Yleiskuvaus viikon 32 - 2013 säästä Etelä-Suomeen: Jaksoa hallitsi aluksi lähes poutainen hellesää ma ja ti, joista ti oli aurinkoisin. Sitten ke ja to helteet huipentuivat osassa tarkastelualuetta, mutta samalla sää muuttui epävakaiseksi lännestä tulleen rintamasysteemin myötä ja se tuotti ukkosta runsaasti aluksi ke päivällä sisämaassa ja sitten kahteen otteeseen etelärannikon tuntumaan ja kaakkoisosiin ke-to ja to-pe öinä. Jälkimmäinen ukkostilanne varsinkin oli voimakas. Näistä tein seurantaa sekä tekstimuodossa että valokuvien kera (Viikon 32 / 2013 kahden ukkosepisodin seurantaa valokuvin: Pilvivaiheita, sadetilanteita ja salamointia tunnelmallisina tutkielmina). Tehty helleseuranta (Kesän 2013 kuumin päivä - Osa 6 (Itä-Euroopassa ennätyshellettä!) ) puolestaan saattaa olla tämän kesän viimeinen. Tuo jälkimmäinen ukkostilanne toi matalapaineen lounaasta tarkastelualueelle, jonka kuurosateita tuli vielä la, mutta su oli poutaisempi osassa aluetta; ukkoskuuroja tosin syntyi paikoin silloinkin. La - su oli alkuviikkoa viileämpi, mutta vielä hyvin kesäinen normaalina.
Euroopan mittakaavassa oli siis poikkeuksellista kuumuutta manner-Euroopan itäosissa, missä kuumuus huipentui ke - to aikana Unkarin tienoilla mukaan lukien osittain naapurimaansa niin, että +40 asteen raja ylitettiin siellä monin paikoin; mm. Itävallassa niin kävi ensimmäistä kertaa kirjatussa historiassaan! Hellettä oli aluksi ma laajasti koko manner-Euroopassa Britteinsaaria lukuun ottamatta, mutta viikon mittaan lännestä pyrki vähitellen viileämpää säätä paikoin rajujen ukkosten kera ja to jälkeen viimein itäosissakin ennätyshelle väistyi ja heikkeni. Helteen pohjoisreunalla Fennoskandiassa oli siis jo matalapainetoimintaa ke - to, mutta viikonloppuna sitä alkoi siirtyä lisää Islannin sunnasta Etelä-Skandinaviaan; tämän myötä viileämmät länsivirtaukset valtasivat alaa manner-Euroopassa, mutta helleilmamassa alkoi keskittyä Länsi-Venäjän eteläosiin, missä edellisviikolta jatkunut matalapainesää sai väistyä kuumenevan poutasään tieltä.
Länsi-Venäjän pohjoisosissa puolestaan alkuviikolla vallitsi vielä to saakka helteinen sää jopa Jäämeren rantaa myöten, mutta tuo to-pe Etelä-Suomeen tullut matalapaine epävakaisti sään sielläkin pe alkaen ja toi selvästi viileämpää säätä perässään. Lappiin puolestaan saatiin jo to pienen korkeapaineen itäpuolelta annos koleaa ilmaa Jäämereltä, joka mahdollisti pitkästä aikaa halloja Pohjois-Lapissa viikonlopun aikana korkeapaineen siirryttyä alueen yli itään.
Euroopan mittakaavassa em. tilanteet ilmenivät tarkemmin näin: Wetter3 -arkisto A ja Wetter3 -arkisto B (Esim. valinnat "Niederschlagstaerke und -form" ja "2 m Temperatur" tuovat tuttuja sääkarttatyyppejä).
Maanantai 5.8.2013: Edellispäivänä Suomen ylle etelä-pohjoissuuntaisena tullut heikko kylmä rintama siirtyi hitaasti itään; itäpuolellaan vallitsi heikkoa korkeapainetta ja toinen korkeapaine siirtyi Keski-Euroopasta Etelä-Skandinaviaan - Itämerelle. Skandinaviasta pyrkineen länsivirtauksen myötä tällä oli jo edellisillasta alkaen ko. kylmää rintamaan ajoittain voimistanutta vaikutusta. Laajaa matalapainetta vallitsi Britteinsaarilta Norjanmerelle ja manner-Eurooppa oli helteinen etenkin idässä. Tarkastelualueella yöllä - aamulla rintamaan liittynyt pilvisyys voimistui ajoittain kuurosateiksi sisämaapainotteisesti ja paikoin esiintyi seassa heikkoa ukkosta. Aamusta lähtien rintamapilvisyys alkoi keskittyä enemmän itäosiin hahtuva- ja verhopilvivyöhykkeinä seassaan uutta kumpupilvisyyttä pulleana; iltapäiväksi paikoin sadekuuroja. Lännessä rintamapilvisyyden kaikotessa syntyi myös kumpupilvisyyttä iltapäiväksi, joka oli aluksi runsasta ja pulleaa, mutta myöhemmin väheni ja pieneni kooltaan. Illalla itäosiin ja paikoin etelärannikolle syntyi aluksi vielä viimeisiä heikkoja kuuroja ja muutoin jäi vielä etääntymään heikkenevän rintaman ylä- ja keskipilvivyöhykkeitä. Lännessä selkeni kokonaan. Utua oli rintaman yhteydessä, mutta se hälveni lännestä alkaen. Tuulet olivat aluksi heikkoja - ajoittain tyyniä, mutta iltapäivällä lännessä länsituuli voimistui ajoittain kohtalaiseksi. Illalla tuulet kääntyivät luoteeseen ja tyyntyivät sitten. Yölämpötila oli sisämaassa +15 asteen vaiheilla ja etelärannikolla enimmäkseen +15 ja +18 asteen välillä. Päivälämpötila oli +25 asteen vaiheilla; helteisintä idässä.
