Sää on jatkunut Etelä-Suomessa tällä viikolla viime ennusteessani aluksi kummitelleesta kylmenemisen mahdollisuudesta huolimatta tavanomaista lämpimämpänä ja ajoittain sateisena, mutta sunnuntaista lähtien on viimein tulossa poutaantumisen mukana huomattava kylmeneminen hallan ja jopa yöpakkasvaaran kera. Kuitenkin vain tilapäisesti!
Tuo kuva on otettu tänään perjantaina 24.9.2010 Espoon Tapiolassa ja siinä nähdään tänään leikattua nurmikkoa vähän kerrassaan varisseiden koivujen (Betula sp.) lehtien kera. Viikon aikana jatkuneen leutouden takia nurmikoiden kasvu hidastui vain vähän ja niiden leikkuutarve onkin ollut edelleen selvä. Ruskan eteneminenkin on ollut aika paljon jumissa ja siksi vasta melko vähäistä lehtivarisemista on ollut havaittavissa.
Viime viikonloppuna Suomen yllä heikenneen matalapaineen perään muodostui kauas länsi-lounaaseen ulottunut matalapainejono maanantaiksi, jonka myötä leuto länsi-lounaisvirtaus jatkui Etelä-Suomessa. Ti - ke ajaksi tämän lounaisvirtauksen katkaisi hetkeksi pieni matalapaineen osakeskus, joka tuli sateineen Etelä-Suomen päälle tiistaina länsi-lounaasta ja keskiviikkona se siirtyi heikentyvänä Suomen itäreunalle sallien tilapäisen viileämmän annoksen luoteesta. Lapin tienoilta pitkälle lounaaseen ulottunut matalapainejono ryhmittyi kuitenkin heti torstaiksi uudestaan sallien lounaasta uuden annoksen leutoa ja kosteaa ilmamassaa eteläosiin maatamme. Viikon aikana lämpötilat olivat päivisin pääasiassa +12 ja +15 asteen välillä ja öisin vähän +10 asteen molemmin puolin; leudointa etelärannikolla. Kylmin yö oli tuo ke - to välinen yö, jolloin heikon korkeapaineen selänteen tilapäisesti selkeän sään alueella minimilämpötilat laskivat etenkin sisämaassa +5 asteen paikkeille. Hallaa ei kuitenkaan arimmillakaan paikoilla ehtinyt vielä juurikaan esiintyä.
Euroopan mittakaavassa Länsi- ja Keski-Euroopassa on jatkunut edelleen lämmin sää tuon ym. matalapainejonon eteläpuolella vallinneessa lounais-länsivirtauksessa ajoittaisten sateiden kera. Sitten ke - pe ajaksi korkeapaineen muodostuminen Itä-Eurooppaan on sallinut jopa hyvinkin voimakkaan lämpöaallon etenkin Keski- ja Itä-Eurooppaan, missä jopa +25 asteen tienoille kohonneet päivälämpötilat ovat olleet viimeinen maistiainen kesähelteestä; jatkossa vain Välimerellä voi vielä ajoittain ilmetä hellelukemia. Ko. lämpöä etelästä-lounaasta pumppaava matalapaine on kuitenkin jo nyt tuomassa Länsi-Eurooppaan pohjoisesta tilapäisesti koleaa ilmamassaa sateiden kera. Venäjällä on jatkunut viileähkö syyssää ajoittaisine vesisateineen.
Tänään Etelä-Suomeen on siis virrannut tuota Keski- ja Itä-Euroopan lämmintä ilmamassaa etelästä-lounaasta sumupilvikannen ja udun oltua koko päivän vallitsevaa. Matalapaine ulottuu Länsi-Euroopasta Lappiin ja säärintama sateineen halkoo Suomen keskivaiheilta. Sen pohjoispuolelle on jo päässyt kylmää yöpakkasilmamassaa ja sen eteläpuolella päivälämpötila on ollut +15 asteen vaiheilla pilvistä huolimatta ja yölämpötilakin vähän yli +10 astetta. Huomenna la jatkuu samanlainen tilanne, missä Etelä-Suomi saanee entistäkin lämpimämmän annoksen etelästä päivälämpötilojen kohotessa reilusti +15 ja +20 asteen välille etenkin pilvipeitteen rakoillessa ja yölämpötilan pysyessä +10 ja +15 asteen välillä. Huomattavasti kylmempää ilmaa tuova kylmä rintama heikkoine sateineen on kuitenkin siirtymässä la - su välisenä yönä kaakkoon Etelä-Suomen yli.
