Viikon 29 sää vuonna 2013: Epävakaista ja normaalia selvästi viileämpää; ajoittain voimakkaita tuulia (Päivitetty!)

Yleiskuvaus viikon 29 - 2013 säästä Etelä-Suomeen: Jakso oli aikaisemmasta kuluvasta kesästä poiketen selvästi tavanomaista viileämpi ja myös epävakainen sekä monena päivänä hyvin tuulinen. Vielä maanantaina oli melko lämmintä, mutta sen jälkeen Norjanmereltä Suomen itärajalle tulleiden matalapaineiden voimin ti - su välillä vallineet luoteis-pohjoisvirtaukset pitivät säätä ajankohtaan nähden viileänä etenkin päivälämpötilojen osalta; lähes joka päivä maksimilämpötilat jäivät vajaaseen +20 asteeseen ja parina päivänä sisämaassa jopa vain +15 asteen vaiheille. Tuulisuus ja runsaspilvisyys pitivät yölämpötilat kuitenkin pääasiassa suhteellisen leutoina. Ma oli poutapäivä, mutta sitten sateita tuli kuuroina joka päivä ainakin osassa tarkastelualuetta; to satoi osin yhtenäisestikin ja pe kuurosateet olivat yleisimmillään ja rankimmillaan. Vähimmille sateille jäi edelleen Varsinais-Suomi ja Uusimaa, missä kuivuutta jäi yhä vaivaamaan ja etenkin etelärannikolla paikoin pahentumaan entisestään ja saaden pe kuuroista vain vähäistä lievitystä.

Euroopan mittakaavassa vallitsi oikeastaan koko viikon selkeä kahtiajako Fennoskandian ja siellä etenkin Suomen viileyteen ja epävakaisuuteen sekä kahden alueen voimakkaisiin helleaaltoihin; yhtäältä hellettä vallitsi koko ajan Britteinsaarilla ja laajasti manner-Euroopassa vahvan korkeapaineen alla; Itä-Eurooppaan pääsi vähän viileää viikonloppuna Fennoskandiasta. Jopa Britanniassa ylitettiin +30 astetta useana päivänä! Manner-Euroopan hellettä ulottui monena päivänä myös Skandinavian eteläisimpiin osiin. Toisaalta Länsi-Venäjällä vallitsi hellettä, missä sen painopiste vetäytyi Suomen itärajalle luoteesta tulleiden matalapaineiden takia aluksi kauemmaksi Uralille, missä se voimistui Jäämeren rantaa myöten hyvin ankaraksi. Loppuviikolla helle kuitenkin velloi lännemmäksi Moskovan pohjoispuolella, kun lisäksi sunnuntaina Moskovan tienoilla voimistui matalapaine; Uralin tienoilla yhä ankaraa hellettä Jäämeren rantaa myöten, joka oli jo ennätyksellistä siellä. Kovia ukkosia oli etenkin tuon Venäjän hellealueen länsireunalla monena päivänä, mutta paikoin myös manner-Euroopan hellealueella etenkin viikon lopussa. Välimerellä helle ei ollut tällä ko. viikolla erityisen ankaraa.

Euroopan mittakaavassa em. tilanteet ilmenivät tarkemmin näin: Wetter3 -arkisto A ja Wetter3 -arkisto B (Esim. valinnat "Niederschlagstaerke und -form" ja "2 m Temperatur" tuovat tuttuja sääkarttatyyppejä).

Maanantai 15.7.2013: Matalapainetta jäi heikkona Suomen kaakkois-itäpuolelle rintamasysteeminsä kera, mikä jakoi itäpuolelleen Venäjälle muodostumaan alkaneen helleaallon. Norjanmeren matalapaine hivuttautui Lappiin ja sen rintamasysteemi saapui iltapäivällä länsiosiin; illalla sen kylmä rintama alkoi ylittää tarkastelualuetta kaakkoon. Korkeapaine työntyi lännestä vahvana uudestaan Britannian kautta manner-Eurooppaan. Tarkastelualueella edellispäivän rintaman ylityksen viimeiset hahtuva- ja yläpilvet kaikkosivat yön aikana itään. Sitten oli vähän aikaa selkeää muutamia untuvapilvilauttoja lukuun ottamatta. Iltapäivällä ja illalla em. rintaman ylä- ja keskipilvet ylittivät aluetta kaakkoon vähäisinä juovina ja vyöhykkeinä ilman sadetta. Tuulet olivat enimmäkseen heikkoja - iltapäivästä alkaen ajoittain kohtalaisia; ensin luoteesta ja sitten enemmän lounaasta. Yölämpötila oli lännen sisämaassa +6 ja +10 asteen välillä ja muutoin +10 ja +14 asteen välillä. Päivälämpötila oli enimmäkseen +20 ja +24 asteen välillä; viileintä länsirannikolla.

