Tavanomaiseksi lämmennyttä ajoittain epävakaista ja tuulista alkukesäsäätä (Päivitys!)

Päättynyt viikko oli kuin edellisen viikon peilikuva; ajoittain harmaan sateinen ja kolea. Alkuviikolla lounaisosista maata Venäjälle siirtyi laaja ja melko voimakas matalapaine ja sitä seurasi loppuviikolla pienempi matalapaine lännestä. Kumpikin tuotti viileässä polaari-ilmamassassa ajoittain sateista säätä niin, että sateisimpina päivinä päivälämpötilat jäivät jopa vain +10 asteen tienoille. Vastaavasti pilvisinä öinä ei ollut sen kylmempää eli lämpötilan vuorokausivaihtelu oli pientä ja vain parina vähäpilvisimpänä yönä minimilämpötilat olivat +5 asteen tienoilla ja arimmilla sisämaan paikoilla oli hallanvaaraa. Loppuviikolla sää lämpeni vähän, mutta ei niin paljon kuin viimeksi arvioin; sadekuuroisessa ja paikoin jopa vähäistä ukkosta sisältäneessä säässä päivälämpötilat olivat pääasiassa vähän vajaa +15 astetta ja öisin +5 ja +10 asteen välillä. Tuo kuva on otettu perjantaina 28.5.2010 Hämeenlinnassa ja siinä nähdään hyvin viime viikon säätä havainnollistanut tilanne; sateisen sään pisarointia siitepölytahraisessa vesilätäkössä lehmuskujanteen alla.

Suomen eteläpuolelle on tullut viime ennusteeni arvion mukaisesti matalapaine, kun tuo viime viikonlopun matalapaine viimein sunnuntaina siirtyi koilliseen pois Etelä-Suomesta. Niinpä tänään on ollut jopa varsin aurinkoista korkeapaineen selänteessä ja taas viileän yön (n. +5 astetta) jälkeen päivälämpötila kohosi paikoin lähes +20 asteeseen. Tuo eteläpuolella oleva matalapaine yrittää kierrättää itäpuolitseen kaakosta helteistä ilmamassaa parin seuraavan päivän aikana kohti Suomea, mutta Norjanmerellä rajusti voimistuva matalapaine tekee sen yrityksen tyhjäksi ja helleilma joutuu pakenemaan takaisin kauas kaakkoon, kun tuo Norjanmeren matalapaineen keskus Lapin ylle liikuttuaan tuo to - pe voimakkaan ja viileän luoteis-pohjoispuhurin laajasti Skandinaviaan ja Itä-Eurooppaan - Länsi-Venäjälle saakka.

Niinpä aluksi tiistaina on vielä enimmäkseen poutaa ja vähäpilvistä heikkotuulisissa oloissa, jolloin yölämpötila on yhä +5 asteen vaiheilla ja päivällä päästään +20 asteen tienoille. Keskiviikona etelän matalapaineesta yrittää ulottua epävakaisuutta kuurottaisine sateineen ja ehkä ukkosineen Etelä-Suomeen ennen tuota pohjoisesta vaikuttavaa matalapainetta. Siinä vaiheessa yölämpötila on jo edellistä selvästi korkeampi +10 asteen tienoilla ja päivälämpötila voi runsastuneesta pilvisyydestä huolimatta kohota +20 asteen tienoille. Ke - to välisenä yönä lännestä saapuu kuitenkin jo tuon pohjoisen matalapaineen tuomana kylmän rintaman kuurosateita ja to päivänä voimakas luoteistuuli valtaa sen jälkeen koko Etelä-Suomen; yölämpötila on vielä +10 asteen tienoilla, mutta päivälämpötila jää selvästi alle +20 asteen. Perjantaina voimakas luoteis-pohjoistuuli jatkuu edelleen, mutta iltapäiväkuuroja lukuun ottamatta on poutaa. Tuulisuuden takia yölämpötila pysyy +5 ja +10 asteen välillä, mutta päivälämpötila jää korkeintaan vähän reiluun +15 asteeseen.

Pohjoinen matalapaine vetäytyy pe - la yhä kauemmas Jäämerelle ja sen myötä lännestä pääsee muodostumaan korkeapaine vähitellen Suomen eteläpuolelle. Tuulet kääntyvät sen myötä länteen ja heikkenevät. Sää myös alkaa lämmetä uudestaan ja niinpä su mennessä näyttäisi olevan mahdollisuuksia jopa yli +20 asteen päivälämpötiloihin enimmäkseen poutaisessa säässä ja yötkin alkaisivat to - pe viileän n. +5 asteisen hallanaroilla paikoilla mahdollisesti hallanvaaraisen yön jälkeen lämmetä. Uutta matalapainetoimintaa näyttäisi kuitenkin kehittyvän lännessä siihen malliin, että heti su jälkeen saattaa olla taas epavakaista, mutta etelä-lounaistuulissa kuitenkin melko lämmintä...

Kasvukauden eteneminen on siis jumittanut viime viikon koleudessa siihen malliin, että aikaisemman helleaallon aikaansaama kasvun etumatka tavanomaiseen verrattuna on kaventunut; niinpä mm. omenapuut (Malus sp.), monet pihlajat (Sorbus sp.) pihasyreenit (Syringa vulgaris) ja balkaninhevoskastanja (Aesculus hippocastanum) jatkavat edelleen kukintaansa. Tuomi (Prunus padus) on kuitenkin jo käytännössä lopettanut kukintansa. Lehdistöltään vajaakokoisia puita ovat vielä mm. jotkut saarnet (Fraxinus sp.), tammet (Quercus sp.) ja amurinkorkkipuu (Phellodendron amurense). Tämän viikon loppuun mennessä kasvun vauhti taas vähän nopeutuu sen verran sään lämpenemisen myötä, että esim. noiden mainittujen lajien kukinta alkaa hiipumaan. Samalla Juhannuksen tienoon kukkijat, kuten lupiinit (Lupinus polyphyllus) ja koiranputki (Anthriscus sylvestris) alkavat tulla kukintavaiheeseen vähitellen.

