Talvi on kiristänyt vielä otettaan aikaisempaa arviotani enemmän, vaikka ollaan jo huhtikuun kynnyksellä. Syynä on ollut matalapaine, joka on jäänyt aikaisempaa arviota voimakkaampana ja kauemman aikaa vaikuttamaan Suomen itäpuolelle. Sen myötä pohjoisesta on jatkuvasti kolmen viime päivän aikana virrannut ajankohtaan nähden hyvin kylmää talvi-ilmamassaa, jossa iltapäivisin on tullut heikkoja lumikuuroja maksimilämpötilojenkin jäätyä aste pari pakkaselle. Öisin on ollut selkeää - lähes selkeää ja sen myötä pakkasta on ollut etelärannikolla n. -10 astetta ja sisämaassa paikoin jopa -15 ja -20 asteen välillä. Lisäksi matalapaineen oltua Suomen eteläpuolella alkuviikolla saatiin lisää lunta muutamasta sentistä paikoin jopa yli 20 senttiin yllättävällä tavalla. Tällainen runsaasti uutta lunta saanut alue muodostui sadealueen oltua pitkään paikallaan Hyvinkään tienoilta kohti Hankoa ja lounaissaaristoa.
Tuo kuva on otettu tänään Espoon Tapiolassa (auringon oltua pilvessä), jossa uutta lunta satoi vain parisen senttiä. Tässä kylmässä talvi-ilmamassassa kevätauringon kuitenkin jo ollessa teholtaan yhtä voimakas kuin syyskuussa, lumihanki on sulanut aurinkoisilla paikoilla pakkasessakin. Samoin tummat hiekkakäytävät ja asfaltit ovat lämmenneen niin tehokkaasti, että sulamista on tapahtunut auringossa ko. pinnoilla hyvin helposti. Tuossa kuvan lumihangessa (oli muuttunut jo viime viikolla tyypillisen jäiseksi ja pakkasella kantavaksi edestakaisten sulamisten ja jäätymisten takia) tuon sulamisen aiheuttamia syöpymisonkaloita nähdään aurausvallin tummissa vanhan lumen epätasaisuuksissa ja jalanjäljissä. Sen sijaan vaakasuoralla pinnalla oleva uusi lumi ei ole jaksanut sulaa auringossakaan pakkasen takia. Näin on syntynyt tilanteelle tyypillisiä hyvin kauniita geometrisia ja pitsimäisiä sulamiskuvioita, joita ei plussakeleillä näe.
Ensi yö on vielä ajankohtaan nähden hyvin kylmä lämpötilan laskiessa paikoin jopa ym. lukemia kylmemmäksi. Ehkä joillakin paikoilla saatetaan saavuttaa koko talven kylmin lukema poikkeuksellisesti vasta nyt. Muutos alkaa kuitenkin heti huomenna, mutta ei yhtä voimakkaana kuin miltä aikaisemmin näytti. Suomen länsipuolelle on huomiseksi kehittynyt voimakas ja laaja matalapaine ja korkeapaine asettuu Venäjälle. Sen myötä pe - su vallitsee aikaisempaa huomattavasti leudompi ja kostea etelä-lounaisvirtaus. Samassa yhteydessä saadaan kuitenkin rintamasateita, jotka tulevat aluksi lumisena, mutta muuttuvat Etelä-Suomessa laajasti vedeksi sunnuntaihin mennessä, kun lämpötilat kohoavat pari kolme astetta plussalle sekä yö- että päiväajaksi. Viime aikojen iso vuorokausivaihtelu siis katoaa lämpötiloista.
Sunnuntaina näyttää melko ärhäkkä matalapaineen osakeskus liikkuvan lounaasta koilliseen ja siinä yhteydessä tuulet ovat voimakkaita ja vesisateet paikoin runsaita (yöllä voi sataa räntää). Sitten ensi viikon alussa Atlantin voimakkaiden matalapaineiden syöttö jatkuu edelleen. Maanantain - tiistain aikana yksi matalapaine näyttää liikkuvan Pohjois-Suomen yli itään, jolloin sunnuntain jälkeen länteen kääntyneet tuulet ovat uudestaan voimakkaita ja uusia rintamasateita saadaan vetenä ja räntänä. Ilmamassa on sen verran leutoa, että päiväsaikaan +5 asteen ylitys on mahdollista. Runsas pilvisyys ja tuuli pitää yölämpötilatkin pääasiassa plussan puolella.
Matalapaineen jälkipuolella luoteesta puhaltaisi tilapäisesti kuivempaa ja kylmempää ilmaa keskiviikon tienoilla (yhtenä yönä mahdollisesti selkeämmin pakkasta), mutta uusi hyvin voimakas Atlantin matalapaine Islannin tienoilla toisi heti perään uuden annoksen leutoa ilmamassaa lounaasta - lännestä. Samalla kun Suomen eteläpuolelle näyttäisi silloin vahvistuvan korkeapaine, niin siinä voisi olla viimein aineksia kevään ensimmäisille +10 asteen ylittäville päivälämpötiloille ja Keski- sekä Itä-Euroopassa tulisi viimein jopa +20 asteen ylittäviä päivälämpötiloja. Yötkin pysyisivät Etelä-Suomessa edelleen leutoina (noin nolla asteisina ja runsaspilvisillä hetkillä selvästi plussallakin). Terminen kevät alkaa siis ensi viikolla (alkamispäivä säännön mukaan olisi ensi la tai su) koko Etelä-Suomessa. Tuon keskiviikon jälkeisen lämpöaallon kohtalosta laitan parin päivän sisällä tähän merkintään lisäpäivityksen.