Tiistai 6.8.2013: Itäosiin jäänyt kylmä rintama heikkeni pois. Korkeapaine siirtyi Itämereltä enemmän Baltiaan ja voimisti selännettä etelästä Suomeen ja yhdistyi Vienanmeren itäpuoliseen korkeapaineeseen. Matalapaineiden jono siirtyi heikkenevänä Britannian - Norjanmeren tasalta idemmäksi Skandinaviaan ja Saksa - Etelä-Ranska -vyöhykkeelle rintamasysteemeineen jakaen itäpuolelleen edelleen ankaroituneen Itä-Euroopan helteen; siitä ulottui hellettä vähän myös Suomeen. Tarkastelualueella yöllä - aamulla itäosien rintamapilvisyysrippeitä lukuun ottamatta oli selkeää, mutta siellä täällä oli yksittäisiä untuvapilvilauttoja. Iltapäivällä - illalla lännen lähestynyt rintamasysteemi tuotti lännestä jyrkkärajaisesti alkaen hajanaisina lauttoina untuva- ja harsopilveä, mikä mahdollisti upean iltaruskon. Yöllä - aamulla oli enimmäkseen tyyntä. Iltapäivällä etelän ja lännen väliset tuulet olivat heikkoja. Illalla tyyntyi muutoin, mutta länsikolkassa etelätuulet voimistuivat hieman. Yölämpötila oli etelärannikolla ja itäkolkassa +14 ja +17 asteen välillä; muutoin sisämaassa +10 ja +14 asteen välillä. Päivälämpötila oli +25 asteen vaiheilla; helteisintä eteläisimmissä osissa.
Keskiviikko 7.8.2013: Etelä-pohjoissuuntainen korkeapaine vetäytyi Suomen päältä vähitellen itäpuolelle. Skandinavian etelä-pohjoissuuntainen rintamasysteemi tuli heikon matalapainevyön kera lännestä tilalle. Rintamasysteemi ulottui Keski-Eurooppaan, minkä kohdalla oli paikoin rajuja ukkosia ja itäpuolellaan Itä-Euroopan helle ankaroitui ennätyskuumaksi, josta ulottui kielekettä Baltiaan ja täpärästi Etelä-Suomeen. Britteinsaarilla oli heikkoa korkeapainetta ja Atlantin matalapaine oli kaukana. Tarkastelualueella oli yöllä - aamulla vaihtelevasti untuva-, harso- ja hahtuvapilvilauttaa ja utu oli sakenemassa loppupäiväksi. Aamupäivästä iltapäivään länsi-lounaisosista Päijänteen yli syntyi runsaasti ukkoskuuroja (Kanta-Hämeessä sademäärä jopa 20 - 50 mm), mutta etelärannikon seutu pysyi vielä pilvipoutaisena. Illalla länsilounaasta tuli etelärannikollekin ukkoskuuroalue rankkoine kuurosateineen; ukkostelua riitti seuraavan vuorokauden puolelle kaakossa ja muualla poutaantui. Tästä ukkosepisodista tein seurannan >> Kesän 2013 ukkosseuranta; keskiviikko 7. - torstai 8.8.2013 (Kylmän rintaman edellä ukkoskuuroja länsilounaasta). Etelä-lounaistuulet olivat enimmäkseen heikkoja ja ajoittain oli tyyntä; lännessä oli aluksi voimakkaampaa tuulta. Ukkoskuurojen yhteydessä oli paikoin navakoita - kovia puuskia. Yölämpötila oli etelässä ja lounaassa +14 ja +18 asteen välillä; muutoin +11 ja +14 asteen välillä. Päivälämpötila oli +25 ja +28 asteen välillä; länsikolkassa +21 ja +25 asteen välillä.
