Japanintattaren (Fallopia japonica) nopeasti kasvavaa versostoa kuvattuna sunnuntaina 23.5.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Jättiläisperennojen kuningatar ja alempaan suvun lajiin nähden vähän matalampi, mutta silti yhä helposti yli 2 m korkea täysmitassaan. Lisäksi nuorissa versoissa on huomiotaherättävä punainen pilkutus; näkyy hyvin kuvassa varsien punaisuutena. Muutoin käyttäytyminen on, kuten alemmalla lajilla ja molemmilla varret ovat näyttäviä talventörröttäjiä.
Jättitattaren (Fallopia sachalinensis) nopeasti kasvavaa versostoa kuvattuna sunnuntaina 23.5.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Jättiläisperennojen kuningas, joka nousee täysmittaisena heinäkuun alkuun mennessä jopa 2 - 5 metrin välille! Tälläkin lajilla valkoinen lehtihaaroista syntyvä pienikukkainen kukinta on vasta elo-syyskuusta lähtien. Ensimmäiset yöpakkaset yleensä keskeyttävät sen varsien paleltumiseen lokakuussa.
Töyhtöangervon (Aruncus dioicus) kukintavarsien varhaista nuppuvaihetta kuvattuna sunnuntaina 23.5.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Kesäkuun lopulla kerman keltavalkoisena kukkahuiskumerenä kukkiva jättiperenna oli jo kirinyt kukintovarsien esilletulovaiheeseen, jossa nuppuvaihe on aluksi jännän tiiviisti rykelmäinen verrattuna täyskukinnan isoihin untuvan ilmavasti tiheähaaraisiin huiskuihin; emi- ja hedekukat eri yksilöissä.
Soikkovuorenkilven (Bergenia crassifolia var. pacifica) kukintaa kuvattuna sunnuntaina 23.5.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Tällä lajilla alemman kuvan lajikkeeseen verrattuna kukkavärit vaalenevat marjapuuron valkopinkkiin suuntaan toukokuun mittaan. Vuorenkilpien kukintovarsien kasvu ja haaroittuminen on myös pitkä prosessi; hedelmävaiheessa näyttäviä ja hyviä talventörröttäjiä etenkin ainavihantien lehtien peittyessä lumeen.
Herttavuorenkilpilajikkeen (Bergenia cordifolia "Purpurea") kukintaa kuvattuna sunnuntaina 23.5.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Tällä lajikkeella kukkien pinkki sävy on tumma. Uudet lehdet olivat jo ilmestyneet tässä vaiheessa vaaleanvihreinä tällekin vuorenkilvelle. Tälle lajille lajikkeineen on tyypillistä, että kukkavärit ovat pitkäikäisiä varhaisesta nuppuvaiheesta aivan kukinnan loppuun; n. kuukauden pinkkijakso.
Aasianrevonpavun (Thermopsis lupinoides) kukintaa kuvattuna sunnuntaina 23.5.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Touko-kesäkuun lupiinimainen kukinta on erityisen keltainen ja siten hieno mm. vastavärisommitelmiin. Palkohedelmät ja kolmilehdykkäiset lehdet ovat loppukesän estetiikkaa. Ei mainittavaa ruskaa syksyllä; lehdet säilyvät pitkään kesäasussa.
Tarhakulleron (Trollius Cultorum -ryhmä) kukintaa kuvattuna sunnuntaina 23.5.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Touko-kesäkuun keltaisten kukkijoiden aatelistoa ja tällä lajikeryhmällä on lisäksi oranssisia kukkavärejä. Liuskainen lehdistö on loppukesän ajan koristeellinen ja lakastuminen on syksyllä ilman mainittavaa ruskaa. Hedelmä on rykelmä pieniä kotia.
Kotkanakileijan (Aquilegia glandulosa) kukintaa kuvattuna sunnuntaina 23.5.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Erikoisen sininen kukkija kevään - alkukesän kukkavalikoimassa. Nousee maasta jo huhtikuun lopulla ja kukintaa kestää touko-kesäkuussa muutaman viikon. Loppukesällä liuskainen lehdistö on koristeellinen ja se lakastuu ilman mainittavaa ruskaa syksyllä. Hedelmä on rykelmä pieniä kotia.
Tillipionin (Paeonia tenuifolia) kukintaa kuvattuna sunnuntaina 23.5.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Erikoisen lehdistönsä ansiosta näyttävä ja varhainen punainen kukinta on myös etu antaen mahdollisuuksia moniin herkullisiin sommitelmiin. Myös tällä pionilla huhtikuun lopulta alkava maastanousu on voimakkaan punertava. Ruska on vähemmän näyttävästi punakeltakirjava kuin muilla pioneilla.