Kylmeneminen lähtee etenemään, kun tuo em. matalapainejono siirtyy idemmäksi ja ulottuu la - su välisenä yönä sateineen Keski-Euroopasta Suomen yli Kuolanniemimaalle ja Jäämerelle. Su päivällä Keski-Eurooppaan ja Välimerelle jää pyörimään oma matalapaineen osansa ja Luoteis-Venäjälle omansa. Lännessä Norjanmerellä muodostunut korkeapaine siirtyy samalla kohti Suomea ja näin se sysää ko. kylmän rintaman myötä lämpimän ilmamassan kaakkoon ja Etelä-Suomen valtaa ko. yöstä lähtien kylmä ja kuiva pohjois-koillisvirtaus ko. korkeapaineen itäreunalla. Niinpä jo la - su yönä lämpötila laskee viimeisten rintamasateiden aikana +5 asteen vaiheille ja kuulaan selkeässä su iltapäivän säässäkin lämpötila jää vain +10 asteen vaiheille.
Su - ma yöstä lähtien vallitsee sitten samantyyppinen sää muutaman päivän, kun tuo korkeapaine jää vellomaan laajana Skandinavian ylle siten, että sen keskus on ma - ke Suomen länsireunan lähellä. Se mahdollistaa itäkautta kiertyen kylmän koillisvirtauksen koko ajan Etelä-Suomeen (Lappiin alkaa sen sijaan kiertymään lännestä ti - ke tienoilta jo leudompaa ilmaa) ja Keski-Euroopan matalapaineen siirtyessä ti tienoilla Suomen eteläreunan lähelle koillis-itätuuli voi olla hetken melko voimakastakin etenkin etelärannikolla. Sisämaassa on selvästi heikompaa tuulta. Tässä vaiheessa ma - ke pilvisyys on enimmäkseen vähäistä, mutta etenkin etelärannikolle voi ulottua runsaampaakin pilvilauttailua etelästä. Sateita ei ole kuitenkaan tulossa. Tavanomaista kylmemmässä ja kuivassa ilmamassassa päivälämpötilat jäävät +10 asteen vaiheille; etelärannikolla vähän ylikin ajoittain. Yölämpötilat ovat sisämaassa nollan vaiheilla ja siten ankaraakin hallaa sekä paikoin parin asteen yöpakkastakin esiintyy. Etelärannikolla hallanvaara on vähäisempää ja tuo tiistain tienoon voimakas tuuli voi pitää joko ma - ti tai ti - ke yötä tai jopa molemmat hallattomina vajaassa +5 asteessa. Su - ma yönä etelärannikolla hallanvaara olisi suurimmillaan.
Ke jälkeen tuo korkeapaine näyttäisi sitten laajenevan entisestään ja lähtevän hitaasti liikkeeseen itään Skandinavian päältä. Niinpä sen asettuessa vähitellen Suomen itäpuolelle on lämpeneminen alkamassa ja viikon loppuun mennessä uudestaan tavanomaista selvästikin lämpimämmäksi äityvä sää on mahdollista. To ja pe vallitsee aluksi itään siirtyvän korkeapaineen keskuksen lähellä tyyni sää ja myöhemmin vähitellen viriävä kaakkoistuuli koko ajan vaihtelevapilvisessä säässä; paikoin voi olla ajoittain selkeää ja toisin paikoin ajoittain osaksi - kokonaan pilvistä. Päivälämpötilat kohoavat tässä vaiheessa +10 ja +15 asteen välillä parisen astetta per päivä. Öisin voi etenkin sisämaassa olla edelleen hallaa ja asteen parin yöpakkastakin, jos on selkeää. Pilvisessä tilanteessa (Kuten syyskorkeapaineissa monesti käy) on hallatonta n. +5 asteen yölämpötiloissa.
