----- Takatalvinen lumiraekuuro Espoon Leppäsillassa tiistaina 9.5.2017 klo. 18:42 - Reippaan lumiraekuuron takaa erottui jotenkuten ajankohdan paljon myöhässä ollut kasvukauden kehitysaste; edustan koivu oli vielä täysin lehdetön, mutta sen takana tuomipensaikossa oli jo sentään hieman vihreää. Uutta niittykasvillisuutta ei ollut myöskään vielä kunnolla esillä.
----- Takatalvinen lumiraekuuro Espoon Leppäsillassa tiistaina 9.5.2017 klo. 18:41 - Edelliseen vuoteen verrattuna ja tähän takatalveen nähden erikoisesti Etelä-Suomen viljapelloilla on tehty aivan normaaliaikaisia kylvöjä toukokuun alkupuolella, kuten tässä noista lumirakeiden korostamista kylvöäestysjäljistä voidaan nähdä >> Tämä johtuu siitä, kun viime syksyn vähäsateisuus, viime talven vähälumisuudesta johtuneet vähäiset sulamisvedet sekä tämän kevään melko vähäiset sademäärät ovat asettaneet pellot roudan sulamisen jälkeen nopean kuivumisen tilaan, ja kylvökset tehdään näillä alueilla aina maan kuivumisasteen perusteella eikä niinkään lämpötilojen; taktiikkana tässä on ollut myös se, että siemenet ovat heti itämisvalmiita pelloissa lämmön palatessa - Viime vuonna kylvöjä esim. tälle pellolle tehtiin myöhemmin toukokuun lopulla ja kasvukauden oltua jo lähes täysikesäisessä lehdessä ja edeltäneestä ennätyslämmöstäkin huolimatta, koska silloin huhtikuun lopussa oli ollut liikamärkyyttä aiheuttaneita hyvin runsaita vesisateita.
Analyysiä Etelä-Suomeakin kohdanneesta poikkeuksellisesta kylmyydestä viikolla 19/2017 (8. - 14.5.2017) >>
Tämä viikko 19/2017 on siis ollut säältään koko Fennoskandiassa poikkeuksellisen kylmä ja erikoisen takatalvinen ajankohtaan nähden >> Niinpä otan tämän säätapahtuman tässä erikseen ruodintaan noiden kahden valokuvan kera. Valtamediassakin tilanne on ollut isona puheenaiheena - Nyt todellakin on poikkeuksellinen sää: Uudellamaalla kylmimmät keskilämpötilat 60 vuoteen.
- Toinen syy tähän esilleottoon on myös se, kun tasan vuosi sitten toukokuun 2016 kahden ensimmäisen viikon aikana sää oli Suomessa kontrastina täysin päinvastaisesti toisessa ääripäässä, eli silloin oli poikkeuksellisen lämmintä. Kontrastin vertailu onkin nyt mielenkiintoista ja tuosta tasan vuoden takaisesta lämpöaallosta vastaava sääseurantani on taltioituna tuossa >> Kesän 2016 kuumin päivä - Osa 1 (Poikkeuksellinen toukokuun 1. ja 2. viikon lämpöaalto).
Tässä esilleotossa listaan aluksi muistakin sääseurannoistani tutuille Etelä- ja osin Keski-Suomen paikkakunnille tämän viikon ma-pe välisten vuorokausien maksimilämpötilat, joidenka poikkeava alhaisuus hyvin kuvaa tätä kylmyysaaltoa. Yöpakkasiakin esiintyi tuona jaksona joka yö, mutta niiden ankaruus ei ollut suhteessa niin poikkeavaa kuin päivien kylmyys > Tosin juurikin em. uutisjutun mukaan etenkin Uudellamaalla myös vuorokausien keskilämpötilat laskivat ennätysmäisiin kylmyyksiin.
Listaan tällä kertaa nuo kaikki vuorokaudet yhteen könttiin, ja sen perään luonnehdin hieman tarkemmin vallinneita sääolosuhteita mm. suursäätilallisen analyysin kautta. Sen perään liitän tätä säätapahtumaa myös laajempiin ilmastollisiin kokonaisuuksiin, jossa tulee osoitettua mm. Auringon roolia ja taas myös kyseenalaistettua ilmastonmuutosalarmismia.
