Kevät on edennyt tällä viikolla odotetun reippaasti. Perjantaina jopa yli odotusten, kun päivälämpötila käväisi ensimmäisen kerran yli +10 asteessa; esim. Helsingin Kumpulassa oli +11,7 astetta. Viime ennusteessani jo uumoilin sen tapahtuvan ko. aikaan, mutta ajoittain näytti myös siltä, että lämpimin ilmamassa jäisi hiuksen hienosti Suomen etelä-lounaispuolelle. Nimittäin lännestä venyneet pienet matalapaineet ja siinä linjalla oleva rintamavyöhyke on jakanut ilmamassat tarkasti Pohjois-Suomessa vaikuttaneeseen ajankohtaan nähden kylmään talvi-ilmamassaan (öisin siellä jopa yli -20 astetta pakkasta) ja ko. hyvin lämpimään kevätilmamassaan. Se on jo lämmittänyt Keski- ja Itä-Eurooppaa jopa vähän yli +20 asteen päivälämpötiloihin ja eilen Tukholmassakin oli n. +15 astetta lämmintä.
Tuo kuva on otettu toissapäivänä perjantaina Espoon Tapiolassa ja kuvassa nähdään nopeasti sulanutta lumipeitettä nurmikolla, jonka halki menee hiekkainen puistokäytävä. Lumen sulamisnopeutta kuvaa se, että viikon alussa tuolla kohdalla oli vielä n. 15 sentin lumikerros, mutta nyt nuo kuvassa olevat jäiset rippeetkin ovat sulaneet kokonaan eilisen aikana. Tämän sulamisen mahdollisti tiistaista asti yli +5 asteen päivälämpötilat ja leudot yöt, jolloin pilvien takia on jääty alimmillaankin jopa plussan puolelle. Leudontavan pilvisyyden mahdollisti juuri tuo rintamavyöhyke ja siinä jatkuvasti länsiluoteesta itäkaakkoon liikkuneet pienet sadealueet.
Eilen ko. rintamasysteemi toi melko jatkuvia vesisateita (sisämaassa hetken räntää etenkin idässä, jonne pohjoisen kylmä ilmamassa yritti saapua), mutta tänään sunnuntaina sateissa on Etelä-Suomen alueella enemmän taukoja. Rintamasysteemi jää edelleen alkuviikolla tiistaihin asti suunnilleen sijoilleen pilvineen ja ajoittaisine vesisateineen, mutta etelä-lounaassa oleva hyvin lämmin ilmamassa yrittää edelleen pyrkiä Etelä-Suomeen. Niinpä sateiden tauotessa ja aurinkoisen sään osuuden kasvaessa +10 asteen tienoilla olevat päivälämpötilat ovat edelleen mahdollisia. Sateessa jäädään +5 asteen tienoille, kuten eilenkin. Yöt ovat pääasiassa asteen pari plussalla pilvisyyden ansiosta ja lähinnä sisämaassa voi olla hyvin heikkoa pakkasta sään mahdollisesti seljetessä kunnolla.
Tiistain jälkeen näyttää kehittyvän ehkä poikkeuksellisenkin lämmin tilanne, joka leviäisi pitkälle Pohjois-Suomeen asti. Tilanteessa näyttää tyypillisesti muodostuvan korkeapaine lähelle Suomen itä-kaakkoispuolelle ja lännessä matalapaine jää vellomaan osakeskuksineen Länsi-Eurooppaan ja pohjoiselle Atlantille. Niinpä näiden elementtien välistä mahdollistuisi etelästä tuon jopa kesäisen lämpimän keskileveysasteiden ilmamassan kunnollinen virtaaminen Suomeen. Samalla kuitenkin lännen matalapainetoiminta näyttää ulottavan rintamiaan ainakin länsiosiin maata ja näin epävakaisuutta vesikuuroineen saattaa edelleen esiintyä ajoittain. Ilmamassan lämpimyyden takia sateiden konvektiivisuus voi jo aiheuttaa ensimmäisiä lievästi ukkostavia kuurosoluja.
Lämpötilojen suhteen päivisin saattaa olla tiedossa jopa n. +15 asteen lukemia sisämaahan etenkin viikon lopussa. Tässä vaiheessa meren kylmentävä vaikutus alkaa näkymään etelärannikon iltapäivissä ensimmäisen kerran kunnolla. Joka tapauksessa ilmamassan tuhti lämpimyys takaa sinnekin ainakin yli +10 asteen lukemia. Yötkin ovat leutoja, koska yhtäältä pilvisyys on ajoittain runsasta - ainakin vaihtelevaa ja toisaalta tuuli olisi myös ajoittain sen verran voimakasta. Niinpä lähinnä vain sisämaassa voi esiintyä hyvin heikkoa pakkasta parina yönä tiistain jälkeen. Toisaalta joinakin öinä alin lämpötila saattaa olla jopa +5 asteen tienoilla koko alueella.
