Tämän vuoden kasvukautta on sävyttänyt mielenkiintoisesti sen edistyminen etenkin tässä kuussa huomattavan paljon etuajassa tavanomaiseen aikatauluun nähden. Jo kevät oli sen verran lämmin, että etumatkaa oli syntynyt vähän viikon molemmin puolin, mutta tämän kuun alun poikkeuksellinen helleaalto suorastaan heilautti kasvun etenemisen kiivaaseen tahtiin niin, että viime päivinä vallinneista tavanomaisen viileistä / lämpimistä säistä huolimatta kasvuetumatkaa on yhä noin - reilusti kahden viikon verran. Päätin tarkastella tässä kuvapostauksessa hieman sitä, mitä tällainen kasvun etumatka tarkoittaa tässä vaiheessa vuotta Etelä-Suomen luonnossa ja puutarha- sekä puistokulttuurissa liittyen mm. hoitotoimenpiteisiin.
Yllä on siis sarja ottamiani valokuvia havainnollistamaan tätä kasvukauden parin viikon etumatkaa ja ylhäältä järjestyksessä lukien kuvissa ovat seuraavat kasvit: Kuva 1 - Valkoapilaa (Trifolium repens) nurmikolla kuvattuna Hämeenlinnassa 21.6.2011. Kuva 2 - Ruusunätkelmää (Lathyrus latifolius) rantatörmäniityllä kuvattuna 18.6.2011 Hämeenlinnassa. Kuva 3 - Ruusuangervoa (Spiraea japonica "Froebelii") eteläseinustalla kuvattuna 22.6.2011 Espoon Tapiolassa. Kuva 4 - Keltapäivänliljaa (Hemerocallis lilio-asphodelus) Kirkkopuistossa kuvattuna Hämeenlinnassa 18.6.2011. Kuva 5 - Isotakiaista (Arctium lappa) ja hevonhierakkaa (Rumex longifolius) rantatörmäniityllä kuvattuna Hämeenlinnassa 21.6.2011. Kuva 6 - Montaa lajia (Päälajina orapihlajaa sekä seassaan vuorijalavaa, metsävaahteraa ja puistolehmusta) kasvava pensasaita Hämeenlinnan Lyseon pihan rajana kuvattuna 18.6.2011 Hämeenlinnassa.
Käyn seuraavaksi kuva kuvalta läpi samassa järjestyksessä, miten ko. lajien kohdalla tämä parin viikon kasvuetumatka ilmenee ja mitä se tarkoittaa mm. puiston- / puutarhanhoidon kannalta -->
Kuva 1 - Normaalisti heinäkuuksi sattuva 3 - 4 viikkoa kestävä valkoapilan kukinta on perinteisesti ollut nurmikoilla keskikesää eli siis heinäkuista keskikesää ilmentävä ilmiö. Monesti puistonhoidossa tämä kukinta otetaan huomioon siten, että runsasapilaisia ja hoitoluokassaan vähäisempiä nurmikoita jätetään leikkaamatta jopa n. kolmenkin viikon ajaksi ko. kukinnan saadessa vallata nurmikot valtoimenaan. Leikkaamattomuus toteutetaan normaalisti heinäkuun alusta alkaen, mutta tässä kasvuetumatkan tilanteessa se pitäisi aloittaa jo näin juhannusviikolla viimeistään.
Kuva 2 - Apiloiden kanssa hernekasvien heimoon (Fabaceae) kuuluvat nätkelmät ovat myös tyypillisiä heinäkuun kukkijoita ja tämä ruusunätkelmä on sieltä näyttävimmästä päästä ollen kuitenkin varsin tuntematon. Sitä soisi käytettävän myös viljeltynä koristekasvina niitty- ja ketokasvina, koska kukintaa riittää aina vähintään noin 3 viikkoa. Tällä lämpimällä kasvupaikalla lajin kukinta alkoi ko. kasvuetumatkan turvin jo hyvissä ajoin ennen juhannusviikkoa.
Kuva 3 - Tämä kuvan erikoistilanteen ruusuangervon alkanut kukinta on myös hyvä esimerkki lämpimän kasvupaikan suomasta edusta; muunlaisilla paikoilla kukinta ei ole vielä läheskään noin pitkällä, vaikkakin siis parisen viikkoa edellä tavanomaista aikataulua niissäkin tapauksissa. Tämä yleinen puistojen ja katualueiden pensaslaji on myös tyypillinen heinäkuisen keskikesän kaunistaja kukinnan jatkuessa yleensä jopa n. 3 - 4 viikkoa. Nyt tämäkin ilmentää poikkeavaa kukintakäyttäytymistä.
