Syksyinen sää on ottamassa yhä enemmän valtaa Etelä-Suomessakin, vaikka aivan etelärannikolla ei vielä lähipäivinä saavuteta termisen syksyn alkamisen määritelmää; vähintään 5 peräkkäistä päivää alle +10 asteen vuorokausikeskilämpötiloja. Sisämaassa tämä määritelmä todennäköisesti voidaan saavuttaa jo tästä viikonvaihteesta lähtien ja ensi viikolla on tiedossa hyvinkin kylmää ja hallaista säätä... Tämän viikon alussa sää oli vielä huomattavan leutoa ajankohtaan nähden, kun Pohjois-Atlantilta Lappiin ulottuneen laajan matalapaineen syöttämänä lounaasta virtasi kosteaa ja lämmintä ilmamassaa Suomeen. Siinä vaiheessa rintamasateet jäivät ma - ti vielä paikoin vähiin ja aurinkoakin nähtiin. Päivälämpötilat kohosivat paikoin jopa +20 asteen paikkeille ja yölämpötilat pysyivät +10 ja +15 asteen välillä.
Keskiviikosta lähtien tähän päivään saakka säätyyppi onkin sitten pysynyt melko samana koko ajan; tuo lännen iso matalapaine siirtyi Suomen länsireunalle sen keskuksen jäätyä pyörimään Etelä-Skandinaviaan. Sen myötä päivittäin sekä rintamasateita että niiden välisiä kuurosateita on tullut yleisesti ja paikoin runsaastikin heikkojen ukkosten kera. Matalapaineen keskuksen ympäri on samalla kiertynyt eteläkautta lounaistuulissa viileämpää ilmamassaa niin, että päivälämpötilat ovat jääneet korkeintaan +15 asteen tienoille - vähän sen alle, mutta runsaassa pilvisyydessä ja tuulisessa säässä yölämpötilat ovat olleet edelleen +10 asteen tienoilla ja lähinnä vain sisämaassa vähän +10 asteen alapuolella. Euroopan mittakaavassa tuo iso matalapaine on jakanut ilmamassoja niin, että Länsi-Eurooppaan on tullut pohjoisesta viileää ilmamassaa ja Mustanmeren länsi-pohjoispuolelle (Itä-Eurooppa ja Lounais-Venäjä) lämmintä ilmaa lounaasta-etelästä; Hellelukemat ovat pysyneet pääasiassa välimeren eteläosissa sekä Mustanmeren ja Kaspianmeren seuduilla.
Tuo kuva on otettu eilen torstaina 16.9.2010 Hämeenlinnassa ja siinä nähdään nurmikolle kuluneen viikon aikana runsaasti varisseita punasaarnin (Fraxinus pennsylvanica) ruskaantuneita lehtiä. Edellisviikolla melko nopeasti alkanut ruskakausi eteni tällä viikolla ensimmäisenä ruskaantuvien puulajien ruskahuipennukseen, jonka myötä lehtien variseminenkin pääsi vauhtiin. Kuitenkin viime aikojen tavanomaista lämpimämpi sää on myös jarruttanut ruskan etenemistä jonkin verran.
Jatkossa tuo Suomen länsireunalla pysytellyt matalapaineen keskusalue tulee la ja su aikana Suomen päälle vähän heikkenevänä niin, että yhä viileämpää ilmamassaa kiertyy sen ympäri Etelä-Suomeen aluksi lounais- ja su mennessä länsi-luoteistuulten kera. Samalla kuurottaiset sateet jatkuvat vielä lähes taukoamatta ja etenkin iltapäivisin saattaa yhä esiintyä jopa lievästi ukkostavia voimakkaita kuuroja. Viilenemisen myötä päivälämpötilat asettuvat +10 ja +15 asteen välille niin, että sateessa saatetaan jäädä vähän jopa +10 asteen allekin. Yölämpötilat putoavat +5 ja +10 asteen välille ja sisämaassa saattaa jo su - ma yönä olla alle +5 asteen lukemia selkeimmillä hetkillä ja paikoin hallaa.