Alle listattujen lämpötilojen lähteenä on ollut Ilmatieteen laitoksen paikallissääsivusto, mutta pysyvämmän lähdetiedon tarjoaa Ilmatieteen laitoksen sääasemien arkisto. Siellä on kaikkien Suomen virallisten sääasemien sääarkistot niiden kunkin koko historian ajoilta.
Mainittakoon vielä, että valitettavasti alla olevassa listauksessa olen poistanut kaikki Tampereen Siilinkarin tiedot (ja korvannut ko. kohdissa tiedot tästä ilmoituksella suluissa), kun Ilmatieteen laitoksen tilastoissa on sen paikan kohdalla juuri kyseisen jakson aikana isoja tietokatkoksia. Lämpötila-arvot on pyöristetty lähimpään kokonaislukuun; ja tasan puolivälistä kokonaislukuja aina ylöspäin.
Poikkeuksellisen kylmän sääjakson maksimilämpötilat lähinnä Etelä-Suomessa 8. - 12.5.2017 >>
Maanantain 8.5.2017 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +5 astetta, Turku +7 astetta, Salo +7 astetta, Pori +5 astetta, Hämeenlinna +6 astetta, Tampere; Härmälä 5+ astetta, Tampere; Siilinkari (Hylätty Ilmatieteenlaitoksen puuttuvien tietojen takia), Helsinki (Kaisaniemi) +7 astetta, Vantaa +8 astetta, Hyvinkää +7 astetta, Lahti +7 astetta, Kouvola +7 astetta, Porvoo +9 astetta, Lappeenranta; Lepola +5 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +6 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +8 astetta, Mikkeli +6 astetta, Jyväskylä +6 astetta, Savonlinna +4 astetta, Joensuu +4 astetta ja Ilomantsi +3 astetta.
Tiistain 9.5.2017 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +5 astetta, Turku +5 astetta, Salo +5 astetta, Pori +5 astetta, Hämeenlinna +5 astetta, Tampere; Härmälä +5 astetta, Tampere; Siilinkari (Hylätty Ilmatieteenlaitoksen puuttuvien tietojen takia), Helsinki (Kaisaniemi) +5 astetta, Vantaa +6 astetta, Hyvinkää +5 astetta, Lahti +6 astetta, Kouvola +7 astetta, Porvoo +5 astetta, Lappeenranta; Lepola +5 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +5 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +5 astetta, Mikkeli +6 astetta, Jyväskylä +6 astetta, Savonlinna +6 astetta, Joensuu +5 astetta ja Ilomantsi +3 astetta.
Keskiviikon 10.5.2017 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +5 astetta, Turku +7 astetta, Salo +6 astetta, Pori +5 astetta, Hämeenlinna +6 astetta, Tampere; Härmälä +6 astetta, Tampere; Siilinkari (Hylätty Ilmatieteenlaitoksen puuttuvien tietojen takia), Helsinki (Kaisaniemi) +6 astetta, Vantaa +6 astetta, Hyvinkää +6 astetta, Lahti +6 astetta, Kouvola +5 astetta, Porvoo +5 astetta, Lappeenranta; Lepola +4 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +5 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +4 astetta, Mikkeli +3 astetta, Jyväskylä +3 astetta, Savonlinna +2 astetta, Joensuu +4 astetta ja Ilomantsi +3 astetta.
Torstain 11.5.2017 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +6 astetta, Turku +8 astetta, Salo +9 astetta, Pori +6 astetta, Hämeenlinna +7 astetta, Tampere; Härmälä +6 astetta, Tampere; Siilinkari (Hylätty Ilmatieteenlaitoksen puuttuvien tietojen takia), Helsinki (Kaisaniemi) +6 astetta, Vantaa +8 astetta, Hyvinkää +7 astetta, Lahti +6 astetta, Kouvola +7 astetta, Porvoo +6 astetta, Lappeenranta; Lepola +3 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +4 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +6 astetta, Mikkeli +6 astetta, Jyväskylä +6 astetta, Savonlinna +4 astetta, Joensuu +4 astetta ja Ilomantsi +3 astetta.