Kuva 4 - Päivänliljojen kukinta on myös tyypillistä heinäkuista estetiikkaa ja tämä laji on niistä ensimmäisenä kukassa. Myöhäisimmillä päivänliljoilla normaaliaikainen kukinta tulee vasta elokuussa, mutta niidenkin kohdalla on oletettavaa tämän kesän tilanteen aiheuttavan selvää kukinnan aikaistumista tavanomaiseen nähden riippuen kuitenkin heinä- ja elokuun lämmöstä... Joka tapauksessa tällä kertaa päivänliljakin toimii jopa juhannuskukkana! Muita yllättäviä puistojen ja puutarhojen juhannuskukkina tällä kertaa toimivia ovat myös mm. ryhmäruusut (Rosa sp.), pionit (Paeonia sp.), ritarinkannukset (Delphinium sp.) ja koristelumpeet (Nymphaea cv.).
Kuva 5 - Luonnonkasveistahan tyypillisimmät / tunnetuimmat heinäkuiset kukkijat ovat varmaankin maitohorsma (Epilobium angustifolium), mesiangervo (Filipendula ulmaria) ja tämä kuvan isotakiainen. Nyt kaksi ensinmainittua ovat ainakin lämpimillä kasvupaikoilla jo hyvässä kukinnan alussa. Isotakiainen on kukinnan esiasteisessa harmaanviolettisessa kukintapallovaiheessa. Heinäkuun kukkijoista myös monet ohdakkeet (Cirsium sp.) ovat aloittaneet kukintansa. Hevonhierakan hedelmätähkävaihe muodostuu normaalisti vihreästä punaruskeaan selvästi vasta heinäkuun puolella, mutta se on aloittamassa sitä prosessia jo nyt Juhannuksen tienoilta.
Kuva 6 - Puiston- ja puutarhanhoitoon tähdellisimmin kuuluvat toimet yleensä pian Juhannuksen jälkeen viimeistään ovat pensasaitojen ensimmäiset leikkaukset. Tällä kertaa kasvun edettyä kaikenlaisissa aidoissakin parisen viikkoa etuajassa on myös leikkausajankohtaa syytä siirtää varhaisemmaksi samassa suhteessa, jotta toistamiseen alkava versominen loppukesän toista pensasaitaleikkauskertaa varten olisi kunnolla rehevää. Liian pitkälle kasvaneet ja puutuneet kuluvan kesän versot saattavat tuottaa vähän heikommin toista versomista. Tämä tavanomaista varhaisempi versojen puutuminen aiheuttaa myös kasvinlisäyksessä ns. puolipuutuneiden pistokkaiden ottamisen aikataulun huomattavaa varhaistumista ja se aika alkaakin hyvin pian olla jo ohi tämän kesän osalta.
Alimmassa kuvassa nähdään myös se, kuinka pitkästi kasvanut pensasaita on tavallaan tullut jo paljon ulos muodostaan, mutta omasta mielestäni se on toisaalta vain hauskan näköistä ja antaa rehevän vaikutelman. Tässä kuvan tapauksessa on hyvin poikkeuksellisesti esillä myös se, kuinka lähistön puistopuista on itsestään kylväytynyt ko. puulajeja aidan sekaan ja näin tuloksena on tahaton, mutta elävöittävästi esteettinen monilajiaita. Esim. Britanniassahan voidaan nähdä paljon ihan tarkoituksellakin tällaisiksi monilajisiksi istutettuja aitoja / aidanteita, joissa käytetään myös hyvin leikkausta kestäviä puulajeja, kuten mm. valkopyökkiä (Carpinus betulus) ja euroopanpyökkiä (Fagus sylvatica).
Tässä kasvun poikkeuksellisen etumatkan kuvahavainnollistamista tälle kerralle, mutta todennäköisesti palaan myöhemmin kesällä ainakin toisen vastaavan kuva-annoksen kera etenkin, jos heinäkuussa tulee kasvukautta jopa yhä roimempaan etumatkaan kirittäviä helteitä. Silloin tulisivat ajankohtaisiksi hyvinkin erikoisella tavalla mm. monien lajien hedelmäsatojen huomattavassa etuajassa kypsymiset, jotka voivat aiheuttaa päänvaivaa mm. hedelmäviljelijöille satojen keruun ajoittamisessa jne. ...
No comments:
Post a Comment