Torstai 8.8.2013: Helteistä korkeapainetta jäi ulottumaan Mustanmeren länsiosista Vienanmeren itäpuolelle. Etelä-Suomeen edellispäivänä lännestä tullut hellettä jakanut rintamasysteemi jäi sijoilleen noin lounais-koillissuuntaisena; rintama ulottui yhä Keski-Eurooppaan jakaen Itä-Euroopan puolelle ennätyskuumaa hellettä. Etelä-Skandinaviassa muodostui matalapaine, joka siirtyi illalla kohti Etelä-Suomea voimakkaan ukkostilanteen synnyttäen. Korkeapaine siirtyi Britteinsaarilta Norjanmerelle, minkä itäpuolella Lappiin pääsi viileää ilmaa Jäämereltä. Islannin lounaispuolella velloi laaja matalapaine. Tarkastelualueella rintaman ukkoskuurottelua oli vielä yöllä kaakossa ja muuallakin oli keskipilvilauttailua. Aamulla oli hetken lähes selkeää vähäisine untuvapilvineen, mutta koko päivän vallitsi ainakin vähän utua. Iltapäivällä sisämaassa syntyi kumpupilvisyyttä, joista kehittyi itäkolkassa paikoin sade- ja ukkoskuuroja. Illalla em. matalapaineen lähestyessä Viron länsireunalla alkoi kehittyä rajua ukkosta, joka lähestyi puoleen yöhön mennessä etelärannikkoa mereltä ja tuotti voimakkaasti salamoineen ukkosepisodin seuraavan vuorokauden puolelle. Muualla oli vasta runsastuvaa ylä- ja keskipilvilauttaa ja paikoin kuurottaista sadetta. Tästäkin ukkosepisodista tein seurannan >> .Kesän 2013 ukkosseuranta; torstai 8. - perjantai 9.8.2013 (Okludoituvan rintamasysteemin ukkosta lounaasta matalapaineen kera). Etelä-lounaistuulet jatkuivat heikkoina ja ajoittain oli tyyntä. Em. ukkosalueen puuskat eivät ehtineet vielä illalla alueelle. Yölämpötila oli +15 ja +18 asteen välillä; lännen sisämaassa paikoin vähän vajaa ja etelärannikolla lähes +20 astetta. Päivälämpötila oli eteläisimmissä osissa +25 ja +28 asteen välillä; muutoin +22 ja +25 asteen välillä.
Perjantai 9.8.2013: Matalapaine saapui yöllä lounaasta Etelä- ja Keski-Suomen päälle, missä sen okludoituneen rintamasysteemin mukana lounaasta tullut voimakas ukkosalue sivusi etelärannikkoa ja Kaakkois-Suomea alkuyön - varhaisaamun aikana. Matalapaine kaikkosi illalla idemmäksi jättäen kylmän okluusiorintaman peräänsä. Manner-Euroopassa em. matalapaineen myötä itäosien ennätyshelteet kaikkosivat kylmän rintaman kera idemmäksi ja heikkenivät samalla. Islannin lounaispuolinen laaja matalapaine kierrätti Britteinsaarten yli lännestä rintamasysteemin. Norjanmeren korkeapaine jatkoi itäpuolellaan kolean sään virtaamista Jäämereltä Lappiin. Tarkastelualueella siis ukkosti Uudenmaan - Kaakkois-Suomen alueella voimakkaasti yöllä - aamulla; salamointi oli tiheää, mutta rankkasateet ja puuskat eivät olleet erityisen voimakkaita. Muualla saatiin ukkosetonta kuurottaista ja yhtenäistäkin sadetta. Varhaisaamulla muodostui ukkosen jälkeen yhä tiheämpää utua - sumua ja sumupilvikansi. Sumupilvet ja utu hälvenivät aamupäivällä, mutta tilalle jäi keskipilvilauttailua vaihtelevasti ja iltapäivällä syntyi sisämaapainotteisia kuurosateita. Illalla em. kylmään okluusioon liittyi länsiosissa kaakkoon siirtynyt kuurosaderintama, jonka takareunalla nähtiin upea iltaruskoshow. Loppuillalla kuurot vähenivät, mutta kumpukerrospilviä jäi kanneksi. Tuulet olivat aluksi tyyniä; ukkoseen liittyi kohtalaisia puuskia. Iltapäivällä matalapaineen eteläreunalla virisivät länsi-lounaistuulet ja illalla em. okluusiorintaman jälkeen tuulet olivat ajoittain kohtalaisia ja kääntyivät pohjoiseen. Yölämpötila oli eteläisimmissä osissa +16 ja +19 asteen välillä; muutoin +15 asteen vaiheilla. Päivälämpötila oli kaakossa +21 ja +25 asteen välillä ja muutoin +20 asteen vaiheilla. Illalla viileni osittain edeltänyttä yötä viileämmäksi +15 asteen tienoille.
