Tarkastelen siksi alla olevissa 18 valokuvassani näiden 10 viime päivän aikana ilmenneitä säätilanteita, missä on siis ollut korostuneena koko ajan tavanomaista paljon leudommat olosuhteet ja aivan kuun alussa jopa parin päivän mittainen ennätyslämmin vaihe! Lisäksi tarkastelussani on kasvillisuuden talveen valmistautumisen viimeiset vaiheet mm. ruskatilanteineen sekä tietenkin se, kuinka tämä poikkeuksellinen ja jo lokakuun viikon 41 jälkeen alkanut pitkäaikainen leutous on vaikuttanut luonnossa ja kasveissa.
Alla olevat kuvat on otettu Espoossa ja Hämeenlinnassa eri kohteissa kuluvan marraskuun 2. - 10. päivinä, ja olen sijoittanut ne alle teemoittain ja osittain myös kronologisesti.
Ennätyslämpimän viikon 45/2015 säätä kuvina Espoosta >>
Iltaruskoa ennätyslämpimässä Föhntuulessa kuvattuna maanantaina 2.11.2015 Espoon Leppäsillassa - Huikean leuto länsivirtaus oli alkanut ko. päiväksi ja tyypillisesti sitä komistivat mm. monimuotoiset hahtuvapilvilautat, joissa ilta- ja toki myös aamuruskot ovat yleensä huippu-upeaa näytöstä. Tässä kuvaussuunta on lounaaseen, joten pilvet tulivat Föhnin mukana kuvassa etuviistosti oikealta päin, jota voidaan hieman aistia tuosta pilvimuodostelmasta visuaalisestikin.
Iltapäivän auringonpaistetta ja lätäkkö ennätyslämpimässä Föhntuulessa kuvattuna tiistaina 3.11.2015 Espoon Leppäsillassa - Ylempään kuvaan verrattuna pilvisyys oli vähentynyt ko. päiväksi vain hajanaiseksi untuva- ja harsopilvilauttailuksi ja auringon lämmittäessä syntyivät lähes kaikilla Etelä-Suomen sääasemilla koko tunnetussa mittaushistoriassa marraskuun uudet lämpöennätykset! Lokakuussa oli erikoisen pitkä sateeton kausi, mutta marraskuuksi ehti sen verran sataa, että pelloille olivat palanneet ajankohdan normaalit notkopaikkojen vesilammikot kuvan tapaan.
Sulavaa kuuraa varjokohdissa lievästi hallaisen aamun jälkeen kuvattuna torstaina 5.11.2015 Espoon Leppäsillassa - Edellispäivän iltana ennätysleuto Föhnvirtaus oli päättynyt ja yön yli aamuun saakka jatkunut vähäpilvinen sää heikoissa tuulissa mahdollisti viikon ainoat heikot yöpakkaset-hallat pieneksi hetkeksi aamulla; se riitti kuuran muodostumiseen, mutta iltapäivään mennessä taas lähes +10 asteen lämpötilat sulattivat ne pois varjopaikoiltakin. Sittemmin viikko 45 jatkui taas pilvisen leutona ja yötä-päivää lähes koko ajan yli +5 asteen lukemissa ja tällä viikolla 46 on lähes sama meno jatkunut vielä > Kasvukausi on ollut siis tavallaan käynnissä erikoisesti edelleen.
Puiden ja pensaiden ruskan viimeisiä vaiheita Espoossa ja Hämeenlinnassa viikoilla 45 ja 46/2015 >>
Melkein kokonaan varistunut tammi (Quercus robur) kuvattuna torstaina 5.11.2015 Espoon Leppävaarassa / Kilon kartanon liepeillä - Viikon 41 yöpakkasjakson jälkeen metsätammilla ruska pääsi kehittymään lähes täysin ilman lehtien pakkasvaurioita ja tänne marraskuulle sittemmin jatkunut normaalia selvästi leudompi sää on mahdollistanut lehtiensä hyvän nestevirtauksen ja häiriintymättömän ruskan loppukehityksen niin, että tiettyihin nuoriin tammiin on jäämässä normaalia paljon vähemmän ns. talvilehtisyyttä - Viime talvena juuri tuossa tammessa oli paljon lehtiä kiinni.
Vielä lehtevä pihasyreeni (Syringa vulgaris) kuvattuna torstaina 5.11.2015 Espoon Karakalliossa - Myöhäisimmin ruskaantuvat puu- ja pensaslajit ovat myös saaneet viikon 41 yöpakkasjakson jälkeen normaalia leudommissa oloissa oikein hyvät mahdollisuudet sekä pitkittää lehtevyyttään normaalia pidempään ilman isoja pakkashäiriöitä että tuottaa vielä marraskuussakin varsinaisia ruskasävyjä, kuten tässä tuolla pensaalla ainakin haaleaa keltaista jonkin verran.