Ensi viikon alussa tuon matalapaineen painopiste sijoittuu ma - ti ajaksi Skandinavian pohjoisosiin, jolloin luoteesta pääsee Etelä-Suomeen jatkuvasti yhä koleampaa ilmamassaa. Siinä yhteydessä kuurosateet vähenevät ja pilvisyys rakoilee sen verran etenkin öisin, että yöhallojen todennäköisyys kasvaa selvästi lisää. Päivälämpötilat pysyvät vielä vähän reilussa +10 asteessa, mutta yölämpötilat laskevat etenkin sisämaassa 0 ja +5 asteen välille niin, että hallaa todennäköisesti esiintyy melko yleisesti ma - ti yöstä lähtien. Tätä edesauttaa myös se, että ma lähtien tuuli on melko heikkoa.
Ke - pe välillä koleus näyttäisi tiukentavan edelleen otettaan, kun matalapaineen painopiste siirtyy Pohjois-Skandinaviasta Suomen itäpuolelle ja länsipuolelle muodostuu korkeapaine. Niiden välistä Etelä-Suomeen saakka pääsisi entistäkin kylmempää ilmamassaa pohjoisesta, missä vaihtelevapilviset ja heikosti kuurosateiset iltapäivät ja vähäpilvisen hallaiset yöt vuorottelisivat. Tässä yhteydessä Lapissa voisi tulla jo lumikuurojakin ja tällä viikolla siellä parhaimmillaan ollut ruska kääntyisi nopeasti lopuilleen usean asteen yöpakkasissa. Viimeistään ke lähtien myös etelärannikolla termisen syksyn alkaminen olisi tässä kylmyydessä mahdollistumassa.
Etelä-Suomessa päivälämpötilat saattavat siis jäädä ke alkaen ainakin sisämaassa jopa vähän alle +10 asteen aurinkoisillakin hetkillä ja hallanvaara leviää öisin tuntuvasti jo etelärannikollekin. Samalla sisämaassa tuuliolojen heikkouden jatkuessa jopa parin - kolmen asteen yöpakkaset voivat astua paikoin kuvaan (Pakkasta myös 2 metrin ja koko puustonkin korkeudelta) ja halla voi olla ankaraa. Nyt näyttää myös siltä, että ensi viikon lopussa Jäämereltä siirtyisi nopeasti uusi matalapaine sateineen kaakkoon Suomen yli ja sen myötä lievän tilapäisen leudontumisen jälkeen yhä kylmempi purkaus pohjoisesta tulisi heti perään; tilapäistä räntää jopa Etelä-Suomessa saakka...?!
Euroopan mittakaavassa tapahtuu aluksi niin, että tuon Suomeen tulevan matalapaineen perään kehittyy Britteinsaarten länsipuolelle uusi matalapaine ja myöhemmin alkuviikolla tuo Suomen länsipuolelle kehittyvä korkeapaine pitää tuon uuden matalapainetoiminnan Atlantilla. Niiden välistä etelästä pääsee Länsi-Eurooppaan vielä ainakin yksi kesäinen lämpöaalto, missä jopa hellelukemat voivat olla mahdollisia Pariisin tasalla saakka ja myös Keski-Euroopassa lämpenee kesäisiin lukemiin läntisimmän Euroopan saadessa Atantin matalapaineista ajoittain sateita. Itä-Eurooppa ja Venäjä ovat vähitellen viilenemässä jo tästä päivästä alkaen epävakaisissa oloissa ja ensi viikolla tuo Suomeenkin tuleva kylmänpurkaus ulottuu ke jälkeen aina Mustallemerelle saakka. Helteet jäävät siis enää vain Välimeren asiaksi ja siis mahdollisesti vielä hetken aikaa Länsi-Eurooppaan ulottuen... Sittemmin ensi viikon lopulla tuon Suomen länsipuolisen korkeapaineen kierrättämänä koillisesta-idästä pääsisi myös Länsi-Eurooppaan koleampaa ilmaa ja syksy olisi toden teolla ottamassa Eurooppaa laajemminkin haltuunsa ja Lapin sekä Luoteis - Pohjois-Venäjän seuduille olisi tulossa jopa talvista maistiaista...
Kuten yllä jo todettiin, niin ruskan eteneminen on hidastunut, mutta ensimmäisenä ruskaantuneiden puu- ja pensaslajien ruskahuippu on jo ollut tällä viikolla käsillä; esim. monet tuomet (Prunus padus) ja ensimmäisenä ruskaantuvat metsävaahterat (Acer platanoides). Ns. toisessa aallossa ruskaantuvat puu- ja pensaslajit ovat myös jo paikoin hyvässä ruskan alussa, mikä käsittää mm. toisen vaiheen metsävaahteraruskaa, koivut (Betula sp.), haavat (Populus tremula) ja monet tutut viljellyt pensaat; tuhkapensaita (Cotoneaster sp.), kanukoita (Cornus sp.) jne. Maisemien kokonaiskellastuminen on kuitenkin ottanut tällä viikolla tavallaan jopa takapakkia eli tullut vihreämmäksi, kun ruostesieniepidemian aiheuttama valeruska on varistunut monin paikoin sen verran runsaasti ja kun varsinainen ruska ei ole ehtinyt vielä kunnon vauhtiin kokonaisuudessaan. Ruostesieniruskasta pahiten kärsineet raidat (Salix caprea) ovat paikoin jopa jo suurimmaksi osaksi varistuneet paljaaksi ko. taudin takia. Ensi viikolla ensimmäisenä ruskaantuneet puu- ja pensaslajit ovat varisemassa jo lähes paljaaksi muutenkin.
Jatkossa tasaisesti kylmenevän sään takia ruskan eteneminen saa aluksi vähän vauhtia, mutta tietyn rajan jälkeen ns. liiaksi kylmenevä sää itse asiassa jarruttaa ruskan etenemistä ensi viikolla paradoksaalisesti; silti mm. monet haavat ja valtaosa metsävaahteroista ovat tulossa ruskahuippuunsa suunnilleen tavanomaiseen aikaan, mutta maisemien kokonaisruskahuippu ei ole vielä käsillä. Ensi viikon yöpakkasten takia alkaa esiintymään sisämaasta alkaen myös pakkasvaurioruskaa; ruskeita ja harmaita sävyjä sekä lehtien varisemista heti ensimmäisen pakkasen jälkeen; mm. jalopähkinän suku (Juglans sp.) ja monet talvenarat ulkomaiset lajit, kuten valeakaasiat (Robinia sp.), trumpettipuut (Catalpa sp.), sumakit (Rhus sp.) ja magnoliat (Magnolia sp.).
Ensi viikolla myös arat ruohovartiset kasvit kohtaavat etenkin sisämaassa tiensä pään halloissa ja yöpakkasissa; kesäkukat, kurkut, melonit, maissit jne. Suojaisimmilla kasvupaikoilla (Etenkin etelärannikolla) niiden säilyminen voi olla silti vielä mahdollista! Kasvukauden loppueteneminen on myös lähes pysähtymässä ainakin tilapäisesti ensi viikolla etenkin sisämaassa, jolloin esim. nurmikoiden kasvu hidastuu huomattavasti ja niiden tähän asti jatkunut jokaviikkoinen leikkuutarve päättyy. Viimeistä leikkuuta voidaan silti vielä joutua odottelemaan pidemmälle... Tavanomaista 2 - reilu 3 viikkoa pidemmälle edennyt kasvukauden etenemisen aste on kuitenkin turvannut jo mm. mustaseljan (Sambucus nigra) marjasadon kypsymisen. Talviomenalajikkeet ovat saamassa ensi viikon pakkasista kypsymistä edesauttavaa nipistystä ainakin sisämaassa.