Perjantain 12.5.2017 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +8 astetta, Turku +11 astetta, Salo +11 astetta, Pori +9 astetta, Hämeenlinna +9 astetta, Tampere; Härmälä +9 astetta, Tampere; Siilinkari (Hylätty Ilmatieteenlaitoksen puuttuvien tietojen takia), Helsinki (Kaisaniemi) +10 astetta, Vantaa +10 astetta, Hyvinkää +10 astetta, Lahti +8 astetta, Kouvola +8 astetta, Porvoo +10 astetta, Lappeenranta; Lepola +6 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +6 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +7 astetta, Mikkeli +7 astetta, Jyväskylä +7 astetta, Savonlinna +6 astetta, Joensuu +6 astetta ja Ilomantsi +5 astetta.
Suursäätilallinen analyysi ko. kylmyysaallosta >> Kylmyys alkoi muodostua Fennoskandiaan jo edeltäneen viikonlopun aikana, kun Suomen länsipuolella ollut vahva korkeapaine alkoi muotoutua enemmän Grönlannin ja Islannin ylle ja samalla voimakas matalapaine asettui Jäämereltä Suomen itä-koillispuolelle; tämä mahdollisti voimakkaan ja laajan pohjoisvirtauksen näiden elementtien väliltä aina Pohjoisnavalta saakka yli koko Fennoskandian ja suureen osaan muutakin manner-Eurooppaa.
Tämän virtauksen pysyvyys oli suursäätilallisesti varsin yllättävää, sillä tuo em. aseltelma jatkui tällä päättyvällä viikolla 19 koko ajan aina to-pe paikkeille saakka - Eli tilannetta ohjasi hyvin jumittuneesti tuo Grönlannin-Islannin laaja korkeapaine monen päivän ajan; siinä yhteydessä matalapaineiden reitti pysyi Mustaltamereltä Uralille, jossa jokainen niistä imaisi länsireunallaan vuorollaan napa-alueelta tuota kylmyyttä etelään ko. pohjoisvirtauksessa.
Vasta eilen perjantaina alkoi tilanne muuttumaan selvemmin, kun tuo Grönlannin-Islannin korkeapaine on heikentynyt ja samalla heikkoa korkeapaineen selännettä on muodostunut aluksi Skandinaviaan. Tänään se selänne on siirtynyt jo Suomen ylle lämmittäen säätä selvemmin, kun tuo pohjoisvirtaus on samalla lakannut.
Päivittäisistä sääolosuhteista ja pienilmastollisista seikoista mm. seuraavaa >> Etenkin ma-ke aikana tuo kylmä pohjoisvirtaus sisälsi sen verran kosteutta ja epävakaisuutta, että jokaisena niinä päivänä keski- ja iltapäiviksi sekä alkuilloiksi syntyi yleisesti kuurosateita - tämä ilmiö kertoi kylmyydestä huolimatta siitä, että auringonsäteilyn teho oli jo oikeastaan kesäistä aiheuttaen mahdollisuuden ns. konvektiosateiden muodostumiselle päiväaikoina, joka on tyypillinen kesäilmiö.
Tässä tilanteessa kuurosateiden olomuodot olivat vain hyvin erikoisia eli kylmyyden takia lähes yksinomaan vain räntää, lunta ja lumirakeita eteläisintä Suomea myöten - Itse asiassa usein satoi sekä lunta että lumirakeita yhtäaikaa välillä rankastikin, joka myös osoitti tuon auringonsäteilyn edesauttamaa konvektiosadetyyppiä kesäiseen suuntaan; korkeissa konvektiopilvissä muodostuu tyypillisen helposti myös rakeita, ja näin kylmässä ilmassa niiden muodostuminen esiintyi lumen kanssa samalla kertaa.
Ma-ke aikoina nämä kuurosateet osaltaan pitivät päivälämpötiloja koko tarkastelualueella hyvin matalina; kylmimmät alueet olivat tyypillisesti runsaimpia ja laajimpia kuuroja saaneet alueet - Joka tapauksessa pohjoistuulten ajettua pilviä nopeaan tahtiin yli alueiden lähes kesäisen auringonsäteilyn ja voimakkaiden kuurojen välinen vaihtelu pilvitilanteiden mukaan ko. vuorokausina aiheutti sen, että sakeimpien kuurojen aikana lämpötilat hetkellisesti laskivat noista em. maksimiarvoista mihin aikaan keski- ja iltapäivistä tahansa jopa lähelle nollaa.
