Tällä viikolla Suomea kohtasi kesän todennäköisesti viimeinen helleaalto, jonka muotoutuminen tapahtui seuraavasti Euroopan mittakaavassa: Koko viikon ajan Länsi-Eurooppa ja etenkin Britannia on saanut tuta Atlantilta saapuneiden matalapaineiden sateista ja viileistä ilmamassoista. Niistä viimeisin matalapaine jäi vellomaan lähes sijoilleen muutamana viime päivänä ja sen ansiosta helleilmamassaa siirtyi Keski-Euroopan päältä enemmän Itä-Eurooppaan kuumeten siellä lisää; lopulta Mustanmeren länsipuolella jopa yli +35 asteen hellettä ja +30 asteen ylityksiä vielä Puolan tasalla saakka. Sieltä hellettä saapui myös Etelä- ja Keski-Suomeen pe - su ajaksi kapeana kielekkeenä ulottuen osittain hetkeksi myös Skandinaviaan, jossa on ollut kuitenkin pääasiassa epävakaista ja viileää tuon lännen matalapainetoiminnan takia. Tänään tuo helle on kaikonnut Suomesta itään. Länsi-Venäjällä oli aluksi varsin viileää ja pohjoisosissa yhä jopa koleaa yöhalloineen, mutta viime päivinä sää on lämmennyt siellä vielä kesäisemmäksi ja hellealue on laajentunut noin Moskovan tasalle saakka. Samalla pohjoisosien halla-alue on pienentynyt. Välimerellä ovat jatkuneet helteet +30 asteen molemmin puolin pääasiassa aurinkoisessa säässä, mutta länsiosia ovat kohdanneet ajoittain rankkasateiset ja ukkostavat pienet matalapaineet sään oltua sen mukaisesti viileämpää.
Jatkossa matalapaine jää vaivaamaan Skandinaviaa ja Suomea runsaine kuurottaisine sateineen ja sää on viileää tässä vaiheessa myös Suomessakin; termisen määritelmän mukaan aito syksy ei kuitenkaan pääse vielä alkamaan Etelä-Suomessa, joten vuodenaikaa voidaan nimittää syyskesäksi. Ko. matalapainetta ulottuu myös Pohjois-Venäjälle, jonka myötä tosin hallat väistyvät entistäkin enemmän siellä. Länsi-Eurooppa ja osin Keski-Eurooppakin sen sijaan poutaantuu ja lämpenee taas vähän kesäisemmäksi. Matalapainetta jää vellomaan Välimeren länsipuolelle - päälle, joka aiheuttaa siellä rankkasateisia ukkosia. Helle silti jatkuu Välimerellä +30 asteen molemmin puolin ja helleilmamassat ulottavat vaikutustaan useana päivänä Länsi- ja Keski-Euroopan eteläosiin, jolla vyöhykkeellä ukkosriski on ajoittain suurta. Itä-Euroopassa ja Länsi-Venäjän eteläosissa helleilmamassa alkaa vetäytyä hitaasti etelämmäksi, mutta Venäjällä tuon em. pohjoisosan matalapainetoiminnan eteläpuolella vallitsee kuitenkin hyvin lämmin lounaisvirtaus. Myöhemmin alkavan viikon lopulla Skandinavian - Suomen matalapaine heikkenee ja jää lopulta ulottumaan pitkulaisena Suomen kaakonkulmalta Venäjälle; sen pohjoispuolella syksyisen viileä sää valtaa alaa etelämmäksi ja yöhallojen riski kasvaa Lapista itään ulottuvalla vyöhykkeellä. Toisaalta Skandinaviaan näyttäisi muodostuvan kapea etelä-pohjoissuuntainen korkeapaine, joka mahdollistaisi kesäistyvää säätä ainakin alueen eteläosissa...
