Metsävaahteran (Acer platanoides) yli puolikokoisia lehtiä päättyneen kukinnan kera kuvattuna torstaina 20.5.2010 Espoon Tapiolassa. Tuttu ja erittäin yleinen puulaji oli tässä vaiheessa jo peittänyt kukinnan kevätsävyissään kehittyvien lehtien alle. Kukkatertuissa oli jo havaittavissa tyypillisten lohkohedelmien pieniä alkuja. Lehtien lajille tyypillisesti paljon yksilöittäin vaihtelevat kevätsävyt olivat parhaiten erottuvassa vaiheessa; osa vaahteroista oli latvukseltaan punaruskeita ja osa kuvan tapaan vaaleanvihreitä.
Vuorijalavan (Ulmus glabra) täysikokoisia raakoja hedelmiä ja hiirenkorvavaiheisia lehtiä kuvattuna torstaina 20.5.2010 Espoon Tapiolassa. Jalavat kasvattavat siemenensä hyvin nopeasti heti kukinnan jälkeen; ruskeaksi kypsyminen ja variseminen on jo kesäkuun alussa. Lehtien kasvu visuaalisesti siementen rinnalle oli alkanut ja tällä tutulla lajilla molempien sävyt olivat vielä lähes samat; pian lehdet tummuvat paljon siemeniin verrattuna.
Metsätammen (Quercus robur) puolikokoisia lehtiä kuvattuna torstaina 20.5.2010 Espoon Tapiolassa. Tunnettujen puistopuiden vertailukimaran päättää tämä kukintansa loppuvaiheeseen nopeasti kirinyt iso puu. Lehtien vaaleanvihreä kevätsävy oli vielä hyvin esillä, mutta tummeneminen syvän tummanvihreäksi oli jo alkamassa. Hyvin pienissä emikukinnoissa oli vielä punaiset luotit esillä, mutta hedenorkkojen variseminen oli alkamassa.
Amerikanpyökin (Fagus grandifolia) puolikokoisia lehtiä kuvattuna torstaina 20.5.2010 Helsingin Meilahden arboretumissa. Heleän vaaleanvihreä lehtien kevätsävy oli tällä puulajilla parhaassa vaiheessa samaan tapaan kuin metsätammella (Quercus robur). Lajille tyypillinen siimamainen uusien versojen nopea alkukasvu oli myös hyvin nähtävissä tässä vaiheessa; versojen täysmittaan kasvu tapahtuu jo kesäkuun loppuun mennessä.
Siperianpihdan (Abies sibirica) avautuvia silmuja ja hedekukintaa kuvattuna torstaina 20.5.2010 Helsingin Meilahden arboretumissa. Pihdat ja kuuset ehtivät tulla joukolla kukintavaiheeseen tämän helleaallon loppumetreillä ja tässä siitä eräs hyvä esimerkki. Paras kerkkävaihe oli kuitenkin moniin kuusiin verrattuna vähän myöhemmässä tällä isolla puulla.
Purppurakuusen (Picea abies f. cruenta) juuri puhjenneita kerkkiä (Uusia vuosiversoja) ja rauduskoivun (Betula pendula) yli puolikokoisia lehtiä kuvattuna torstaina 20.5.2010 Helsingin Meilahden arboretumissa. Hyvä kasvipari havainnollistamaan tuttujen Suomen luonnon puiden kasvuvaihetta verrattuna näihin tuntemattomiinkin ulkomaisiin lajeihin. Kuusten kerkkävaihe oli edennyt lähes näyttävimpään kevätvärivaiheeseen; tällä lajikkeella haalistuu pian. Koivujen kukinta oli päättymässä lehtien täyskoon oltua lähes käsillä.
Haavan (Populus tremula) puolikokoisia lehtiä kuvattuna torstaina 20.5.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Tämä yksilö edustaa melko keskivertoa ko. lajin lehteentuloa aikataulullisesti ja sävyllisesti. Kovasti vaihteleva haapa sisältää tähän verrattuna sekä selvästi aikaisemmin että myöhemminkin lehteen tulevia yksilöitä, josta voimme havaita Suomen luonnossa paljon esimerkkejä vierekkäisiä haapatiheikköjä vertaamalla. Myös ruska on samaan tapaan vaihtelevaa keltaisissa tai oranssisissa sävyissään ja aikatauluissaan syys-lokakuussa.