Niinpä runsaimmat kuurot tuottivat helposti jopa 1 - 3 cm paksuisia lumipeitteitä hetkessä esiintymisalueillaan kunakin noina päivinä; joissakin paikoissa jopa jokaisena kolmena vuorokautena syntyi hetkellisiä lumipeitteitä, mutta joissakin toisissa paikoissa tosin vain yhtenä tai kahtena päivänä. Lisäksi myöhään alkuillalla esiintyneet kuurot tuottivat paikoin sellaisia lumipeitteitä, jotka kylmenevän illan ja seuranneen yöpakkasen turvin säilyivät ainakin osaksi seuraavan aamun puolelle. Keskemmällä päivää esiintyneet lumipeitteet sen sijaan sulivat alle tunnissa kuurojen väleillä.
Sitten torstaina kuuroista alkoi jo häviämään runsautta ja esiintymistiheyttä varsinkin lännestä alkaen, kun pohjoisvirtaus alkoi selvemmin heikentymään. Se tarkoitti samalla etenkin länsiosissa jo hieman korkeampia päivälämpötiloja, mutta edelleen kaikkialla alle +10 asteen lukemissa. Sitten eilen perjantaina poutaantuminen ja lämpeneminen jatkui lännestä alkaen, jolloin lounaiskolkassa mitattiin ensimmäisiä +10 asteen ylityksiä; samalla suuressa osassa aluetta keski- ja iltapäivän pilvisyys oli enää lähinnä ohutlevyistä kumpu- ja kumpukerrospilveä lumi- ja raekuurojen keskityttyä enää lähinnä vain Päijänteen tasan itäpuolelle.
Tänään lauantaina lämpeneminen on jatkunut vaihtelevassa pilvisyydessä ja keskiosiin keskittyneiden kuurojen kera sen verran, että +10 astetta on ylitetty päivälämpötiloissa entistä laajemmin ja reilummin > Huomenna sunnuntaina eteläisimmässä Suomessa odotellaan jo n. +15 asteen verran lämpöä.
Paikallissääerot eivät olleet kylmyysjaksossa mainittavia, koska joka päivä oli sen verran tuulista; sillä oli siis varsinkin päivälämpötiloja tasoittava ominaisuus - Yllä olevassa listauksessa oikeastaan vain noiden Lappeenrannan eri paikkojen välillä oli havaittavissa pientä paikallissääeroa, kun Konnunsuo suosi äärevämpiä lämpötiloja mantereisempana paikkana verrattuna Lepolan Saimaan äären luonteeseen.
Yöpakkasissa paikallissääeroja oli enemmän, jolloin selkeimmillä ja heikkotuulisimmilla hetkillä tuon seuranta-alueen puitteissa oli paikoin jopa -5 ja -9 asteen välisiä minimilämpötiloja; yleisemmin oli kuitenkin -1 ja -5 asteen veroisia minimilämpötiloja.
Seuraavaksi tämän tilanteen liittämistä kokonaiskuvallisemmin ilmastoon >>
-- 10:25 AM | *Northern Hemisphere having a tough time shaking off winter* >> Meteorologinen ilmasto- ja suursäätila-analyysi viime aikojen poikkeavasta ja ankarasta kylmyydestä - Se on kattanut siis laajoja alueita pohjoisella pallonpuoliskolla, ja pääsyy Euroopan suhteen varsinkin on siis ollut Grönlannin paikkeille muodostuneessa tosi vahvassa blokkikorkeapaineessa.
-- MINI ICE AGE FEARS: No solar activity for TWO WEEKS sparks concern >> Ilmeinen kosmologinen syy viime aikaiseen hyvin poikkeavaan takatalveen, missä planetaarinen sääjärjestelmä suihkuvirtauksineen ja ilmanpainejakautumineen on ilmeisesti alkanut toimimaan Auringon uuden hiljaisen vaiheen takia mm. Grönlannin laajaa blokkikorkeapainetta edesauttaen ja merivirtoihinkin vaikuttaen....
Grönlannin laaja blokkikorkeapaine on itse asiassa yksi tyypillinen sääjärjestelmän tilanne, joka on toistunut historiassa monia kertoja, mutta siis ilmeisesti auringonpilkkuminimeissä herkimmin....
