Viheralueiden kasvisuunnittelun ja -istuttamisen virheitä; liian ahtaat sijoituspaikat

Hämeenlinnan Rantapuistoon äskettäin istutettuja syyshortensioita (Hydrangea paniculata "Grandiflora") kuvattuna 10.9.2010.
.

Hämeenlinnan Rantapuistoon äskettäin istutettuja pihasyreenejä (Syringa vulgaris) kuvattuna 10.9.2010.
.

Täysikasvuisia pihasyreenejä (Syringa vulgaris) aidanteena kuvattuna Hämeenlinnassa 25.9.2010.


Päättyneen syyskuun aikana maisemia ja ympäristöjä havainnoidessani tuli eteeni mm. tällaista puistosuunnitteluun ja -rakentamiseen liittyvää epäkohtaa. Kyse on kasvillisuuden käytössä ilmenneistä virheistä, joista tämä Hämeenlinnassa olevan ns. Rantapuiston tänä vuonna tehdyn restaurointityön kasvi-istutukset ovat selkeä esimerkki. Ko. virheet ilmenevät kasvien kasvutavan ja koon hahmottamisessa tapahtuvien väärinymmärrysten kautta eli ne hyvin usein aliarvioidaan ja siten niitä suunnitellaan ja istutetaan helposti väärin eli liian ahtaasti jopa ammattilaistasolla. Yllä olevat kuvat paljastavat tämän tilanteen.

Ylimmät kaksi kuvaa kertovat siitä, kuinka ko. lajit on istutettu aivan liian lähelle noita puistokäytäviä ja ko. puistonpenkkiä. Alimmassa kuvassa oleva aidanne toisaalla ilmentää ko. virhettä, kun havaitsemme ko. lajin ison koon. Voimme siis päätellä, että noiden Rantapuiston pihasyreenien kanssa tulee jo 5 - 10 vuoden sisällä paljon ahtausongelmia, joita ovat mm. tuon puistokäytävien risteyksen tukkeutuminen. Näin joudutaan siis oksien leikkuu- ja karsimiskierteeseen, missä nämä pensaat joutuvat kärsimään muotopuolena olosta. Rungollisiksi kasvattaminenkin voi olla turhan hankalaa. Lisäksi, jos tarkoituksena onkin sitten ollut pitää näitä pihasyreeneitä jatkossa säännöllisesti leikattavina ns. muoto- ja porttipensaina, niin sitten ongelmaksi tulee puolestaan ko. lajien parhaan ominaisuuden eli kukinnan mitätöinti lähes pois, mikä on virhe. Noilla syyshortensioilla tämä ahtausongelma ei ole aivan yhtä paha, mutta nekin kasvavat lopulta reilu 2 m korkeiksi ja leveiksi. Noiden pihasyreenien täyskasvuisuus voi olla helposti jopa 3 - 5 metrin välillä!

Lisäksi tässä kuvien havainnollistamassa virhetilanteessa on havaittava talven tuoma suuri ongelma, joka tulee haittaamaan noiden pensaiden kasvua huomattavasti heti tulevasta talvesta alkaen ja voi olla, että ne eivät edes kunnolla selviäisi kasvunsa alkuun sen takia. Eli kyse on lumen auraamisesta syntyvä mekaanisten vaurioiden suuri vaara etenkin suojalumen auraamisen murjoessa noin lähellä pääpuistokäytävää olevia pensaita varsin todennäköisesti aivan liikaa.

Mikä olisi ollut oikeampi ratkaisu? No, olisin itse tehnyt esim. niin, että nuo pihasyreenit ja syyshortensiat olisi sijoitettu sisemmäksi nurmikolle taustapensaiksi ja noille niiden nykyisille paikoille olisi sijoitettu paljon matalampia pensaita ryhmiksi maanpeitteenä; esim. jotain havupensasta, kuten tuiviota (Microbiota decussata) / laakakatajaa (Juniperus horizontalis) jollakin sen lajikkeella; esim. "Blue Chip". Tai sitten lehtipensaista vaikkapa lamoherukkaa eli pikkuherukkaa (Ribes glandulosa) tai lamohietakirsikkaa (Prunus pumila var. depressa). Nämä maanpeitepensaat tarjoaisivat kontrastiksi noille isoille pensaille mm. voimakasta punaista ruskaa ja ne kestäisivät erinomaisesti lumen auraamista.

Miksi sitten jopa ammattilaispiireissä havaitaan tällaista kasvisijoitteluvirhettä näinkin selvästi? Olen jo aikaisemminkin tästä maininnut; eli yksi syy on varmaankin se, että kasvioppaisiin on päässyt Suomessa pesiytymään etenkin pensaiden kuvauksissa alamitoitettuja kasvukorkeus- ja kasvuleveysmittoja. Jopa niinkin ammattimaisessa kirjassa kuin Suomen puu- ja pensaskasvio. Joidenkin matalien ja keskikokoisten pensaiden tapauksissa olen havainnut jopa sellaista, että ko. laji (Vaikkapa jokin pensasangervo tai aronia) voi oikeasti kasvaa jopa lähes tuplasti isommaksi ilmoitettuihin mittoihin verrattuna ja näin ammattilainenkin voi mennä halpaan ko. oppaasta ohjeita orjallisesti ja hyväuskoisesti katsoessaan. Totta on myös se, että kasvien lopullista täysikasvuisuuden kokoa on vaikea ajatella mielikuvina, koska isojen pensaiden ja puiden tapauksissa kasvun koko määrä alkaa valkenemaan vasta vuosikymmenten kuluttua istutuksesta. Pienet pensaat tulevat toki nopeammin täyteen kokoon ja monia niistä voidaan uudistaa ns. alasleikkuulla.