Wilsoninpoppelin (Populus wilsonii) vajaa puolikokoisia lehtiä kuvattuna torstaina 20.5.2010 Helsingin Meilahden arboretumissa. Tämä muista erottuva isolehtinen poppelilaji oli nyt saavuttanut lehtien kevätväriprosessissa vaaleanvihreän vaiheen. Eminorkot olivat jo jääneet lehtien varjoon ja niiden kehitys hedelmänorkoiksi oli alkanut. Lehdet ovat täyskoossa jopa metsävaahteran (Acer platanoides) lehtien kokoluokkaa ja melko tummanvihreitä.
Kanadanpoppelin (Populus X canadensis "Regenerata") lähes puolikokoisia lehtiä kuvattuna torstaina 20.5.2010 Helsingin Meilahden arboretumissa. Myöhään lehteen tulevien poppelien paras kevätvärivaihe oli vielä menossa, kun samalla ensimmäiset suvun vihreytyjät olivat jo lähes täyslehdessä. Tässä vaiheessa jostain poikkeuksellisesta syystä eminorkot olivat varisseet runsaasti tästä puusta ja ei ole siksi tiedossa siemenvillavaihetta myöhemmin kesällä.
Harmaapoppelin (Populus canescens) puolikokoisia lehtiä kuvattuna torstaina 20.5.2010 Helsingin Meilahden arboretumissa. Edelliseen tämän viikon ko. puun esittelykuvaan verrattuna lehtien kevätväri oli jo haalistunut melko paljon vihreään suuntaan. Tämä iso puu on varsin paljon haapamaisesti käyttäytyvä lehteentulossaan, mutta syksyllä ruskaantuminen keltavoittoisiin sävyihin on kuitenkin keskimäärin vähän myöhäisempää.
Humalapyökin (Ostrya carpinifolia) lähes puolikokoisia lehtiä kuvattuna torstaina 20.5.2010 Helsingin Meilahden arboretumissa. Tämän pienen puun hitaahko lehtien täyskokoon kasvu mahdollistaa melko pitkän kelta- / vaaleanvihreän kevätväriesityksen. Kesälläkin lehdet ovat melko vaaleita. Hedenorkkojen kukinta jatkui vielä, mutta tässä puussa niitä oli vähän. Eminorkkoja en havainnut; ilmeisesti kukinta saattaa olla Suomen oloissa joillakin lajin yksilöillä heikkoa...
Kiinanhortensian (Hydrangea heteromalla) puolikokoisia lehtiä kuvattuna torstaina 20.5.2010 Helsingin Meilahden arboretumissa. Tämän suvun eräs hieno piirre on jopa läpi talven säilyvät edelliskesän kukintojen jäänteet; tässä tämän isohkon pensaan vaaleanvihreiden uusien lehtien kera. Hortensioista tämä laji kukkii ensimmäisenä jo kesä-heinäkuusta alkaen ja loppukesällä neuvottomat laitakukat ovat tertuissa vaaleanpunaisia valkoisen vaiheen jälkeen. Syys-lokakuun ruska on keltavoittoinen lievillä oransseilla sävyillä.
Mustilanhortensian (Hydrangea paniculata "Mustila") vajaa puolikokoisia lehtiä kuvattuna torstaina 20.5.2010 Helsingin Meilahden arboretumissa. Toinen esimerkki tämän suvun pensaista näyttää edelliskesän kukintoterttujen hienon kontrastin uuden vaaleanvihreän lehdistön kera. Tämä keskikokoinen pensas kukkii valkoisena heinä-elokuussa vähän ennen ja osittain päälle limittyen syyshortensiaan (H. paniculata "Grandiflora") verrattuna. Keltainen ruska on syys-lokakuussa.
.