Pe jälkeen lännen matalapainetoiminta näyttäisi voimistuvan ja korkeapaine siirtyvän laajana selvemmin Venäjälle, jolloin Suomen valtaavat lämmintä ilmaa tuovat etelä-kaakkoisvirtaukset. Säärintamat pysyisivät kuitenkin vielä sateineen lännessä ainakin su asti. Tämän myötä la - su vaihteleva - runsaspilvisessä säässä sekä yö- että päivälämpötilat kohoaisivat ja su mennessä tuulten voimistuttua yön minimilukemat voisivat olla taas +10 asteen vaiheilla ja päivän maksimilukemat reilussa +15 asteessa. Näyttäisi siltä, että tällainen lännen laajan ja voimakkaan matalapainetoiminnan sekä idän korkeapaineen välinen tavanomaista paljonkin lämpimämmäksi ja utuisen kosteaksi äityvä etelä-(lounais)virtaustilanne jatkuisi tästä eteenpäinkin varsin pitkään sateiden ulottuessa ajoittain lännestä-lounaasta Suomeen...
Euroopan mittakaavassa tuon Skandinavian korkeapaineen aiheuttamat säänmuutokset menevät suunnilleen näin: Su - ke välissä korkeapaineen itäpuolitse kiertymällä viileää ilmamassaa pääsee Keski-Eurooppaan saakka idästä, jolloin syksy alkaa saada otetta sielläkin; Länsi-Eurooppa lämpenee su jälkeen uudestaan leutoihin lähes +20 asteen päivälämpötiloihin. Kaikkein kylmin purkaus tulee pohjoisesta Venäjälle tuon korkeapaineen itäpuolella, missä lumikuurot ja yöpakkaset valtaavat alaa Pohjois-Venäjällä talvimaistiaisena. Ke jälkeen korkeapaineen siirtyessä vähitellen Venäjälle on Atlantilta Länsi-Euroopaan ja siitä eteen päin leviämässä runsaitakin sateita vähitellen idemmäksi Atlantin voimistuvan matalapainetoiminnan takia ja Itä-Eurooppa sekä Venäjä ovat lämpenemässä uudestaan jopa niin, että Itä-Euroopassa voidaan lopulta mitata taas kesäisiä yli +20 asteen lukemia ja Pohjois-Venäjän talvimaistiainen vaihtuu leutoon syyssäähän...
Syksyn alkaminen termisen määritelmän mukaan (Vähintään 5 peräkkäistä vuorokautta alle +10 asteen vuorokausikeskilämpötiloja) on ollut viime aikoina jännittämisen paikka Etelä-Suomessa; koska tämä viikko onkin jatkunut näin lämpimänä, niin tuo määritelmä ei ole vieläkään toteutunut ja näin syksyn alkaminen on jo huomattavasti myöhässä ollen 1 - 2 viikon luokkaa tavanomaisesta aikataulusta. Tuo su alkava kylmä jakso saattaa nipinnapin täyttää ko. ehdon ainakin sisämaassa ja yöpakkasten alueella, mutta ensi viikon lopulla "uhkaava" voimakas lämpeneminen saattaa vielä vesittää jopa senkin ja terminen kesä jatkuisi...
Tämän viikon tavanomaista lämpimämpi sää on vaikuttanut ruskan etenemiseen sitä jarruttavasti ja sitä on edesauttanut kuluneen viikon runsaat vesisateetkin, kun niiden ansiosta ravinteita on vielä huuhtoutunut kasvien käyttöön. Niinpä ruskan etenemisen asteeseen on tullut jo n. viikon mittainen viive tavanomaiseen aikatauluun verrattuna tähän mennessä. Tyypilliseen tapaan ruska on vähän edistyneempää sisämaassa etelärannikkoon verrattuna. Suomen mittakaavassa Lapin pohjoisosissa ruska on jo lähes kokonaan ohi etuajassa ja ruskan huippuvaihe on Oulunläänin - Etelä-Lapin tienoilla; kelikameroista voidaan erinomaisesti tarkkailla ruskan etenemistä Suomessa. Ensi viikolla Lapin ruska etenee loppuun yhä enemmän ja ruskan huippuvaihe on siirtymässä hitaasti Keski-Suomeen.
