo aikaisemminkin mainitsemaani uutta Pecora -komissiota. Kaikkien aikojen rikollisjahti olisi mahdollista, jos tuollainen komissio pystyisi paljastamaan ja tuomitsemaan koko kansainvälisen oligarkkivyyhdin; USA:n edelliseen hallintoon pesiytynyt korruptio ja väärinkäytökset, huumekauppa, ulkomaiset lainvastaiset suojarahastot ym. talousrikokset, sotarikokset (Kuten Gazassa ja Georgiassa) jne. Sitä jahtia odotellessa toivokaamme Brittiläisen imperiumin lopullista tuhoutumista! Sitä imperiumia kohtaan meillä kaikilla pitää olla paljon fobiaa eikä niinkään Venäjää kohtaan! Uuden ajan maailman ei pidä olla imperialistista Saatanan "globalisaatiota" brittiläisen systeemin hengessä, vaan suvereenien kansallisvatioiden verkon Jumalallista globalisaatiota amerikkalaisen systeemin hengessä!