Köynnösruusulajike (Rosa "Flammentanz"):n kukintaa kuvattuna sunnuntaina 5.7.2009 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Joka vuosi tämäkin lajike jaksaa tehdä yhtä huimaavan runsasta kukkatulvaa. Köynnösruusujen huippukukintaa ei kestä kuin 1 - 2 viikkoa, mutta jälkimaininkikukintaa riittää elokuulle saakka. Köynnösruusut pysyvät alkutalven pakkasten kovuuden mukaan lehtevinä marras - tammikuulle. Erittäin leutoina talvina jotkut lajikkeet ovat puoliainavihantia.
Köynnösruusulajike (Rosa "Pohjantähti"):n kukintaa kuvattuna sunnuntaina 5.7.2009 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Köynnösruusujen kukkimissesonki on ollut jo parisen viikkoa käynnissä ja tällä viikolla huipussaan. Tämä suomalainen lajike on kestävimpiä täkäläisissä olosuhteissa.
Loistojasmikkeen (Philadelphus lewisii var. gordonianus "Tähtisilmä") kukintaa kuvattuna sunnuntaina 5.7.2009 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Jasmikkeiden kukkimissesonki on parhaimmillaan ja tämä lajike lukeutuu keskivarhaisiin kukkijoihin. Jasmikkeista isoimpia ja runsaimpia kukkia tekevä ja siksi erittäin näyttävä.
Kellokuusaman (Kolkwitzia amabilis) kukintaa kuvattuna sunnuntaina 5.7.2009 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Erittäin runsasta kukintaa joka vuosi tekevä keskikokoinen pensas, jolla lisäetuna on myöhään vihreänä säilyvä lehdistö; haalea keltaoranssi ruska vasta loka - marraskuussa. Kukinta on melko pitkäkestoista; parisen viikkoa. Talvella karvaiset hedelmäkotaryppäät ovat koristeellisia.
Viitaheisin (Viburnum cassinoides) kukintaa kuvattuna sunnuntaina 5.7.2009 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Heiseistä vielä tuntemattomiin lukeutuva, mutta tuon heinäkuun alun kukinnan lisäksi erinomaisen kaunista punaista - oranssia ruskaa myöhään loka - marraskuussa tekevänä isohkona pensaana hyvin sopiva niin urbaaniin kuin maaseutumiljööseen. Lehtien puhkeamisväri on toukokuussa syvän punaruskea.
Lakkipuun (Cladrastis kentukea) kukintaa kuvattuna sunnuntaina 5.7.2009 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Melko tuntematon, mutta yllättävän hyvin Etelä-Suomessa menestyvä Pohjois-Amerikkalainen keskikokokoinen puu, jota suosittelen yleiseen viljelyyn Juhannuksen jälkeiseksi näyttäväksi kukkapuuksi. Syys - lokakuussa on kirkas kullankeltainen ruska ja myös lehtien puhkeamisväri on keltainen toukokuun lopulla.
Jalopionien (Paeonia lactiflora -lajikkeita) kukintaa kuvattuna sunnuntaina 5.7.2009 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Perennojen keskikesävaihe alkaa tyypillisesti pionien kukinnasta ja tässä on oiva esimerkki hienosta kolmivärisommitelmasta, jossa on kuitenkin 5 eri lajiketta. Ko. lajikkeet ovat: "General MacMahon", "Duchesse de Nemours", "Victoire de la Marne", "Lady Alexandra Duff" ja "Red Champion". Pioneilla on myös näyttävät punaruskeat kevätversot ja kirjava puna-oranssi-keltainen ruska.
Kirkkovenesoutajat ja lentävä räyskä (Sterna caspia) Hämeenlinnan Vanajavedellä kuvattuna lauantaina 4.7.2009. Ko. viikonlopun tavanomaista viileämmästä ja runsaspilvisestä säästä huolimatta järvillä jatkui vilkas kesäliikenne. Tuo räyskäksi tunnistamani lintulaji oli minulle uusi havainto. Monesti tuollaiset valkoiset linnut voi helposti kuitata "lokiksi", ellei ole tarkka ja kiinnitä huomiota.
Varisseita puistolehmuksen (Tilia X vulgaris) kukintoaiheita valkoapilaa (Trifolium repens) kasvavalla nurmikolla kuvattuna Hämeenlinnassa lauantaina 4.7.2009. Parin viime viikon aikana sateet ovat jääneet sen verran vähiin, että lehmukset ovat alkaneet reagoimaan veden puutteeseen Etelä-Suomessa kuivilla kasvupaikoilla varistaen osan kukinnoistaan vain vähän ennen kukkien aukeamista.
Ulpukkaa (Nuphar lutea) kukinnan alussa Hämeenlinnan Vanajaveden rannassa kuvattuna lauantaina 4.7.2009. Heinäkuu on tyypillisesti tämän lajin ja lumpeiden (Nymphaea sp.) kukinnan parasta aikaa. Suojaisella rannalla kasvustot saattavat yltyä näinkin tiheiksi; tässä venelaiturin ja ravintolaveneiden rajaama "poukama".
No comments:
Post a Comment