Ruska on alkanut etenemään Länsi-Venäjän Jäämeren läheisillä alueilla voimakkaasti ja siellä onkin todennäköisesti jo runsaasti kirkkaita värejä. Myös Lapissa on jo monin paikoin kirkasta ruskaa, mutta sen eteläpuolella vasta vain häilyvästi ja yksittäin Etelä-Suomen - Moskovan pohjoispuolen tasalle saakka. Monin paikoin on myös mm. ruostesienien aiheuttamaa valeruskaa, jota löytyy laajasti koko lauhkealta alueelta vaihtelevasti. Alkavalla viikolla ruskan pääetenemisalue on yhä vasta Lapista Pohjois-Venäjälle ulottuva vyöhyke. Välimerellä länsiosissa kuivuus on alkanut hellittämään ja sama jatkuu alkavalla viikolla; paikoin voi tulla tulviakin aiheuttavia ukkossateita. Muualla Välimerellä kuivuus pahenee vielä monin paikoin.
Edellisen ennusteen jälkeistä toteutumista Etelä-Suomessa (Voitte itse lukea näistä sääkartta-arkistoista suursäätilan luonteet ja muun Euroopan säät; Wetter3 sääarkisto - Wetter3 weather archive ja Wetter3 sääarkisto 2 - Wetter3 weather archive 2) -->
Su 21.8. - Islannin ja Britannian välimailta velloi vähitellen idemmäksi uutta laajahkoa matalapainetta. Suomen eteläpuolelta kaakkoon etääntyi pieni matalapaine ja sen jälkipuolelle muodostui heikko okluusiorintama jääden vellomaan etelä-pohjoissuuntaisena Etelä-Suomen päälle aluksi länsipainotteisena. Itärajalla alkoi vaikuttaa etelä-pohjoisuuntainen korkeapaineen selänne. Pilvisyys oli länsipainotteisesti runsaan vaihtelevaa ja kuurottaisia sateita tuli lännessä ajoittain etenkin iltapäivällä; yksittäiset kuurot olivat rankkoja. Tuulet olivat enimmäkseen heikkoja ja ne vallitsivat enimmäkseen etelästä; itäosissa aluksi enemmän kaakosta ja lännessä ajoittain enemmän lounaasta. Yölämpötila oli sisämaan selkeimmillä alueilla +10 asteen vaiheilla ja muutoin +11 ja +15 asteen välillä; leudointa etelärannikolla. Päivälämpötila oli +20 asteen vaiheilla; viileintä runsaskuuroisimmilla paikoilla.
Ma 22.8. - Korkeapaine voimistui vähän koillisessa ja Suomen itäreunan lähellä. Samalla lännen matalapaine siirtyi heikkenevänä Norjanmeren ja Skandinavian yllä hitaasti idemmäksi. Edellispäivän heikko okluusiorintama jäi poisheikkenevänä Suomen päälle etelä-pohjoissuuntaisena. Toinen heikko rintamasysteemi lähestyi Skandinaviassa. Etelätuulet olivat heikkoja ja loppupäivästä alkaen oli pitkiä aikoja myös tyyntä. Pilvisyys oli runsaan vaihtelevaa. Yöllä ja varhaisaamulla etenkin sisämaassa oli usvaa ja sumuja. Em. rintaman kohdalla syntyi etenkin iltapäiväksi ja illaksi yksittäisiä kuurosateita, joista voimakkain osui alkuillalla pääkaupunkiseudulle tuottaen lämpimän meren ansiosta yllättävän voimakkaan pienialaisen ukkosen (Hesarin juttu ja iltasanomien juttu). Yölämpötila oli +15 asteen molemmin puolin; viileintä sisämaan vähäpilvisillä / sumuttomilla paikoilla. Päivälämpötila oli +20 asteen vaiheilla; lämpimintä poutaisimmilla paikoilla.
Ti 23.8. - Britannian tienoille alkoi tulla Atlantilta taas uutta matalapainetta. Koillisessa ja Suomen itäreunan lähellä ollut korkeapaine sinnitteli vielä sijoillaan ja Skandinaviaan alkoi muodostua uusi korkeapaine, mistä matalapaine ja sen heikko okluusiorintama tulivat heikkenemään Suomen päälle eteläpohjoisuuntaisena vyöhykkeenä. Laajalla alueella oli heikkotuulista; tuulet olivat tarkastelualueella pitkiä aikoja kokonaan tyyniä ja hyvin heikkoja vireitä oli vain ajoittain em. rintaman itäpuolella idän ja etelän väliltä sekä rintaman länsipuolella luoteesta - pohjoisesta. Pilvisyys oli runsaahkon vaihtelevaa ja tyynien tuulien takia yöllä ja aamulla oli sumuja myös etelärannikkoa myöten ja sisämaassa paikoin hyvin sakeina. Päivälläkin ilmamassa oli ed. päivää utuisempaa. Kohtalaisia - yksittäin rankkoja sadekuuroja tuli vielä iltapäivällä lähinnä itäpainotteisesti; illalla poutaantui kokonaan. Yölämpötila oli yhä +15 asteen vaiheilla; leudointa etelärannikolla. Päivälämpötila oli myös yhä +20 asteen tienoilla - poutapaikoilla vähän sen ylikin.
Ke 24.8. - Heikko matalapaine ja okluusiorintama heikkenivät vähitellen pois päivän aikana Suomen päällä ja sen myötä Skandinavian uusi korkeapaine ja idän - koillisen korkeapaine sulautuivat yhteen; tilanteessa vallitsi edelleen laajalla alueella hyvin heikot tuuliolosuhteet. Britannian tienoon matalapaine alkoi syöttää Itä-Euroopasta pohjoiseen helleilmamassaa ja siinä yhteydessä rintamasysteemi lähestyi lounaasta Etelä-Skandinaviaa. Tarkastelualueen pilvisyys oli yöllä ja aamulla vahäisen vaihtelevaa, mutta tyyni tilanne ja kostea ilmamassa suosi edelleen sumuja; sisämaassa sakeita ja monin paikoin myös etelärannikolla. Iltapäivällä vähäisehkön vaihtelevassa pilvisyydessä syntyi vielä yksittäisiä hyvin heikkoja kuurosateita; illalla selkeni lähes kokonaan. Yölämpötila oli sisämaan sumuttomimmilla ja vähäpilvisimmillä paikoilla reilussa +10 asteessa ja muutoin +15 asteen vaiheilla; leudointa etelärannikolla. Päivälämpötila oli +20 ja +24 asteen välillä.
To 25.8. - Korkeapaine alkoi siirtyä Suomen päältä kaakkoispuolelle ja näin sen länsipuolitse etelästä alkoi mahdollistua Itä-Euroopan hyvin helteisen ilmamassan saapuminen. Matalapaine pyöri edelleen enimmäkseen Britannian tienoilla ja se syötti etelä-lounaasta rintamasysteemejä sateineen Skandinaviaan. Tarkastelualueella tuulet olivat aluksi yhä hyvin tyyniä, mutta loppupäivällä etelätuulet alkoivat viritä vähitellen. Pilvisyys oli vähäisen vaihtelevaa koostuen em. lännen rintamasysteemeiden etummaisista yläpilvilautoista ja iltapäivällä sisämaan kumpupilvistä. Yöllä ja aamulla oli edelleen sumuja etenkin sisämaassa, mutta aikaisempia öitä hieman vähemmän. Yölämpötila oli sisämaassa paikoin +10 asteen vaiheilla ja muutoin +15 asteen vaiheilla; leudointa yhä etelärannikolla. Päivälämpötila oli edelleen +20 ja +24 asteen välillä.
Pe 26.8. - Korkeapaine pysytteli tässä vaiheessa Suomen kaakkoispuolella ja matalapaine jatkoi vellomistaan nyt osakeskuksiksi jakautuneena Länsi-Euroopassa ja osassa Skandinaviaa, josta päivän aikana tuli Suomen päälle heikkenevä rintamasysteemi; se alkoi siirtyä myöhemmin lämpimänä rintamana pohjoiseen. Korkeapaineen länsipuolitse alkoi voimistumaan Itä-Euroopasta saapuvan helleilmamassan tulo. Tarkastelualueella etelä-lounaistuulet voimistuivatkin päivän aikana ollen loppupäivällä jo ajoittain kohtalaisia. Pilvisyys vaihteli ja em. rintama toi ajoittain runsaampia pilvilauttoja ja länsiosiin paikoin heikkoja sadekuuroja iltapäivällä. Yöllä ei ollut enää sumuja kuin vain paikoin sisämaassa voimistuneiden tuulten takia. Yölämpötila oli +15 asteen vaiheilla; etelärannikolla paikoin jopa lähes +20 astetta. Päivälämpötila oli +22 ja +25 asteen välillä; sisämaassa oli yksittäisillä paikoilla n. +25 astetta.
La 27.8. - Matalapaine lännessä kompaktoitui ja voimistui vähän ollen enimmäkseen Etelä-Skandinavian ja Pohjanmeren yllä. Korkeapaine pysyi yhä Suomen kaakkoispuolella. Näiden välissä voimistui etelävirtaus, joka toi helleilmamassan Itä-Euroopasta viimein kunnolla myös Etelä- ja Keski-Suomeen. Rintamasysteemit pysyivät vielä Skandinaviassa. Yön ja aamun sekä uudestaan illan vähäisiä ylä- ja keskipilvilauttoja lukuun ottamatta oli jopa laajasti kokonaan selkeää. Kohtalaisiksi ja päiväsaikaan ajoittain navakoiksi voimistuneet etelätuulet pitivät yön ja aamun sumut poissa, vaikka ilmamassan kosteus ja siten utuisuus lisääntyi. Yölämpötila oli sisämaassa paikoin +15 asteen vaiheilla ja muutoin jopa +16 ja +20 asteen välillä; lämpimintä etelärannikolla. Päivälämpötila kohosi laajasti +25 asteen vaiheille; monin paikoin vähän yli.
Su 28.8. - Tänään on ollut etelästä tulleen helleilmamassan kaikkoamisen päivä, kun matalapaine Pohjanmereltä Skandinaviaan on venynyt kohti Lappia ja sen mukana länsilounaasta on siirtynyt kylmä rintama Etelä- ja Keski-Suomen ylitse päivän aikana tuoden selvästi viileämmän ja kuivemman polaari-ilmamassan alueelle. Rintaman ylitys oli runsaspilvinen, mutta kuurottaiset sateet kapeassa nauhassa eivät olleet sumupilvitulpan takia ukkostavia eivätkä mainittavan voimakkaita muutenkaan (Kesän 2011 ukkosseuranta; sunnuntai 28.8.2011 (Kylmä rintama länsilounaasta päättäen kesän viimeisen helleaallon) ). Nyt illalla sää on seljennyt osittain ja ennen rintamaa vallinnut utu on kadonnut, mutta sadekuuroja on paikoin saapumassa mantereellekin Itämereltä. Tuulet ovat olleet kohtalaisia ja ajoittain navakoita; ennen rintamaa tuuli etelästä ja sen jälkeen länsilounaasta. Yölämpötilat olivat huippukorkeita +17 ja +20 asteen välillä; etelärannikolla n. +20 astetta! Päivälämpötiloissa syntyi kahtiajako em. rintaman etenemisen mukaan; rintaman jälkeen jäätiin korkeintaan +20 asteen vaiheille, mutta idässä vielä hetken aurinkoisessa säässä ennen rintamaa saavutettiin reilun +25 asteen hellelukemia. Nyt illalla lämpötilat ovat laskeneet vuorokauden minimilukemiin +15 asteen vaiheille; viileintä sisämaassa.
Yllä oleva kuva on otettu perjantaina 26.8.2011 Hämeenlinnassa ja siinä nähdään eräällä nurmikolla kasvaneita puna-apiloita (Trifolium pratense) tahraantuneina hyvin voimakkaaseen härmään. Parin viime viikon aikana tämä härmäsienten aiheuttama kasvitauti on lisääntynyt huomattavasti ja se on tyypillistä kosteissa olosuhteissa, joita tässä loppukesästä on ollut. Etenkin tämän viikon sakeasumuiset ja tyynet yöt hyvin lämpimän ilmamassan kera synnyttivät härmätaudeille laajasti erinomaisia kasvuolosuhteita ja apiloiden lisäksi härmää onkin esiintynyt viime päivinä runsaasti myös monilla puilla ja pensailla varjoisissa paikoissa mm. tammilla, vaahteroilla ja terttuseljalla. Runsas härmä on myös omiaan aikaistamaan ruskaa puihin ja pensaisiin iskettyään, mutta ruostesieni- ja hyönteistuhoruskan tapaan tällainenkin ns. valeruska on väreiltään himmeää ja keltaruskeiden sävyistä.
Ennuste tuleville päiville (Päivitys vihreällä keskiviikkona 31.8.2011 klo. 22:25) Etelä-Suomessa (Voitte itse lukea esim. näistä sääkartoista ennusteen luonnetta suursäätilan ja muun Euroopan sään suhteen; Weatheronline Expert Charts) -->
Ma 29.8. - Matalapaine pysyy tässä vaiheessa enimmäkseen Skandinavian yllä venyneenä Lapin kautta myös Pohjois-Venäjälle. Tämän myötä tarkastelualueella vallitsee kohtalaiset - ajoittain navakat etelän ja lännen väliset tuulet ja pilvisyys on runsaan vaihtelevaa. Kuurosateita esiintyy ympäri vuorokauden, mutta eniten iltapäivällä; mereltä voi tulla kuuroja myös yöllä ja myöhään illalla. Kuurot ovat paikoin rankkoja pienten ukkosten kera. Yölämpötila on sisämaassa reilussa +10 asteessa ja etelärannikolla n. +15 astetta. Päivälämpötila jää +16 ja +19 asteen välille.
Ti 30.8. - Matalapaineen painopiste siirtyy vähitellen Skandinaviasta Suomen päälle ja matalapainetta on venyneenä siitä yhä myös Pohjois-Venäjälle. Länsi-lounaistuulet alkavat heiketä matalapaineen heikkotuulisemman keskusalueen saapuessa. Pilvisyys on yhä runsaan vaihtelevaa ja kuurottaisia sateita paikoin rankkoina ja pienten ukkosten kera saadaan ympäri vuorokauden; eniten iltapäivällä ja yöllä etenkin merialueiden lähellä. Illalla sisämaan heikkotuulisimmilla paikoilla voi syntyä usvaa / sumua. Yölämpötila on +10 ja +15 asteen välillä; leudointa etelärannikolla. Päivälämpötila on +14 ja +17 asteen välillä; viileintä runsaimpien kuurojen alueella.
Ke 31.8. - Tässä vaiheessa matalapaine näyttää jäävän laajana pitkulaisena alueena heikkenemään ulottuen Etelä-Skandinaviasta Suomen yli Pohjois-Venäjälle. Tarkastelualueella tämä tietää entisestään heikkeneviä enimmäkseen länsituulia; ajoittain voi olla tyyntä. Pilvisyys säilyy runsaan vaihtelevana ja tyyntyvät tuulet alkavat suosimaan taas sisämaapainotteisia yön ja aamun sumuja. Kuurosateita tulee aikaisempaa vähemmän, mutta etenkin iltapäivällä ja meren lähellä edelleen myös yöllä ja myöhään illalla. Kuurot voivat olla vielä siellä täällä rankkoja heikon ukkosen kera (etenkin meren lähellä). Yölämpötila vaihtelee sisämaan +10 asteen vaiheilta etelärannikon +11 ja +14 asteen välille. Päivälämpötila on +15 ja +19 asteen välillä. Oma matalapaineen keskuksensa on jäänyt pyörimään Etelä- ja Keski-Suomen päälle ja ennuste on pitänyt muutoin varsin hyvin paikkaansa, mutta runsaiden kuurojen takia päivälämpötilat ovat jääneet vähän alemmiksi +15 asteen vaiheille.
To 1.9. - Matalapaineen alue heikkenee ja pienenee edelleen, mutta oma matalapaineensa näyttää jäävän vellomaan Itämeren - Etelä-Suomen ylle, josta se siirtyy hyvin hitaasti idemmäksi venyvänä. Skandinaviaan muotoutuu kapea korkeapaine ulottuen Jäämereltä Länsi-Eurooppaan. Tarkastelualueella näyttäisi vallitsevan aluksi matalapaineen heikkotuulinen alue, jossa on ajoittain tyyntä ja yön - aamun sumut siten mahdollisia etenkin sisämaassa. Loppupäivällä voimistuisivat matalapaineen jälkipuolen idän ja pohjoisen väliset tuulet ainakin lännessä. Pilvisyys on runsaahkon vaihtelevaa ja kuurosateita voi yhä tulla sekä yöllä että päivällä; yöllä etenkin meren lähellä ja muutoin eniten iltapäivällä. Illalla saattaa poutaantua em. voimistuvien tuulien myötä lännestä - luoteesta alkaen... Yölämpötila vaihtelee yhä sisämaan +10 asteen vaiheilta etelärannikon +11 ja +14 asteen välille ja päivälämpötila on +15 ja +19 asteen välillä. Ennuste pitää yhä melko hyvin kutinsa; matalapaine jää heikkenevänä pyörimään Etelä- ja Keski-Suomen päälle ja tuottaa edelleen kuurosateita etenkin iltäpäivällä ja paikoin rankkoina heikon ukkosen kera. Lämpötilat em. verrattuna muutoin samat, mutta päivälämpötila voi jäädä runsaskuuroisilla alueilla parisen astetta alemmaksi.
Pe 2.9. - Matalapaine näyttäisi venyvän pitkälle Venäjälle, mutta sen länsipää näyttäisi jäävän vaikuttamaan etenkin kaakonkulmalle. Kapea korkeapaine näyttäisi tulevan hitaasti vähän lähemmäksi Suomea Skandinaviasta. Tarkastelualueella alkavat vallita kauttaaltaan idän ja pohjoisen väliset tuulet, jotka toisivat vähän viileämpää ilmamassaa. Pilvisyys pysyy vaihtelevana ja se on runsaita kaakonkulmalla - etelärannikolla. Kuurosateiden riski säilyy etenkin näillä runsaspilvisillä alueilla, mutta illalla poutaantunee lisää... Yölämpötilat ovat yhä sisämaan +10 asteen vaiheilta etelärannikon lähes +15 asteeseen. Päivälämpötila saattaa jäädä sisämaassa etenkin idässä +15 asteen vaiheille, mutta on etelärannikolla - lounaiskolkassa yhä +16 ja +19 asteen välillä. Ennuste pitänee edelleen varsin hyvin paikkaansa, mutta tuulet ovat jäämässä heikommiksi (Mahdollistaa edelleen yösumuja etenkin sisämaassa) tuon venyvän matalapaineen jättäessä jälkeensä heikkotuulista matalapaineen solaa Etelä-Suomeen; kuurot ovat edellispäivää vähäisempiä ja päivälämpötila voi olla vähän korkeampi.
La 3.9. - Matalapaine näyttäisi kaikkoavan viimein selvemmin Venäjälle kaakonkulmaltakin ja Skandinaviasta tulisi em. korkeapaine Suomen ylle. Tosin voi olla mahdollista sekin, että korkeapaine on tässä vaiheessa jakautunut etelä- ja pohjoisosiin niin, että Etelä-Suomen päälle jäisi ikään kuin jäänteenä tuosta itään kaikkoavasta matalapaineesta pieni matalapaineen sola. Täten idän ja pohjoisen väliset tuulet tyyntyisivät joka tapauksessa, mutta pilvisyyttä voi jäädä runsaahkosti ja kuurosateiden riskiä voisi yhä olla lievästi ainakin meren yllä ja läheisyydessä... Yölämpötilat olisivat sisämaassa paikoin selvästikin alle +10 astetta, mutta muutoin +10 ja +14 asteen välillä; yhä leudointa etelärannikolla. Päivälämpötila olisi +15 ja +19 asteen välillä; sisämaassa vähän ed. päivää lämpimämpää... Tässä vaiheessakin ennusteen pääelementit olisivat toteutumassa em. tapaan; eli tuo Jäämeren itäosista saakka ulottuva kapea korkeapaine muotoutunee Suomen päälle; ennen sitä idän ja pohjoisen väliset tuulet voivat hetken vaikuttaa, mutta pian tyyntyy ja toisaalta läntisimmissä osissa voi alkaa vaikuttaa etelätuulet. Sää myös poutaantuu ja ilmamassa kuivuu. Pohjois-Atlantilla vaikuttavan uuden laajan matalapaineen itäreunalla alkaa myös tulla Skandinaviaan ja sen vaikutuksesta Suomeenkin lämmintä ilmaa etelästä; tässä vaiheessa lämpötilat vielä em. kaltaiset...
Su 4.9. - Tässä vaiheessa näyttää siltä, että tuo noin etelä-pohjoissuuntainen / koillis-lounaissuuntainen korkeapaine jää Suomen ylle ja vahvistuu; sunnuntaista alkaen sää olisi siis muutaman päivän ajan enimmäkseen heikkotuulista, aurinkoisen poutaista ainakin osittain ja sää myös lämpenisi jonkin verran etenkin päivälämpötilojen osalta, jolloin +20 asteen ylitykset ovat vielä mahdollisia... Viikonlopun ja ensi viikon säästä lisää seuraavassa varsinaisessa ennusteessani.
Etelä-Suomen kasvukausi on säilyttänyt tämän viikon tavanomaista lämpimämmissä säissä poikkeuksellisen suuren etumatkansa tavanomaiseen kehitysaikatauluun nähden, mutta kasvien päättäessä kasvunsa ja kehitysvaiheensa ennen ruskakautta yhä monilukuisempina, on tämän havaitseminen käymässä entistä selvemmin tavallaan näkymättömäksi. Kuitenkin merkkejä jopa kuukauden verran etuaikaisista kehitysvaiheista ilmenee, kuten: Syyshortensian (Hydrangea paniculata "Grandiflora") jo parisen viikkoa kestänyt kukinnan vaaleanpunainen huippuvaihe, terttuseljan (Sambucus racemosa) jo melkein varisseet ylikypsät marjat, mustaseljan (Sambucus nigra) pitkälle edennyt marjojen kypsyminen, syysomenalajikkeiden varisevan kypsä sato, perennakukinnan vaiheista mm. jo hedelmäsatoaan tekevät tarhapiiskut (Solidago sp.), monet nauhukset (Ligularia sp.) ja purppurapunalatva (Eupatorium purpureum) sekä kukintansa aloittanut syysasteri (Aster novi-belgii). Ensi viikon viileämmät säät hidastavat kehityksen loppuvaiheita, mutta ainakin 3 viikon verran etumatkaa säilyy myös seuraavalle viikolle.
Luontaisten ruohovartisten lajien kohdalla näkyy myös vielä paikoin voimakkaastikin tämä kasvukauden etumatka; esim. pujon (Artemisia vulgaris) ja pietaryrtin (Tanacetum vulgare) hedelmävaiheet ovat jo lähes kokonaan valmistuneet. Lisäksi monet lajit ovat versoiltaan jo syyskuun lopun veroisesti kuivuneet ruskeiksi mm. monilla niityillä. Lisäksi maitohorsmalla (Epilobium angustifolium) ja sananjalalla (Pteridium aquilinum) on ilmennyt parin viime viikon aikana poikkeuksellinen kuivaksi ruskistuminen ilman selvää ruskavaihetta, mikä kuuluu normaalisti näille lajeille syyskuun alkupuolella. Nyt ko. lajit ovat vain kuolleet yllättävän laajasti ruskean kuiviksi suoraan vihreästä ilman maitohorman oransseja - punaisia lehtivärejä ja ilman sananjalan keltaisia lehtivärejä.
Etenkin koivuilla, lepillä, poppeleilla mukaan lukien haapa ja pajuilla vielä tässä kuussa jatkunut taimien ja nuorten puiden pääversojen voimakas kasvu on viimein päättymässä yhä enemmän; vetreimmät latvaversot silti yrittävät vielä muodostaa alkavalla viikollakin parin sentin veroisesti uutta kasvua, mutta päätesilmukehitys ja kasvukärkien surkastumiset - kuivumiset yleistyvät niilläkin yhä enemmän. Silti tässä vaiheessa poikkeuksellisen kasvukausietumatkan ja enimmäkseen kosteaversioisen hellekesän mahdollistamana on jo syntynyt tavanomaista erittäin paljon pidempiä tämän kasvukauden latva- ja pääversoja, joista nähdään huikeita esimerkkejä esim. taimivaiheisilla haavoilla (Populus tremula) ja viljeltyjen lajien parissa ainakin metsävaahteran (Acer platanoides) taimilla; rehevimpien paikkojen pääversokasvu on muodostunut paikoin jopa 3 - 5 metrin veroiseksi!
