Täysilehtiseksi tullutta pylväshaapaa (Populus tremula "Erecta") kuvattuna perjantaina 4.6.2010 Hämeenlinnassa. Monet Suomen luonnon puulajit (Koivut, metsävaahtera ja osa haavoista) olivat juuri tulleet täyslehteen ja tämä pylväsmäinen haapalajike saa havainnollistaa tätä kasvukauden vaihetta verrattuna kaikkiin näihin tämän viikon kasviesittelyihin: Tämä kuva aloittaa tämän viikon tunnelmakuvat.
Vasemmalla lähes täysilehtinen hurmevaahtera (Acer platanoides "Faassen's Black") ja oikealla reilu puolilehtinen sokerivaahtera (Acer saccharum) kuvattuna torstaina 3.6.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Tämän viikon kuvissa puuparikontrastien joukossa tämä ääriesimerkki on myös hieno osoittamaan jopa ruskan veroista värisommittelumahdollisuutta myös tähän aikaan vuodesta.
Katsuran (Cercidiphyllum japonicum) lähes täysikokoista lehvästöä kuvattuna lauantaina 5.6.2010 Hämeenlinnassa. Hyvä esimerkki arkana puulajina tunnetun yksilön pohjoisesta menestymisestä. Tässä oli hyvin esillä uusien lehtien punertavuuden jatkuminen ensimmäisenä puhjenneisiin verrattuna. Habituksen puolesta täyslehteen tuleva katsura on kuin välimuoto haavasta ja koivusta.
Unkarinsyreenin (Syringa josikaea) alkavaa kukintaa kuvattuna perjantaina 4.6.2010 Hämeenlinnassa. Pihasyreenin (S. vulgaris) vielä tässä vaiheessa jatkuneeseen täyskukintaan verrattuna tämä tuttu toinen syreeni oli hyvänä kasvuvaiheen havainnollistajana tässä nupputilanteessaan.
Hopeakuusen (Picea pungens "Glauca") oksaa kuvattuna perjantaina 4.6.2010 Hämeenlinnassa. Myös tämä kuusista myöhäisimmin kerkkävaiheeseen touko-kesäkuussa tuleva laji oli kerkkien kasvussa niin pitkällä, että niiden vielä vaaleasti hopeanharmaa sävy oli alkanut ottaa puun habituksessa pääosaa.
Metsäkuusen (Picea abies) oksaa kuvattuna perjantaina 4.6.2010 Hämeenlinnassa. Kuusten ja pihtojen kävyt muodostuvat männyistä poiketen jo saman vuoden emikukinnasta; tässä emikukinnan päätyttyä pystystä kukintavaiheesta oli jo siirrytty nuokkuvaan varhaiskäpyvaiheeseen. Emikukinnan punaista sävyä oli silti vielä jäljellä. Kerkät (Uudet vuosiversot neulasineen) olivat jo yli puolikoossa.
Makedonianmännyn (Pinus peuce) oksaa kuvattuna perjantaina 4.6.2010 Hämeenlinnassa. Edellisvuoden emikukinnasta muodostuvien käpyjen kasvu oli tässä puolikokoisessa vaiheessa. Alemman kuvan lajiin verrattuna uudet neulaset tulevat selvemmin kynttilävaiheisesti versojen kasvun mukana.
.
Sembramännyn (Pinus cembra) oksaa kuvattuna perjantaina 4.6.2010 Hämeenlinnassa. kuvattuna perjantaina 4.6.2010 Hämeenlinnassa. Edellisvuoden emikukinnasta muodostuvien lähes pyöreiden käpyjen kasvu oli puolivälissä tälläkin lajilla. Muihin mäntyihin verrattuna uusien neulasten tulo on huomaamattomampaa; ei metsämännyn (P. sylvestris) kaltaista kynttiläversoista kasvuvaihetta.
Kiiltotuomen (Prunus serotina) lähes täysikokoisia lehtiä kuvattuna torstaina 3.6.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Alemman kuvan lajikkeeseen verrattuna tämän puun lehtien punaruskea kevätväri oli jo poistunut. Kukkaterttujen aiheet olivat kasvamassa pian tulevaan valkoiseen kukintaan; normaalisti kesäkuun puoliväli - loppupuoli. Luumarjat kypsyvät mustiksi elokuussa. Punaorassien ja keltaisten sävyjen kirjava ruska on syys-lokakuussa.
