Kameliajasmikkeen (Philadelphus Virginalis -ryhmä) kukintaa kuvattuna lauantaina 18.7.2009 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Jasmikkeista viimeisiä kukkijoita ja näin jasmikesesonki on päättymäisillään. Tällä isolla pensaalla on erikoisuutena kerrannaiset kukat, jolloin valkoinen kukkarunsaus on hyvin mehevää. Tälläkin jasmikkeella pääasiassa keltainen ruska on vasta loka - marraskuussa.
Talvenarkana pidetyn jalokastanjan (Castanea sativa) kukintaa kuvattuna lauantaina 18.7.2009 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Tämä keskikesäkukinta on voimakkaasti imelän tuoksuista. Syötävät pähkinät ovat loppukesällä ja syksyllä piikkisissä kodissa; kodat säilyvät avautuneina kevääseen. Keltaruskea ruska on loka - marraskuussa. Laji on menestynyt viime vuosien leutojen talvien ansiosta hyvin ja niinpä tämäkin yksilö on jo pieni puu; suosittelen kokeiltavaksi rohkeammin.
Kypsyneitä marjoja tehnyttä näsiää (Daphne mezereum) kuvattuna lauantaina 18.7.2009 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Keväällä mainostin tätä luonnonvaraista näsiäämme erinomaisena varhaiskevään kukkapensaana ja tässä puolestaan koristeelliset marjat ajavat samaa asiaa. Marjat säilyvät pitkään, mutta on huomioitava niiden myrkyllisyys lajin koristekäytössä.
Hedelmäkontansa valmiiksi (Ei vielä kypsiä) tehnyttä lännenheisiangervoa (Physocarpus opulifolius) kuvattuna Espoon Tapiolassa torstaina 16.7.2009. Tämä isohko ja yleisesti viljelty pensas tekee kahdenvärisiä raakoja hedelmäkotia; tässä on punaisempi versio. Muutoin väri on kellertävämpi. Kodat ruskistuvat syksyllä ja keltainen ruska tulee myöhään lokakuun lopussa / loka - marraskuussa. Valkoinen kukinta on kesä - heinäkuun vaihteessa.
Espoon Tapiolassa torstaina 16.7.2009 kuvattua puistonäkymää ojakasvillisuuden ja koivujen kera. Ojakasvillisuus sisältää kukkivaa ranta-alpia (Lysimachia vulgaris) ja korpikaislaa (Scirpus sylvaticus). Tässä on esimerkki siitä, kuinka rehevää ojakasvillisuuttakin pitää säilyttää ja suosia estetiikan runsastuttajana. Tällaiset kostean paikan kasvit saavuttavat maksimikorkeutensa juuri heinäkuun aikana.
Helsingin Meilahden arboretumissa sunnuntaina 19.7.2009 kuvattua koiranputkiniittyä (Anthriscus sylvestris) ja taustalla on raita (Salix caprea). Koiranputken kukinta on ohi ja kuvassa ovat raakoja hedelmäkotia sisältävät varret. Tässä on esimerkki siitä, kuinka niittykasvillisuus sisältää kaunista estetiikkaa myös kukinnan jälkeen; säilytettävä ja suosittava niittyviljelyssä.
Espoon Tapiolan keskustan koristevesiallasta Tapiola Garden -hotellin sivulla kuvattuna keskiviikkona 15.7.2009. Vedessä heijastuu ko. hotellin ilta-auringon valaisema seinä. Vedessä ui sinisorsaemo (Anas platyrhynchos) kahden jo lähes täysikasvuiseksi kasvaneen poikasensa kanssa. Pohjalta kuultaa vesikasvillisuutta.
Espoon Tapiolassa torstaina 16.7.2009 kuvattua nurmikon notkoa, jossa on ketohanhikkia (Potentilla anserina) likaantuneena kohdalle viikon alussa virranneen sadeveden mukana tuomaan hienoainekseen; savi ja hiesu. Viikon loppupuolen lähes helteisen poutasään aikana tämä aines jäi lehdille lätäkön kadottua ja kuivui vaaleaksi pölyksi.
Hämeenlinnassa maanantaina 13.7.2009 kuvattua asfaltin pintaa sadesäällä. Tuolloin runsas sadealue saapui etelästä suureen osaan Etelä-Suomea ja sademäärät olivat paikoin suuria; yli 20 mm. Hämeenlinna jäi runsaimman sateen länsipuolelle.
No comments:
Post a Comment