Tiistai 16.7.2013: Matalapaine siirtyi vähitellen Lapista Vienanmerelle ja siihen liittyi hetken voimakastuulisen osakeskuksen liike Oulun seudulta itärajalle. Matalapaineen rintamasysteemit asettuivat yön kylmän rintaman ylityksen jälkeen yhtäältä Skandinavian eteläosiin rajaten siellä manner-Eurooppaan lännestä palautuneen korkeapaineen mukana tullutta hellettä. Toisaalta rintamat kiertyivät Suomen eteläpuolelta itäpuolelle rajaten siellä Venäjälle muodostunutta hellettä. Suomeen jäi vallitsemaan voimakas ja viileä luoteis-pohjoisvirtaus. Tarkastelualueella yöllä eteläkaakkoon vaelsivat aluksi viimeiset rintamapilvisyydet yläpilvilauttoina. Sitten oli hetken selkeää, mutta iltapäiväksi muodostui viileässä tuulessa viilettäneitä kumpupilviä ohuina ja osittain kumpukerrospilviksi lauttaantuneina. Itäkolkkaan (Saimaan tienoo) kiertyi em. matalapaineen osakeskuksen mukana runsaasti kuurosateita rajautuen jyrkästi poutaisempaan länsiosaan. Illalla sää poutaantui itäkolkassa osittain ja muutoin selkeni kokonaan. Tuuli oli yöllä aluksi heikkoa ja kääntymässä lounaasta luoteeseen. Aamusta alkaen koko päivän vallitsi navakka - paikoin jopa kovapuuskainen luoteis-pohjoistuuli; loppuillalla länsikolkassa tuulet heikkenivät. Yölämpötila oli +10 asteen vaiheilla; etelärannikolla +11 ja +15 asteen välillä. Päivälämpötila jäi sisämaassa +15 ja +19 asteen välille; viileintä itäkolkassa. Etelärannikolla oli vielä paikoin n. +20 astetta.

Keskiviikko 17.7.2013: Matalapaine asettui Vienanmeren tienoolle vähitellen heiketen ja jättäen helteen kauemmaksi Uralille. Norjanmerelle saapui Islannista uusi matalapaine ja ennen sitä Skandinaviaan muodostui heikko korkeapaineen selänne. Uuden matalapaineen okludoituva rintamasysteemi kuitenkin ylitti illalla jo Skandinaviaa ja alkoi saapua Suomen länsiosiin. Helteinen korkeapaine jatkoi edelleen sijoillaan Länsi- ja Keski-Euroopassa. Tarkastelualueella yöllä - aamulla oli muutoin selkeää, mutta itäkolkassa yhä runsaampaa pilvisyyttä lähellä em. matalapainetta. Iltapäivällä itäkolkassa kuurotteli taas, mutta jyrkästi siihen rajautuen muualla vallitsi taas vain ohut ja vähän lauttaantunut kumpupilvisyys. Illalla kumpupilvisyys katosi ja idässäkin selkeni, mutta em. uuden rintaman ylä- ja keskipilvilauttoja alkoi saapua länsiosiin luoteesta. Pohjois-luoteistuulet olivat aluksi yhä navakkapuuskaisia etenkin idässä, mutta heikkenivät iltapäivästä alkaen vähän. Illalla tuulet jatkuivat heikkoina - kohtalaisina ja alkoivat kääntyä länteen. Yölämpötila oli +10 asteen vaiheilla; viileintä sisämaassa. Päivälämpötila oli +17 ja +20 asteen välillä, mutta itäkolkassa vain n. +15 astetta.