Ruskan huipentumaa kyynelkoivuissa (Betula pendula "Youngii") kuvattuna maanantaina 9.11.2015 Hämeenlinnassa Paasikiventien sillalla - Tämä rauduskoivun pensasmainen ja erittäin voimakkaasti riippaoksainen lajike on tunnettu oikeastaan sinä kaikkein myöhäisimmin lehdessä pysyvänä puuvartisena kasvina; normaalisti varsinkin näin sisämaassa se ei edes ehdi tuottaa kunnolla ruskaa, vaan sen lehdet paleltuvat viimeistään marraskuussa vähintään osaksi vihreinä ja saattavat sitten jäädä kiinni kuivuneina joulukuulle saakka. Nyt parin viime viikon erittäin leudot olosuhteet ovat mahdollistaneet sille normaalia pikantimpaa ja kunnollisempaa ruskaa.
Viimeistä ruskaa ja talventörrötysestetiikkaa koristeistutuksessa kuvattuna tiistaina 10.11.2015 Espoon Leppävaaran keskustassa - Oikealla olevissa nuorissa lumimarjoissa (Symphoricarpos rivularis) ruska voi myös pitkittyä selvästi marraskuulle, mutta riittävän useat / voimakkaat yöpakkaset mustuttavat niiden lehdet usein ennen kunnon ruskan kehittymistä; nyt ne sekä selvisivät tällä paikalla viikon 41 yöpakkasista että ovat saaneet äärileudoissa oloissa ruskakehittymiselle loppumahdollisuuden, vaikka aika haalean keltaisen.
Vasemmalta keskelle nähdään puolestaan törröttämään jätettyjä jaloangervojen (Astilbe arendsii -ryhmä) kukintovarsia, mikä on aina erinomainen kaunistus myös kasvukauden jälkeen niin kauan kunnes liian paksu ja märkä lumi voi ne taittaa. Kahta kuvaa alempana Hämeenlinnassa siinä olevassa perennaistutuksessa tätä loppuvuosi- / talviestetiikkaa ei ole otettu huomioon.
Tämä Leppävaaran koristeistutus on itse asiassa aivan uunituore ja liittyy tällä paikalla viime vuosina rakennettuun massiiviseen toimistokortteliin Kehä I:n vieressä. Tämä toimistokompleksi on kuvasta nähden oikealla ulkopuolella ja suunnilleen tämän koristeistutuksen kohdalla oli ennen vanhaan Muhevaisen puutarhamyymälä.
Ruohovartisen kasvillisuuden ruska- ja kasvuvaiheita Hämeelinnassa viikolla 45/2015 >>
Ruskainen ruovikkonäkymä Hämeen linnalle kuvattuna lauantaina 7.11.2015 Hämeenlinnassa Varikonniemellä - Luonnonvaraisten heinälajien joukossa tämä erittäin leuto jakso viime viikkoina on mahdollistanut varsinaisten ruskavärien viipymistä eli keltaisia / kultaisia sävyjä on ruskeassa enemmän kuin normaalisti; normaalimmassa tilanteessa pakkaset olisivat jo tähän mennessä tehneet näistä ruovikoista jo harmaamman ja himmeämmän ruskeita. Tässä lajina on pääasiassa isosorsimo (Glyceria maxima).
Viimeistä ruskaa ja vihreää nurmikkoa kuvattuna lauantaina 7.11.2015 Hämeenlinnassa Ystävyydenpuistossa - Vasemmassa reunassa nähdään seppelvarvuissa (Stephanandra incisa) tyypillinen erittäin leudon syyssään pitkittymisen mahdollistama tilanne; siinä osa näistä pensaskasvustoista pitkittää lehtevyyttään paljon ja tuottaa ruskaa vasta marraskuussa. Koska viikon 45 ennätysleutous oli myös kasvukautta edelleen ylläpitänyttä lämpöä, niin vielä vihreinä säilyneissä nurmikoissa tapahtui kasvua viikon mittaan ainakin pari-kolme senttiä; tuokin nurmikko näyttää siksi normaalia mattamaisemmalta.
Ruskaantuvaa tarhasinivalvattia (Cicerbita macrophylla ssp. uralensis) kuvattuna lauantaina 7.11.2015 Hämeenlinnassa Varikonniemellä - Poikkeava leutous parin viime viikon aikana on mahdollistanut myös tällä ruohovartisella lajilla normaalista poiketen enemmänkin varsinaista ruskaa kuin vain sen keskeytymistä lehtipaleltumiin. Tällä väylän reunalla päättyneenä kesänä iti ja versoi niiton jälkeen erittäin runsas matto ko. lajia tuollaiseksi peitteeksi, jonka takia siksikin pitkittynyt vihreä kasvu tarjoutui sen myötä tällaiseksi keltaiseksi marraskuun näytökseksi.
