Haavan (Populus tremula) ruskahuipennusta kuvattuna perjantaina 2.10.2009 Helsingin Meilahden arboretumissa. Tällä viikolla monet haavat olivat ruskan huipennuksessa, mutta tätä oranssia sävyä on vain vähemmistönä. Pääväri haapojen ruskassa on keltainen. Samat haaparyhmät tekevät joka syksy suunnilleen samat värit ja samassa aikajärjestyksessä toisiinsa nähden, vaikka kokonaisaikataulu muuttuu vuosien välillä.
Ruskan kanssa yhtaikaa kypsyviä amurinkorkkipuun (Phellodendron amurense) marjoja kuvattuna perjantaina 2.10.2009 Helsingin Meilahden arboretumissa. Monilla etelärannikon paikoilla hallaa oli sen verran vähän ja vain maan pintaan keskittyvänä, että tämän lajin arat lehdet säilyivät vielä vaurioitta ja näin tuo ruska pääsee huipentumaan hyvin. Myös keväällä tällä keskikoisella puulla toukokuun lopun lehtien puhkeamisväri on kellertävä. Keltavalkoinen kukinta on heinäkuussa.
Pitkään ruskaantuneina olleita kiiltoheisin (Viburnum lentago) lehtiä kuvattuna perjantaina 2.10.2009 Helsingin Meilahden arboretumissa. Tämä iso pensas ruskaantuu hitaasti ja kasvupaikkojen mukaan vaihtelevasti; ensimmäiset punasävyt tulevat jo elo - syyskuussa ja toisin paikoin lehdet säilyvät pitkälle marraskuuhun. Marjat kypsyvät ruskan mukana punaisiksi - sinimustiksi. Lehtien puhkeaminen tapahtuu tötterömäisistä silmuista punaruskeana toukokuussa. Erinomainen ruskalaji!
Äskettäin kypsyneitä marjaomenapuun (Malus baccata) hedelmiä kuvattuna perjantaina 2.10.2009 Helsingin Meilahden arboretumissa. Myöhään marjansa kypsyttävä, mutta säilyvät lokakuun keltaisen - oranssin ruskan jälkeen pitkälle talveen koristeena. Valkoinen kukinta touko - kesäkuussa ja erittäin näyttävä ja suositeltava puu myös loka - joulukuussa runsaan marjasatonsa ansiosta mm. lumitilanteissa.
Äskettäin kypsyneitä kesäorjanlaakerin (Ilex verticillata) marjoja kuvattuna perjantaina 2.10.2009 Helsingin Meilahden arboretumissa. Myös tällä keskikokoisella pensaalla marjasato kypsyy myöhään, mutta säilyy jopa Joulun yli kirkkaanpunaisena; erityisen näyttävä alastomilla oksilla. Ruska tulee vasta lokakuun lopulla keltaisena. Puhkeaa lehteen vasta touko - kesäkuussa hieman punertavan vaaleanvihreänä. Kukinta vaatimattoman valkoinen heinäkuussa.
Hallan vioittamaa kesäbegoniakasvustoa (Begonia Semperflorens -ryhmä) kuvattuna perjantaina 2.10.2009 Espoon Tapiolassa. Kahden edellisen yön hallat tekivät jo aroille kesäkukille yleisen tuhon sisämaassa, mutta etelärannikolla joillakin suojaisilla paikoilla säästyttiin vielä vaurioilta. Tuossa kasvustossa takareunalla säästyi joitakin osia; kirkas terve sävy vs. tumma vauriosävy.
Ennen halloja kuvattua syyshortensian (Hydrangea paniculata "Grandiflora") ja pensashanhikin (Dasiphora fruticosa) kukintaloistoa kuvattuna tiistaina 29.9.2009 Espoon Tapiolassa. Syyshortensian punertavakukintainen vaihe pääsi kehittymään tälläkin kasvupaikalla erinomaisesti ennen seuraavien öiden hallavaurioita. Pensashanhikki ei sen sijaan ollut vielä moksiskaan halloista, vaan jatkaa tyypillistä syksyn kukintanäytöstään.
Halla-aamun maisemaa järviruokojen (Phragmites australis) ja koivujen (Betula sp.) kera kuvattuna torstaina 1.10.2009 Espoon Tapiolassa. Taustalla oleva nurmikko oli tilanteelle tyypillisesti valkeassa kuurassa, mutta etualalla puuston alla kuuraa oli minimaalisesti - ei ollenkaan. Ulossäteilyn aiheuttama lämmönhukka on suurinta avoimilla paikoilla ja halla kertyy siellä ensin alaville kohdille.
.
Iso lokkiparvi kaatosateessa kuvattuna sunnuntaina 4.10.2009 Espoon Tapiolassa. Keskiviikosta perjantain ja lauantain väliseen yöhön asti jatkunut hallakausi päättyi myrskymatalapaineen tuloon lännestä. La - su välisenä yönä Etelä-Suomessa sattui paikoin myrskytuhoja ja taajamatulvia. Kuvassa päivän monesta rankkasadekuurosta johtuen nurmikolla velloi yhä tulvalätäköt, mutta ed. yötä heikommassa tuulessa matalapaineen keskuksen tultua päälle.
.
Halla-aamuna kuurassa olevia haarapalpakkoja (Sparganium erectum) keinolammessa kuvattuna torstaina 1.10.2009 Espoon Tapiolassa. Ko. halla kuuraannutti toki vesikasvien osat, mutta etenkin virtaavat vedet (Kuvassa heikosti) eivät olleet vielä lähelläkään jäätymistä maan oltua vielä suhteellisen lämmin kesän jäljiltä.
.
La - su ajan runsaat sateet saivat taas aikaan jänniä veden virtaamisen aiheuttamia eroosiokuvioita hiekkakäytäville ja tässä niistä yksi esimerkki kuvattuna sunnuntaina 4.10.2009 Espoon Tapiolassa. Sadetta tuli Etelä-Suomessa paikoin jopa lähes normaalin lokakuun sademäärän verran (Yli 50 mm!) näiden kahden päivän aikana.
No comments:
Post a Comment