Saturday, March 21, 2009

Enimmäkseen kuivan sateettomasta ja kylmän talvisesta säästä ensi viikon lopun mahdolliseen epävakaiseen kevätlämpöaaltoon



Sää on muuttunut ajankohtaan nähden tavanomaista talvisemmaksi. Viime ennusteessani kävi ilmi, että viime aikoina sään ennustaminen on ollut vaikeaa tilanteiden nopeasti vaihdelleiden luonteiden takia. Alkuviikon voimakas lumipyry jäi täpärästi Suomen eteläpuolelle, mutta hyvin osasin kuitenkin arvioida viime keskiviikon jälkeisen kylmenemisen, vaikka korkea- ja matalapaineet eivät ole nyt asettuneet aikaisemman arvion mukaisesti. Tuossa kuvassa on Espoon Tapiolassa eilen aamulla kuvattu tyypillinen alkukevään tilanne, jossa edellisen päivän sulamisvedestä on muodostunut kaunista jäätaidetta yöpakkasen myötä; vesi valui pois jään alta sen muodostuessa ja syntyi vaalea ohut kuori. Vastaavia jäätaideteoksia on jatkossakin tiedossa yöpakkasten jatkuessa vielä lähiöinä.

Viime torstaina matalapaineen siirryttyä itäpuolelle pohjoisesta pääsi siis kylmää ilmaa Etelä-Suomeen ja niinpä to - pe välinen yö oli pitkästä aikaa kylmä; lämpötilat sisämaassa paikoin vähän -10 asteen kylmemmällä puolella. Jäämerellä ollut iso matalapaine toi kuitenkin eiliseksi tilapäisesti leutoa ilmamassaa (Länsirannikolla Föhntuulessa paikoin jopa n. +5 astetta) voimakkaan länsituulen mukana ja samalla rintamasateet tulivat vetenä. Nyt tuo matalapaine on siirtynyt Suomen koillis-itäpuolelle ja kylmä pohjoistuuli (tänään voimakasta ja huomenna heikkoa) vaikuttaa huomiseen asti; iltapäivisin paikoin lievästi lumikuuroista kumpupilvisyyttä parissa kolmessa plusasteessa ja yöllä selkeää - lähes selkeää -5 - reilun -10 asteen pakkasessa.

Ensi viikon alussa ajankohtaan nähden talvinen sää näyttää jatkuvan. Tilanne kehittyy siten, että lännestä siirtyy matalapaine ma ja ti aikana Suomen eteläpuolelle koillisessa-idässä olevan matalapaineen heiketessä. Näin koko Suomi jää edelleen tavanomaista kylmemmän ja kuivan ilmamassan piiriin. Eteläpuolelle siirtyvä matalapaine kääntää tuulet hetkeksi itään - kaakkoon, samalla se saattaa lisätä pilvisyyttä ja antaa heikkoja lumi-räntäkuuroja etenkin etelärannikolla. Lämpötilat ovat vielä matalia; päivisin parisen astetta plussalla ja öisin pilvisyyden runsastuttua -5 asteen molemmin puolin. Leudointa on etelärannikolla ja saaristossa.

Alkuviikon jälkeen kylmä tilanne alkaisi hitaasti purkautua. Ensin näyttää korkeapaineen selänne muodostuvan itään katoavana siirtyvän matalapaineen ja lännessä kehittyvän voimakkaan matalapaineen väliin Suomen kohdalle ke tienoilla. Tällöin on uudestaan hyvin aurinkoista, mutta yhtenä yönä voi olla taas ainakin sisämaassa n. -10 asteen pakkasia. Päivälämpötila on kuitenkin jo +3 - +5 asteen luokkaa tuolloin. Sitten alkaisi muodostumaan ensimmäinen kunnolla keväinen lämpöaalto Itä-Eurooppaan ja Lounais-Venäjälle sekä siitä mahdollisesti Suomeen asti. Tähän mennessä kunnolla keväistä ilmamassaa on ollut lähimmillään parin viime viikon aikana vain Ranskassa ja Britteinsaarilla ajoittain jopa +15 - +20 asteen lämpötiloineen ja nyt sielläkin on ollut viileämpää. Vielä on epävarmaa kuinka lämpimäksi sää alkaisi muodostumaan ensi viikon lopulla Etelä-Suomessa ja siitä eteenpäin, mutta siinä näyttäisi olevan aineksia ainakin termisen kevään kunnolliselle alkamiselle koko alueella. Tällä viikollahan etelärannikolla se määritelmä on jo tapahtunut aikaisempien leutojen öiden ansiosta (Tilanne tarkistetaan ensi kuussa Helsingin Puistolan sääaseman maaliskuun tilastosta).