Käytännössä tämä ruskan jumittaminen on merkinnyt Etelä-Suomessa mm. seuraavaa: Ensimmäisenä ruskaantuneisiin lajeihin on jäänyt lehtiä osaksi ruskaisina ja vain osa ko. puista on ehtinyt tyhjentymään lähes kokonaan; mm. punasaarnit (Fraxinus pennsylvanica), tuomet (Prunus padus) ja ensimmäisenä ruskaantuneet metsävaahterat (Acer platanoides). Toiseen ruskavaiheeseen kuuluvat lajit (Pääosa kaikista puista ja pensaista) ovat hidastelleet ruskan alussaankin, missä esim. vasta ensimmäiset haaparyhmät (Populus tremula) ovat tulleet ruskan huippuun. Koivuista suurin osa on vielä lähes kesäasussa ja lähinnä vain osittain koivunruosteruskassa. Toisen vaiheen metsävaahteraruska on vasta tulossa huipentumaan kirkkaine väreineen.
Täysin - lähes kesäasussa on vielä runsaasti luontaisia puita ja pensaita; esim. osa haavoista ja lähes kaikki tammet (Quercus robur). Tammenterhot ovat alkaneet varisemaan kypsinä etuajassa kasvukauden etumatkan mukaisesti; 2 - 3 viikkoa. Raidan (Salix caprea) ruskaantuminen on kaksijakoisessa vaiheessa; pahiten ruostesienistä kärsineet puut ovat jo lähes tyhjiä lehdistä, mutta osa puista on vielä lähes kesäasussa, kun raita on myöhäinen ruskaantuja. Samaa kahtiajakoluonnetta ilmenee samasta syystä myös lehmuksilla (Tilia sp.) ja jalavilla (Ulmus sp.).
Viljellyissä lajeissa ruskan huipulle on vasta tulossa mm. amurinkorkkipuu (Phellodendron amurense) ja rusokirsikka (Prunus sargentii). Kokonaan kesäasussa on vielä paljon viljeltyjä lajeja mm. kuusaman (Lonicera sp.), poppelin (Populus sp.) ja lehtikuusen (Larix sp.) suvuissa. Kokonaisuudessaan maisemat ovat siis vasta vajaa puolivälissä ruskahuipusta ja kesävihreys on vielä vallitsevinta. Ensi viikon loppuun mennessä maisemat tulevat yli puoliksi ruskaantuneiksi.
Jatkossa tuo yhtäkkinen kylmeneminen ei vielä vaikuta ruskan etenemiseen sitä nopeuttaen, vaan ns. liiaksikin kylmenevä sää jatkaa jumittamista kasvun ja siksi siis myös lehtivihreän lehdistä poistumisen lähes pysähtyessä. Se mitä tapahtuu tuon kylmän vaiheen halloissa ja yöpakkasissa on se jo viime ennusteessani ennakoimani pakkasvaurioruskaantuminen ja lehtien pakkasvariseminen heti ensimmäisestä yöpakkasesta ja sisämaasta alkaen; mm. jalopähkinöiden (Juglans sp.) lehtien variseminen ja syyshortensioiden (Hydrangea paniculata "Grandiflora") tähän mennessä erinomaisesti säilyneiden vaaleanpunaisten kukintojen ruskistuminen ainakin osittain. Tuon kylmän jakson jälkeisessä lämpöaallossa ruskan eteneminen vauhdittuu, mutta lämmön pitkittyessä se voi alkaa taas jumittamaan uudestaan. Näistä vaiheista seuraavissa ennusteissa lisää...
Kasvukausi jatkuu edelleen ja tuon su - noin ke ajan kylmän jakson takia se vain tilapäisesti lähes pysähtyy. Niinpä nurmikoiden kasvu jatkuu vielä ensi viikon lopulta melko nopeana ja kesävihreinä vielä pysyvät puu- ja pensaslajit jatkavat talveen valmistautumistaan mm. silmujaan kehittämällä, mikä edelleen edesauttaa talvenarkojakin lajeja, mikäli ne selviävät ko. kylmästä jaksosta ilman lehtien pakkasvaurioita. Etenkin etelärannikolla suuria hyötyjiä halloilta suojassa pysyvillä paikoilla ovat näistä aroista lajeista mm. valeakaasiat (Robinia sp.), kolmiokat (Gleditsia sp.), trumpettipuut (Catalpa sp.), sumakit (Rhus sp.), magnoliat (Magnolia sp.) ja jumaltenpuu (Ailanthus altissima).