Lauantai 10.8.2013: Matalapaine kaikkosi Suomesta nopeasti Vienanmeren itäpuolelle, mutta jätti jälkeensä epävakaisen matalapaineen solan. Sen länsipuolelle Islannin matalapaineen kierrättämänä Skandinaviaan saapui rintamasysteemi ja matalapaineen osakeskus alkoi syntyä sen mukana. Norjanmeren korkeapaine siirtyi Lapin yli itään. Helleilmamassa jäi kaakkoon, mutta sen pohjoisreunalla Baltiassakin syntyi matalapaineen osakeskus, joka toi sateen uhkaa illalla kaakkoisosiin.Tarkastelualueella yöllä - aamulla oli laajasti kumpukerrospilviä yhtenäisenä kantena. Puoliltapäivin niiden sekaan syntyi tihkusadetyyppisiä kuurosateita sisämaapainotteisesti. Iltapäivän mittaan kuurot vähenivät ja kumpukerrospilvet poistuivat, mutta verho- ja hahtuvapilviä jäi; etenkin itäpuoliskossa ne jäivät koko illan vellomaan etelästä käsin uhanneen matalapaineen takia ja kaakkoon tulikin lisäksi paikoin sateita. Lännessä pilvitilanne mahdollisti upeaa iltaruskoa. Yöllä - aamulla tuuli oli heikkoa ja kääntyi pohjoisesta vähitellen länsiluoteeseen. Iltapäivän aikana länsiluoteistuuli oli ajoittain kohtalaista, mutta illalla tuulet tyyntyivät. Yölämpötila oli +15 asteen vaiheilla; leudointa etelärannikolla. Päivälämpötila oli +20 asteen vaiheilla; viileintä pilvisimmillä paikoilla.
Sunnuntai 11.8.2013: Baltiasta siirtyi pieni vähän voimistunut matalapaine kaakonkulmaa ja itärajaa viistäen pohjoiskoilliseen. Samalla matalapaineen painopiste siirtyi vähitellen Islannin suunnasta Skandinavian eteläosiin, missä jo oli pieni matalapaineen osakeskus. Helteisin ilmamassa pysyi kaakossa Mustanmeren pohjoispuolella. Heikkoa korkeapaineen selännettä pyrki lännestä Keski-Eurooppaan. Tarkastelualueella yöllä - aamulla kaakonkulmalla esiintyi sateita, mutta muutoin oli poutaa kumpukerros- ja sumupilvien kera. Aamupäivällä ne hälvenivät ja tilalle syntyi iltapäivän kumpupilvisyyttä, missä paikoin syntyi pienialaisia sade- ja ukkoskuuroja etenkin Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa. Illalla poutaantui lähes kokonaan, mutta keskipilvilauttoja jäi vaihtelevasti ja etelärannikkoa uhkasi mereltä taas kuurosateita. Loppuillalla syntyi monin paikoin usvaa selkeimmillä paikoilla. Yöllä - aamulla oli enimmäkseen tyyntä, iltapäivällä vallitsivat heikot länsituulet ja illalla tyyntyi taas. Yölämpötila oli sisämaassa +9 ja +13 asteen välillä ja etelärannikolla +13 ja +16 asteen välillä. Päivälämpötila oli +20 ja +23 asteen välillä.
Alkaneen viikon 33 sääennuste Etelä-Suomeen (Päivitetty!): Sääennuste kattaa nyt normaalimpaan sääraporttini tapaan alkanutta viikkoa, kun julkaisutahtini on ns. normalisoitunut.
Eilen ma ja tänään ti Etelä-Suomea ovat kastelleet runsaasti kuurosateet, joita on esiintynyt eniten etelärannikon tuntumassa lämpimän meren edesauttamana ja siellä siten myös yöllä. Kuurosateet ovat olleet paikoin rankkoja ukkosen kera; esim viime yönä etelärannikolla ukkosti varsin paljonkin. Nämä kuurosateet mahdollisti Skandinaviassa muhinut matalapaine, joka venytti ma alkaen vaikutustaan Suomeen ja vallinneissa epävakaan kosteissa länsi-lounaisvirtauksissa meren edesauttama kuuroherkkyys pääsi näin syntymään. Lämpöolot olivat ajankohdalle melko normaaleja; päivisin selkeimmillä hetkillä päästiin paikoin yli +20 asteen, mutta rankimmissa kuuroissa viileni vajaaseen +15 asteeseen päivälläkin.