Sumuista Isänpäivän 8.11.2015 tunnelmaa Hämeenlinnan Ahveniston hautausmaalla >>
Viimeisen ruskan, kanervien ja kynttilöiden iloittelua sumussa kuvattuna sunnuntaina 8.11.2015 Hämeenlinnassa Ahveniston hautausmaalla - Tässä ruskaväriläikkänä on hapankirsikka (Prunus cerasus). Se on juuri tällainen viimeisenä ruskaa tekevä puu, jonka varsinaiset ruskavärit hyötyvät leudosta loka- ja marraskuun säästä jopa näin kirkkaiksi syysväreiksi. Lisäksi tänä vuonna tällaisen ylispuuston suojassa ko. puun lehdet selvisivät viikon 41 yöpakkasista paleltumatta tähän varsinaiseen ruskavaiheeseen.
Sumun korostamaa perspektiiviä kuvattuna sunnuntaina 8.11.2015 Hämeenlinnassa Ahveniston hautausmaalla - Sumutilanteessa havupuiden läsnäolo on erityisen voimakasta syvyysperspektiiviä luovaa aineista, kun lähellä katsojaa olevat oksistonsa ovat neulasineen hyvin tummia ja taaimmaiset puut joka tapauksessa hyvin samean vaaleita; tässä on kiittäminen vasemmalla olevaa kanadantuijaa (Thuja occidentalis) ja oikealla olevaa metsäkuusta (Picea abies).
Sumuista tunnelmaa siperianpihtakujanteella kuvattuna sunnuntaina 8.11.2015 Hämeenlinnassa Ahveniston hautausmaalla - Tällä paikalla tämä siperianpihdoista (Abies sibirica) koostuva kujanne on toki aina näyttävä, mutta tässä sumussa se oli erityisen harras ja juhlava pylväikkö kirkon pääovelle.
Tihkusadepisaroiden hopeoittamaa kanadantuijaa (Thuja occidentalis) kuvattuna sunnuntaina 8.11.2015 Hämeenlinnassa Ahveniston hautausmaalla - Ko. päivän aikana satoi kuvan ottotilanteeseen mennessä lähes koko ajan tihkua ja samalla oli lähes tyyntä; tämä mahdollisti suomumaisten havujen päälle tihkupisarahunnun vahvasti ja varistumatta, joka näkyy tältä etäisyydeltä lasisen harmaana peitteenä tuossa keskivasemman puun lehvästössä.
Sumun ja tihkusadepisaroiden tummentamia metsämäntyjen (Pinus sylvestris) runkolatvoja kuvattuna sunnuntaina 8.11.2015 Hämeenlinnassa Ahveniston hautausmaan reunalta rotkoiseen metsään - Tihkusade pystyy helposti kastelemaan hyvin ilmassa leijuvana ja siten "tunkeutuvana" sateena kaikki puiden rungot myös oksistojen alapuolella; tässä runkomärkyys on saanut mäntyjen oranssinruskeat runkojen latvaosat näyttämään kuivaa tilannetta paljon tummemmilta ja siten kontrastoimaan hienosti vaaleampien jäkäläkasvustojen kanssa.
Marraskuisia yksityiskohtia Hämeenlinnan luonnossa Isänpäivänä 8.11.2015 >>
Jäkälien invaasio ja sieniä kuvattuna sunnuntaina 8.11.2015 Hämeenlinnassa Ahveniston hautausmaalla - Nuo kuvassa olevat jäkälät ovat toki kasvaneet jo hyvin monta vuotta luoden hauskan yhtenäisen rakenne-estetiikan; tämä erittäin leuto ja kostea sää on ollut niille kuitenkin erityistä "juhlaa" ja sama koskee sammalia, kuten tuon aidan sisällä olevalla pinnalla. Näistä viimeisten 10 päivän huippuleudoista olosuhteista kertoo kuvassa kuitenkin pikanteimmin nuo tuoreet sienet (en tunnista tähän hätään lajia), koska normaalisti tähän aikaan ei enää sienien itiöemiä pitäisi edes kasvaa saati olla!
Rantakaislikon ruskatilannetta kuvattuna lauantaina 8.11.2015 Hämeenlinnassa Vanajaveden rannalla Paasikiventien eteläpuolella - Tämä "pariskunta" oli esillä myös melkein kuukausi sitten tekemässäni niittyaiheisessa kirjoituksessani, jossa näistä heinistä oli kuva ylimpänä. Siihen verrattuna tässä havaitaan ruskan edenneen etenkin tuossa oikealla olevassa jokapaikansarassa (Carex nigra) jo hyvin tummaan kuihtuneeseen vaiheeseen, mutta vasemmalla isosorsimolla (Glyceria maxima) em. tapaan varsinaisia keltaisehkoja ruskasävyjä vielä viipyili.
