Kaatosade inspiraation ja nautinnon lähteenä

Tänään etelästä - lounaasta alkuillaksi saapunut rankkasadealue antoi taas aihetta nauttia kaatosateesta ja tutkia sen aiheuttamia ilmiöitä. Arviolta illan aikana satoi n. 20 - 30 millimetriä reilussa tunnissa. Alla on kuvia tilanteesta kuvattuna Espoon Tapiolassa (Heikkoja ukkosia suuntasi pääkaupunkiseudun itäpuolelle).

Minulle sade on yksi parhaimmista elementeistä nauttia ympäristöstä, tarkkailla sitä tieteellisessä mielessä ja tuntea kuuluvansa sen kanssa yhdeksi. Jo varhaisesta lapsuudesta asti olen tarkkaillut kaikkia sateen aiheuttamia muutoksia ja ilmiöitä ympäristössä ja saanut siitä iloista mieltä, aineksia estetiikan ja kauneuden tajuun sekä ymmärrystä ympäristön (Maailman) monipuolisuudesta ja dynaamisuudesta.

Tässä alla esittelen kolmessa ryhmässä erilaisia kovan sateen aiheuttamia ilmiöitä; Pienten vesinorojen muodot hiekkapinnalla, suurempien virtojen aiheuttamat eroosiokuviot hiekkapinnalla ja notkoissa - ojissa tulvivien vesialtaiden spontaanisti elävät tilapäiset muodot ja luonteet.




Etenevä noro 1




Etenevä noro 2




Etenevä noro 3

Tässä yllä olevassa kolmen kuvan sarjassa nähdään juuri alkaneen sateen takia virtaavan veden "etujoukkoa". Kuten havaitaan, niin tällainen nopeasti muuttuva alkanut vesinorotilanne luo hämmästyttävän monipuolista estetiikkaa ja siksi tällainen on hedelmällistä tarkkailtavaa, mutta tilanne on nopeasti ohi. Eli halutulla paikalla pitää olla juuri oikeaan aikaan sateen alkaessa. Vesi voi siis olla näinkin pitsimäinen ja siro elementti sekä muodoiltaan kuin elävä olento liikkeessä kohti vääjäämätöntä määränpäätään.

Virta ja eroosio 1

Virta ja eroosio 2

.

Virta ja eroosio 3

.

Tässä kolmen kuvan sarjassa on virranneen veden hiekkapinnalle aiheuttamia eroosiokuvioita. Tilanteessa vesi oli yhä virtaamassa. Virtaamiskuviot voivat olla laajoja deltatasankoja tai kapeita onkaloita ja kanjoneita. Mitä kaltevampi pinta, niin sitä enemmän virtaeroosio on kapea ja syvä. Alimmassa kuvassa nähdään, että eroosio voi tapahtua myös kerroksittain, kun kuluva pinta muuttaa rakennettaan alaspäin mennessä. Eroosiokuvio on myös sitä mutkaisempi, mitä enemmän pinnan rakenne muuttuu matkan varrella. Samoin mitä muhkuraisempi pinta, niin sitä haarovampi ja mutkaisempi virta syntyy. Kaltevuuden lisäys vähentää haaroittumista ja mutkaisuutta. Näillä tiedoilla voi itse asiassa vartavasten suunnitella eroosiolle hedelmällisiä paikkoja; vesieroosioympäristötaidetta :)

Tulva 1

.

Tulva 2

.

.

Tulva 3

.

Tässä ryhmässä nähdään ylimmän ja alimman kuvan suhteen kapean vesikanavan ylitulvimista ja keskimmäisessä kuvassa laajemman tekolammen ylitulvimista. Tällaiset tilapäiset tulva-altaat kertovat mm. sateen voimakkuudesta ja määrästä varsin hyvin; tietty tulvalaajuus vastaa tiettyä määrää sadetta tietyssä ajassa. Rankkasade antaa myös näitä altaita tarkkailemalla mahdollisuuden tutkia ja kartoittaa tulvaherkkiä kohteita alueella sekä oppia kohteen pinnanmuodoista ja valuma-alueen luonteesta. Minusta ei ole kuitenkaan ollenkaan ongelma, jos näitä tulva-altaita ilmenee usein ja monessa kohtaa, sillä ne ovat myös ehdottoman hauska piirre sateessa; tälläkin kerralla lämpimän sään turvin (Lämpötila jopa +19 astetta sateen jatkuttua jo jonkin aikaa) kahlasin näissä tulvalammikoissa paljain jaloin (lippaset jalassa) ilman että kylmän tuntua oli missään vaiheessa ja virtaavan veden tuntu nilkoissa saakka oli hyvin nautinnollista :)