Jatkossa tuon Fennoskandian matalapaineen seuraksi sulautuu Baltiasta voimakkaasti kehittyvä osakeskus, joka on saapumassa tänä yönä etelästä tarkastelualueelle; se saa huomisen keskiviikon sään olemaan etenkin linjan Turku - Jyväskylä - Joensuu -linjan etelä-kaakkoispuolella erittäin runsassateinen, missä jopa yli 50 mm:n sademäärät mahdollistuvat! Tästä voi olla selvää tulvavaaraa! Ukkostakin voi liittyä sateisiin paikoin. Matalapaineen osakeskuksen voimistuessa voimakkaat tuulet keskuksen sijainnin mukaan mahdollistuvat huomisen aikana. Lämpötila jää sateisimmilla alueilla koko päiväksi lähes samaksi ollen etenkin lännessä vajaat +15 astetta; idempänä / poutaisemmilla paikoilla päästään iltapäivällä yli +15 asteen.
Torstaina matalapaine siirtyy hitaasti Etelä- ja Keski-Suomen päältä itään, jolloin viileät lännen ja pohjoisen väliset tuulet ovat jälkipuolella voimakkaita ja kuurosateita esiintyy vähintään iltapäivällä; etenkin itäosissa myös yö - aamu voivat olla vielä sateisia. Yölämpötila on vähän yli +10 astetta ja päivälämpötila on +17 ja +20 asteen välillä.
Perjantaina on vuorossa heikko korkeapaineen selänne lännestä käsin, joka tuo myös lämpimämpää ilmaa. Sää on enimmäkseen poutaista; iltapäivällä kumpupilvisyyttä. Yölämpötila on +10 asteen vaiheilla - etelärannikolla vähän yli ja päivälämpötila voi nousta monin paikoin +20 asteen yläpuolelle.
Viikonloppuna asetelmaksi tulisi sellainen, että korkeapainetta muodostuisi kaakkoispuolella ja Pohjois-Atlantilla muhiva uusi laaja matalapaine ulottaisi vaikutustaan Skandinaviaan rintamasysteemeineen; tämän myötä helleilmamassaa palaa tyrkylle Baltiaan Itä-Euroopasta, mutta läntiset rintamasysteemit epävakaistavat samalla säätä >> Taas ukkosen mahdollisuuttakin... Etelä-lounaistuulet toisivat kuitenkin yhä lämpimämpää ilmaa, missä yöt varsinkin lämpenisivät tuulten ja pilvienkin myötä saavuttaen laajasti yli +15 asteen lukemat. Päivisin poutaisilla hetkillä selvästi yli +20 asteen lukemat mahdollistuisivat ja tulevaan päivitykseen jätän tarkennukset mahdollisen helteen ulottumisesta tarkastelualueelle...
Euroopan mittakaavassa helteiden suhteen on siis alkaneen viikon ma - ti ollut sellainen tilanne, missä kuumuuskeskittymää on ollut Mustanmeren länsipuolella ja laajemmin pohjoispuolella; +35 asteen ylityksiä paikoin. Välimerellä helteet ovat jatkuneet elokuisen kovina, mutta manner-Euroopassa on ollut tämän Fennoskandian matalapaineilun takia selvästi aikaisempaa viileämpää. Kuitenkin jatkossa ke - to lännestä työntyy manner-Eurooppaan korkeapainetta ja se palauttaa hellettä sinne laajasti. Britteinsaaria vaivaa kuitenkin epävakainen sää, koska pohjoisen Atlantin laaja matalapaineen alue ulottaa sinne vaikutuksensa.
Sitten viikonloppuna tuo korkeapaine tosiaan olisi asettumassa Suomen eteläpuolitse kaakkoon ja sen mukana länsireunallaan helle voimistunee etenkin Itä-Euroopassa ja ulottunee siis ainakin Baltiaan... Samalla hyvin matalapaineinen sää vallitsee vielä Britteinsaarilla ja uudestaan pienen to-pe tauon jälkeen Fennoskandiassa etenkin länsiosiltaan.
Länsi-Venäjällä eteläosien helle hieman helpottaa jatkossa siirtyen idemmäksi, mutta viikonloppuna on taas kuumenemistrendiä tuon Itä-Euroopan uuden helteen myötä. Pohjoisosiin vaikuttaa tuo Fennoskandian ensimmäinen matalapaine viikon mittaan; melko kesäiset lämpötilat kuitenkin vielä vallitsevat laajasti ja vain Jäämeren lähellä sekä Lapissakin voi olla ajoittain hieman syksyisen viileää, kuten viime viikolla 32 kävi ensimmäisen kerran Lapissa. Tosin tuo viikonlopun uusi lämpöaalto ulottunee reippaasti Lapiinkin epävakaisuudesta huolimatta...