Äärimarraskuista tunnelmaa Espoossa viikon 46/2015 alussa >>
Iltapäivän hämärää ja märkyyttä auringon laskun aikaan kuvattuna maanantaina 9.11.2015 Espoon Leppäsillassa - Tämä pilvisen tilanteen hämäryys oli jopa "fanaattista" marraskuisuutta näin hassutellen sanottuna; oikeastaan paradoksaalisesti normaalia leudompi sää pilvisenä korostaa marraskuuta luonteisekseen erityisesti.
Tuo hyvin vetinen polku kertoo puolestaan taas siitä, kuinka äärimmäisen sateettoman ja ennätysaurinkoisen lokakuun jälkeen on saatu tällaisille savisille ja alaville pelloille / niityille myös perimarraskuinen märkyys. Toki ei lokakuussakaan mitenkään aidosti kuivaa ollut, kun tuo "kuiva" sää jo hyvin heikoissa haihtumisolosuhteissa merkitsi silloin lähinnä vain normaalia vähemmän lätäköitä ja virtaavaa vettä.
Näistä huippuleudoista viime aikojen olosuhteista puolestaan kielii noinkin hämärässä erottuva vihreä kasvu tuon polun reunoilla, jossa jotkut heinät ja muut "rikkaruohot" ovat vielä kuin "syyskevään" harhauttamia. Nuo tummimmat isot ruohovartiskasvustot ovat puolestaan jo kokonaan kuihtuneita mesiangervoja (Filipendula ulmaria).
Lopuksi sääennustetta lyhyesti jatkolle >>
Arvioin tuossa viime viikon maksimilämpötilaseurannan lopussa, että ensi sunnuntain paikkeilta alkaen laajemminkin Etelä-Suomessa saattaisi alkaa mahdollistumaan ensimmäiset lumisateet ja joka tapauksessa jo ainakin talvisehkot säät - Nyt vaikuttaa siltä, että viimeaikoina idästä / koillisesta itärajalle ja Lappiin ulottunut lievästi talvinen ja lumisateinen säätyyppi pääsisi vain hyvin täpärästi / osittaisesti lännemmäksi-etelämmäksi, kun Pohjois-Atlantilta Suomeen suuntautuvat matalapaineet onnistuisivat pitämään kylmän etenemistä vielä sen verran sijoillaan. Kuitenkin yhdessä ennustemallissa näyttää siltä, että ensi la-su aikana yksi matalapaineen osakeskus voisi ottaa reitin Suomenlahtea pitkin itään, joka mahdollistaisi itään kääntyvien tuulien myötä ainakin sisämaahan jopa selvää ensilunta!...
Sen jälkeen lännen aktiivisen matalapainetoiminnan jatkuessa voisi leudompaa säätä nopeaan tahtiin tulla kylmän tilalle ainakin vähäksi aikaa, joten jos jotain lunta viikonloppuna saadaan maahan eteläisimmässäkin Suomessa, niin ainakin kaakonkulma-Pohjanmaa -linjan lounaispuolella se voi vielä sulaa kokonaankin hyvin nopeasti pois ennen seuraavaa lumiannosta... Matalapaineiden reitit ja sateiden olomuodot sen mukaisesti ovat kuitenkin jo tulevasta viikonlopusta alkaen hyvin epäselviä tästä hetkestä tarkasteltuna; päivityskirjoitus talvimaistiaisesta lienee syytä tehdä myöhemmin.
Mainittakoon koko Suomen lumitilanteesta vielä seuraavaa > Viime viikolla 45/2015 ennätysleutoudesta riitti sen verran leutoa myös Lappiin, että sen takia muutaman päivän ajan huippuerikoisesti tälle ajankohdalle koko Suomi pohjoisinta Lappia myöten oli kokonaan lumeton! - No, Saana-tunturin huipulla näkyi kelikameroista katsottuna vähän jotain valkoista, mutta kuitenkin. Parin viime päivän aikana on siis kuitenkin tullut Lapin ja Kainuun alueelle lunta; osassa Itä-Lappia jo yli 20 cm. Tänään keskiviikkona lumipeitealue leviää etelämmäksi Pohjois-Karjalaan ja siitä Oulun seudulle. Lapissa lumipeite voi vahvistua viikon loppuun mennessä ja viimeistään ensi viikon alussa yhä lisää...
No comments:
Post a Comment