Tuo em. hyvin lämmin tilanne näyttäisi jatkuvan jopa seuraavan viikon puolelle. Niinpä kevät ottaa alkavalla viikolla todennäköisesti hämmästyttävän nopean loikan etuaikaan tavanomaiseen aikatauluun verrattuna Etelä-Suomessa. Jo tänään ko. alueella lumipeite on sulanut niin, että aukeat alueet ovat paljon yli puoliksi sulaneet laajasti. Vain metsissä on vielä reippaahkosti lunta. Tässä täytyy muistaa, että Ilmatieteen laitoksen lumitilannekartassa tyypilliseen kevään tapaan vaaleansiniset syvyyskentät (1 - 10cm) sisältävät lunta paljon alle puolella avointen alueiden maapinta-alasta. Tummansinisillä kentillä (10 - 25cm) avoimet alueet ovat ainakin laikuttain vapautuneita lumesta. Jäätilanne Suomenlahdella on paljon tavaomaista vähäisempi; vain kapealla saaristo- ja sisälahtivyöhykkeellä on 5 - 30 senttiä sohjoiseksi haurastunutta jäätä. Sisäjärvissä on myös jo sohjoiseksi mennyttä jäätä ja virtapaikat ovat laajasti sulia. Joissa on alkanut kevättulva (vielä hillittyä) ja jäät ovat lähteneet.
Tulevan viikon lämpö sulattaa lunta ja jäätä niin, että viikon loppuun mennessä vain varjoisimmilla paikoilla ja paikoin metsissä on vähän jäistä lumenripettä. Myös järvissä ja meren sisälahdissa alkaa jopa n. 3 viikkoa etuajassa jäiden lähtö; paikallisia lauttoja jää vielä seuraavan viikon puolelle. Roudan ja metsissä olevan lumen sulaminen saa lämpöaallossa kevättulvan nousemaan joissa huippuunsa ja järvien talven aikana huomattavasti alentunut vesipinta alkaa selvästi nousta.
Kasvillisuuden suhteen roudan sulaminen on nyt kiinnostava asia, koska arkojen ainavihantien kasvien paahdesuojauksen tarve katoaa heti roudan riittävästi sulettua. Nyt routa on jo sulanut muutaman sentin lumesta vapautuneilla kohdilla ja ensi viikolla tapahtuu roudan sulamista jopa niin, että vain varjopaikoille jää vähän routaa. Niinpä viimeistään ensi viikonloppuna ainavihantien kasvien paahdesuojauksen voi jo poistaa. Toinen erityisen kiinnostava seikka kasvien suhteen alkavalla viikolla on kasvukauden alkaminen. Nimittäin tuo ilmamassa saattaa olla jopa niin lämmintä, että kasvukauden alkamisen kriteerit saattavat täyttyä lämpöaallon myötä jo seuraavan viikon alkuun mennessä jopa n. 3 viikkoa etuajassa; alkamispäivä ensi keskiviikon tienoilla...
Kasvutapahtumien suhteen leppien (Alnus sp.) ja pähkinäpensaan (Corylus avellana) kukinta on nyt saatu alkuun; siitepölytiedote. Sama koskee lumikelloa (Galanthus nivalis) ja leskenlehteä (Tussilago farfara). Tuleva lämpö saa noiden kukinnat nopeasti huippuunsa tulevan viikon mittaan ja lämpimillä paikoilla (eteläseinustat) nurmikkokin alkaa vihertää. Krookusten (Crocus sp.) ja sinivuokkojen (Hepatica nobilis) kukinnan alku on myös käsillä ja aikaisimmin lehtensä puhkaisevat puu- ja pensaslajit turvottavat jo silmujaan merkittävästi viikon mittaan; mm. tuomi (Prunus padus), viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia), terttuselja (Sambucus racemosa) ja monet kuusamat (Lonicera sp.). Haapa (Populus tremula) ja monet pajut (Salix sp.) saattavat myös edetä paikoin kukinnan alkuun ensi viikon loppuun mennessä. Aurinkoisen sään osuus vaikuttaa varsin paljon näihin kasvutapahtumiin. Joka tapauksessa viime vuosiltakin tuttuun tyyliin ilmastonmuutos ilmoittaa taas itsestään näin keväälläkin.
No comments:
Post a Comment