Suomeen Grönlannin laaja blokkikorkeapaine tietenkin tuo usein hyvin kylmää säätä, koska ilmavirrathan pohjoisella pallonpuoliskolla kiertävät korkeapaineen keskusta myötäpäivään, jolloin Fennoskandia ko. korkeapaineen itä-kaakkoispuolella joutuu usein ottamaan vastaan pohjois-koillistuulia.
---> Tämä palsta on em. informaation syventämisessä mielenkiintoinen varsinkin kommentteja paljon laittavan nimimerkki "peikko763" ansiosta! - Hänellä on hyvin paljon tietoa ilmaston osista liittyen mm. oleellisesti Auringon vaikutukseen merivirtoihin ja sääjärjestelmiin > Sääfoorumi | Sitä sun tätä keskustelua säästä – www.saaforum.tk.
Ilmastonmuutosalarmismiin liittyen hyvin lyhyesti >>
--- Finland Is Worried That It Is As Warm As 1939!
--- Ivanka Pressures Trump to Push Global Warming as Earth Enters New Ice Age » Alex Jones' Infowars: There's a war on for your mind!
Noiden tarkoituksena on siis havainnollistaa sitä, kuinka verrattuna em. materiaaliin ilmastonmuutosalarmismi ei ota kunnolla huomioon Auringon hyvinkin suurta vaikutusta Maapallon ilmastoon, ja sen monia eri mekanismeja ja syklejä alkaen merivirtoihinkin vaikuttamistaan muutoksista jne. > Tämä on aihepiiri, jota on tutkittava paljon lisää, ja mikä joka tapauksessa minustakin on alkanut vaikuttaa paljon oleellisemmalta kokonaisuudelta ilmastomme luonnetta arvioitaessa kuin hiilidioksidikeskeinen pakkomielle ilmastonmuutosalarmismina; ja näin siis olen ollut mieltä jo paljon ennen tätä kylmäaaltoakin.
Sitten tämän kylmäaallon aiheuttamista luonnonilmiöistä, eli lähinnä Etelä-Suomen kasvukauden viivästymisestä huomioita >>
Jo huhtikuun loppupuolella ilmennyt parin viikon hyvin kylmä jakso aiheutti alueen kasvukauden alkamisen tyrehtymistä ja vasta Vapun jälkeen toukokuun ensimmäisellä viikolla sään jonkin verran lämmettyä Etelä-Suomen kasvukausi pääsi selvemmin alkamaan - mutta edelleen myöhässä.
Tuon viime viikon lämpö keskittyi kasvien kasvun suhteen oikeastaan vain ke-pe välille, ja sittemmin aina eiliseen saakka kasvukausi on ollut tuon tämän viikon kylmyyden takia oikeastaan koko ajan lähes kokonaan keskeytyksissä.
Tämä on aiheuttanut sen, että tällä hetkellä kasvun sentään jo hieman elpyessä takaisin etenemään on kasvukauden kehitysvaihe Etelä-Suomessa myöhässä normaalista jo ainakin parisen viikkoa > Kasvutapahtumina se tarkoittaa mm. seuraavaa: vasta kaikkein varhaisimmissa koivuissa (Betula sp.) on hieman hiirenkorvapuhkeamista, mutta lähes kaikki muut koivut ovat edelleen käytännössä alastomia. Samalla metsävaahteroissa (Acer platanoides) on myös vasta varhaisimmissa puissa hieman keltaisten kukkien esillepursuamista.
Tämä tarkoittaa sitä, että niin puistoissa ja puutarhoissa kuin maaseudun luonnossa kunnon vihreyttä ei oikeastaan ole tullut edelleenkään lukuun ottamatta yksittäisiä varhaisimpia vihertyjiä, kuten luonnossa tuomia (Prunus padus) ja viljeltynä mm. kuusamia (Lonicera sp.), tuhkapensaita (Cotoneaster sp.) ja herukan suvun (Ribes sp.) lajeja; nämä varhaiset lajit ovat sentään jo selvästi vihreällä hiirenkorvalla.