Vesistöt ovat viilenneet monin paikoin jopa vähän alle +15 asteen viime viikon koleudessa ja Suomenlahden lämpeneminen on ollut ulapalla hidasta vähän päälle +10 asteen lukemissa. Tällä viikolla viime viikkoa lämpimämmät säät saavat vesistöjen pintavedet taas yleisesti +15 ja +20 asteen välille mukaan lukien Suomenlahden sisälahdet. Maaperä pysyy tavanomaisen kosteana eikä siten kuivuudesta eikä liikamärkyydestä - tulvista ole vaaraa; mahdollisesti jotkut kuurosateet saattavat silti olla jo kesälle tyypilliseen tapaan paikoin rankkoja. Toissa viikonlopun ukkostilanteesta jäi kuitenkin Lounais-Suomeen valtavia peltotuhoja äkkitulvien ja peltojen liettymisen - huuhtoutumisen takia, jolloin ko. ongelmien vaikutukset ovat siellä yhä meneillään.

Päivitys 2.6.2010 klo. 13:40: Uusia tietoja on taas syytä päivittää tähän; Ensinnäkin tänään on arvioitua lämpimämpää, kun etelästä ei ulotukaan kunnolla kuurosateita Etelä-Suomeen. Jopa helleraja saattaa olla paikoin sisämaassa vaarassa. Myös huomenna to voi olla vielä reilun +20 asteen päivälämpötiloja ennen tuota luoteisvirtauksen saapumista alueelle. Pe - la on vallitsevana sitten tuo voimakas ja jopa kolea luoteisvirtaus, jossa päivälämpötila voi jäädä jopa vain +15 asteen vaiheille. La - su yönä viimeistään voi sitten olla hallavaaraa tuulen heikentyessä. Su korkeapaine näyttää edelleen muotoutuvan Suomen etelä-lounaispuolelle ja tässä vaiheessa näyttää jopa siltä, että ensi viikon alussa tuon korkeapaineen siirtyessä Suomen päälle - itäpuolelle ja matalapainetoiminnan pysyessä lännessä-lounaassa olisi mahdollista ehkä hyvinkin helteisen ja ukkostavan ilmamassan saapuminen etelästä - kaakosta. Jo tämän viikonlopun aikana nimittäin Länsi- ja Keski-Eurooppaan on muodostumassa helleaalto ja se voisi Itä-Eurooppaan siirryttyään tulla sopivilla etelätuulilla Suomeen ainakin tilapäisesti...

Viikon 21 tunnelmakuvat vuonna 2010 - Osa 4

Tarhaomenapuun (Malus X domestica) kukintaa kuvattuna tiistaina 25.5.2010 Helsingin Meilahden arboretumissa. Tutut hedelmäpuina viljellyt omenapuut olivat parhaassa kukkimisvaiheessa viikon mittaan; viikon lopussa ensimmäiset kukkijat alkoivat vähitellen varistaa terälehtiään. Tämä kuva aloittaa viikon 21 tunnelmakuvat.

Vienokirsikan (Prunus maximowiczii) kukintaa kuvattuna tiistaina 25.5.2010 Helsingin Meilahden arboretumissa. Samalla tavalla kukintaansa tekeviin pilvikirsikkaan (P. pennsylvanica) ja oratuomeen (P. spinosa) verrattuna tämä on niihin nähden viimeinen kukkija; nuo muut olivat juuri lopettaneet kukintansa. Uudet vaaleanvihreänä tulevat lehdet ottavat kukinnan lopulla pääosan ja lehdet tummuvat lopulta huomattavan paljon ja ovat kiiltäviä.

Purppurakuusen (Picea abies f. cruenta) vajaa puolikokoisia vuosiversoja vielä lievästi punertavaneulasisina kuvattuna tiistaina 25.5.2010 Helsingin Meilahden arboretumissa. Alemman kuvan lajikkeeseen verrattuna tällä lajikkeella kevätsävy haalistuu pois paljon nopeammin ja parasta sävykautta onkin vain viikon pari heti kerkkien ilmaannuttua silmuista. Kevätsävyn ulkopuolella tätä muotoa ei voida erottaa normaalista metsäkuusesta; erittäin paljon samannäköisiä keskenään.

Kultakuusen (Picea abies f. aurea) vajaa puolikokoisia vuosiversoja keltaisine neulasineen kuvattuna tiistaina 25.5.2010 Helsingin Meilahden arboretumissa. Tällä lajikkeella uusien neulasten keltainen sävy oli astumassa kirkkaimpaan vaiheeseensa, jota kestää pari-kolme viikkoa kesäkuussa. Heinäkuussa sävy tummuu lähes normaalin metsäkuusen vihreyteen.

Kuriilienlehtikuusen (Larix gmelinii var. japonica) täysikasvuista neulasistoa ja uusien vuosiversojen alkuja kuvattuna tiistaina 25.5.2010 Helsingin Meilahden arboretumissa. Lehtikuusten käyttäytymiseen kuuluu se, että kesä-heinäkuussa kasvavat pitkinä siimoina oksien uudet pääversot; kuvassa niiden alut olivat pistämässä esille oksien päistä.

Okakuusen (Picea pungens) emikukintoja ja uusia kerkkiä (Vuosikasvaimia) kuvattuna tiistaina 25.5.2010 Helsingin Meilahden arboretumissa. Monien kuusten kukinta alkoi olla huipussaan ja tässä vaiheessa tulevaisuuden kävyt olivat kukintavaiheessa vielä pystyjä. Pian kukinnan jälkeen kuusten kävyt alkavat nuokkumaan ja kääntyvät alaspäin.

Reilu puolilehtistä wilsoninpoppelia (Populus wilsonii) hedelmänorkkoineen kuvattuna tiistaina 25.5.2010 Helsingin Meilahden arboretumissa. Jättiläiskokoisista lehdistään huolimatta tämän puun hedelmänorkot ovat kuitenkin lyhyen töpäköitä ja ne piiloutuvatkin lehtien sekaan melko hyvin. Valkovillainen siementämisvaihe on niillä normaalisti kesäkuun lopulla - heinäkuun alussa.