Torstai 18.7.2013: Norjanmeren matalapaine liikkui itäkaakkoon ja alkoi sulautua Suomen yllä Vienanmeren päälle jääneeseen vanhaan matalapaineeseen. Kaukana Venäjällä jatkui helle ja Britteinsaarten yllä jatkaneen korkeapaineen ansiosta helle jatkui laajasti Länsi- ja Keski-Euroopassa. Suomea ylitti em. uuden matalapaineen olkudoituva rintamasysteemi, missä okluusiopisteen liikerata oli noin Porista Kanta-Hämeen kautta kaakonkulmalle iltapäivän mittaan. Tarkastelualueella yöllä rintaman ylä- ja keskipilvilautat valtasivat luoteesta alaa huippukauniiden valaisevien yöpilvien kera. Aamusta alkaen rintamapilvisyys vallitsi runsaana ja em. okluusiopisteen liikerataa myöten liikkuivat enimmät vesisateet; eteläpuolella oli vain heikkoja kuuroja ja voimakkaan aaltomaista verhopilveä. Okluusiopisteen jälkipuolella kylmä rintama ylitti Uudenmaan - Kymenlaakson tienoon etelään illansuussa melko dramaattisesti; sisämaassa muodostui kapea kuurorintama liikkuen etelään ja sen pilvivaiheissa aluksi tuli verhopilvimäinen kuuropilvivalli ja heti sen perässä etureunaltaan tummana vyörypilvimassana pohjoisesta kumpukerrospilvikansi rajujen puuskien kera. Illalla rintamapilvisyys kaikkosi hitaasti etelään; kumpukerrospilvet vähenivät hahtuva- ja harsopilviksi ja takareunallaan untuvapilvivyöhykkeinä. Tilanteeseen kuului upea iltarusko. Länsituulet olivat aluksi heikkoja - kohtalaisia. Em. kylmän rintaman ylityksessä tuuli käännähti hyvin nopeasti pohjoiseen voimistuen yhtäkkisesti navakka - kovapuuskaiseksi; loppuillan mittaan luoteistuulet vallitsivat kuitenkin vain heikkoina - kohtalaisina. Yölämpötila oli etenkin idän sisämaassa +6 ja +10 asteen välillä, mutta lännessä ja etelärannikolla reilut +10 astetta. Päivälämpötila jäi muutoin +15 asteen vaiheille, mutta em. okluusiopisteen eteläpuolella se käväisi hetken reilussa +20 asteessa ennen em. kylmän rintaman ylitystä.

Perjantai 19.7.2013: Matalapaineen osakeskus siirtyi yön - aamun aikana Keski-Suomen yli kaakkoon ja se asettui loppupäiväksi noin Laatokan tienoille. Yhdistyneenä vanhaan matalapaineeseen ko. systeemin itäpuolella Uralilla helle voimistui, mutta Fennoskandiaan tulvahti viileä pohjoistuuli voimakkaana edeten lähes Ruotsin eteläkärkeen ja Baltiaan. Britannian tienoilla vallitsi yhä vahva korkeapaine, joka ylläpiti hellettä Länsi- ja Keski-Euroopassa. Tarkastelualueella yöllä liikkui vielä etelään ylittyneen rintaman takaosassa luoteesta kuurottaisia sateita lounaiskolkan ja etelärannikon yli, mutta muutoin oli vähäpilvisen poutaa. Aamusta alkaen pohjoistuulessa alkoivat vallita kuitenkin pienialaiset ja lukuisat kuurosateet, jotka olivat paikoin rankkoja heikon ukkosen ja rakeiden kera; sadetilanteet olivat silti lyhytkestoisia, mutta loppuiltapäivällä muodostui parina rintamana runsaampiakin kuuronauhoja Pirkanmaalta etelärannikolle. Ilmamassa oli kirkkaan kuulas, joten auringonpaisteen seassa kuuropilvet erottuivat hyvin profiilikkaina. Illalla kuurot heikkenivät lähes pois ja hahtuva- sekä kumpukerrospilvet alkoivat muodostaa pääosaa. Heikot - kohtalaiset luoteistuulet vallitsivat yöllä, mutta lännestä alkaen ne voimistuvat sitten koko loppupäiväksi navakkapuuskaisiksi ja alkoivat kääntyä pohjoiseen. Rankimmissa kuuroissa puuskat olivat jopa kovia. Yölämpötila oli +10 asteen vaiheilla; viileintä sisämaassa. Päivälämpötila oli vain +15 asteen vaiheilla; etelärannikolla aluksi ennen rankempia kuuroja n. +20 astetta.

Lauantai 20.7.2013: Matalapaine pysyi Laatokan tienoilla heiketen vähitellen ja tuoden itäpuolellaan Venäjälle etelästä Uralin ankaran helteen seuraan lisää hellettä lännemmäksikin. Jäämerellä olleen matalapaineen lounaisreunalla Norjanmerellä kehittyi osakeskus siirtyen Lappiin ja sen rintamasysteemi pakkautui Skandinaviasta käsin Suomessa vallinnutta pohjoisvirtausta vasten saapuen illalla länsirannikolle. Britannian hellekorkeapaine vetäytyi vähän pohjoiseen ja alkoi ulottaa selännettä Keski-Eurooppaan. Tarkastelualueella yöllä oli vaihtelevasti hahtuva- ja kumpukerrospilvilauttoja. Aamulla oli hetken vähäpilvistä, mutta pian syntyi kumpupilviä, jotka lauttaantuivat kumpukerrospilviksi ja seassa kehittyi vain yksittäisiä vähäisiä iltapäiväkuuroja. Loppuiltapäivällä pilvisyys muuttui hahtuvapilviksi, mutta lännen uusi rintama toi illalla sekaan verhopilvivyöhykkeenä kapeaa etelä-pohjoissuuntaista sadenauhaa länsirannikolle ja sen etureunalla Pirkanmaalta Kanta-Hämeeseen syntyi paikoin kuuropilviä. Pohjoistuuli oli aluksi kohtalaista ja etenkin aamupäivällä - alkuiltapäivällä navakkapuuskaista. Loppupäivän aikana tuuli heikkeni ja kääntyi luoteeseen. Yölämpötila oli +10 asteen vaiheilla; viileintä sisämaassa. Päivälämpötila oli +16 ja +19 asteen välillä.