Päivitys lauantaina 17.8.2013 klo. 21:30: Em. ennuste on toteutunut varsin tarkalleen, joskin perjantaina esiintyi vielä paikoin iltapäiväkuuroja eteläisimmissä osissa; pääilme säässä oli kuitenkin poutainen. Tänään lauantaina läntinen matalapainetoiminta on sitten odotetusti tuonut rintamasysteemin lännestä alueen yli, missä yhteydessä utuisen kosteampaa ja lämpimämpää ilmaa on alkanut virrata lounaasta rintamasateiden kera.
Huomenna sunnuntaina em. ennusteessa odotettu helleilmamassan ulottuminen Baltiaan saakka toteutuu, mutta ei tule aivan tänne Etelä-Suomeen saakka; etelälounaistuulissa ilmamassa on kuitenkin hyvin lämmintä ja poutaisilla hetkillä päivälämpötila nousee +21 ja +24 asteen välille. Tämän päiväisen rintaman jälkipuolella jää kuitenkin epävakaista ilmaa sen verran, että vaihtelevassa pilvisyydessä tulee kuurosateita paikoin ja ukkosen mahdollisuuttakin on hieman.
Su-ma välinen yö on erittäin lämmin; minimilämpötilat ovat laajasti yli +15 astetta. Ma aikana Islannin koillispuolella oleva voimakas matalapaine kuitenkin kirrättää lännestä jo uuden rintamasysteemin, joka kuurottaisten sateiden kera yöstä lähtien tuo vähän viileämpää ilmaa. Päivälämpötila on kuitenkin edelleen poutapaikoilla n. +20 astetta.
Tiistaista eteen päin vallitsee edelleen melko lämmin länsivirtaus korkeapaineen kehittyessä Suomen luonais-eteläpuolella manner-Euroopassa ja matalapaineiden suuntautuessa Islannin yli Jäämerelle; sää on enimmäkseen poutaista, mutta iltapäivisin voi olla ajoittain sadekuuroriskiä. Lämpötilat ovat tavanomaista korkeampina öisin +10 ja +15 asteen välillä ja päivisin yleensä reilussa +20 asteessa. Ensi viikon lopulla korkeapaine näyttäisi siirtyvän lounaasta enemmän Fennoskandian päälle ja se ratkaisee sitten sen, josko alkaisi kehittymään vielä jopa yksi loppukesäinen helleaalto Suomeen...
Euroopan mittakaavassa helleilmamassat keskittyvät siis aluksi tänä viikonloppuna Itä-Eurooppaan ja taas laajenevasti myös Länsi-Venäjälle, mutta ensi viikon mittaan tuo manner-Euroopan korkeapaine tuo uudestaan hellettä ko. alueelle ja jopa Britteinsaaria myöten. Länsi-Venäjällä sen sijaan viilenee varsinkin siinä vaiheessa, kun tuo uusi korkeapaine muotoutuisi Fennoskandian alueella ensi viikon lopussa...
Sääennusteisiin lähteenä on mm.: Weatheronline, Expert Charts.
Luontohavaintoja viikolta 32 - 2013: Jakson lämpimyys edisti kasvukauden kehitysastetta yhä enemmän jo jopa 3 viikkoa etuaikaan tavanomaiseen ajankohdan aikatauluun verrattuna. Tämä ilmeni kuitenkin enää vain viimeisten kukinta- ja hedelmäkypsymisvaiheiden kautta mm. seuraavasti >>
Luonnossa viimeisiä kukkimisiaan tehneet pietaryrtti (Tanacetum vulgare), rantakukka (Lythrum salicaria) ja pujo (Artemisia vulgaris) lopettivat jo suurimmaksi osaksi kukintansa, mutta yksittäistä hiipuvaa kukintaa on jäämässä vielä tälle alkaneellekin viikolle 33. Maitohorsma (Chamerion angustifolium) jatkoi siemenvillavaihettaan runsaana, mutta osa kasvustoistaan on jo alkanut kuihtua; osittain aiemman Uudenmaan kuivuuden takia ja osittain sen lajin ruostesienivaivojen takia. Heinävaltaiset niityt ovat olleet ruskeaksi tuleentuneita jo heinäkuun puolelta saakka myös kosteilla alueilla hedelmävaiheen takia.
Puutarha- ja puistokukinnassa tyypillisten elokuun kukkijoiden valtakausi alkoi kääntyä jo loppupuoliskolleen selvästi etuajassa, missä yhä enemmän hiipuvaa kukintaa alkoivat ilmentää mm. tarhapiiskut (Solidago cv.), tarhapäivänliljat (Hemerocallis cv.), isohirvenjuuri (Inula helenium), monet syysleimut (Phlox sp.), kompassikukka (Silphium perfoliatum), monet päivänsilmät (Heliopsis sp.), kultapallo (Rudbeckia laciniata "Goldball") ja monet myöhäiset nauhukset (Ligularia sp.). Viikon 32 kasvina esittelemäni puistovillakkokin (Viikon 32 kasvivalokuva: Puistovillakko (Senecio sarracenius) ) on alkanut jo hiipua kukinnaltaan.
