Euroopan ankara pakkasaalto päättymässä: Sääuutiskoosteita ja pakkasaaltojen vertailuja eri vuosilta

Euroopan ankara pakkasaalto on jatkunut laajoilla alueilla yhtä mittaa jo tammikuun lopulta alkaen eli parisen viikkoa, mutta nyt on viimein alkanut sään normalisoituminen. Se on alkanut aluksi korkeapaineen muodostumisena Britteinsaarten länsipuolelle, jolloin Venäjältä ulottunut vanha pakkaskorkeapaine on hajonnut ja Norjanmeren suunnasta Skandinaviaan ja Suomeen ulottuvan matalapainetoiminnan myötä Länsi- ja Keski-Eurooppaan on alkanut virtaamaan yllättäen pohjoisluoteesta Islannin ja Pohjanmeren suunnasta leudontavaa ilmamassaa. Myös Itä-Euroopassa pakkaset ovat heikkenemässä, mutta Länsi-Venäjälle on jäämässä vielä ankaran pakkasen alue.

Myöhemmin tällä alkaneella viikolla ti - to aikana melko voimakas matalapaine liikkuu luoteesta Itämeren ylitse Mustallemerelle lumipyryineen ja voimakkaine tuulineen. Tämä leudontaa säätä laajoilla alueilla entisestään, mutta mistään lämpöaallosta tai keväästä ei silloinkaan voida vielä liiemmin puhua, sillä Skandinavia ja Suomi sekä Itä-Eurooppa melko laajalla alueella jäävät vielä pakkaselle. Länsi-Venäjällä pakkaset sentään heikkenevät lisää. Länsi- ja Keski-Euroopassa mennään selvemmin plussalle ja sateet alkavat olemaan siellä pelkän lumen sijaan laajemmin vettä ja Britanniassa lämpötilat ylittänevät paikoin +10 astetta; tosin Saksan ja Puolan alueilla luntakin voi paikoin tulla runsaasti. Espanjan suunnalla voidaan kokea keväisen lämpöaallon poikasta. Perjantaista eteen päin Norjanmerelle muodostuva voimakas matalapaine leudontanee säätä vielä lisää Euroopassa, jolloin suojakelitilanteet ulottunevat ainakin hetkeksi jopa laajasti Skandinaviaan ja osittain Suomeen sekä Itä-Euroopassa osittain Mustanmeren pohjoispuolellekin. Venäjällä jatkuvat kohtalaiset pakkaset.

Katsotaanpa seuraavaksi tämän päättyvän pakkasaallon uutissaldoa Euroopasta parilta viime viikolta. Olen poiminut juttuja pääsiassa Suomen mediasta ja pari juttua BBC:n sivustoilta. Jutuissa on mukana paljon hienoja kuvia erikoisen talvisista tilanteista ympäri Eurooppaa ja muutamissa kuvissa jopa Pohjois-Afrikastakin, minne talvista säätä on myös ulottunut. Uutisissa huomio kiinnittyy mm. Tonava -joen umpeen jäätymiseen, runsaaseen kuolonuhrien määrään ja Balkanin suunnalla erikoisen runsaisiin lumipyryihin, jotka ovat paikoin aiheuttaneet useiden metrien mittaisia lumen kinostumisia ja siten mm. talojen hautautumisia lumen alle ja liikenteen täydellistä motittumista -->

Hesarin juttuja: Eurooppa kärvistelee pakkasissa, Ukrainassa kuollut yli sata, Euroopan pakkaset jatkuvat, Tonavan jäätyminen keskeytti rahtiliikenteen, Serbia haluaisi räjäyttää Tonavan jäät ja Lumentulo jatkuu Euroopassa – yli 550 kuollut talven pakkasissa.

Iltasanomien juttuja: Näin Eurooppa palelee juuri nyt - katso 30 kuvaa, Eurooppa pakkasen kourissa - katso 50 kuvaa sunnuntailta, Pakkanen tappanut jo yli 160 Euroopassa - jopa Mustamerikin jäätyy ja Tonava lähes umpijäässä - ensi kerran sitten vuoden 1985.

BBC:n juttuja: Europe freeze: Your pictures ja Europe freeze hits transport hubs.

Seuraavana tarjoan tarkasteluun Sääbriefing -blogin tämän jutun lukijakommenteista löytyneen mielenkiintoisen sivuston, jossa esitetään monelta vuodelta arkistoituna pohjoisen pallonpuoliskon merijäätilanteet ja viimeisimmissä aineistoissa on mukana myös lumitilanteet. Tilanteita voidaan verrata kuvapareina ja esim. tässä kuvaparissa on verrattu helmikuun alun tilanteita vuosina 1985 ja tänä vuonna. Vuoden 1985 alussa Euroopassa oli myös erittäin ankara pakkasaalto, mutta se erosi tämän vuoden pakkasaallosta siten, että Barentsinmeren tienoo oli silloin paljon enemmän jäässä, kuten kuvaparista havaitaan. Silloin Suomeen ulottuikin tämän vuoden pakkasaaltoa paljon ankarampaa pakkasta; Lapissa mm. päästiin -50 asteen pakkasiin Sallassa tammikuun alussa. Tänä vuonna arktisimmat pakkaset ovat siis koukanneet vähän eteläisempää reittiä Venäjältä Eurooppaan.