Sunnuntai 21.7.2013: Lappiin tullut matalapaineen osakeskus sulautui Laatokan tienoon vanhaan matalapaineeseen, joka puolestaan oli venynyt etelään kohti Mustaamerta; tämän systeemin itäpuolella Venäjän helle jatkui Jäämeren rantaa myöten ankarana. Illalla ko. matalapainejonon voima alkoi keskittyä yhden matalapaineen nopeaan voimistumiseen Moskovan tienoilla rajuine ukkosineen ja sen ansiosta pohjoispuolellaan helle alkoi siirtyä kohti Suomea ja lämmin rintama lähestyi idästä. Britannian korkeapaine alkoi venyä yhä enemmän koilliseen Norjan länsireunalla. Samalla vähäistä matalapainetta alkoi muodostua Ranskan paikkeilla helleukkosineen. Tarkastelualueella yöllä - aamulla etenkin länsiosissa vallitsi runsas pilvisyys alapilvikannen kera edellispäivän uuden rintaman takia, missä kapea ja vähäinen sadenauha siirtyi länsirannikolta Pirkanmaa - Kanta-Häme - etelärannikko vyöhykkeelle. Iltapäivällä pilvikansi alkoi repeillä, mutta em. vyöhykkeellä syntyi vielä iltapäiväkuuroja paikoin rankkoina. Illalla sää poutaantui yleisesti kaikkialla ja pilvisyys väheni hajanaisiksi hahtuvapilvilautoiksi. Loppuillalla itäkolkkaan alkoi saapua kuitenkin em. lämpimän rintaman ylä- ja keskipilviharsoja. Luoteis-pohjoistuulet jatkuivat edelleen ollen kohtalaisia - iltapäivällä ajoittain navakoita. Illalla tuuli alkoi voimistua idästä käsin. Yölämpötila oli +10 asteen vaiheilla; leudointa lännessä ja etelärannikolla. Päivälämpötila oli +16 ja +19 asteen välillä; viileintä itäkolkassa.

Alkaneen viikon 30 sääennuste Etelä-Suomeen (Päivitetty!): Sääraportin viivästymisen takia kuluvasta viikosta on jo toteutunut ma - pe välinen osa, joten ennuste koskee vain viikonloppua ja alustavasti ensi viikkoa 31.

Lyhyesti voidaan todeta tästä kuluvan viikon ma - pe jaksosta viitaten viime sääraporttini ennustepäivitykseen, että tuolta Venäjältä alkoi ulottumaan helleilmamassaa kiilana tarkastelualueelle maanantaisen rajutuulisen lämpimän rintaman tulon myötä, mutta ti - ke aikana voimakkaassa koillisvirtauksessa yllätti sumupilvien laajuus ja rakoilemattomuus myös iltapäivällä, jolloin päivälämpötiloissa ei tullut hellettä laajalla alueella; vain länsikolkassa lievästi. Pilvistä huolimatta ei kuitenkaan satanut yhtään. Torstaina koillistuulen heikennyttyä pilvisyys alkoi kuitenkin rakoilla ja päivälämpötilat nousemaan lähemmäksi +25 astetta yleisesti. Tänään perjantaina heinäkuinen hellesää vallitsikin jo tyypillisesti ja tilanteeseen liittyi Länsi-Uudellemaalle - Varsinais-Suomeen - Satakuntaan pakkautuneen kostean ilman alueella rajuakin iltapäivän ukkostelua jopa tulvineen >> Voimakas raekuuro moukaroi Karjaata - Katso hurjat kuvat! 

Helteen voimakkuus on ollut tällä kuluvalla viikolla kuitenkin sen verran mietoa, että ei ole ollut tarvetta helleseurannalle (Kesän 2013 kuumin päivä) enkä tehnyt tämän perjantain ukkostilanteestakaan seurantaa, kun episodi keskittyi sen verran pienelle alueelle >> Seuraavan viikon sääraportissa palaan tarkemmin näihinkin asioihin.

Sitten varsinaista sääennustetta >> Pohjustuksena ensin asiaa kuluneen viikon 30 alkuosan Euroopan mittakaavan asetelmasta, joka pysyi ma - pe välillä varsin samanlaisena. Manner-Euroopassa helleilmamassa alkoi painottumaan länsiosista vähitellen Keski-Eurooppaan, kun Britannian länsipuolelle tuli pyörimään pieni matalapaine useaksi päiväksi viilentäen siellä säätä ukkosineen. Samalla Moskovan seudulle jäi pyörimään tuo em. matalapaine, joka yhtäältä syötti itäpuolellaan yhä jatkuvasti ankaraakin hellettä Uralin tienoille Jäämeren rantaa myöten. Toisaalta sen matalapaineen länsireunalla oli viileää. Korkeapainetta on ollut Norjanmeren - Jäämeren alueella ja siitä on ulottunut heikkoa selännettä Skandinaviaan, missä helteistä säätä on muodostunut jopa osin Lappiakin myöten ja siis to - pe koillisvirtauksen heikettyä viimein myös Etelä-Suomeen.

Tänä viikonloppuna asetelma pitää suunnilleen paikkansa, joskin matalapaine voimistuu Britannian tienoilla ja Moskovan tienoon matalapaine vetäytyy selvästi idemmäksi. Lisäksi korkeapaineen selänne vahvistuu pohjoisesta Suomeen, jolloin hellesäätä on tulossa sekä la että su enimmäkseen poutaisessa ja vähäpilvisessä säässä; +30 asteen rajaa ei kuitenkaan rikottane ja siten helleseurantaa en ehkä tee...

Ensi viikon alussa asetelma näyttää muuttuvan siten, että laajaa matalapainetta muodostuu Britannian - Islannin alueelle ja pieni raju osakeskus muodostuu Saksan - Puolan paikkeilla rajuine ukkosineen. Samalla korkeapaine vahvistuu Barentsinmeren alueelle ja siitä jää ulottumaan selännettä Suomen itärajalle; niinpä ma on vielä aurinkoinen hellepäivä ja sitten etenkin ti - ke jännätään sitä, kuinka tuon matalapaineen osakeskuksen liike Keski-Euroopasta Skandinaviaan muodostaa ukkosriskiä lounaasta - etelästä Suomeen ja kuinka helleilmamassaa jäisi silti vielä ulottumaan Baltiasta - Venäjältä... Tähän teen tarkentavan päivityksen sunnuntaina...

Päivitys sunnuntaina 28.7.2013 klo. 23:15: Päättyvänä viikonloppuna Suomessa vallitsi siis etelä-pohjoissuuntainen korkeapaineen selänne helteisenä, missä oli pääosin poutaista, mutta ukkoskuurojakin esiintyi yhtäältä Lapissa monin paikoin sekä tarkastelualueella eilen ja tänään pieninä soluina Varsinais-Suomen ja Satakunnan itärajamailla ulottuen Kanta-Hämeeseen ja Pirkanmaallekin. Tänään su ukkostavin tilanne oli kuitenkin Keski-Pohjanmaalla, missä Kannuksen vuoro oli kokea rajuja rankkasadetulvia runsaiden rakeiden kera >> "Rakeita tuli niin paljon ettei sekaan mahtunut".

Keski-Euroopassa on ollut nyt viikonlopun aikana erittäin ankaraa hellettä huipentuen tänään su mm. Saksassa yli +35 asteen kuumuuksiin; tämä helle syrjäytyy läntisen laajan matalapainetoiminnan myötä jo huomenna ma Itä-Eurooppaan ja alkaa ulottua Baltiaan. Tähän liittyy mm. juuri Saksassa rajuja ukkosia sekä etelä-pohjoissuuntaisen rintamasysteemin lähestyminen Skandinaviassa Suomea. Täten tarkastelualueella länsiosiin voi tulla ma runsaampaa pilvisyyttä ja sade- sekä ukkoskuurojen riskiä aikaisempaa enemmän. Itäosissa jatkuu poutaisempi sää ja siellä mitataan vielä hellelukemia.

Ti-ke tienoo vaikuttaa hyvin mielenkiintoiselta, mutta vaikeasti ennustettavalta >> Tuon Saksan - Puolan helteen syrjäyttävässä ukkostilanteessa muodostuu matalapaineen osakeskus, joka liikkuisi suoraan pohjoiseen Ruotsia pitkin. Siihen kuuluu kylmän rintaman saapuminen ti-ke tienoilla lounaasta käsin Etelä-Suomeen kuuroineen ja ukkosineen; tämän ajoittaminen on vielä epäselvää, mutta aikaisimmillaan se voisi tulla jo ti-iltana ja myöhäisimmillään vasta selvästi ke puolella ja rintaman ulottuminen itään hidastuisi... 