Lähes täysilehtistä amerikanpyökkiä (Fagus grandifolia) kuvattuna tiistaina 25.5.2010 Helsingin Meilahden arboretumissa. Myös tällä lajilla lehdet olivat vielä melko vaaleita lähes täyskoosta huolimatta. Uudet versot kasvavat rehevillä paikoilla kuvan tapaan mutkittelevan pitkinä siimoina, joissa lehtiä on harvassa.

Puolilehdessä olevaa amurinkorkkipuuta (Phellodendron amurense) kuvattuna tiistaina 25.5.2010 Helsingin Meilahden arboretumissa. Keltavihreään kevätvärivaiheeseen verrattuna nämä lehdet olivat jo tummuneet, mutta vaalea heleys oli vielä tallella. Kukkaterttujen aiheet olivat jo paikoin näkyvissä uusien versojen latvoissa; kermankellertävä kukinta on tällä puulla kesä-heinäkuussa.

Lähes täysilehtistä humalapyökkiä (Ostrya carpinifolia) kuvattuna tiistaina 25.5.2010 Helsingin Meilahden arboretumissa. Lajin lehtien vaalean heleä nuoruussävy oli jo tummunut melko paljon pois ja koivumaiset, mutta paksut hedenorkot olivat varisseet pois. Täyskoossa lehdet ovat moniin muihin puulajeihin verrattuna hienostuneen vaaleita tummumisesta huolimatta.

.

Puolilehdessä olevaa kesäorjanlaakeria (Ilex verticillata) kuvattuna tiistaina 25.5.2010 Helsingin Meilahden arboretumissa. Myöhään lehteen tuleva pensas, joka on tuomen (Prunus padus) kukinnan aikaan - vähän jälkeen heleän vaaleanvihreässä nuoruussävyvaiheessa ennen täysilehtisyyttä. Valkoinen kukinta on kesä-heinäkuussa ja punaiset marjat kypsyvät syys-lokakuussa säilyen kirkkaina alkutalveen. Keltavoittoinen ruska on loka-marraskuussa.

Puolilehdessä olevaa pensasmagnoliaa (Magnolia sieboldii) kuvattuna tiistaina 25.5.2010 Helsingin Meilahden arboretumissa. Kuvassa nähdään myös jo kukkanuppujakin; pensaan kukinta on normaalisti kesä-heinäkuussa n. kuukauden ajan, missä kukkia ilmestyy eriaikaisesti ja vain osa on samaan aikaan valkoisena auki. Kukkien tuoksu on pihkaisen ja hajuvesimäisen imelän hajun sekoitusta.

.

Kukkanuppuvaiheista saksanpihlajalajiketta (Sorbus aria "Chrysophylla") kuvattuna tiistaina 25.5.2010 Helsingin Meilahden arboretumissa. Kotipihlajaan (S. aucuparia) verrattuna aavistuksen myöhemmin kukkiva pihlajalaji; limittäisyys on kuitenkin lähes samanaikaista. Tässä vaiheessa ko. lajikkeen lähes täyskokoisten lehtien lopullinen hopeanharmaa sävy kävi jo hyvin ilmi; säilyy koko kesän.

Kotipihlajan (Sorbus aucuparia) kukintaa kuvattuna lauantaina 29.5.2010 Hämeenlinnassa. Tuomen (Prunus padus) ja alemman kuvan lajin kukinnan loppuessa tämä tuttu puu ottaa paikkansa kukkijana; normaalisti kukinta on kesäkuun alussa. Punaisten marjojen kypsyminen täyspunaisiksi kestää monta viikkoa heinäkuun lopusta elo-syyskuulle.

.

Terttuseljan (Sambucus racemosa) kukintaa kuvattuna tiistaina 25.5.2010 Helsingin Meilahden arboretumissa. Tuttu lehtojen ja rehevien joutomaiden pensas, jonka kukinta-aika sattuu täsmällisesti tuomen (Prunus padus) kukinnan kanssa samaan aikaan; viikon loppuun mennessä kukinta oli jo päättymässä. Punaisten marjojen kypsyminen tapahtuu heinäkuussa nopeasti.

Kuningasatsalean (Rhododendron schlippenbachii) kukintaa kuvattuna tiistaina 25.5.2010 Helsingin Meilahden arboretumissa. Atsaleoista näyttävimpiä ja niistä ensimmäisten joukossa kukkiva. Kukkien vaaleanpunaisuus on kirkasta, joten ko. pensas on kukinta-aikana maisemassa voimakkaasti näkyvä katseenvangitsija. Syksyllä on etuna kirjava violettien, oranssien, punaruskeiden ja ruskeiden sävyjen ruska myöhään loka-marraskuussa.

Tulppaanilajikkeen (Tulipa "Dreamland") kukintaa kuvattuna keskiviikkona 26.5.2010 Espoon Tapiolassa. Tämän viikon tunnelmakuvasarjassa 3 maisemanäkymässä esitelty lajike, jolla on hienosti kaksiväriset kukat; kukinta on normaalisti touko-kesäkuun vaihteessa parin - kolmen viikon ajan, joten lajike sopii mm. hallanaroille paikoille edeltämään hallanarkojen kesäkukkien laittoa.

.

Särkyneensydämen (Dicentra spectabilis) kukintaa kuvattuna lauantaina 29.5.2010 Hämeenlinnassa. Tämä tuttu vanhanajan perenna oli aloittanut kukintansa jo edellisviikolla helteen aikana. Normaalisti kukintaa kestää touko-kesäkuussa muutaman viikon ajan kesäkuulle painottuen. Loppukesän ajan lehdistö on koristeellinen ja se saa lähinnä keltaista ruskaa syys - lokakuussa.

Viikon 21 tunnelmakuvat vuonna 2010 - Osa 3

Riippapihlajan (Sorbus aucuparia "Pendula") kukintaa keskustorin viereisessä kirkkopuistossa kuvattuna lauantaina 29.2010 Hämeenlinnassa. Kasvukauden tilanne oli viikon koleassa säässä edennyt viikon alkuun nähden vain vähän, mutta monet pihlajat olivat silti edenneet kukkanuppuvaiheesta lähes täyteen kukintaan, kuten kuvassa; vähintään viikon etuajassa.

