Alkavaa rauduskoivun (Betula pendula) kukintaa kuvattuna 21.4.2012 Hämeenlinnassa.
Täyttä haavan (Populus tremula) hedeyksilön kukintaa kuvattuna 17.4.2012 Espoon Tapiolassa.
Tänä keväänä on Etelä-Suomen kasvimaailmassa toteutumassa eräs viime vuoden ennätyslämpimän kasvukauden aiheuttama erikoispiirre; tavanomaista runsaammiksi muodostuneet puiden ja pensaiden kukinnat. Tämä ei päde kuitenkaan kaikilla lajeilla yhtäläisesti, mutta etenkin juuri viime vuoden kesän lopulla kukintoaiheitaan talvehtimista varten valmistaneilla lajeilla viime vuonna kertynyt ennätyssuuri kasvukauden lämpösumma oli huomattavaksi hyödyksi seuraavan kevään kukintaa valmistaessaan.
Yllä olevissa kuvissa näemme tästä koivuesimerkin yllä jo osittain kellastuneine ja pidentyneine hedenorkkoineen ja alla haavan hedeyksilön tavanomaista runsaampaa täyttä kukintaa. Tällä hetkellä kaksikotisen haavan hede- ja emiyksilöt voidaankin erottaa helposti toisistaan, sillä haapojen hedenorkot lepattavat kevyinä tuulessa ja eminorkot ovat jäykkiä. Tuo koivujen hedenorkkojen määrä kuvassa on tyypillinen esimerkki niiden tämän kevään runsaudesta; lähes joka puussa on vastaava määrä ja jopa enemmänkin paikoin. Koivut ovat yksikotisia eli niiden eminorkot tulevat joka yksilössä esille lehtien kanssa lehtisilmuista. Niiden määrä ei välttämättä ole yhtenevä hedenorkkojen määrän kanssa.
Allergiaan liittyen merkittävimmillään näistä kevään runsaista kukkijoista on siis oleva koivujen (Betula sp.) kukinta, jonka alkaminen tapahtuu jo tällä viikolla aivan muutaman päivän sisällä säiden lämmettyä täksi viikoksi sen verran paljon kasvukautta aloittavaksi ja edistäväksi. Koivut ovat allergiaa aiheuttavien kasviemme kärkijoukossa joka tapauksessa, joten nyt tiedossa on erityisen paha allergiakausi sen suhteen; jopa aikaisemmin allergiattomatkin henkilöt voivat alkaa reagoimaan ja lääkitys onkin nyt tärkeää.
Itse asiassa tämä siitepölytilanne on niin paha, että on puhuttu jopa vuoden 1993 kevään kaltaisesta koivujen ennätyssiitepölymäärän toistumisesta tällä kertaa. Tämähän oli nähtävissä jo viime kesän lopulla, koska koivuilla hedekukintojen talvehtivat aiheet tulivat viimeistään elokuussa kokonaan esille sen kesän versojen kärkiin ja erityisen runsas joukkohan niitä syntyi. Muistan itse oikein hyvin tuon vuoden 1993 koivusiitepölyn ennätysmäärän, sillä koivuallergikkona se aiheutti minulle elämäni tähän mennessä pahimman allergiavaivan. Siinä allergiareaktioina minulle tuli elämäni ainoan kerran jopa astmamaisia kohtauksia muutaman kerran.
Muistan myös sen, kuinka koivuissa oli silloin juuri tämän vuodenkin tapaan todella notkuva hedenorkkojen taakka. Erikoinen piirre oli myös se, kuinka koivujen siitepöly muodosti sinä keväänä jopa havupuusiitepölytilanteiden kaltaista keltaista tomumassaa kaikille pinnoille, joka on epätavanomaista koivujen siitepölyhiukkasten ollessa hyvin pieniä. Tänä vuonna on siis odotettavissa samanlaista tomuttumista...
Tosin täytyy sanoa tuon vuoden 1993 tilanteesta myös se, että silloin sattui koivun kukinnan kanssa yhteen yksi tunnetun historian voimakkaimmista etukesäisistä lämpöaalloista Etelä-Suomessa, joka erityisen voimakkaasti nopeutti koivujen kukintaa tuottamaan kaiken siitepölyn lähes kerralla ilmaan tekemällä runsaasta pölytystilanteesta entisestäänkin huikeamman runsaan. Tänä vuonna ei sellainen ennätyslämpö näyttäisi ainakaan näillä näkymin toteutuvan, vaikkakin tavanomaista lämpimämpien säiden todennäköisyys näyttäisi olevan melko suuri tämän viikon jälkeenkin...
Alimmasta kuvasta näemme siis myös haavan saaneen kukintansa runsauteen hyötyjä viime vuoden ennätyslämpimästä kasvukaudesta. Muita vastaavalla tavalla hyötyneitä puulajeja kevään varhaisten kukkijoiden joukossa ovat myös: Vuorijalava (Ulmus glabra), kynäjalava (Ulmus laevis), osa tervalepistä (Alnus glutinosa) ja vähemmän harmaalepät (Alnus incana). Myös monilla pajuilla (Salix sp.) on erittäin runsaasti kukintoja sekä hede- että emiyksilöissään. Pähkinäpensaan (Corylus avellana) kukinta sen sijaan ei ole ollut erityisen runsasta ainakaan hedenorkkojen osalta, mutta tämän lajin kohdalla on todettava se, että sen ankarille pakkasille herkät hedenorkkojen talvehtivat aiheet selvisivät viime talven ankarista pakkasista mm. pääkaupunkiseudulla paljon paremmin kuin edeltäneen talven parisen astetta ankarammista pakkasista. Muutaman asteen ero voi siis olla merkittävä talvenkestossa.
Kukinnan runsaus on vielä epäselvää sellaisilla puu- ja pensaslajeilla, jotka pitävät kukintoaiheensa lehtisilmujen sisällä piilossa ja tulevat esille vasta silmujen avauduttua tai jopa vasta uusien versojen mukana niiden kasvettua riittävän paljon. Näitä lajeja ovat yleisistä puista mm. metsävaahtera (Acer platanoides), tammet (Quercus sp.), lehmukset (Tilia sp.), kotipihlaja (Sorbus aucuparia), omenapuut (Malus sp.) ja tuomi (Prunus padus) sekä mm. pääkaupunkiseudun muotipuuna olevat rusokirsikat (Prunus sargentii). Pensaista kiinnostaa mm. syreenit (Syringa sp.) ja hyötykasveina olevat marjapensaat, kuten herukat, vadelmat ja metsissä mustikat, puolukat jne. Jännityksellä jäämme odottamaan mm. näiden lajien paljastuvia kukintatilanteita, joista ensimmäisenä alkavat selviämään jo parin viikon sisällä kaikki muut paitsi lehmukset, vadelmat ja puolukat...
No comments:
Post a Comment