Myöhäiset jaloangervot (Astilbe arendsii -hybr.) lopettivat jo lähes kokonaan kukintansa ja purppurapunalatva (Eupatorium purpureum) alkoi tulla siemenvillavaiheeseen. Toisaalta vielä myöhemmin kukkivista lajeista esim. soihtunauhus (Ligularia X hessei) ja monet asterit (Aster sp.) ovat vasta tulossa kukintahuippuun. Hortensioiden kukinta jatkui runsaana, missä syyshortensian (Hydrangea paniculata "Grandiflora") valkoinen kukintavaihe alkoi saavuttaa huippuaan.
Hedelmäkypsymisessä syysomenalajikkeiden (Malus sp.) satokausi tuli ajankohtaiseksi yhä enemmän ja aronioilla (Aronia sp.) marjat kypsyivät viimeistään kokonaan. Terttuseljan (Sambucus racemosa) marjat alkoivat jo varista ylikypsinä. Lumimarjalla (Symphoricarpos rivularis) ensimmäisiä valkoisia marjoja oli jo kypsynyt esille heinä-elokuun vaihteestakin alkaen; niiden marjat ovat kuitenkin erittäin eriaikaisesti usean viikon aikana kypsyviä. Villaheisillä (Viburnum lantana) myös hieman eriaikaiset marjat kypsyivät yhä enemmän puolikypsistä mustiksi. (Metsä)tammen (Quercus robur) terhot ovat kasvaneet tässä elokuun alussa puolikoosta jo lähes täysikokoon; terhoja tulee tänä vuonna monissa tammissa erittäin paljon!
Nurmikoilla syysmaitiaisen (Leontodon autumnalis) kukinta hiipui jo lähes kokonaan pois. Uudellamaalla / etelärannikolla nurmikoiden kuivuuskellastuminen paheni vielä alkuviikolla ke-to ensimmäiseen ukkossateeseen saakka uudestaan edellisviikon 31 lievästä helpotuksesta huolimatta. Nuo kaksi ukkosepisodia kuitenkin päättivät tehokkaasti etelärannikon kuivuuden ja nurmikoiden vehreys ja kasvu ovatkin palautuneet hyvin nopeasti normaaliksi sillä alueella. Vain pahimmin paahtuneilla paikoilla (esim. eteläseinustat ja eteläluiskat) on vielä tälle alkaneellekin viikolle 33 jäänyt siellä täällä ruskeaa kortta näkyviin. Tällä alkaneella viikolla hyvin runsaat sateet voivat saattaa monia nurmikon notkopaikkoja tulvien ja liikamärkyyden piiriin (Huomisen ke rankkasateet!)...
Kuivuusongelmat eivät enää näkyneet niin selvästi kallioisten mäkien lehtipuissa ko. viikolla, koska aikaisemmin kuivuuskellastuneet lehdet varisivat viikon mittaan jo kokonaankin pois; jäljelle jäi yhtäältä harvalehtisiä varistuneita puita ja ruskealehtisiksi jääneitä taimikoita. Nyttemmin kuivuuden vaihduttua voimakkaasti lisääntyvään märkyyteen on puistoissa ja puutarhoissa aikaisemmin ilmenneet kuivuuden laukaisemat ennenaikaiset valeruskaväritkin haalistumassa vielä paljon pois: Yhtäältä voimakkaimmin värittyneet lehdet ovat varisemassa pois ja toisaalta häilyvissä esiasteruskasävyissä tapahtuu vihreämmäksi palautumista. Näin on nyt tapahtumassa hyvin runsaiden sateiden myötä myös normaalistikin (Ei kuivuudesta johtuvaa) esiasteruskaisilla lajeilla, kuten metsävaahteralla (Acer platanoides) ja monilla pensasangervoilla (Spiraea sp.).
Pioneeripuilla (koivut, lepät, haapa ja pajut) taimien ja nuorten puiden latvaversojen pituuskasvu alkoi tulla jo suurelta osin päätökseen; vain yksittäisiä voimakkaimpia pääversoja tuotti vielä latvoissaan uutta lehteä. Uudenmaan kuivuusalueella tämä pituuskasvun päättyminen on ollut todennäköisesti etuaikaisempaa kuin sisämaassa. Ulkomaisten reheväkasvuisten puiden taimilla ja nuorilla yksilöillä jatkui edelleen pääversojen pituuskasvu runsaana, kuten valeakaasialla (Robinia pseudoacacia) ja eteläntrumpettipuulla (Catalpa bignonioides).
