Arboretumprojektini kuulumisia kevään 2009 aluksi

Kevään alkaessa olla melkein aluillaan (Terminen kevät ei ole vielä alkanut; vuorokauden keskilämpötilan pitää olla määritelmän mukaan vähintään 5 päivää peräkkäin yli 0 astetta) palaan kertomaan arboretumprojektistani. Viime vuonnahan se oli istutusten osalta kokonaan jäissä, mutta kevään kylvöjä ja taimikasvatusta tein silloin jonkin verran.

Henkilökohtainen elämäntilanne ja maailman tilanne saattavat tänä vuonna pitää arboretumprojektini jopa viime vuotta pahemmin jäissä, mutta paha mennä etukäteen sanomaan mitään varmaa. Ongelmia kuitenkin on yhä ja niiden takia olen jo viime vuoden lopussa päättänyt, että en tee tänä vuonna kylvöjä ollenkaan, vaikka jääkaapissani olisi paljon sellaisiakin helppoja siemeniä, jotka eivät tarvitse esikäsittelyjä ennen kylvöä. Taimikasvatuspaikallani teen kuitenkin tänä vuonna taimistonhoitotöitä sen verran kuin kerkiän ja jaksan, mutta tässä vaiheessa on edelleen epäselvää ryhdynkö istutuspuuhiin. Se vaatisi mm. taimien roudaamista n. 50 km:n matkan taimistolta varsinaiselle arboretumalueelleni Sipooseen ja saatavilla olevan ajan / jaksamisen mukaan siinä mentäisiin hyvin orjallisesti.

Lannoitusta ajattelin ainakin tehdä arboretumalueella, kun sekin jäi viime vuonna olemattomaksi. Yksi varma tehtävä on kuitenkin heti aluksi se, että otan takaisin ulkoa taimipaikaltani kotiini sisätiloihin kevään esikasvatukseen viime vuonnakin ko. sisätiloissa kasvattamani talvenarat lajit (Tässä niitä on esiteltyinä ja viime vuonna kuvattuina Flickr -sivustossani). Pystyn tekemään siirron heti, kun lumi ja jää ovat sulaneet sen verran, että ko. taimilaatikot saa irti taimistossa. Todennnäköisesti ennen maaliskuun loppua. Mahdollisuuksien mukaan pidän laatikot toukokuun loppuun sisällä ja siirrän ne sitten kesäksi taimipalstalleni jatkotoimia varten.

Jännityksellä jo odotan, kuinka hyvin ko. taimet ovat talvesta ulkona selvinneet. Pakkanenhan ei ole ollut kovin ankaraa; ainoastaan kolmeen otteeseen päättelin Ilmatieteenlaitoksen sivujen perusteella lämpötilojen olleen -15 ja -18 asteen välillä tammi- ja helmikuun aikana ko. paikalla. Suurin ongelma on todennäköisesti ollut viime kuussa muodostunut paksu jää ja märkyys, josta johtuen taimikuolemia ainakin voi odottaa... Kaikkein arimmat lajit ovat kylläkin voineet ottaa nokkiinsa jo tuosta n. -15 asteen pakkasestakin. Mahdolliset tuhot selviävät kokonaan vasta sitten, kun ko. lajit ovat olleet sisälämpötilan vaikutuksen alla vähintään kuukauden ajan. Palaan siis ko. asiaan huhti-toukokuussa.

Tässä toistaiseksi kaikki tästä ikuisuusprojektistani. Palaan kevään mittaan kertomaan lisää mahdollisien kuvien kera. Kuvausta saatan tehdä niin kotonani taimien tultua esikasvatukseen kuin taimikasvatuspaikallani ja arboretumissani.