Perinteisesti tällaiset etelästä nousevan matalapaineen tilanteet ovat mahdollistaneet Etelä-Suomeen välillä hyvinkin rajuja ukkosia, mutta tässä vaiheessa on vielä epäselvää se, kuinka paljon energiaa olisi ukkosille tarjolla... Matalapaineen osakeskus saattaisi voimistua nimittäin varsin rajutuuliseksi(kin)!... Potentiaalinen ukkosseurantatilanne voi olla tulossa.

Ti hellettä voi olla vielä melko yleisesti, mutta Baltiaan jäänee se kaikkein kuumin manner-Euroopasta periytyvä annos. Ke helle olisi syrjäytynyt - syrjäytymässä vähän idemmäksi...

Keskiviikon jälkeen ennustekuviot ovat myös vähän epäselviä, mutta näillä näkymin vaikuttaa siltä, että suursäätilallisesti matalapaineiden painopiste jää yhtäältä länteen (Em. matalapaineen osakeskus siirtyy Norjanmerelle) ja toisaalta yhä Moskovasta itään vaikuttaa matalapainetta. Samalla korkeapaine muodostuu Keski-Eurooppaan ja Britteinsaarten länsipuolelle muodostuva uusi matalapaine alkaa pumppaamaan Afrikasta ja Välimereltä uuden annoksen erittäin ankaraa hellettä manner-Eurooppaan ja osin Britanniaankin. 

Suomen kohtalona olisi jäädä matalapaineen solan piiriin to - pe, joka jää tuosta Norjanmerelle menevästä matalapaineesta jälkeen ja ulottuu kaakkoon tuohon Venäjän matalapaineeseen; solan itäpuolella on yhä hellettä, jota tuo Venäjän matalapaine jaksaa uskollisesti kierrättää pohjoispuolellaan idästä lähelle Suomea. Tarkastelualueelle jää kuitenkin tuo solan kuurosateisen ja ukkostavan epävakainen vyöhyke, jossa on kylläkin lämmintä, mutta ei aivan hellettä... Toisaalta Skandinaviassa muodostuva korkeapaineen selänne voisi tulla la - su Suomeen; helteet palaavat silloin Lappia myöten. Toisena skenariona tuo Venäjän helle tulisi paremmin idästä perille la - su... 

Hyvin lämmin ensi viikkokin näyttää siis joka tapauksessa olevan.

Sääennusteisiin lähteenä on mm.: Weatheronline, Expert Charts.

Luontohavaintoja viikolta 29 - 2013: Ko. jakson normaalia viileämpi sää jarrutti kasvukauden kehitystä Etelä-Suomessa niin, että viikon loppuun mennessä kasvu- ja kehitystilanteiden etumatka tavanomaiseen ajankohdan aikatauluun nähden kutistui 1 - 2 viikon mittaiseksi. Tämän mukaan kasvien maailmassa tapahtui mm. seuraavaa >>

Heinäkuun tyypilliset kukkijat eli maitohorsma (Chamerion angustifolium), siankärsämö (Achillea millefolium), mesiangervo (Filipendula ulmaria), rohtovirmajuuri (Valeriana officinalis), päivänkakkara (Leucanthemum vulgare) ja saunakukka (Tripleurospermum inodorum) tulivat hitaasti osaksi kukinnan loppuun; eniten rohtovirmajuuri, maitohorsma ja mesiangervo. Kuluvalla viikolla 30 maitohorsmalla on jo alkanut osittain hedelmävillavaihekin lämpimiltä kasvupaikoilta alkaen.

Pietaryrtti (Tanacetum vulgare) ja rantakukka (Lythrum salicaria) jatkoivat runsasta ja täyttä kukintaansa ko. viikolla, mutta tällä kuluvalla viikolla ensin mainitun kukintahiipumista on jo alkanut ilmenemään. Pujon (Artemisia vulgaris) kukinta on jatkunut enimmäkseen täydessä vaiheessa tälle kuluvalle viikolle saakka, mutta eri kasvustoissa on eriaikaisuutta. Ohdakkeet (Cirsium sp.) ovat tulleet vähitellen sekä viime että tämän kuluvan viikon aikana runsaaseen hedelmävillavaiheeseen. Karhunputken (Angelica sylvestris) kukinta on hiipunut vähitellen ja osittain jo lakannut tällä kuluvalla viikolla. Hiirenvirna (Vicia cracca) ja niittynätkelmä (Lathyrus pratensis) ovat myös hiipuneet kukinnaltaan ja aikaisemmista kukistaan muodostuneita hedelmäpalkoja on kypsynyt runsaasti.