Kultaheisiangervon (Physocarpus opulifolius "Luteus") lähes puolikokoisia lehtiä kuvattuna torstaina 20.5.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Keltalehtinen lännenheisiangervon lajike, jolla lehtien keltainen sävy on voimakkainta puhkeamisesta pitkälle kesäkuuhun. Sitten sävy haalenee syksyä kohti, mutta on yhä normaalityyppiään paljon vaaleampi. Loka-marraskuun ruska on kirkkaan keltainen lievillä oransseilla sävyillä. Valkoinen terttukukinta on kesä-heinäkuussa ja ruskeat kotahedelmät ovat koristeellisia jopa läpi talven.
Vienokirsikan (Prunus maximowiczii) kukkanuppuvaihetta kuvattuna torstaina 20.5.2010 Helsingin Meilahden arboretumissa. Alimpana esiteltyihin kahteen saman suvun lajiin verrattuna tämä pieni puu on aivan samalla tavalla kukintaan tuleva, mutta selvästi myöhemmin. Valkoisen kukinnan jälkeen kiiltävät lehdet ovat täyskoossa tummia ja niiden kesäsävy säilyy pitkälle lokakuuhun. Ruska on lähinnä haalean keltainen loka-marraskuussa ja yöpakkaset saattavat tuottaa ruskeita vauriosävyjä. Mustat marjat kypsyvät elokuussa.
Turkestaninomenapuun (Malus "Niedwetzkiana") kevätvärisiä puolikokoisia lehtiä ja kukkanuppuvaihetta kuvattuna torstaina 20.5.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Vähän tunnetuista punakukkaisista koristeomenista tämä isohko puu omaa loppukesän - syksyn hedelmäsadon erikoispiirteen; todella isot tumman punaposkiset omenat. Tyypilliseen suvun tapaan ruska on "vain" haaleahkon keltaoranssi myöhään lokakuussa.
Mustaluumulajikkeen (Prunus nigra "Princess Kay") kukintaa kuvattuna torstaina 20.5.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Vähän tunnetuista Prunus -suvun kauniista kukkijoista tämä on ehdottomasti suositeltava paljon yleisempään viljelyyn. Rusokirsikan (P. sargentii) kukinnan päätyttyä tämä pieni puu onkin heti perään ikään kuin sen valtikanperijä kukkaloistossaan. Etuna on myös syys-lokakuun punavoittoinen kirkas ruska.
Kanadanpoppelin (Populus X canadensis "Regenerata") lähes puolikokoista lehvästöä ja sirotuomipihlajan (Amelanchier laevis) kukintaa kuvattuna torstaina 20.5.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Tässä on ylempään kuvaan verrattuna myös hyvä esimerkki parisommitelmasta tyyliin kukinta & lehtien kevätväri. Mm. juuri näin pitää tarkastella puiden ja pensaiden sommittelemista kasvukauden eri tilanteissa, jotta herkullisia ja iskeviä kontrasteja saadaan aikaan kasvien käytössä.
Vienokirsikan (Prunus maximowiczii) kukkanuppuvaihetta kuvattuna torstaina 20.5.2010 Helsingin Meilahden arboretumissa. Alimpana esiteltyihin kahteen saman suvun lajiin verrattuna tämä pieni puu on aivan samalla tavalla kukintaan tuleva, mutta selvästi myöhemmin. Valkoisen kukinnan jälkeen kiiltävät lehdet ovat täyskoossa tummia ja niiden kesäsävy säilyy pitkälle lokakuuhun. Ruska on lähinnä haalean keltainen loka-marraskuussa ja yöpakkaset saattavat tuottaa ruskeita vauriosävyjä. Mustat marjat kypsyvät elokuussa.
Kiiltotuomen (Prunus serotina) puolikokoisia lehtiä ja kukkaterttuaiheita kuvattuna torstaina 20.5.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Tuomista harvinaisen myöhään lehteen tuleva ja tässä vaiheessa tällä keskikokoisella puulla olikin menossa vasta punertavanruskea kevätvärivaihe. Valkoinen kukinta on kesäkuun lopulla ja mustat marjat kypsyvät elokuussa. Syys-lokakuun ruska on vaihtelevan punaoranssin keltakirjava; kiiltävä lehdistö on hieno myös kesällä.