Mustaluumulajikkeen (Prunus nigra "Princess Kay") reilu puolikokoisia lehtiä kuvattuna torstaina 3.6.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Toukokuun lopulla hennon vaaleanpunaisena kukkiva pikkupuulajike pitää kukinnan jälkeen vielä vaalean punaruskeaa lehtien kevätsävyä parisen viikkoa. Seuraava näytös on syys-lokakuussa punaisten ja oranssien värien kirkas ruska.
Japaninmagnolian (Magnolia kobus) lähes täysikokoisia lehtiä kuvattuna torstaina 3.6.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Toukokuun alussa lehdettömänä isoin valkoisin kukin kukkinut pieni puu on jo rehevässä lehdessä, mutta punaisenruskeaa sävyä oli silti vielä hieman jäljellä.
Mantsurianjalopähkinän (Juglans mandshurica) puolikokoisia lehtiä ja hedenorkkoja kuvattuna torstaina 3.6.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Alemman kuvan saman suvun lajiin verrattuna tämä on lähes samannäköinen ja käyttäytyy samalla tavalla. Ainoa selkeä ero tässä vaiheessa on tämän lajin pidemmät hedenorkot. Norkkojen ja lehtien kasvu alkaa samaan aikaan toukokuun alussa, mutta kukintavaihe on vasta n. kuukautta myöhemmin tässä vaiheessa.
Japaninjalopähkinän (Juglans ailanthifolia) puolikokoisia lehtiä ja hedenorkkoja kuvattuna torstaina 3.6.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Isoista ja jättilaislehtisistä puista hienoimpia Etelä-Suomen olosuhteissa. Lehtien täyskokoon kasvaminen vie heinäkuun alkuun saakka. Ruska on keltainen lokakuussa (Joskus alkaa jo syyskuun puolella). Hedelmä on iso luumarja pähkinämäisen siemenensä kera.
Ptelean (Ptelea trifoliata) puolikokoisia lehtiä kuvattuna torstaina 3.6.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Myöhään toukokuun lopussa vaaleanvihreänä lehteen puhkeava iso pensas, jolla edellisvuoden siipipalteiset pähkylähedelmät voivat kuvan tapaan säilyä jopa seuraavaan kesän alkuun. Kellertävän vihreä kesä-heinäkuun kukinta on vaatimatonta, mutta pian perään hedelmätertut ovat näyttäviä; ensi vaaleanvihreitä ja sitten vaaleanruskeita keltaisen ruskan tullessa syys-lokakuussa.
Koristeomenapuulajikkeen (Malus "Eleyi") kukintaa kuvattuna torstaina 3.6.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Koristeomenapuiden joukossa tällä lajikkeella kukkien ja lehtien punertavuus on vähän vahvempaa kuin "Hopa" lajikkeella. Lehtien punertavuus säilyy paremmin syksyyn saakka. Ruska on silti keltavoittoista.
Hurmehappomarjan (Berberis X ottawensis) kukintaa kuvattuna torstaina 3.6.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Tuttu ja yleinen punertavalehtinen pensaslajike, jolla touko-kesäkuun vaihteen keltainen kukinta on tunnettu myös vahvasti "pahasta" hajustaan. Lehtien punertava sävy haalenee vähän kesän mittaan ja lähes ruskaton variseminen on vasta myöhään loka-marraskuussa. Lehteentulo on jo huhti-toukokuun vaihteesta alkaen.
Komeakotakuusamalajikkeen (Weigela florida "Korea") kukintaa kuvattuna torstaina 3.6.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Touko-kesäkuun vaihteen näyttävimpiin vaaleanpunaista kukintaa tuottaviin kasveihin kuuluvat kotakuusamat ovat suositeltavia myös varhaisen lehteentulon (Huhti-toukokuusta vaaleanvihreänä) ja myöhäisen kesäasunsa ansiosta (Keltaista ruskaa lokakuun lopulla).
Helmipensaan (Exochorda korolkowii) kukintaa kuvattuna torstaina 3.6.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Vielä melko tuntematon, mutta hyvin menestyvä valkokukkainen pensas. Puhkeaa varhain huhti-toukokuussa vaaleanvihreänä lehteen ja haaleaa keltaista ruskaa on vasta myöhään lokakuussa. Hedelmä on ruskea kota ja ne säilyvät talven yli koristeena.
Saksanpihlajan (Sorbus aria) kukintaa kuvattuna torstaina 3.6.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Vasta kukinnan jälkeen täyteen lehteen tuleva ehytlehtinen pihlajalaji, joka kasvaa kapeahkolatvaiseksi puuksi. Ennen kukintaa lehdet ovat kevään tötterövaiheessa voimakkaan valkoharmaita. Lokakuun ruska on sekoitus keltaisia, ruskeita ja punaruskeita sävyjä.