Puutarha- ja puistokukinnassa jaloritarinkannukset (Delphinium cultorum cv.) ja monet liljat (Lilium sp.) lopettivat kukintansa jo melkein kokonaan, mutta valtikkanauhus (Ligularia przewalskii), auringontähti (Telekia speciosa), palavarakkaus (Lychnis chalcedonica), kirahvinkukka (Cephalaria gigantea) ja purppurapunalatva (Eupatorium purpureum) olivat vielä selvästi kukassa. Varhaiset jaloangervot (Astilbe arendsii hybr.) alkoivat hiipua kukinnaltaan. Väriminttu (Monarda didyma), rohtosuopayrtti (Saponaria officinalis) sekä kuunliljat (Hosta sp.) olivat vielä täydessä kukassa ko. viikolla. Kaikki nämä ovat kuitenkin olleet hiipumassa kukinnaltaan tämän kuluvan viikon aikana; vähiten väriminttu. 

Sen sijaan tarhapäivänliljat (Hemerocallis cv.), isohirvenjuuri (Inula helenium) ja monet syysleimut (Phlox sp.) myöhäiset jaloangervot, kompassikukka (Silphium perfoliatum), monet päivänsilmät (Heliopsis sp.), kultapallo (Rudbeckia laciniata "Goldball") ja myöhäiset nauhukset (Ligularia sp.) ovat runsastuttaneet kukintaansa viime ja tällä kuluvalla viikolla. Ruusujen pääosa alkoi olla kukinnaltaan hiipumassa yhä selvemmin, mutta jotkut ryhmä- ja köynnösruusut jatkoivat runsasta kukintaansa, kuten ko. viikon kasvina esittelemäni lajike >> Viikon 29 kasvivalokuva: (Köynnös)ruusulajike (Rosa "Elmshorn").

Nurmikoilla valkoapila (Trifolium repens) ja ketohanhikki (Potentilla anserina) hiipuivat edelleen kukinnaltaan, mutta paikoin niiden kukkia on jäänyt vielä tälle kuluvallekin viikolle. Syysmaitiaisen (Leontodon autumnalis) kukinta on ollut huipussaan viime ja tällä kuluvalla viikolla. Kaikkien näiden kukintaa on heikentänyt kuitenkin Varsinais-Suomen ja Uudenmaan alueilla kuivuus, joka paikoin paheni viime viikolla ja kellastutti nurmikoita entistä enemmän ja joitakin nurmikoita ei ole tarvinnut leikata enää jopa pariin viikkoon pysähtyneen kasvun takia. Sisämaan kosteina pysyneillä alueilla nurmikoiden vehreys ja normaali kasvu on säilynyt paljon paremmin.

Puiden kukinnassa kriminlehmus (Tilia X euchlora) alkoi viimein kukkia, mutta amerikanlehmuksen (Tilia americana) kukinta saavutti huippuvaiheen ja on lopetellut sitä tällä kuluvalla viikolla 30. Myöhäiset jasmikkeet (Philadelphus sp.) alkoivat myös tulla jo kukintansa päätökseen viime viikolla, mutta pallohortensia (Hydrangea arborescens "Grandiflora") alkoi tulla kukinnan täyteen vaiheeseen ja syyshortensian (Hydrangea paniculata "Grandiflora") kukinta alkoi tulla jo osaksi valkoiseen vaiheeseen paikoin ja niin etenkin tällä kuluvalla viikolla. 

Kotipihlajan (Sorbus aucuparia) marjat kypsyivät puolikypsän ja täyskypsän välissä oransseina - oranssinpunaisina ja villaheisin (Viburnum lantana) marjat alkoivat tulla osittain puolikypsään punaiseen vaiheeseen. Tarhaomenissa (Malus X domestica) varhaisimmat kesälajikkeet tulivat kypsiksi ja herukoiden (Ribes sp.) marjasato alkoi tulla parhaimmilleen. Tuomipihlajien (Amelanchier sp.) ja hedelmänä viljeltävien kirsikoiden (Prunus sp.) satokausi alkoi puolestaan jäämään jo taakse.

Sekä luonnonvaraisten että yleisesti viljeltyjen puiden ja pensaiden versopuutuminen eteni yhä enemmän täysivalmiiksi. Esim. jo tammella (Quercus robur) ja lehtosaarnellakin (Fraxinus excelsior), mutta taimilla ja nuorilla puilla viimeisenä kasvussa olleilla pääversoilla puutumiskehitys on vieläkin kesken. Täysipuutumisesta merkkinä olivat edelleen esim. metsävaahteralla (Acer platanoides) ja kotipihlajalla joidenkin yksilöiden häilyvät esiruskasävyt. Pikkuherukalla (Ribes glandulosum) sitäkin enemmän ja etelärannikolla osittain kuivuuden takia juuri pikkuherukalla ja muutamilla pensasangervoilla (Spiraea sp.) alkoi esiintyä kirkkaampaakin valeruskaa / esiruskaa.

Pioneeripuiden (koivut, lepät, pajut ja haapa) versopuutuminen on myös edennyt muutoin loppuun, mutta taimien ja nuorten puiden pääversoista osa on vielä pituuskasvussa tällä kuluvallakin viikolla. Koivuilla ja lepillä ensi kevään runsaat hedenorkkoaiheet ovat valmistuneet jo käytännössä täyteen talvehtimiskokoon, mutta pysyvät vielä vihreinä elokuulle.

Härmä jatkoi monin paikoin runsasta esiintymistään esim. tuomipihlajissa, terttuseljoissa sekä joissakin vaahteroissa ja tammissa. Osassa raitoja (Salix caprea) ja muita pajuja sekä harmaalepissä (Alnus incana) ja joissakin haapakasvustoissa (Populus tremula) esiintyi ruostesienisaastumaa jopa osin runsaasti, mutta yleistä invaasiota ei ollut vielä viime viikollakaan. Metsävaahteroilla esiintyi paikoin myös omaa lehtiä ruskistuttanutta ruostesienivioitusta. Koivut (Betula sp.) säästyivät ruostesienikiusalta jopa vielä kokonaan. Puistolehmuksilla (Tilia X vulgaris) puolestaan yleistyi selvästi kirvojen erittämä tahmea neste lehdillä ja kaduille pinnoitteeksi tihkuneena.

Koivuja sen sijaan kellastutti Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla ko. viikolla 29 yhä pahemmin kuivuus, kun kesäkuun loppupuolelta alkaen sateet ovat jääneet hyvin vähäisiksi ko. alueella; näin etenkin etelärannikolla ja siellä kallioisilla mäillä kuivuus eteni jopa niin pahaksi paikoin, että kaikkien lehtipuulajien taimikot kellastumisen lisäksi alkoivat muuttua jopa osittain ruskean kuiviksi. Niityt kuivilla paikoilla muuttuivat hyvin ruskeiksi ja mm. maitohorsmien lehdet alkoivat lerputtaa, joskin heinävaltaisilla niityillä ruskeaksi muuttuminen myös märillä paikoilla yleistyi edelleen, kun heinäkukinta vaihtui yhä enemmän hedelmävaiheeksi. Sisämaassa kallioistenkin mäkien lehtipuustot säilyivät vielä kellastumatta edeltäneidenkin sateiden turvin; raju kahtiajako eri alueiden kosteuseroissa jatkui.

Maaseudun peltoviljelyssä viljojen tuleentuminen eteni jo yli puoliruskeaan vaiheeseen; eniten ohralla ja vähiten kauralla, mikä säilyi vielä lähes kokonaan täysivihreänä. Varsinais-Suomen ja Uudenmaan kuivuus vaikutti lisäruskeuttavasti osalla peltoalueista.

Vesistöjen pintavesien lämpötilat viilenivät ko. viikon aikana selvästi ajankohdan normaaleja arvoja alemmiksi sekä viileän sään takia että voimakkaiden tuulten sekoitettua alempia kylmiä vesiä pintaan ns. kumpuamisena. Vielä maanantaina järvissä ja Suomenlahden sisälahdissa vesien lämpötilat olivat +20 asteen vaiheilla ja meren ulapallakin yli +15 astetta. Viikon mittaan järvissä lämpötilat laskivat kuitenkin +15 ja +18 asteen välille ja paikoin / hetkittäin jopa alle +15 asteen tuulten aiheuttaman kumpuamisen takia. Suomenlahdella pintavedet viilenivät kauttaaltaan +15 asteen vaiheille. Tällä kuluvalla viikolla 30 lieväksi helteeksi lämmennyt sää on alkanut Jaakon päivän tutusta merkkipaalusta huolimatta lämmittämään vesiä nopeasti +20 asteen paikkeille ja ylikin.

Vielä lopuksi eläinmaailmasta merkittävä havainto liittyen pääskysiin; nimittäin viikon 29 viileät ja voimakastuuliset säät karkoittivat havaintoni mukaan ko. linnut jopa kokonaan taivaalta esim. Hämeenlinnassa, missä niitä on normaalisti pitkälle elokuulle paljon taivaalla. Tällä kuluvalla viikolla pääskyset ovat kuitenkin palanneet lentelemään säiden lämmettyä.

Luontohavaintoihin lähteinä ovat mm.: Siitepölytiedote, Itämeriportaalin meriveden pintalämpötilaennuste ja Ympäristö.fi:n pintavesien lämpötilat.