Moottoriveneen aiheuttamaa aaltokuviointia kuvattuna perjantaina 28.5.2010 Hämeenlinnassa. Tässä aallokko koostui sekä moottoriveneen tekemistä viimeisistä aalloista (Tulossa vasemmalta) että niiden heijastumisesta rantamuurista säännöllisesti 90 asteen kulmassa (Heijastusaallot menossa oikealle). Tuloksena oli hieno kuviomatto pieneksi hetkeksi.

Rankan sadekuuron sävyttämää järvimaisemaa Vanajaveden rannalla kuvattuna perjantaina 28.5.2010 Hämeenlinnassa. Tilanteen hyvin heikko tuuli mahdollisti kuuron pisarointijälkien näkymisen erinomaisesti, kun aallokkoa ei ollut mukana sotkemassa. Kuvassa nähdään hyvin myös kuuron paikallisuus, kun muutama sata metriä ulompana pisarointimatto oli paljon vähempi; tyypillinen kesän piirre.

Nurmikon ja ojakanavan kasvutilannetta kuvattuna perjantaina 28.5.2010 Espoon Tapiolassa. Voikukkien (Taraxacum officinale) paras vaihe oli tullut päätökseensä nurmikon leikkuun tapahduttua viikon alun ja tämän kuvan välisenä aikana. Korpikaisla (Scirpus sylvaticus) oli jo tummunut varsin paljon kasvussaan tuossa ojakanavassa. Viikon aikana sateita tuli sen verran vähän, että ojakanava ei tulvinut.

Lähes keskiyön hämärää maisemassa metsävaahteroiden (Acer platanoides) hahmojen kera kuvattuna puoli tuntia ennen keskiyötä torstaina 27.5.2010 Espoon Tapiolassa. Yhä valoisammaksi käyneet yöt olivat jo mahdollistaneet pilvisenkin sään hämärän ja kuvan tilanteessa se mahdollisti lähes täysilehteen tulleiden metsävaahteroiden ja keinovalaistuksen haamukkaan yhteistunnelman.

Tapiola Garden -hotellin kesäterassia pelargonioiden (Pelargonium sp.) kera kuvattuna keskiviikkona 26.5.2010 Espoon Tapiolassa. Tälle paikalle noiden pelargonioiden laitto ei ole itse asiassa uhkarohkeasti liian varhaista, vaikka hallanvaaran on vielä mahdollista. Tuo koristealtaan yli +15 asteiseksi lämmennyt vesi torjuu kohdalla erinomaisesti hallaa, joten tämä on hyvä esimerkki pienilmastollisten seikkojen hyödyntämisestä kesäkukkakautta varhentaen.

Peltokanankaalin (Barbarea vulgaris) täyttä kukintaa kuvattuna keskiviikkona 26.5.2010 Espoon Tapiolassa. Tuomien kukinnasta omenapuiden kukinnan kautta aina kotipihlajan kukintaan saakka tämä Etelä-Suomen maisemien voimakas keltanäytöskasvi oli tässä vaiheessa parhaimmillaan, kuten kuvassa.

Tulppaanilajikkeen (Tulipa "Dreamland") täyttä kukintaa kuvattuna keskiviikkona 26.5.2010 Espoon Tapiolan keskustassa. Myöhään kukkivista tulppaaneista tämä on eräs hyvä esimerkki. Suurin osa muista kevätkukkivista sipulikasveista olivat jo lopettaneet kukintansa. Tuon kuvan kukinnan jälkeen paikalle istutetaan kesäkukkasommitelma.

Kasvukauden kehitysvaihetta maisemassa kuvattuna tiistaina 25.5.2010 Espoon Tapiolassa. Vaihetta kuvastivat nurmikon voikukkien (Taraxacum officinale) runsas kukinta ja taustan metsävaahteroiden (Acer platanoides) reilun puolikokoisten lehtien vaalea vihreys. Edellisviikon helteen jälkeen koleus oli jumittamassa kasvun etenemistä.

Sateista näkymää kadulla kuvattuna vähän puolen yön jälkeen maanantaina 24.5.2010 Espoon Tapiolassa. Tässä vaiheessa päivän pidentyminen oli edennyt jo niin pitkälle, että yön pimein hetki ei ollut enää kokonaan pimeä. Tässä runsaan pilvisyyden takia ko. pimeyttä valoisampi hämärä ei ollut kuitenkaan vielä kovin hyvin nähtävissä.

Viikon 21 tunnelmakuvat vuonna 2010 - Osa 2

Aaltotutkielma kuvattuna Vanajaveden rannalla sunnuntaina 30.5.2010 Hämeenlinnassa. Auringonpaiste vastakkaisessa suunnassa heikon - kohtalaisen aallokon tilanteessa aiheuttaa voimakasta aallokkoa pienipiirteisempää kimallusta ymmärrettävästi. Mukana kuvassa myös järvissä tavattavien heinälajien kasvun edistymistä esille.

Aaltotutkielma kuvattuna Vanajaveden rannalla lauantaina 29.5.2010 Hämeenlinnassa. Edellispäivästä vähän voimistunut tuuli toi selvempää aallokkoa ko. järvelle ja siitäpä olikin hyväksi malliksi pilvisen sään aaltotunnelmaan verrattuna ylemmän kuvan auringonpaistetilanteeseen.

Sadeveden muotoilemaa siitepölykuviointia asfaltin rakosissa kuvattuna lauantaina 29.5.2010 Hämeenlinnassa. Kuurosateiden aiheuttamien vesivirtojen mukana viikon lopulla liikkui edelleen myös siitepöly ja tässä jälleen yksi esimerkki sateen jälkeisestä ko. pölyn asettumisesta kuvioksi lätäkön reunalle.

.

.

Rantakasvillisuuden kasvutilannetta kuvattuna Vanajaveden rannalla lauantaina 29.5.2010 Hämeenlinnassa. Saniaiset olivat kasvaneet jo yleisesti täyteen kokoon ja ko. viikon sateista rantakivikkojen sammalet olivat saaneet jonkin verran uutta raikasta vihreyttä kasvustoihinsa edellisviikon helteiden kuivattavan vaiheen jälkeen.

.

Rantakasvillisuuden kasvutilannetta kuvattuna Vanajaveden rannalla perjantaina 28.5.2010 Hämeenlinnassa. Kasvukauden etumatka oli tällä viikolla edelleen sen verran edellä tavanomaisesta aikataulusta (Jopa yli viikon), että normaalisti Juhannuksen tienoolla täydessä kukassa olevat lupiinit (Lupinus polyphyllus) olivat jo tässä lämpimällä rantatörmällä työntäneet kukintovanansa pienesti esille. Myös ulpukan (Nuphar lutea) lehdet olivat jo runsaana esillä.

.

.

Moottoriveneen tekemää aallokkoa kuuropilviheijastuman rikastuttaessa värejä kuvattuna Vanajaveden rannalla perjantaina 28.5.2010 Hämeenlinnassa. Heikosti aallokkoisessa - tyynessä järvivedessä veneliikenteen aiheuttamat aallot ovat oma hauska piirteensä, joita olen tykännyt tarkkailla niitäkin jo pikkulapsesta saakka mielenkiinnolla.

Heikon kuuropilven heijastumaa lähes tyynessä järviveden pinnassa kuvattuna Vanajaveden rannalla perjantaina 28.5.2010 Hämeenlinnassa. Heikosti aallokkoinen - tyyni järviveden pinta on aina erinomainen pilvien heijastuspinta ja tämä kerta ei ollut poikkeus.

.

Kuurosadesolun aiheuttaman järviveden pinnan pisarointia tutkielmana kuvattuna Vanajaveden rannalla perjantaina 28.5.2010 Hämeenlinnassa. Alemmassa kuvassa mainitun Paasikiventien sillan alla kuurosateesta valui sillan ränneihin sen verran voimakkaasti vettä, että siitäpä tuli oivallinen oma loiskuva kuva-aiheensa.

Kuurosadesolun aiheuttaman järviveden pinnan pisarointia tutkielmana kuvattuna Vanajaveden rannalla perjantaina 28.5.2010 Hämeenlinnassa. Rankimman kuurovaiheen ilmentämänä veden pinnan vaihtelevat vaikutukset tulivat hyvin ilmi; eri kohtien pintajännitysten vaihtelut aiheuttavat kuvioillisen pisarointimaton. Myös veden yli johtaneen sillan suojaava sateeton vyöyke oli hauskasti esillä sateen aikana rännivaluntakohtansa kera.

Kuurosadesolun aiheuttaman järviveden pinnan pisarointia tutkielmana kuvattuna Vanajaveden rannalla perjantaina 28.5.2010 Hämeenlinnassa. Rankin sadevaihe kesti vain parisen minuuttia ja sateen ääni veden pinnalla olikin tässä vaiheessa läiskettä verrattuna alemman kuvan sirinä-ääneen; tyyni tilanne antaa erinomaisen mahdollisuuden arvioida sateen voimakkuutta järvivedessä myös äänestä.

Kuurosadesolun aiheuttaman järviveden pinnan pisarointia tutkielmana kuvattuna Vanajaveden rannalla perjantaina 28.5.2010 Hämeenlinnassa. Kuurosateen alkaminen heikkona pisarointina ilmeni hienosti tummaa pilviheijastumaa vasten valoisampien kohtien sävyttäessä tapahtumaa lisää.

Paksun kumpukerrospilvikannen heijastumaa lähes tyynestä järviveden pinnasta kuvattuna Vanajaveden rannalla perjantaina 28.5.2010 Hämeenlinnassa. Ylempänä nähtävään kuurosadepisarointitutkielmaan verrattuna tämä sateettoman tyynen tilanteen dramaattinen sävynäytelmä oli sykähdyttävää; järven henget selvästi puhuivat :)

Sadeveden virtaaman kuvioksi ajamaa hienoa hiekkaa kevyenliikenteen väylän asfalttipinnalla kuvattuna perjantaina 28.2010 Hämeenlinnassa. Viikon loppupuolella sateiden luonteen muuttuminen enemmän rankkojen sadekuurojen suuntaan mahdollisti monilla kaltevilla pinnoilla melko voimakkaita virtaamiskuvioesityksiä.

Tutkielma siitepölystä koristevesialtaan veden pinnalla kuvattuna torstaina 27.5.2010 Espoon Tapiolassa. Tämän altaan reunoilla kukkineet vuorimännyt (Pinus mugo) olivat eniten vastuussa tästä siitepölykerroksesta. Kuvassa on myös hennon aallokon jännästi rikkomaa lipputankojen ja niiden lippujen heijastumia.

Tutkielma siitepölystä ojakanavan veden pinnalla kuvattuna torstaina 27.5.2010 Espoon Tapiolassa. Viikon sateet olivat sen verran heikkoja ja vähäisiä to mennessä, että ko. ojan virtaama ei noussut siitepölyjä poishuuhtovaksi tulvavirtaamaksi. Ko. viikolla näitä näkyvimpiä siitepölymassoja oli tuottamassa nyt jo myös monet männyt (Pinus sp.) kuusten (Picea sp.) ja pihtojen (Abies sp.) kukinnan jo alkaessa hiipumaan.

Tutkielma siitepölystä ojakanavan veden pinnalla kuvattuna torstaina 27.5.2010 Espoon Tapiolassa. Tässä veden pinnasta heijastui ojan reunan saniaiskasvustoa ja vapaasti virtaavalla kasvijätteettömällä kohdalla (Verrattuna ylemmän kuvan heinän korsiin kasaavana esteenä) veden hidas virtaama sai aikaan siitepölystä säännöllisen kuviokelluntalaikuston.

.

Parin kolmen päivän ajan varisseita hopeasalavan (Salix alba "Sibirica") hedenorkkoja kuvattuna keskiviikkona 26.5.2010 Espoon Tapiolassa. Kasvukauden etumatka tavanomaiseen aikatauluun nähden paljastui edelleen tästä varisemistilanteesta, vaikka ko. viikon koleuden kasvua jähmettänyt vaikutus oli kaventamassa etumatkaa; normaalisti ko. variseminen on kesäkuun ensimmäisellä viikolla.