Laavapihlajan (Sorbus alnifolia) kukintaa kuvattuna torstaina 3.6.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Hauskasti epäpihlajamaisen ehyen lehdistön omaava pikkupuu, jolla lehteenpuhkeaminen on vaaleanvihreänä vähän muita pihlajia myöhemmin toukokuussa. Ruska on myös myöhemmin lokakuussa keltaisena; voi sisältää punaisiakin sävyjä. Punainen marja kypsyy vain vähän ennen ruskaa syyskuussa.
Japaninpihlajan (Sorbus commixta) kukintaa kuvattuna torstaina 3.6.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Tällä paikalla on erikoisesti kahta eri aikaan kukkivaa ja lehteen puhkeavaa versiota tästä lajista; tämä yksilö kukkii ensimmäisenä jopa pari viikkoa varhemmin kuin myöhempi versio; japaninpihlajan tertut ovat joka tapauksessa hajanaisemmat ja leveämmät kuin kotipihlajalla (S. aucuparia).
Pyreneittenpihlajan (Sorbus mougeotii) kukintaa kuvattuna torstaina 3.6.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Tämä laji päättää sikermän kotipihlajan kanssa samaan aikaan kukkivien muiden pihlajalajien kukintaa. Tällä kapealatvuksisella puulla on harmaanvalkea kevättötteröinen lehteenpuhkeaminen ja myöhään lokakuussa keltaruskean kirjava ruska.
Idänvirpiangervon (Spiraea chamaedryfolia) kukintaa kuvattuna torstaina 3.6.2010 Espoon Tapiolassa. Tuttuna ja yleisenä pensaana tämän valkoinen kukintavaihe havainnollistaa tämän viikon kasvukauden vaihetta verrattuna tuntemattomiin ko. kuvasarjan lajeihin. Syys-lokakuussa tällä lajilla on keltaisten ja punaoranssien sävyjen kirjavan kirkas ruska.
Revontuliatsalealajikkeen (Rhododendron "Rosey Lights") kuvattuna torstaina 3.6.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Tämän viikon tunnelmakuvat osan 4 ko. pensaan nuppuvaihekuvaan verrattuna havaitaan, että kukkien sävy ei juurikaan haalistu nuppusävystä auettuaankaan; hieno vaaleanpunainen sävy!
Japaninatsalean (Rhododendron japonicum) kukintaa kuvattuna torstaina 3.6.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Alempaa ja ylempää atsaleaa tunnetumpi, jolla tämä oranssi kukkasävy on hyvin palavan kirkas. Myös tällä pensaalla (Myös muut atsaleat) ruska on punaoranssisen ja ruskean kirjava vasta loka-marraskuussa.
Revontuliatsalealajikkeen (Rhododendron "White Lights") kukintaa kuvattuna torstaina 3.6.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Tämän viikon tunnelmakuvat osan 4 kuvassa nähdystä nuppuvaiheesta täyteen kukintaan ehtinyt esimerkki; vaaleanpunainen sävy säilyy valkoisen ohessa hyvin hentona.
Pastorinpensaan (Sibiraea laevigata) kukintaa kuvattuna torstaina 3.6.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Tuntematon pensaslaji Aasiasta, jolla varhainen lehteenpuhkeaminen vaaleanvihreänä huhtikuun lopulta. Tämän valkoisen kukinnan jälkeen lievästi sinertävän vihreä lehdistö säilyy myöhään kesäasussa; keltaisten ja ruskeiden sävyjen kirjava ruska on loka-marraskuussa.
Lamokirsikan (Prunus prostrata) alkavaa kukintaa kuvattuna torstaina 3.6.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Matala maanpeittopensas, jolla on kesäkuun alussa näyttävä vaaleanpunainen kukinta. Pienikokoinen lehdistö puhkeaa raikkaan vaaleanvihreänä vähän ennen kukintaa toukokuun alussa ja säilyy myöhään lokakuuhun vihreänä; vain haalean keltaista ruskaa loka-marraskuussa.
Kolmilehden (Trillium grandiflorum) päättyvää kukintaa kuvattuna torstaina 3.6.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Jo pitkään toukokuussa kukkinut matala perenna, jonka kukinnan loppuvaihe on kauniisti valkoisen ja vaaleanpunaisen kirjava kesäkuun alussa. Lehdistö on loppukesän estetiikkavarantoa.
No comments:
Post a Comment