Mielenkiintoinen kuvapari tarkasteltavaksi olisi ollut myös tämän vuoden helmikuun alun kanssa vuoden 1987 helmikuun alku, sillä silloinhan edeltäneenä tammikuuna Etelä-Suomessa koettiin tunnetun historian ankarin pakkasaalto, jolloin sisämaassa oli paikoin lähes -40 astetta pakkasta ja Helsingin Kaisaniemessäkin pakkaset olivat kovimmillaan -30 ja -35 asteen välillä. Silloin mm. kaikki puiksi asti kasvaneet japaninmagnoliat (Magnolia kobus) tuhoutuivat kokonaan ko. Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Kuitenkin harmillisesti tuolla merijääsivustolla juuri vuoden 1987 alkupuolen dataa ei ole saatavilla.

Näitä pakkasaaltoja voidaan toisaalta tarkastella myös sääkartta-arkistojen valossa. Siinä mielessä Wetterzentrale -sivuston sääkartta-arkisto on oivallinen: Arkiston valikkoon itse päivämääriä syöttämällä voi ottaa tarkasteluun tämän vuoden pakkasaallon kanssa mm. juuri Euroopan lähihistorian kuuluisista pakkasaalloista tammikuina 1985 ja 1987 sattuneet pakkasaallot. Tämän 2012 vuoden sääkartat eivät kuitenkaan ole vielä päivitettyjä tuohon sääkartta-arkistoon, vaan niitä täytyy tarkastella mm. näistä; arkisto 1 ja arkisto 2.

Esim. Wetterzentralen sääkartta-arkistossa on hyvä huomata se, että kartoissa värikenttinä ilmoitetut arvot eivät ole maanpintalämpötiloja, vaan muuttujana on ns. geopotentiaaliarvot 500 hehtopascalin ilmanpainekorkeudessa, joka tosin antaa jotain suuntaa ilmamassan kylmyydestä. Maanpintalämpötilat voivat poiketa tästä paljonkin tapauskohtaisesti vaihdellen.

Noiden aineistojen selailun perusteella voimme kuitenkin havaita, että vuoden 1985 tammikuussa pakkasaalto kattoi Eurooppaa vuoden 1987 tammikuuta selvästi laajemmin ja paljon pidemmän aikaa. Pakkasaalto alkoi ensimmäisessä tapauksessa kehittymään Itä-Euroopasta alkaen jo joulukuun 1984 puolella ja sitä kesti selvästi yli tammikuun puolivälin; ei siis ihme, että silloin Tonava -joki jäätyi viimeksi umpeen. Sen sijaan jälkimmäisessä tapauksessa ankarimmin pakkasen kouriin jäi juuri Suomi ja Skandinavia ja muualla Euroopassa pakkasaalto oli edellistä tapausta heikompi ja lyhyempi. Tänä vuonna tämä päättyvä pakkasaalto on ollut Euroopassa enemmän tuon tammikuun 1985 pakkasaallon kaltainen, mutta siis kylmimmät ilmamassat ovat liikkuneet tällä kertaa eteläisempää reittiä Suomen eteläpuolitse länteen.

Viime talvena puolestaan Eurooppa sai erikoiset pakkasaallot yhtäältä marras-joulukuussa 2010 ja toisaalta helmikuussa 2011. Silloin ensimmäinen pakkasaalto kattoi Suomen ja Skandinavian lisäksi laajasti Länsi- ja Keski-Eurooppaa jopa ennätyksellisesti, muttei niinkään kaakkoista Eurooppaa. Jälkimmäisessä tapauksessa oli puolestaan samankaltaisuutta juuri tuon vuoden 1987 tammikuun tilanteen kanssa pakkasaallon keskityttyä ankarimmin Suomen tienoolle, mutta aivan yhtä ennätyksellistä pakkasta ei viime helmikuussa kuitenkaan Etelä-Suomeen saatu kuin vuoden 1987 tammikuussa.

Maaliskuun alkajaisiksi teen siis vielä tämän talven säistä loppuyhteenvetoa (Etelä-)Suomen osalta. Samalla teen pohdintaa kasvillisuuden selviytymisen suhteen ja alustavaa arviota kevään etenemisen luonteesta. Arvioin silloin tarkemmin jotain myös muun Euroopan kasvillisuustuhoista tämän talven pakkasaallon takia. Vertailukohtana siinäkin on hyvä vuoden 1985 tammikuun pakkasaallon aiheuttamat tuhot...