Uudenmaan karujen kasvupaikkojen männyillä (Pinus sp.) kuivuudesta johtunut vanhojen neulasvuosikertojen ennenaikainen kellastuminen ja varistuminen alkoi ukkossateiden myötä keskeytyä ja tällä alkaneella viikolla 33 viimeisinä varistuvien jo kellastuneiden neulasten jälkeen nämä puustot ovat palaamassa vielä vähäksi ajaksi täysivihreiksi ennen normaalia syksyn vanhojen neulasvuosikertojen ruskaantumista ja varistumista.
Kasvitaudeissa härmä jatkoi yhä jo usean viikon mittaista runsasta esiintymistään rehevillä kasvupaikoilla; mm. raitoja, tammia, vaahteroita, terttuseljoja, tuomipihlajia ja joitakin ruohovartisiakin lajeja oli monin paikoin yhä tällä tavalla harmaaseen lehtipinnoitteeseen saastuneita. Ruostesienien esiintyminen raidoilla (Salix caprea) ja harmaalepillä (Alnus incana) ei lisääntynyt entisestä edelleenkään, mutta joitakin pahimmin jo saastuneita leppäkasvustoja alkoi varistua lehdiltään. Haavoilla (Populus tremula) alkoi näkyä taas lisääntyvää ruostesienikellastumista ja paikoin ensimmäistä kertaa jo joillakin koivuilla (Betula sp.) tiheillä / kosteilla kasvupaikoilla.
Puistolehmuksilla (Tilia X vulgaris) kirvojen esiintyminen jatkui runsaana, minkä takia monien puustojen lehdet olivat mustuneet pinnoitteeltaan jo pahoin ja sen käynnistämä kellastuminen - ruskistuminen oli paikoin yhä selvempää. Joissakin katupuulehmuksissa on näkynyt paikoin myös ruostesienien aiheuttamaa ruskistumista muun kellastumisen seassa ja sama ruostesienivioitus koskee myös joitakin metsävaahteroita.
Maaseudun peltoviljelyssä alkoivat viljojen puinnit yleistyä viimein selvästi, mutta vieläkin oli yksittäisiä peltoja tuleentumatta kokonaan täysikypsän ruskeiksi; näitä viipyilijöitä oli etenkin kauran ja myöhäisen rypsin / rapsin piirissä. Tällä alkaneella viikolla 33 runsaat sateet alkavat haittaamaan puintitoimia mm. liikakosteuden aiheuttamien viljojen laatuhuononemisten takia sekä liikamärkinä upottamaan alkavina pellon kohtina.
Vesistöjen suhteen Suomenlahden pintavedet olivat tämän kesän lämpimimmissä lukemissa edeltäneeltä viikolta 31 tämän ko. viikon 32 alkupuolelle saakka; ulapallakin saavutettiin ajoittain n. +20 asteen lukemia ja sisälahdissa vähän yli. Viikon lopussa alkanut viileämpi sää on alkanut laskea pintavesilämpötiloja hitaasti +15 ja +19 asteen välille. Järvissä lämpimimmät uimavedet olivat kesäkuun viimeisellä viikolla, mutta tällä viikolla 32 yli +20 asteen pintavesilämpötiloja oli yleisesti to saakka. Nyttemmin tuo viileämpi sää on jo laskenut pintavesien lämpötilat järvissä yleisesti vähän vajaaseen +20 asteeseen. Tällä alkaneellakin viikolla 33 vesien lämpötilat pysyvät kuitenkin yhä vielä selvästi yli +15 asteessa järvissäkin.
Jokien virtaamista en olekaan muistanut mainita vähään aikaan, mutta toisaalta niissä ei ole tapahtunut ihmeellisiä heinä-elokuun vaihteen tienoillakaan; ne ovat pysyneet pääosin normaaleina huolimatta etelärannikon kuivuudesta, koska sisämaan valuma-alueilta on riittänyt vettä. Kuitenkin parhaillaan on jokivirtaamissa alkanut noususuhdanne viime päivien rankkojen kuurojen takia ja varsinkin huominen ke rankkasadetilanne voi nostaa virtaamia pajonkin ja ehkä alavimmilla paikoilla tulvavaaraksikin...
Lopuksi eläinmaailmasta pari lintuhavaintoa: Pääkaupunkiseudulla valkoposkihanhet (Branta leucopsis) ilmeistyivät em. ukkossateiden myötä uusille nurmikkoalueille, kun niiden kuivuuskellastuminen päättyi vesilätäköihin ja vehreytymiseen. Ukkosten jälkeinen viileämpi sää on toisaalta ilmeisesti käynnistänyt pääskysten poismuuton...
Luontohavaintoihin lähteinä ovat mm.: Siitepölytiedote, Itämeriportaalin meriveden pintalämpötilaennuste ja Ympäristö.fi:n pintavesien lämpötilat.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment