Mustaluumulajikkeen (Prunus nigra "Princess Kay") kukkanuppuja kuvattuna sunnuntaina 16.5.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Tämän suvun puitteissa koristekirsikkamaisen näyttävää kukintaa tekevä; alla mainittujen perään hennosti vaaleanpunaisen valkoista ja tällä lajikkeella kerrannaisteriöistä. Ruska on lähes rusokirsikan (S. sargentii) veroisesti punaista syys-lokakuussa. Suositeltava pieni puu koristekirsikoiden kukintasesongin jatkajaksi.
Mantsurianjalopähkinän (Juglans mandshurica) hiirenkorvia ja pidentyneitä hedenorkkojen aiheita kuvattuna sunnuntaina 16.5.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Nämä jättiläiskokoisia parilehdykkäisiä lehtiä tekevät puut (Jalopähkinät) kasvattavat lehtiään hitaasti täyteen kokoon; tästä vaiheesta menee vielä jopa n. kuukausi. Siinä välillä on kukinta samaan aikaan pihasyreenin (Syringa vulgaris) kukinnan kanssa. Hedelmä on iso luumarja pähkinämäisen siemenensä kera. Syys-lokakuun ruska on puhtaan keltainen.
Appalakkienhevoskastanjan (Aesculus X hybrida) puolikokoisia lehtiä kuvattuna sunnuntaina 16.5.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Punaruskeasta kevätvärivaiheesta jo vähän haalistuneet lehdet muodostuvat kasvutahdiltaan samalla tavalla kuin suvun tunnetulla balkaninhevoskastanjalla (A. hippocastanum). Kukinta on myös samaan aikaan, mutta keltainen ruska aikaisemmin syys-lokakuussa.
Japaninhevoskastanjan (Aesculus turbinata) avautuvia jättisilmuja kuvattuna sunnuntaina 16.5.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Hevoskastanjoista myöhäinen lehteentulija, kuten yllä olevasta vertailulajista havaitaan. Lehdet ovat täysikoossa suvun isoimmat. Kukinta on valkoinen (Tyypillisin pilkutuksin) ja hedelmäpallot piikittömiä. Lokakuun ruska on kirkkaan keltaisen ja punaruskean kirjava. Lehtien kevätväri on haalean punaruskea.
Kaljukultasateen (Laburnum alpinum) hedelmäpalkoja kuvattuna sunnuntaina 16.5.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Edelliskesän hedelmäpalot jäävät tähän pikkupuuhun tyypillisesti kiinni jopa seuraavaan kevääseen ja lajin myöhäinen lehteentulo pitää lajia syksyisen oloisena muun kasvun jo kiriessä ympärillä. Silmujen avauduttua vihertyminen on nopeaa ja näyttävä keltainen kukinta on jo kesäkuun lopulla normaalivuosina. Ruska haalean keltainen lokakuussa.
Poimuetelänpyökin (Nothofagus antarctica) hiirenkorvia kuvattuna sunnuntaina 16.5.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Arkana pidetty puusuku eteläiseltä pallonpuoliskolta; tämä laji selvisi oikein hyvin viime talvesta --> Suositeltava viljelyyn! Lehteentulo on koivumaista, mutta paljon tummemman vihreää ja vähän hitaampaa. Lokakuussa säväyttää kirkkaan punaoranssi ruska. Kukinta (Punertavia) ja hedelmät (Pieniä kotia) ovat melko vaatimattomia.
Lakkipuun (Cladrastis kentukea) hiirenkorvia kuvattuna sunnuntaina 16.5.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Pohjois-amerikkalainen keskikokoinen puu, jolla keltainen lehteentulo ja kesä-heinäkuussa isot riippuvat kukkatertut täynnä valkoisia kukkia; Keltainen ruska säväyttää puolestaan syys-lokakuussa; suositeltava yleiseen käyttöön! Tässä vaiheessa lehteentulo oli harmaakarvaisessa keltavaihetta edeltävässä tilassa.
Mongoliantammen (Quercus mongolica) melkein hiirenkorvia kuvattuna sunnuntaina 16.5.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Vielä tuntematon tammilaji Aasiasta. Lehtien vaaleanvihreä puhkeaminen on raikasta estetiikkaa ja lokakuussa keltaisen, oranssin ja punaruskean kirjava ruska on tammeksi hyvin kirkasta. Lehteentulo on tammista varhaisinta metsätammen (Q. robur) kera.
Ontarionpoppelin (Populus X gileadensis "Jackii") hiirenkorvia ja eminorkkoja kuvattuna sunnuntaina 16.5.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Poppelit ovat nopeita lehteentulijoita; osa tulee koivujen kanssa varhain ja osa haavan kanssa myöhään, mutta joka tapauksessa silmujen avauduttua lehtien täyskokoon kasvu on nopeaa. Tämä lajike on keskivaiheen silmunavaaja (koivujen ja haavan välissä). Lehtien kevätväri on vaaleanvihreä.
Puistolehmuksen (Tilia X vulgaris) hiirenkorvia kuvattuna sunnuntaina 16.5.2010 Hämeenlinnassa. Tuttu vertailulaji, jolla silmut pysyvät aluksi hitaasti turpoavina. Sitten lehteentulo on nopeaa tästä vaiheesta alkaen ja vaaleanvihreä heleys säilyy parisen viikkoa. Heinäkuussa on keltainen kukinta ja keltainen ruska on vaihtelevasti syys-marraskuun välissä; rehevillä paikoilla myöhään ja yöpakkaset voivat silloin eliminoida ruskan lehtien tummanruskeaksi paleltumiseen.
Katsuran (Cercidiphyllum japonicum) lähes puolikokoisia lehtiä kuvattuna sunnuntaina 16.5.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Keskiviikon tilanteeseen nähden lehtien kevätvärisävy oli nopeasti haalistunut vihreään suuntaan lämpöaallon takia; havinakoossa lehdet eivät vielä olleet. Noudattelee lehteentulossa hitaimpien koivujen tahtia ja kevätväri on kokonaan poissa kesäkuun alun aikana.
Euroopanpyökin (Fagus sylvatica) puolikokoon purskahtaneita lehtiä kuvattuna sunnuntaina 16.5.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Keskiviikon tilanteessa tämä laji oli vielä pitkäsilmuisessa vaiheessa, mutta erittäin nopeana lehteentulijana sen lehdet olivat muutamassa päivässä jo näin isoja. Niiden kevätsävyn heleä vihreys päihittää jopa koivut mennen tullen; hieno kevätväripuu! Lehdistö tummuu kesäkuun alussa hyvin tummaksi. Loka-marraskuussa on keltaisenpunaruskean kirjava ruska, joka voi saada silloin yöpakkasista lisää ruskeiden sävyjä. Osa lehdistä voi jäädä talviruskaksi.
Metsävaahteran (Acer platanoides) kukintaa kuvattuna sunnuntaina 16.5.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Tuttu vertailulaji, jossa tässä vaiheessa kukinta oli ehtinyt nopeasti huippuunsa. Lehdet olivat vielä tyypillisillä laskosilla kukkaterttujen "alla" piilossa, mutta pian tulossa pääosaan kukinnan loppuvaiheen ohi; eri yksilöillä on lehtien avautuessa sävyeroja punaruskeasta kellertävän kautta vaaleanvihreään.
.
Mantsurianvaahteran (Acer mandschuricum) hiirenkorvia kuvattuna sunnuntaina 16.5.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Keskiviikkona kuvattuun tilanteeseen verratuna ruskeanpunaisina purskahtavat lehdet olivat tulleet esille. Keltainen kukinta oli myös nupulla valmiina; hieno kevätväripuu, vaikkakin lämpöaallossa värit haalistuivat jatkossa vihreiksi nopeasti.
.
Kuriilienkirsikan (Prunus nipponica var. kurilensis) lähes täyskokoisia lehtiä ja kukintaa kuvattuna sunnuntaina 16.5.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Kaukoidän koristekirsikoista toinen hyvin näillä leveysasteilla menestyvä puulaji. Se on alempaa lajia vaaleakukkaisempi ja lehdet kasvavat nopeammin osaksi kukintaa ennen sen päättymistä. Syys-lokakuun ruska on keltaisempi kuin alemmalla lajilla, mutta punaoransseja sävyjä on myös. Lehtien kevätväri on myös vähemmän punertava alempaan kirsikkaan verrattuna.
Rusokirsikan (Prunus sargentii) kukintaa kuvattuna sunnuntaina 16.5.2010 Espoon Tapiolassa. Vaaleanpunakukkaisista koristekirsikoista Suomessa kestävin ja siitä onkin tullut suosittu Etelä-Suomessa. Lämpöaallon voimakkuuden takia kukintaa kesti kuitenkin tällä kertaa vain 2 - 3 päivää. Punaisen kautta mustiksi kypsyvät luumarjat ovat jo kesäkuun lopussa ja kirkkaan punaiset syysvärit ovat syys-lokakuussa.
Japaninmagnolian (Magnolia kobus) kukintaa kuvattuna sunnuntaina 16.5.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Lehdettömänä kukkiviin magnolioihin kuuluva; kukkasilmut talvehtivat paljaina ollen isoja ja karvaisia. Lehdet avautuvat heti kukinnan perään vaaleanvihreinä ja lievästi punertavina. Ne ovat täysikoossa jo n. parissa viikossa. Hedelmä on punainen käpymäinen rykelmä kotia. Syys-lokakuussa on keltaruskean kirjava ruska. Huom.! --> Selvisi ankarasta viime talvesta erinomaisesti; suositeltava yleiseen käyttöön Etelä-Suomeen.
.
Kiinalaisen - taiwanilaisen heisilajin (Viburnum furcatum) alkavaa kukintaa kuvattuna sunnuntaina 16.5.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Viime vuonna esittelin samaa kukintaa viikolla 20; jo tässä vaiheessa kasvu oli viime vuotta viikon edellä. Kukinta kestää melko lyhyen ajan, mutta erittäin näyttävä lehdistö on upea heti perään. Marjat kypsyvät jo heinä-elokuussa punaisen kautta mustiksi. Syys-lokakuussa on kirkas punaoranssi ruska.
Kirahvikukan (Cephalaria gigantea) nopeasti rehenevää lehdistöä kuvattuna sunnuntaina 16.5.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Heinä-elokuussa kukkiva jättiläisperenna, jolla lehdistö on jo toukokuun alusta saakka näyttävä oma estetiikkalajinsa. Lehdet säilyvät pitkälle syksyyn vihreinä. Vaaleankeltaiset mykerökukat ovat yli 2 m pitkien ohuiden lehdettömien varsien latvoissa kuin pilvenä. Hedelmävaiheiset varret ovat myös hyviä talventörröttäjiä.
Idänhierakan (Rumex confertus) lähes täysikokoon kasvanutta lehdistöä kuvattuna sunnuntaina 16.5.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Hierakat ovat tunnettuja lähinnä rikkaruohoina täällä, mutta tässä jälleen esimerkki tämänkin lajin rehevästä koristekäyttövihreydestä. Lehdet ovat maasta noustessaan aluksi punertavia, josta jo muutaman viikon takainen esimerkki. Kukintatähkät ovat hienoja niin kukkiessaan kuin hedelmävaiheessa talventörröttäjinäkin.
Tarhakylmänkukan (Anemone pulsatilla var. farrei) päättyvää kukintaa kuvattuna sunnuntaina 16.5.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Kukinta-ajaltaan melko pitkä nykyään vuokkojen sukuun laitettu kasvi on ollut tässä vaiheessa, jossa pitsisen koristeellinen lehdistö oli ottamassa pääosaa hitaasti lakastuvilta kukilta.
Kullerolajin (Trollius ledebourii) kukintaa kuvattuna sunnuntaina 16.5.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Suomen luonnossa tavattavan kullerolajin lisäksi moni muukin suvun laji on kelpoisa koristekasviksikin; toukokuisten kukkien värit vaihtelevat keltaisesta tumman oranssiin lajista ja lajikkeesta riippuen. Tällä lajilla on keskisyvän oranssi kukintaväri. Loppukesän ajan kukinnan jälkeen liuskainen lehdistö on hieno.
Tähtinarsissilajikkeen (Narcissus X incomparabilis "Professor Einstein") kukintaa kuvattuna sunnuntaina 16.5.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Narsisseissa riittää paljon valinnan varaa kukinnan suhteen huhtikuun lopulta kesäkuun alkuun ja tässä eräs keskimyöhäinen kukkija. Kesä-heinäkuun aikana kukinnan jälkeen narsissien lehdet vähitellen lakastuvat.
Koristelumpeen (Nymphaea cv.) "hiirenkorvia" kuvattuna sunnuntaina 16.5.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Kukkien uskomattomasta värikkyydestä tunnetut koristelummelajikkeet ovat myös erinomaisia lehtiensä kevätvärityksiltään ja se seikka kannattaa ottaa huomioon, kuten kuvassa eli veden allekin saakka on hyvä nähdä. Punertavien ja ruskehtavien lehtisävyjen kirjo on lähes yhtä näyttävää kuin kukkienkin kirjot. Lehtivärit säilyvät hyvinä jopa kukinnan alkuun kesäkuussa ja joillakin lajikkeilla lehdissä on punertavia sävyjä koko kasvukauden.
.
PS. Ko. viikon ke - to alkanut hurja lämpö- / helleaalto aiheutti niin kiivasta kasvukauden etenemistä, että tällä viikolla teinkin kaksoisnäytöksen kasviestetiikasta. Molemmissa osissa (Ensimmäinen pääosin ke ja tämä su) on joitakin samoja lajeja vertailuun havainnollistamaan kasvun nopeutta vain tuon muutaman päivän aikana.
.
Tästä lähtien lopetan kasvisukujen tunnistetietojen laittamisen kirjoituksiini ainakin toistaiseksi parempaa systeemiä miettiessä, koska Blogger rajoittaa tunnistetietojen laittamista typerästi.
No comments:
Post a Comment