Vesistöt ovat olleet vielä melko lämpimiä nekin; pintavesien lämpötilat olivat tämän viikon mittaan +10 ja +15 asteen välillä. Ensi viikon kylmä jakso viilentää nopeimmin sisämaan pieniä järviä, joissa ensi viikon loppuun mennessä saatetaan päätyä jopa vain n. +5 asteisiin pintavesiin. Yleisimmin lämpötilat päätyvät +5 ja +10 asteen välille. Sen sijaan hitaasti kylmenevä Suomenlahti pitänee edelleen paikoin jopa yli +10 asteen lukemia yllä ensi viikollakin. Runsaat sateet ovat vuolaannuttaneet vähän jokien virtaamia ja maaperäkin on kastunut varsin hyvin, mikä on edesauttanut sienikauden huipentumista yhä enemmän. Ensi viikolla sateet vähenevät, jolloin jokivirtaamat laskevat vähän. Samalla etenkin sisämaassa tulevat ankaratkin hallat ja yöpakkaset alkavat pysäyttämään sienikauden jatkumista jonkin verran.
Päivitys sunnuntaina 19.9.2010 klo. 14:20: Sääennusteissa on ilmennyt koko vuoden mittakaavassa kaikkein isoimpiin kuuluvia muutoksia, mitä olen näissä ennusteissani joutunut kohtaamaan. Siten koko alkavan viikon sääennuste on muuttunut tuosta yllä mainitusta varsin paljon!
Ensinnäkin matalapaine muodostuu maanantaiksi pitkänä jonona Lapista Britteinsaarille ja Atlantille, jonka myötä lounaasta pääsee lämpimämpää ilmamassaa ja ajoittaisia sateita; yölämpötila pysyy pääosin +5 ja +10 asteen välillä ja päivälämpötila voi nousta +15 asteen vaiheille. Tiistaiksi tuosta matalapainejonosta irtoaa osakeskus, joka tulee lännestä Suomenlahdelle ja Etelä-Suomessa voi olla silloin runsaitakin sateita; yölämpötila on edelleen +5 ja +10 asteen välillä, mutta päivälämpötila on pari astetta maanantaita alempi. Keskiviikkona tuo pieni osakeskus jää pyörimään kaakkoiskulmalle ja aiheuttaa hetken voimakasta pohjoistuulta, mutta ilmamassa ei tule kaukaa jo on siten melko leutoa edelleen lämpötilojen ollessa yhä ma - ti luokkaa.
Ke - to välisenä yönä korkeapaineen selänne näyttäisi vallitsevan sen verran, että tässä kohtaa paikallisille halloille voi olla mahdollisuutta ainakin sisämaassa alle +5 asteen yölämpötiloissa. Lännen uusi matalapainetoiminta olisi kuitenkin työntämässä heti perään lounaasta uuden annoksen leutoa ilmamassaa epävakaisen sään kera, joten ke - to yö voi olla myös hallaton ainakin lännessä ja to päivälämpötila voi kohota +15 asteen lähelle lounaassa.
Pieni, mutta voimakas matalapaineen osakeskus olisi kuitenkin liikkumassa Suomen yli itään pe aikana, jonka jälkipuolella kylmän rintaman sateiden myötä pohjoisesta pääsisi viimein kunnon annos koleaa ilmamassaa ja la - su olisi siten viimein ensimmäisten kunnon hallojenkin vaaraa koko Etelä-Suomessa... Siitä kuitenkin tarkemmin seuraavassa ennusteessani. Joka tapauksessa tämä uusi käänne tässä ennusteessa merkitsee myös sitä, että kasvillisuus kohtaa alkavalla viikolla aluksi aikaisempaa arviota paljon vähemmän - olemattomasti hallavaurioita ja pakkasvaurioruskaa. Myös muutoksena on havaittava, että runsaammat sateet pitävät mm. jokien virtaamia melko ylhäällä edelleen ensi viikonkin aikana.
No comments:
Post a Comment