Kasvukauden myöhäisyys tarkoittaa tällä hetkellä myös sitä, että merkittäviä loppukevään kukkijoita ei ole aloittanut vielä kukintaansa, kuten kaikki hedelmäpuut ja koristepuista rusokirsikka (Prunus sargentii) - Tämä viimeksi mainittu tarkoittaa sitäkin, että Helsingin Roihuvuoren Hanami-juhla on saamassa kukintansa vasta viikon kuluttua > Tällä kertaa onneksi tapahtuman järjestäjät ovat huomioineet sen hyvin: "HUOMIO, JUHLA SIIRTYY VIIKOLLA! Vuoden 2017 juhla on Roihuvuoren kirsikkapuistossa su 21.5. klo 12-18".
Viime vuonna monen edeltäneen vuoden tapaan tilanne oli siis lämpöaallon takia aivan päin vastoin Hanami-juhlassakin, eli rusokirsikan kukinta ehätti kehittyä jo melkein loppuun ennen Hanamia / siihen mennessä >> Tuossa on siihen liittynyt kirjoutukseni viime vuodelta: Helsingin Roihuvuoren Hanami-juhlan ajoitusongelmat koristekirsikoiden kukinta-ajan kanssa: Ilmastollisia, kasvitieteellisiä ja yhteiskunnallispoliittisia aspekteja aiheeseen.
Vielä seuraavaksi tulevasta säästä ja kasvukauden kirimismahdollisuuksista kohti normaalia etenemistahtia >>
Viimeisimpien ennustemallien mukaan sää on vihdoin muuttumassa normaalimpaan uomaan Euroopassa - Ensi viikolla 20/2017 (15. - 21.5.2017) tilanteeksi muodostuu suursäätilassa se, että alkuviikon pienen korkeapaineen jälkeen Atlantilta tulevat matalapaineet ottavat reittiä sen verran aikaisempaa pohjoisemmaksi, että etelästä-lounaasta mahdollistuu lämpimämpien ilmamassojen tuloa Suomeenkin. Samalla osa matalapaineista taitaa kuitenkin tulla myös Suomen päälle sateineen, mutta silti on odotettavissa lämpötilojen nousua ajankohdan vähintään normaalilukemiin; eli yölämpötilat nousevat useita asteita plussalle ja hallanvaarakin poistuu, ja päivälämpötilat voivat olla poutahetkinä +15 ja +20 asteen välillä.
Vielä jää kuitenkin epäselväksi se, että voisiko jo ensi viikolla jossain päin maatamme ylittyä vuoden ensimmäisen kerran +20 astetta - Tässä em. suursäätilassa kuitenkin näyttää mahdollistuvan manner-Eurooppaan ensi viikon aikana kesän ensimmäinen kunnon helleaalto, ja sen kuumuus näyttää keskittyvän sen viikon loppuun mennessä Itä-Eurooppaan (Puola-Ukraina); näillä näkymin sen tulomahdollisuudet ensi viikolla edes maistiaisena Suomeen näyttävät melko heikoilta...
Joka tapauksessa ensi viikolla Etelä-Suomen kasvukausi saa lämmöstä vihdoin selvästi parempaa vauhtia, jolloin mm. koivut alkavat vihertymään kunnolla ja metsävaahteran sekä rusokirsikan kukinnat pääsevät vähitellen valloilleen. Samalla Lapissa alkaa vihdoin paksujen lumipeitteiden pääsulaminen ja kevättulvat. Tavanomaisesta myöhään kevät ja etelässä kesäntulo silti vielä jää edelleen viikon kuluttuakin...
Loppukevennyksenä >>
On tosiaan ollut naurettavan kylmää >> Pokka petti! Pekka Pouta repesi kesken suoran lähetyksen – sai juontajatkin sekoilemaan.
Erkki Harjama lupaa pyryä ja pakkasta >> Pekka Poudan tuo hervoton sääennuste sai minut muistelemaan sitä, kuinka omassa lapsuudessani ja nuoruudessani tv-meteorologit olivat nykyiseen aikaan verrattuna jopa tosikkomaisuuteen saakka asiallisia. Poimin tästä esimerkiksi tämän Erkki Harjaman tv-sääennusteen tammikuulta 1987.
Olin itse jo tuolloin tosi kiinnostunut meteorologiasta, ja tämä Erkki oli itse asiassa yksi suosikkimeteorologeistani tuolloin.
No comments:
Post a Comment