Orava (Sciurus vulgaris) kuvattuna tiistaina 25.5.2010 Helsingin Meilahden arboretumissa. Kovin helposti tämä nisäkäs ei ole valokuvaan otettavissa erittäin vikkeläliikkeisenä. Tällä kertaa sattui hyvä tilannekuvamahdollisuus puiston penkillä istuessani (Varjo ko. penkistä); sekunti tämän kuvan oton jälkeen orava oli jo läheisessä puussa.

Alempaan kuvaan verrattuna samoja koivujen (Betula sp.) hedenorkkojen jäänteitä sadevesivalumien järjestelemänä asfalttipinnalla auringon valon siivilöidyttyä ko. koivujen lehvästön läpi. Kuvattuna tiistaina 26.5.2010 Espoon Tapiolassa. Vaakatasoisella pinnalla ko. norkkojäänteet eivät asettuneet sateissa niin säännöllisesti kuvioon kuin alemman kuvan tilanteessa.

.

Sateen aiheuttaman valumaveden järjestelemiä koivujen (Betula sp.) hedenorkkojäänteiden kasoja kuvattuna maanantaina 24.5.2010 Espoon Tapiolassa. Edellisviikolla koivujen kukinnan päättyminen oli nopeimmillaan ja edellisillan sateet sitten viimeistelivät ko. hauskan kuvioinnin loivasti kaltevalla pinnalla.

Viikon 21 tunnelmakuvat vuonna 2010 - Osa 1

Kokonaan seljennyttä taivasta etelänäkymässä illalla vähän ennen auringon laskua kuvattuna sunnuntaina 30.5.2010 Espoon Tapiolassa. Kaakosta tässä vaiheessa Etelä-Suomeen ulottunut korkeapaineen selänne tyynnytti tuulet kokonaan illalla ja seljenneenkin tilanteen takia lämpötila alkoi laskemaan melko nopeasti; etenkin sisämaahan tiedossa paikoin hallanvaarainen yö. Lännestä oli siirtymässä melko iso matalapaine Suomen eteläpuolelle.




Sisämaan pienialaisten sadekuurojen nauhaa pohjoisnäkymässä alkuillalla kuvattuna sunnuntaina 30.5.2010 Helsingin Pukinmäessä. Etelästä - kaakosta alkoi ulottumaan korkeapaineen selänne Etelä-Suomeen pohjoisen matalapaineen kaikotessa Jäämerelle. Heikkenevissä länsituulissa sisämaahan jaksoi kuitenkin vielä kehittyä pieniä polaari-ilmamassan kuurosoluja; paikoin rankkaakin sadetta pieniä hetkiä. Päivälämpötila kohosi +15 asteen vaiheille, joten ilmamassa oli vähän lämpenemässä.

Kumpupilvistä kumpukerrospilviksi muodostuvaa kantta lounaisnäkymässä Vanajaveden rannalla alkuiltapäivällä kuvattuna sunnuntaina 30.5.2010 Hämeenlinnassa. Yöllä oli vaihtelevasti hahtuvapilvilauttaista edellispäivän kuurojäänteistä ja minimilämpötilat olivat +5 asteen vaiheilla. Heikko - kohtalainen länsituuli matalapaineen eteläreunalla ehkäisi hallaa. Aamupäivällä sisämaahan muodostui nopeasti tyypillinen viileän polaari-ilmamassan kumpupilvikansi.

Selkenevää iltaa sadekuuroista jääneiden kumpukerros- ja hahtuvapilvilautojen etääntyessä koillisnäkymässä Vanajaveden rannalla illalla kuvattuna lauantaina 29.5.2010 Hämeenlinnassa. Kohtalaisessa ja kuivahkossa länsituulessa sekä auringon voiman ehtyessä kuuro menettivät taas voimanlähteensä ja pilvisyys latistuikin levymäisiksi lautoiksi ennen lähes kokonaan katoamistaan. Lämpötila laski taas jo illalla alle +10 asteen.

Lännestä-lounaasta ylittäneen sadekuurosolun tutkielma lounaisnäkymässä vajaan tunnin sisällä illansuussa kuvattuna lauantaina 29.5.2010 Hämeenlinnassa. Kesäiseen tapaan tällainen iltapäiväkuurotilanne sisältää heti kuuron jälkeen nopeasti selkenevän aukon tulon, missä kuvan tapaan taivasta ja maisemaa samentaen vielä pienen hetken aikaa (Minuutin tai pari) sataa melko rankastikin. Tämä kuuro oli illan viimeisiä ja poutaantuminen alkoi.

Lännestä-lounaasta ylittäneen sadekuurosolun tutkielma lounaisnäkymässä vajaan tunnin sisällä illansuussa kuvattuna lauantaina 29.5.2010 Hämeenlinnassa. Alempaan kuvaan verrattuna pieni hetki myöhemmin ko. kuuron sadejuova-alue oli tulossa päälle, mutta sade ei ollut vielä alkanut. Tässäkin kuurossa oli vähän tyypillisiä kuuropuuskia ja kuuron aikana lämpötila laski hetkeksi vähän +10 asteen allekin.

Lännestä-lounaasta ylittäneen sadekuurosolun tutkielma lounaisnäkymässä vajaan tunnin sisällä illansuussa kuvattuna lauantaina 29.5.2010 Hämeenlinnassa Matalapaineen eteläreunalla kohtalaisessa länsituulessa iltapäiväkuurojen tilanteessa tässä ko. seurantakuuron etupuolella pilvimassat olivat kohtalaisesti vyörypilvimäisiä; hyvä muistutus jo melko kesäisestä vuodenajasta, vaikka oli viileää.

Okluusiorintaman jälkeistä rakoilevaa kumpukerrospilvikantta lounaisnäkymässä Vanajaveden rannalla iltapäivällä kuvattuna lauantaina 29.5.2010 Hämeenlinnassa. Rintaman ylityksen jälkeen etelä-lounaistuulten sijalle oli tullut voimistuvat länsituulet ja viileä polaari-ilmamassa jatkui edelleen; päivälämpötila jäi edelleen vain +10 ja +14 asteen välille. Matalapaine oli siirtymässä länsireunalta Keski- ja Pohjois-Suomeen.

.

Vähäpilvisen yön jälkeen lännestä-lounaasta saapuneen okluusiorintaman sadepilvikantta lounaisnäkymässä keskipäivällä kuvattuna lauantaina 29.5.2010 Hämeenlinnassa. Ko. rintamapilvisyyden kehitys oli mielenkiintoista, kun alapilvikerrosta ei muodostunutkaan ja siksi ko. pilvien muutos tasaisesta verhopilvestä täksi aaltoilevaksi sadepilvikanneksi näkyi hyvin; sadetta tuli vain vähän aikaa heikosti - kohtalaisesti.

Vähäpilvisen yön jälkeen lännestä-lounaasta lähestyneen okluusiorintaman etureunan verhopilvikantta kumpukerrospilviriekaleiden kera lounaisnäkymässä aamupäivällä kuvattuna lauantaina 29.5.2010 Hämeenlinnassa. Suomen länsireunalle saapunut matalapaine ja sen okluusiorintamasta johtunut aamuvarhaisella alkanut pilvisyyden runsastuminen ja heikko etelä-lounaistuuli pitivät yöhallat kurissa, vaikka lämpötila ehti laskea +5 asteen vaiheille.

Kaikkoavia viimeisiä kuuropilviä kaakkoisnäkymässä Vanajaveden rannalla illalla vähän ennen auringon laskua kuvattuna perjantaina 28.5.2010 Hämeenlinnassa. Viileän polaari-ilmamassan kuivuttua oli auringon laskiessa kuurotkin heikkenemässä ja ennen lännestä lähestyneen vähän voimistuneen matalapaineen ja sen okluusiorintaman saapumista vähäpilvinen alue oli valtaamassa Etelä-Suomea myöhäisillaksi ja alkuyöksi; lämpötila laski heikossa lounaistuulessa jo illalla vähän alle +10 asteen.

Sadekuurosolun saapumista luoteisnäkymässä kumpukerrospilvisyyden kadottua alkuillalla kuvattuna perjantaina 28.5.2010 Hämeenlinnassa. Etelä- ja Keski-Suomen rajoilla ollut pieni matalapaineen osakeskus oli alkanut siirtymään pohjoisemmaksi ja lounaistuulen vähän voimistuessa ilmamassa oli sen verran kuivumassa, että ko. alapilvisyys oli poistunut ja kuurosadepilvien hahmokkaat omat muodot mm. kuvan vyörypilvineen tulivat hyvin esille. Aurinkokin alkoi pilkistellä kuurojen välillä. Kuuroissa oli etenkin Keski-Suomessa vähän ukkostakin mukana.

Kumpukerrospilvisyyden seassa saapunutta kuurosadesolua lounaisnäkymässä Vanajaveden rannalla alkuiltapäivällä kuvattuna perjantaina 28.5.2010 Hämeenlinnassa. Vain n. 10 min myöhemmin alempaan kuvaan verrattuna heikkotuulisen lähes aallottoman järven pinnalla saapuneen sadekuuron melko rankka sade näkyi hienosti veden pinnan pisaramattona; kuuron pienialaisuus havainnollistui myös hyvin, kun taaempi veden pinta oli ilman mattamaista pisarapintaa.

Kumpukerrospilvisyyden seassa lähestyvää kuurosadesolua lounaisnäkymässä Vanajaveden rannalla alkuiltapäivällä kuvattuna perjantaina 28.5.2010 Hämeenlinnassa. Iltapäivän kuurosadetilanteen alettua ilmamassassa oli vielä sen verran kosteutta, että ko. alapilvisyys oli hetken vielä runsasta kuuropilvien alla heikossa lounais-länsituulessa; sisämaassa oli etelärannikkoa tyynempää, koska lännestä Etelä- ja Keski-Suomen välimaastoon ulottunut matalapaineen tyyni ja pieni osakeskus oli lähempänä; pilvien liike oli kuitenkin selkeästi lännestä itään.

.

Kumpukerrospilvistä pohjoisnäkymää keskipäivällä kuvattuna perjantaina 28.5.2010 Espoon Tapiolassa. Länsipuolelta vähitellen voimistuvasta matalapaineesta ulottui Etelä- ja Keski-Suomen välimaastoon pieni osakeskus, jonka myötä virinnyt länsi-lounaistuuli jatkui yhä. Etenkin sisämaahan alkoi kehittyä iltapäiväkuurosateita. Päivälämpötila jaksoi kohota vain pari kolme astetta +10 asteen yläpuolelle viileän polaari-ilmamassan säilyttyä yhä.

Sade- ja kumpukerrospilvistä koillisnäkymää aamulla kuvattuna perjantaina 28.5.2010 Espoon Tapiolassa. Etelä-Suomen yli ulottuneessa itä-länsisuuntaisessa matalapainejonossa Suomen länsipuolella alkoi tapahtumaan vähitellen matalapaineen voimistumista ja kokoontumista yhdeksi keskukseksi. Sen myötä kostea, tyyni ja tuulensuunniltaan vaihteleva vyöhyke oli siirtymässä sen verran pohjoisemmaksi, että länsi-lounaistuulet alkoivat viritä. Viileä polaari-ilmamassa säilyi silti yhä, mutta runsaspilvisessä ja ajoittain kuurosateisessa säässä yölämpötila pysyi +10 asteen vaiheilla.

Sumupilvistä etelänäkymää myöhäisillan hämärässä vähän ennen keskiyötä kuvattuna torstaina 27.5.2010 Espoon Tapiolassa. Etelä-Suomi kuului yhä idemmäksi kaikonneen ison matalapaineen länsipuolelle jääneeseen heikkotuuliseen matalapaineen jonoon, jossa tuulet olivat tyyntyneet lähes kokonaan ja olivat suunnaltaan vaihtelevia. Paksu kumpukerrospilvikansi pysyi koko päivän ja tuulten tyynnyttyä sekä auringon laskettua se muuttui sumupilvisemmäksi ja utujakin alkoi esiintymään kosteuden lisääntyessä. Lämpötila pysyi koko päivän +10 asteen vaiheilla; iltapäivällä vähän sen yli.