Kaukasianpionin (Paeonia mlokosewitschii) kukintaa kuvattuna sunnuntaina 23.5.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Ensimmäisenä kukkivien pionien näyttävin laji isoine valkoisine kukkineen. Jo huhtikuussa lajin voimakkaan punaiset uudet versot ovat ensimmäinen näyttävä ominaisuus. Syys-lokakuussa keltaisen, oranssin ja punaisen kirjavaa ruskaa.
Tulppaanilajikkeen (Tulipa "Golden Parade") kukintaa kuvattuna sunnuntaina 23.5.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Hieno lajike mm. vastavärisommitelmiin puhtaan sävynsä ansiosta. Tulppaanien lehdet säilyvät etenkin näillä myöhään kukkivilla lajikkeilla hyvinä jopa heinäkuulle. Punakukkaisilla lajikkeilla lehtien maastanousuväri on yleensä punaruskea. Näillä keltakukkaisilla enimmäkseen vaaleanvihreä.
Helmililjan (Muscari armeniacum) kukintaa kuvattuna keskiviikkona 19.5.2010 Espoon Tapiolassa. Näyttävimpiä sipulikasveja; tämä voimakkaan sininen kukinta kestää pitkään toukokuun mittaan. Kesäkuussa lehdistö on pääosassa, mutta jo heinäkuussa viimeistään lakastuu. Hieno laji mm. vastavärisommitelmiin keltaisten värien kanssa. Myös vaaleanpunaisten kukkien ja havupensaiden kanssa upea.
Kolmilehden (Trillium grandiflorum) kukintaa kuvattuna sunnuntaina 23.5.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Tämä itäisestä Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva laji on erikoinen toukokuun kukkija ja kukintaa kestää pitkään; jo edellisviikolla laji oli kukassa. Loppukesällä rehevä lehdistö on koristeellinen, mutta jo elo-syyskuussa on lakastuminen. Hieno laji mm. kukintansa lopettaneiden sipulikasvien joukossa manttelinperijäkukintaan.
Syysmyrkkyliljan eli alastomanimmen (Colchicum autumnale) lehtiä kuvattuna sunnuntaina 23.5.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Lajin vaaleanpunaiset krookusmaiset kukat ilmestyvät vasta / jo syys-lokakuussa. Lehdet ja niiden mukana siemenkodat nousevat puolestaan huhti-toukokuussa ja aluksi sävynä on tumma punaruskea kevätväri. Kesäkuussa on lehtien hidas lakastuminen.
Virvaliljan (Bulbocodium vernum) lehtiä kuvattuna sunnuntaina 23.5.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Jo huhtikuussa kukkivista kevätsipulikasveista tällä lajilla lehdet säilyvät varsin pitkään hyvinä ja vasta kesäkuussa on vuorossa lakastumisvaihe. Vaaleanpunainen kukinta on erikoisen näyttävää heti lumien sulettua.
Keisaripikarililjan (Fritillaria imperialis) nahistumaan alkaneita versoja kuvattuna sunnuntaina 23.5.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Toukokuun alkupuolella kukkiva näyttävä sipulikasvi, joka tulee jo huhtikuun lopulla nopeasti esille. Nämä kukinnan ja hedelmävaiheen jälkeiset keltaruskeat lakastumissävyt ovat oma tärkeä estetiikan lajinsa, jota voi aivan hyvin ottaa mukaan osaksi muiden kasvien keväisiä viher- ja kukintasävyjä.
Koristelumpeen (Nymphaea cv.) kevätvärisiä puolikokoisia lehtiä kuvattuna sunnuntaina 23.5.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Näyttävistä kukistaan tunnetut koristelumpeet jatkoivat edelleen toista näyttävää ominaisuuttaan eli lehtien kevätvärejä. Tämä lajike on jäänyt tuntemattomaksi; ei nimikylttiä.
.
Tämä kuvasarja päättää erittäin massiivisen kasviesittelysarjan näiltä viikoilta 19 ja 20! Ko. viikoille sattunut poikkeuksellinen helleaalto kirvoitti kasvukauden hurjaan kehitysvauhtiin ja tavallaan tapahtumia olikin yhdessä viikossa kahden viikon edestä, joten siksikin päätin panostaa poikkeuksellisen runsaasti tähän valokuvaussarjaan. Myös erinomaiset valokuvausolosuhteet olivat hyvä syy dokumentoida runsaasti myös muutenkin ympäristöä. Säätilanteen erikoisuudesta koitui näin kaiken kaikkiaan samanveroinen herkkutilanne kuin viime tammikuun supernäyttävästä "kerran vuosisadassa" -tyyppisestä huurretilanteesta.
No comments:
Post a Comment