Ruskan kehittyminen on ilmennyt edelleen yksittäisinä etuaikaisina kirkkaina väreinä mm. tuomella (Prunus padus), punasaarnilla (Fraxinus pennsylvanica), kotipihlajalla (Sorbus aucuparia), joillakin pensasangervoilla (Spiraea sp.) ja pikkuherukalla (Ribes glandulosum), joiden parissa näin lähinnä karujen kasvupaikkojen yksilöillä. Tämä tavanomaista selvempi ja aikaisempi ruskaherkkyys näyttää olevan nyt tyypillistä sellaisilla puilla ja pensailla, jotka ovat pohjoisina ja kestävinä lajeina valmistuneet kaikkein varhaisimmin kokonaan talvea varten jo useitakin viikkoja sitten tämän poikkeuksellisen suuren kasvukauden kehitysetumatkan ansiosta. Sen sijaan eteläisemmillä puilla ja pensailla ei ole havaittavissa ruskakehityksen etuaikaista alkamista. Se havaitaan esim. metsävaahteroilla, joilla normaalistikin on yksittäisiä häilyväsävyisiä ruskavärien alkuja jo elokuun mittaan, muttei vielä kirkkaita sävyjä.
Tällä viikolla varsinaisen ruskan alkamisen sijaan on yleistynyt erittäin nopeasti ruostesienien aiheuttama valeruska koivuilla ja monilla pajuilla; sen merkittävä edesauttava tekijä oli varmaankin alkuviikon sankkasumuisen kosteat ja tyynet yöt. Tämän valeruskan myötä alkavallakin viikolla etenkin maaseudun maisemat ovat edelleen huomattavan ennenaikaisesti kellastuneet mm. runsaskoivuisilla alueilla. Tämä valeruska on vahvinta tiheäkasvuisilla ja kosteilla paikoilla ja vähiten ko. valeruskaa on tyypillisesti taajamissa.
Peltoviljelyssä viljapuinnit on saatu lähes kokonaan päätökseen, mutta edelleen ainakin rypsi- / rapsipeltoja on puimatta ja tietenkin sokerijuurikkaiden sadonkorjuu tapahtuu vasta hyvin myöhään syys-lokakuussa. Joillekin pelloille on jo kylvetty syysviljoja, jotka ovat paikoin ehtineet jo oraantuakin. Esim. ruis on tällainen syksyllä kylvettävä laji, joka siis talvehtii oraana. Pelloilla ja luontaisilla niityillä näkyy myös monin paikoin toistamiseen kukkivia ruohovartisia lajeja, joista yleisin tällainen on saunakukka (Tripleurospermum inodorum). Myös nämä toistamiseen kukkivat kasvuvaiheet ovat etuajassa ja lisäksi uudestaan kasvuun itäneitä rikkaruohoja on samasta syystä alkanut esiintymään tavanomaista enemmän.
Jokien virtaamat ovat olleet melko normaaleja, mutta alkavalla viikolla on tulossa runsaitakin kuurottaisia sateita useana päivänä, mikä voi nostaa jokivirtaamia paikoin huomattavastikin. Rankimmat kuurot voivat yhä olla myös potentiaalisia taajamatulvien aiheuttajia. Maaperä on myös kastumassa yleisesti yhä märemmäksi ja ehkä paikoin hetkellisesti liikamäräksikin, mikä voi vaikuttaa mm. ruskan alkamista hillitsevästi. Sieniä on jo esiintynyt erittäinkin runsaasti ja niille koittaa tulevista sateista entistäkin paremmat olosuhteet samoin kuin sammalille. Näin myös edellisessäkin ennusteessa mainittu hyvin vähäsateiseksi jäänyt alue etenkin Hämeenlinnan - Tampereen tienoilla saa viimein kunnolla sadetta.
Vesistöjen pintavesilämpötilat ovat käväisseet em. helleaallon tuloksena nyt monin paikoin vähän reilussa +20 asteessa ainakin järvissä ja paikoin Suomenlahden sisälahdissa. Meren ulapalla veden lämpötila on ollut pääosin +15 ja +19 asteen välillä. Alkavan viikon viileämmät ja runsaspilviset säät alkavat viilentämään vesistöjä nopeahkosti ja viikon lopulle tultaessa järvien vedet saattavat kohdata jo paikoin +15 asteen alituksia pienimmistä alkaen. Merivesi säilyy tasaisemmin reilussa +15 asteessa.
No comments:
Post a Comment