Joka tapauksessa matalapainetoiminta näyttää keskittyvän ensi viikon lopulta lähtien Suomen länsipuolelle ja itäpuolelle asettuisi korkeapaine. Ajoittain lännen matalapaine ulottaisi osakeskuksineen vaikutuksen Suomeen, jolloin saataisiin rintamasateita etenkin lännessä. Samalla etelästä kuitenkin alkaisi pyrkimään koko ajan yhä lämpimämpää ilmamassaa ja näin ajoittain runsaspilvisestä säästä huolimatta vuorokauden keskilämpötilat kohoaisivat selvästi nollan yläpuolelle ja sateet muuttuisivat alun lumesta - rännästä selvästi vedeksi. Lämpötilat vaihtelisivat tilanteessa pilvisyyden mukaan; runsaspilvisessä tilanteessa yölämpötilatkin kohoaisivat selvästi plussan puolelle, mutta päivisin olisi vain vähän leudompaa. Kuitenkin todennäköisesti ensimmäinen selvä +5 asteen ylitys tapahtuisi koko Etelä-Suomessa ensi viikon loppuun mennessä. Aurinkoisina hetkinä saattaa +10 astettakin ylittyä, mutta vähäpilvisinä öinä voi olla edelleen heikkoa pakkasta ainakin sisämaassa.

Merkkejä on siitä, että lämpöaalto voimistuisi edelleen ensi viikon jälkeen, jolloin Itä-Euroopassa ja Lounais-Venäjällä voisi ylittyä jopa +20 astetta ensimmäistä kertaa tänä vuonna ja Etelä-Suomeen saattaisi sopivasti huhtikuun aluksi tulla sieltä etelä-kaakkoistuulien mukana ilmamassaa selvästi yli +10 asteen (ehkä jopa +15 asteen lämpöä sisämaassa) päivälämpötiloineen ja kevään eteneminen rysähtäen etuaikaan olisi mahdollista... Noin kaukaisessa arviossa on kuitenkin vielä epävarmuuksia, mutta toisaalta esim. juuri ym. tavalla kevät tuppaa monesti tulemaan Suomeen kunnolla maalis-huhtikuun vaihteen tienoilla.

Tämä talvinen vaihe pitää lumipeitteen aluksi lähes ennallaan ja niinpä sen paksuus (Etelä-Suomen länsiosien vajaasta 10 sentistä itäosien sisämaan reiluun 20 senttiin) vähenee hitaasti. Kuitenkin nyt alkaneet aurinkoiset säät muodostavat peitteen ensimmäistä kertaa keväälle tyypilliseen tapaan hyvin epäyhtenäiseksi; aurinkoisten ja varjoisten paikkojen suuret erot sulamisessa. Samalla vesistöjen jäät alkavat selvästi haurastua auringon voimasta, vaikka tiedossa olevat yöpakkaset muodostavat vielä myös uutta jäätä. Meri, järvet ja joet eivät kuitenkaan enää jäädy niin paljon uudestaan, että parin viikon takainen talven maksimijäätilanne saavutettaisiin. Lumesta paljastuneilla kohdilla routa voi hieman lisääntyä ainakin sisämaassa, mutta ei merkittävästi. Kevät etenee siis kylmyydestä huolimatta vähän. Ensi viikon lopulta lähtien lumien ja jäiden sulaminen ottaisi sitten ison harppauksen ja aineksia saattaisi olla voimakkaita tulvia (joet, purot ja ojat) aiheuttavalle nopealle lämpöaaltosulamiselle, missä lumipeite katoaisi alle viikossa kokonaan yksittäisiä varjopaikkojen laikkuja lukuun ottamatta. Samalla vesistöjen jäät haurastuisivat hetkessä viimeistään silloin kokonaan kulkukelvottomiksi.

Kasvillisuuden suhteen leppien (Alnus sp.) ja pähkinäpensaan (Corylus avellana) siitepölyä ei ole vielä tavattu eteläisessä Suomessa (Siitepölytiedote) ja tämä kylmä jakso pitää ne edelleen etenemättä kukintavaiheeseen. Monet niiden hedenorkoista eivät ole edes kunnolla vielä notkeutuneet lämpimiä kasvupaikkoja lukuun ottamatta. Aurinkoisilla paikoilla lumesta vapautuneilla kohdilla voi kuitenkin jo nähdä ensimmäisiä sipulikasvien alkuja; kuten lumikello (Galanthus nivalis). Ensi viikon lopulta alkavan lämpöaallon voimakkuus määrää sitten kasvutapahtumien kehittymisen nopeuden. Optimitilanteessa (ne yli +10 asteen päivälämpötilat) huhtikuun alkajaisiksi voisi olla tiedossa leppien ja pähkinäpensaiden kukinnan räjähdysmäinen voimistuminen täyteen vaiheeseen ja samalla esim. haavan (Populus tremula) ja pajujen (Salix sp.) kukintoaiheet alkaisivat nopeasti isontua... Ennen lämpenemistä ainavihannan kasvillisuuden pahin paahdeongelmavaihe on kuitenkin nyt, kun aurinko paistaa vihdoin kunnolla, mutta yöt ovat useita asteita pakkasella. Paadetuhoja voi hyvinkin tulla lähimmän viiden päivän aikana, joten suojaaminen on viimeistään nyt tarpeen.

2 comments:

Data Babble said...

Very interesting!

Mika said...

Thanks! So, are you able to understand finnish a bit? Well, my many links, terms and names in the text propably revealed some of the blog content for you... As you can see, world's circumstances are worrying me. And therefore my main blogging themes around landscape architecture, plants and meteorology are cast aside somewhat.