Turkestaninomenapuun (Malus "Niedwetzkiana") kevätvärisiä puolikokoisia lehtiä ja kukkanuppuvaihetta kuvattuna torstaina 20.5.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Vähän tunnetuista punakukkaisista koristeomenista tämä isohko puu omaa loppukesän - syksyn hedelmäsadon erikoispiirteen; todella isot tumman punaposkiset omenat. Tyypilliseen suvun tapaan ruska on "vain" haaleahkon keltaoranssi myöhään lokakuussa.
Mustaluumulajikkeen (Prunus nigra "Princess Kay") kukintaa kuvattuna torstaina 20.5.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Vähän tunnetuista Prunus -suvun kauniista kukkijoista tämä on ehdottomasti suositeltava paljon yleisempään viljelyyn. Rusokirsikan (P. sargentii) kukinnan päätyttyä tämä pieni puu onkin heti perään ikään kuin sen valtikanperijä kukkaloistossaan. Etuna on myös syys-lokakuun punavoittoinen kirkas ruska.
Purppuratuomen (Prunus padus "Colorata") kukintaa kuvattuna torstaina 20.5.2010 Espoon Tapiolassa. Viikon kohokohtia oli mm. tuomen kukinta ja tämä sen punalehtinen ja vaaleanpunakukkainen lajike oli taas sykähdyttävää tarkasteltavaa. Lehtien punertava sävy haalistuu pian kukinnan jälkeen, mutta säilyy silti selvänä oliivinvihreän tummana sekoituksena syyskuun punaoranssin ruskehtavaan ruskaan saakka. Tuomen kukinta oli reilun viikon etuajassa tavanomaiseen aikatauluun nähden viikon loppuun mennessä.
Rusotuomipihlajan (Amelanchier lamarckii) kukintaa ja katsuran (Cercidiphyllum japonicum) yli puolikokoista lehvästöä kuvattuna torstaina 20.5.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Minulla on ollut kasvivalokuvausprojektissa vuosien mittaan paljon tapana hyödyntää myös sinisen taivaan taustatilannetta ja sommitella siinä kasvipareja kontrastivaikutelmiin; tässä ajankohdan tyypillistä sisältöä eli kukintaa ja vajaakokoista lehdistöä parina.
Kanadanpoppelin (Populus X canadensis "Regenerata") lähes puolikokoista lehvästöä ja sirotuomipihlajan (Amelanchier laevis) kukintaa kuvattuna torstaina 20.5.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Tässä on ylempään kuvaan verrattuna myös hyvä esimerkki parisommitelmasta tyyliin kukinta & lehtien kevätväri. Mm. juuri näin pitää tarkastella puiden ja pensaiden sommittelemista kasvukauden eri tilanteissa, jotta herkullisia ja iskeviä kontrasteja saadaan aikaan kasvien käytössä.
.
Pilvikirsikan (Prunus pennsylvanica) kukintaa kuvattuna torstaina 20.5.2010 Helsingin Meilahden arboretumissa. Myös tämä hienosti kukkiva puu oli nyt saanut täyden kukinnan hunnun päällensä edelliseen tämän viikon esittelykuvaan verrattuna. Heti kukinnan jälkeen lehtien vaaleanvihreä kevätvärivaihe on vielä esillä tummuen kuitekin pian. Seuraava näytöshuipentuma onkin sitten syys-lokakuun kirkas punaoranssi ruska.
Oratuomen (Prunus spinosa) kukintaa kuvattuna torstaina 20.5.2010 Helsingin Meilahden arboretumissa. Edelliseen tämän viikon esittelykuvaan verrattuna tämä pensas oli nyt näyttävimmillään ja havaitun perusteella eipä ankara talvi yhtään haitannut kukinnan muodostumista; kerrassaan hieno toukokuun kukkija paljon nykyistä yleisempään viljelyyn! Lehtien vaaleanvihreä kevätvärivaihe on heleä heti kukinnan jälkeen, mutta niiden syventyminen tummanvihreäksi seuraa pian kesäkuussa.
No comments:
Post a Comment