Perennoiden parissa jatkuu myöhäissyksyn kukinta kylmän jakson jälkeenkin edelleen 2 - 3 viikkoa etuajassa tavanomaisesta aikatalusta; mm. tuoksuasterin (Aster novae-angliae) kukinta ja komeamaksaruohon (Sedum "Herbstfreude") kukinnan loppuvaiheet kirkasvärisine hedelmäkotineen. Perennoista hallanarat jattitatar (Fallopia sachalinensis) ja japanintatar (Fallopia japonica) kohtaavat etenkin sisämaassa monin paikoin tiensä pään ensi viikolla pakkasvaurioiden takia ja sama koskee kesäkukkia. Etenkin etelärannikolla on kuitenkin edelleen mahdollista ainakin suojaisilla paikoilla arimpienkin kesäkukkien yms. säilyminen vaurioitta, joten niitä kannattaa edelleen vaalia ja säilyttää, koska ne jatkavat vielä kukoistustaan tuon uuden lämpöaallon turvin ensi viikon lopulta alkaen!
Vesistöt ovat edelleen pysyneet melko lämpiminä pintavesiltään leudon sään jatkuttua ja viime ennusteessani ennakoituja alle +10 asteen lukemia ei olla siksi vielä saavutettu; paikoin on ollut vielä jopa lähes +15 asteen lukemia ja Suomenlahdella jopa sen ylikin. Tuo kylmä jakso viilentää järvet ja joet +5 ja +10 asteen välille ja pienimmissä järvissä paikoin jo +5 asteen lähellekin, mutta merivesi (Suomenlahti) pysynee vielä +10 ja +15 asteen välissä. Ensi viikon lopulta alkava lämpöaalto lämmittää vesiä vielä uudestaan sen verran, että kylmimmiksikin muuttuneet järvet lämpenevät uudestaan +10 asteen tienoille ja näin vesistöjen lämpötilat tasaantuvat. Jokien virtaamat ovat ensi viikon usean päivän poutasäässä vähän laskemassa, mutta maaperä ei enää kuivu haihtumalla kovin tehokkaasti auringonsäteilyn jäätyä jo niin pieneksi ja öiden tultua jo niin pitkiksi.
Päivitys lauantaina 25.9.2010 klo. 15:35: Tänään kesäinen lämpöaalto on suorastaan yllättämässä Etelä-Suomessa auringon paisteessa jopa n. +20 asteen päivälämpötiloineen ennen ensi yönä jyrkästi veitsellä leikaten tapahtuvaa ilmamassan muutosta tästä utuisen kosteasta lämpimästä säästä huomiseen kuivan kuulaaseen ja koleaan säähän. Tämä tilanne on itse asiassa nyt erinomainen mahdollisuus tarkkailla näitä kahta erilaista ilmamassaa ja muutosta toiseen niiden välillä!
Tässä samalla mainitsen uutta tietoa tuosta ensi viikon korkeapaineen muotoutumisesta ja liikkeestä. Nyt näyttää nimittäin siltä, että korkeapaine sallii su - ti välillä aluksi aikaisempaa arviota enemmän etelästä matalapaineen vaikutusta, mikä näkyy myös Etelä-Suomen sisämaassa pohjoisen ja idän välisten tuulten pysymisenä melko voimakkaina ja se on omiaan hillitsemään su - ti välillä öiden hallaisuutta. Vasta ke - pe välillä korkeapaine näyttää siirtyvän tyynen keskusalueensa kera sen verran Suomen eteläisen puoliskon päälle länsireunalta, että hallaisimmat vaiheet ovatkin vasta sen välin kahtena yönä. Korkeapaine on myös siirtymässä tästä vaiheesta hitaammin itään ja näyttäisi keskukseltaan jäävänkin vellomaan Suomen kakkois-itäreunan lähelle loppuviikoksi, mikä voi vähän hidastaa ja heikentääkin tuota viikonlopun uutta lämpenemistä, mutta jonkin asteista lämpenemistä joka tapauksessa on vielä tiedossa...
No comments:
Post a Comment