Viime päivien pakkasjakso on lisännyt vesistöjen jäitä ja paikoin routaakin, mutta maaliskuun alun koko talven maksimijäätilannetta ei olla silti saavutettu. Jäätä on ajankohtaan nähden edelleen vähän ja esim. Suomenlahden ulappa-alueet ovat hyvin avoimia jäistä. Järvissäkin jään paksuus vaihtelee edelleen vain n. 40 sentin molemmin puolin. Routaa on paikoin yli 30 cm ja vähintään 10 cm. Joissa on virtaavan veden takia paljon avointa vettä, mutta myös uutta jäätä. Lauantaista lähtien sulaminen käynnistyy kunnolla, kun tiedossa olevat runsaat sateetkin tulevat pääasiassa vetenä. Ensi viikon mahdollinen lämpöaalto kiihdyttää sulamista edelleen ja arvioni mukaan lumipeite (melko tasaisesti 10 ja 25 sentin välillä) häviää Etelä-Suomesta kokonaan ensi viikon aikana varjopaikkojen kasautuneita kinoksia lukuun ottamatta. Samalla routa alkaa sulamaan myös päältä päin, mutta se ei vielä ensi viikon aikana sula kokonaan. Vesistöjen jäät muuttuvat aluksi viikonlopun aikana päältä lumivesiloskaisiksi ja sitten ensi viikolla itse jääkerroskin muuttuu haurastumisen kautta kulkukelvottomaksi sohjoksi. Seisovan veden järvissä ja meren lahdissa pysyy kuitenkin vielä ensi viikon ajan yhtenäinen jääpeite. Joet alkavat ensi viikolla tulvia sulamisvedestä ja samalla niissä on käsillä jäidenlähtö kokonaan. Runsaat sateet saattavat edesauttaa varsin merkittävää kevättulvaa.
Ilman muuttuminen viimein kunnolla keväiseksi saa myös kasvillisuuden heräämisen alkuun. Tämän viikon aikana kylmä sää on edelleen pitänyt lepät (Alnus sp.) ja pähkinäpensaan (Corylus avellana) etenemättä kukintavaiheeseen. Ensi viikolla on kuitenkin odotettavissa viimein siitepölykauden avaus niiden suhteen. Mahdollinen lämpöaalto sanelee kukinnan voimistumisen nopeuden ensi viikon loppupuolella. Lämpimillä paikoilla varhaisimmat sipulikasvit alkavat myös versoa kunnolla ja esim. lumikellon (Galanthus nivalis) ja leskenlehden (Tussilago farfara) kukintaa voi jo odotella ensi viikon loppuun mennessä. Arat ainavihannat kasvit saavat helpotusta oloonsa tämän viikon ankarien olosuhteiden jälkeen, kun yhtäältä lämpötilat alkavat olla lähes koko ajan plussalla ja toisaalta sään jatkuessa melko runsaspilvisenä ja kosteana lauantaista lähtien.
Päivitys 28.3.2009 klo. 13:43: Tässä on tarkennuksia sääennusteeseen. Huominen matalapaineen osakeskuksen ylitys on heikompi kuin mitä aikaisempi arvio näytti, mutta tänään illalla ja ensi yönä märkää lunta ja räntää voi silti sataa osassa Etelä-Suomea melko runsaastikin. Alkuviikolla keväinen (ensimmäiset yli +5 asteen päivälämpötilat), mutta epävakainen ilmamassa kuitenkin vallitsee aikaisemman arvion mukaisesti. Sen sijaan keskiviikosta eteenpäin näyttää kylmä luoteis-pohjoistuuli vallitsevan aikaisempaa arviota vahvemmin ja lännestä loppuviikolla saapuva uusi matalapaine näyttäisi kulkevan sen verran eteläistä reittiä kohti Suomea, että silloin ei tapahdukaan merkittävää lämpöaaltoa, vaan korkeintaan "vain" tavanomaisen leuto alkukevään sää vallitsee vesi-räntäsateineen. Näistä viileistä uusista käänteistä huolimatta ensi viikon sää on silti joka tapauksessa selvästi tätä viikkoa leudompi ja lumi sulaa jo varsin tehokkaasti, vaikkakin hitaammin kuin miltä aikaisemmin näytti; tulvat eivät merkittäviä. Siitepölykausikin saadaan ensi viikolla alkuun joka tapauksessa, mutta viive tavanomaiseen kasvillisuuden heräämisaikaan verrattuna on jo muodostunut.
No comments:
Post a Comment