Kevät on ollut kolkuttelemassa ovelle, mutta ei ole aivan vielä alkanut termisen määritelmän mukaan, vaikka tavanomaista vähän leudommissa oloissa tämä viikko on mennyt. Viime ennusteessani pohdin kahden skenarion välillä ja tähän mennessä tilanne on muodostunut niin, että korkeapaine Venäjällä on pitänyt matalapaineet sekä Suomen etelä- että länsipuolilla. Tämän myötä leuto lounais-etelävirtaus on kääntynyt vähän kylmemmäksi kaakkois-itävirtaukseksi, jossa kosteahkossa ilmamassassa on ollut eilistä lukuun ottamatta runsaspilvistä ja ajoittain on tullut vähäisiä lumi - tihkusateita. Alkuviikolla Etelä-Suomessa saatiin muutaman sentin verran reippaampaakin lumisadetta. Lämpötilat ovat pyörineet päivisin nollan tienoilla ja parina päivänä kolmisenkin astetta plussan puolella. Öisin on ollut runsaasta pilvisyydestä johtuen vain vähän pakkasta pääasiassa 0 ja -5 asteen välillä.
Tuo kuva on otettu eilen Espoon Tapiolassa ja siinä nähdään tyypillinen kevättalvinen lumipeitteen tilanne. Lunta on paikalla n. 15 - 20 cm ja pohjimmainen osa siitä on yli kuukausi sitten muodostunutta peitettä, joka muuttui suojasään vaikutuksesta hyvin jäiseksi. Päällä on reilun viikon aikana satanutta tuoretta lunta, joka kuvan tilanteessa oli edellisenä päivänä suojaista ja muuttui yön pikkupakkasessa kovakantiseksi. Nuo jäljet kertovat tämän rakenteen: Loivat jäljet ovat pohjimmaiseen vanhaan peitteeseen useiden viikkojen aikana muodostuneita jälkiä, jotka tuoreempi lumipeite on osittain häivyttänyt. Tuoreessa peitteessä on kahdenlaisia jälkiä. Syvät ja teräväreunaiset koiran jäljet muodostuivat edellisenä päivänä peitteen ollessa suojainen ja pinnassa heikosti näkyvät jäniksen - rusakon jäljet muodostuivat seuraavan yön pakkasen jälkeen hankikantoiseen pintaan.
Sää jatkuu kevättä pidätellen melko talvisena, vaikkakin melko tavanomaisena lämpötilojen suhteen. Venäjän korkeapaine pidättelee aluksi Suomen etelä- ja länsipuolella olevia matalapaineita hollilla kaakkois-itätuulia edelleen jatkaen. Samalla kuitenkin Atlantin matalapainetoiminta on sen verran voimakasta, että rintamien sadealueet ulottuvat etenkin lounaisosiin ja etelärannikolle. Lämpötilojen ollessa tilanteessa noin nollassa ja yöaikaan muutamia asteita pakkasella sateet tulevat yksinomaan lumena ja niinpä lumipeite jatkaa vielä kasvuaan monin paikoin. Runsaimmat sateet osuvat ma - ti tienoille. Keskiviikon - torstain paikkeilla pohjoisesta näyttää kurottuvan korkeapaine, joka syrjäyttää matalapaineen etelästä. Samalla koillisesta pääsisi vähän kylmempää ja kuivempaa ilmamassaa. Sään osaksi seljetessä tämä tietäisi yölämpötilojen laskemista selvästi -5 asteen kylmemmälle puolelle. Päivisin aurinko lämmittää silti jo asteen pari plussalle siinäkin tilanteessa.
Torstaina - lauantaina lännestä tulevat Atlantin matalapaineet näyttäisivät taas saapuvan, mutta ne ohjautuisivat edelleen Suomen eteläpuolelle, joka merkitsisi uudestaan kaakkois-itätuulia sadealueiden tullessa ylle ja näin lumisateet nollakelissä - pikkupakkasessa pitäisivät olosuhteita edelleen melko talvisina. Nämä ennusteet ovat kuitenkin epäselviä näin kaukaa arvioitaessa, että muutokset ovat hyvinkin mahdollisia ensi viikon loppua arvioitaessa. Joka tapauksessa kunnon kevät näyttää ainakin vielä noin viikon odotuttaa itseään.
Tämä sääennuste antaa siis odottaa lumipeitteen (10 - 30 cm eteläisessä Suomessa) kasvua vielä useillakin senteillä etenkin lounaassa ja etelärannikolla. Pakkasten heikkous ja viimeaikaiset suojasäät ovat kuitenkin jo aiheuttaneet sen, että vesistöjen jäät ja routa ovat jo saavuttaneet talven laajimmat ja paksuimmat esiintymisensä tällä viikolla ja sulamista on päässyt tapahtumaan; etenkin joissa virtaus on sulattanut jäätä altapäin ja näin vettä on jopa paikoin vapautunut jäistä. Suomenlahdellakin länsi-eteläulapan sulat osat ovat jo vähän laajentuneet aallokonkin avulla. Etelä-Suomen järvissä jäätä on nyt keskimäärin 30:stä reiluun 40 senttiin ja Suomenlahdessa rannikolla 5 - 40 cm. Talven jäätilanne jää siis keskimääräistä vähäisemmäksi. Jatkossa jäät eivät juurikaan enää paksuunnu, koska päälle sataa lisää suojaavaa lunta ja pakkaset ovat sen verran heikkoja. Etenkin virtapaikoissa ohentuminen jatkuu altapäin. Aurinko ei vielä pääse kunnolla haurastuttamaan jäitä, koska sää jatkuu hyvin runsaspilvisenä ke - to tienoota lukuun ottamatta.
Kasvillisuuden kehitys kevääseen on jatkossa hyvin heikkoa ilmamassan kylmyyden ja auringonpaisteen vähyyden takia. Niinpä jo paikoin lumesta vapautuneilla eteläseinustoilla ja -rinteillä sipulikasvien kehitystä tapahtuu hyvin vähän ensimmäisiin versonalkuihin, kun päälle sataa lisää luntakin. Varhaisimmin kukkivat puut eli lepät (Alnus sp.) ja pähkinäpensaat (Corylus avellana) eivät etene kukintavaiheeseen, vaikka hedenorkkojen hidas notkistuminen jatkuu lämpimillä kasvupaikoilla. Pajunkissoja on jo runsaasti näkyvillä ja niidenkin kasvu jatkuu vain hyvin hitaana.
No comments:
Post a Comment