Kumpukerrospilvistä ja ajoittain tihkuista etelänäkymää aamupäivällä kuvattuna torstaina 27.5.2010 Espoon Tapiolassa Itäreunalla ollut matalapaine oli alkanut siirtymään idemmäksi ja Etelä-Suomen ylle jäänyt okluusiorintama oli heikentynyt pois; jäljelle jäi heikkosateinen ja heikkenevien idän ja pohjoisen välisten tuulten vyöhyke, jossa yölämpötila pysyi vähän vajaassa +10 asteessa. Suomesta länteen jäi muhimaan heikkotuulisen ja epämääräisen matalapaineen vyöhyke.

Idästä saapuneen okluusiorintaman sadealueen sadepilvimassaa etelänäkymässä illalla kuvattuna keskiviikkona 26.5.2010 Espoon Tapiolassa. Rintamasade oli tässä vaiheessa laajentunut ja rintama oli asettunut Etelä-Suomeen itä-länsisuuntaisena vyöhykkeenä. Pohjois-koillistuuli oli kohtalaista - navakkaa ja lämpötila oli asettunut sateen alettua +10 asteen vaiheille. Rintama jäi sijoilleen heikkenemään vähitellen.

Idästä-koillisesta saapuneen okluusiorintaman sadealuetta edeltänyttä verhopilvikantta iltapäivällä kuvattuna keskiviikkona 26.5.2010 Espoon Tapiolassa Ko. rintamasade oli aluksi kapeana nauhana tässä vaiheessa kaakkoisessa Suomessa, mutta alkoi voimistumaan matalapaineen keskuksen voimistuttua edelleen. Myös pohjoistuuli oli yhä voimistumassa kohtalaiseksi - navakaksi. Ennen rintamapilvisyyden kunnollista paksuuntumista päivälämpötila ehti kuitenkin saavuttaa n. +15 asteen lukemat.

Yksittäisiä kumpupilviä ja idästä - koillisesta lähestyneen okluusiorintaman etureunan harsopilvikantta etelänäkymässä aamupäivällä kuvattuna keskiviikkona 26.5.2010 Espoon Tapiolassa. Tyynessä ja vähäpilvisessä säässä yölämpötila laski +5 asteen vaiheille ja arimmilla paikoilla oli hallanvaaraa. Suomen itäreunalle voimistunut uusi matalapaineen keskus oli alkanut sysätä okluusiorintamaa idästä-koillisesta ja samalla aikaisin aamulla koillis- ja myöhemmin pohjoistuuli oli alkanut voimistumaan.

Untuva- ja hahtuvapilvilauttoja myöhäisillan auringonlaskussa luoteisnäkymässä kuvattuna tiistaina 25.5.2010 Espoon Tapiolassa. Suomen eteläpuolelle tulleen heikon matalapaineen osakeskuksen okluusiorintamasta ulottui Etelä-Suomeen ko. pilvilauttoja liikkeessä itään. Länsituuli oli tyyntynyt kokonaan. Suomen itäpuolella oli voimistumassa uusi matalapaineen osakeskus ja tämän alueen itä-pohjoispuolelle maanantaina kauas jäänyt rintamasysteemi alkoi tulla takaisin länteen.

Sisämaan kumpupilvisyyttä pohjoisnäkymässä iltapäivällä kuvattuna tiistaina 25.5.2010 Espoon Tapiolassa. Suomen eteläpuolelle lännestä siirtyvän uuden ja pohjoiseen heikkenevänä kaikonneen matalapaineen osakeskusten välissä Etelä-Suomessa vallitsi viileä heikko länsituuli ja etelärannikon merituulen ansiosta polaari-ilmamassan kumpupilvitilanne syntyi vain sisämaassa. Iltapäivälämpötila oli +15 asteen vaiheilla - vähän alle.

.

Hahtuvapilvilauttoja etelänäkymässä aamupäivällä kuvattuna tiistaina 25.5.2010 Espoon Tapiolassa. Matalapaineen keskuksen viimein siirryttyä yöllä Etelä-Suomesta pohjoisemmaksi ja rintamasysteemintämän alueen itä - pohjoispuolelle oli sadekuuroinen sää päättynyt pilvisyyden hajaantumiseen ko. pilvilautoiksi. Uusi matalapaineen osakeskus oli muodostunut Etelä-Skandinaviassa ja se oli liikkeessä itään. Länsi-luoteistuuli oli enimmäkseen heikkoa ja yölämpötila ehti laskea +5 ja +10 asteen välille viileässä polaari-ilmamassassa.

Sade- ja kumpukerrospilvistä etelänäkymää iltapäivällä kuvattuna maanantaina 24.5.2010 Espoon Tapiolassa. Laajan matalapaineen keskuksen pysyttyä yhä Etelä-Suomen yllä oli okludoituneen rintamasysteemin kiertyminen keskuksen ympäri edesauttamassa kuurosateisen sään jatkumista myös illalla. Länsi-luoteistuuli oli vähän voimistumassa ja päivälämpötila oli lähes sama kuin edellisyönäkin eli +10 asteen vaiheilla.

Kumpukerrospilvistä koillisnäkymää aamulla kuvattuna maanantaina 24.5.2010 Espoon Tapiolassa. Laajan matalapaineen keskuksen pysyttyä lähes paikallaan Etelä-Suomen yllä oli tällä alueella vallitsevana vähitellen lounaan kautta länteen kääntyvä heikko tuuli ajoittaisten sadekuurojen sävyttäessä runsaspilvistä kolean polaari-ilmamassan säätä. Udut ja tihkut olivat kadonneet ilmamassan vähän kuivuttua. Lämpötila pysyi edelleen +10 asteen tienoilla.

Sumupilvistä ja utuista koillisnäkymää vähän puolenyön jälkeen kuvattuna maanantaina 24.5.2010 Espoon Tapiolassa. Laajan matalapaineen keskuksen saavuttua Etelä-Suomen päälle oli tällä alueella heikenneiden etelä-lounaistuulten kostea tilanne, jossa satoi ajoittain vettä sekä tihkua matalapaineeseen liittyvästä rintamasysteemistä. Lämpötila pysytteli +10 asteen tienoilla tasaisesti.