Ankarien pakkasten aiheuttamaa pakkastuhovaaraa aroille kasveille; kokoelma mahdollisia vaurioskenarioita - Osa 2

Joulukuussa juuri joulun alla sekä yllättäen yhden yön verran tammikuun puolivälissä olivat tämän talven kovimmat pakkaset tähän mennessä ja siksi päätin joulukuussa tehdä talvenarkoja puita ja pensaita kohtaavasta pakkastuhovaarasta yhteenvetoa muutamien lajiesimerkkien avulla. Silloin kylmimmät skenariot eivät aivan toteutuneet. Nyt tulevasta yöstä alkaen pakkaset ovat kiristymässä jopa niin ankariksi (Lukemia jopa -30 ja -35 asteen välillä monena yönä monin paikoin...), että tämän talven alhaisimmat lämpötilat ovat hyvin todennäköisiä laajasti Etelä-Suomessakin (Lapissa ja Kainuussa jopa -40 asteen pakkasia!) ja siksi laitan tämän joulukuun kirjoituksen uusintakierrokselle. Tässä se on aluksi linkkinä ja sen sisältö soveltuu varsin hyvin tämän pakkasjakson aiheuttamien tuhoskenarioiden kuvaukseen: Ankarien pakkasten aiheuttamaa pakkastuhovaaraa aroille kasveille; kokoelma mahdollisia vaurioskenarioita.

Lisäyksenä tuohon linkkisisältöön sanottakoon kuitenkin seuraavaa: Nyt merkittävää pakkastuhovaaraa aiheuttaa alhaisten lämpötilalukemien lisäksi se, että armottomat pakkaset jatkuvat useita päiviä peräkkäin eli kasvillisuus joutuu tavallaan myös väsytystuhonnan ikeeseen. Toisekseen lämpötilan vuorokausivaihtelu aiheuttaa jo hieman omaa stressiään, kun yö- ja päivälämpötilojen erot ovat selkeässä ja heikkotuulisessa tilanteessa jopa reilun 10 asteen luokkaa ja paahdepaikoilla (Mm. eteläseinustat) enemmänkin. Kolmanneksi helmikuinen auringonsäteily omaa jo jonkin verran kuivattavaa paahdevaikutusta, mikä voi koitua joidenkin ainavihantien lajien selväksi lisähaitaksi; esim. talvenarimmat havupuut sekä mahonian (Mahonia aquifolium), alppiruusujen (Rhododendron sp.) ja orjanlaakerien (Ilex sp.) kaltaiset pensaat. Matalien pensaiden pelastus tosin on paksut lumihanget, joiden alla esim. mahoniat ovat jopa kokonaankin. Sama koskee pienessä taimivaiheessa olevia arkoja puulajejakin. Myös perennat ovat hyvin turvassa pakkasen puremilta.

Jos sääennusteiden kylmimmät skenariot toteutuvat eli paikoin jopa -35 asteen tienoilla olisi yöpakkasia ja etelärannikollakin -30 asteen vaiheille olisi mahdollisuuksia, niin silloin vaarassa olisivat jopa jo kestävämmistäkin lajeista jotkut; esim. pähkinäpensaiden (Corylus avellana) talvehtivat hedenorkkoaiheet saattavat tuhoutua laajasti ja paikoin jopa leppien (Alnus sp.) vastaavat. Myös omenapuiden (Malus sp.), kirsikoiden - luumujen (Prunus sp.) ja tuttujen jalojen lehtipuidemme - Metsävaahtera (Acer platanoides), tammi (Quercus robur), vuorijalava (Ulmus glabra), lehtosaarni (Fraxinus excelsior) jne. - voimakaskasvuisimpien viime kesän versojen paleltumia ja silmuvaurioita voisi tapahtua etenkin, jos saavutetaan n. -35 astetta...

Lisäksi on muistettava, että jo alkutalvella aiheutuneet pakkasvauriot ovat jo pohjalla ja siten vauriot voivat muodostua yhteensä todella huomattaviksi eikä kokonaisilta kuolemiltakaan vältyttäne. Jos kylmimmät skenariot toteutuvat, niin palaan tarvittaessa heti pakkashuipennuksen jälkeen täydentämään tuota ym. linkkisisältöä arvioillani...