Vuosi 2017 on nyt päättymässä ja tämä kuluneen syksyn ruska-analyysini ehtii olla ainoa ns. vuosikooste, jonka pystyn tekemään tänne blogiini vielä ennen vuoden vaihtumista - erikoista ja tälle analyysille yllättäen ajankohtaista tosin on nyt se, että etelärannikon tuntumassa ja lounaassa jatkuu itse asiassa terminen syksy edelleen, koska koko loppuvuosi on ollut koko ajan niin leuto ja "alkutalven" pakkasten suhteen niin mieto, jolloin termisen talven määritelmä ei ole vieläkään täyttynyt sillä alueella.
Tämän kertainen Etelä-Suomen (tarkkailualueeni) ruska oli poikkeuksellinen ainakin kahdesta syystä johtuen, jotka olivat tasaisen viileä kesä ja ennätyssateinen lokakuu - Teen alla havainnollistuksia ruskan eri vaiheista poimimalla syksyn mittaan tekemistäni FB-julkaisuistani täydennetyt ja parannetut näytteet analyysin koosteeksi >>
--- Tilannetta 25.8.2017 >> Ko. päivänä Espoossa valokuvatessani ja luontoa tarkkaillessani kiinnitti huomioni aikaisempiin vuosiin nähden erikoinen poikkeus: nimittäin koivuissa ja pajukoissa ei ollut kehittynyt lähes ollenkaan ruostesienien aiheuttamaa kellastumista, tai sitä oli vain hyvin vähän - Hyvin monina aikaisempina vuosina viimeistään elokuun viimeisellä viikolla oli ollut paljon runsaammin tätä ruskaa edeltävää lehtien kellastumistyyppiä em. lajeissa.
Syinä moiselle oli tuossa vaiheessa todennäköisesti ainakin seuraavat seikat:
Kevät- ja kesäsäiden jatkuvista viileyksistä johtuen kasvukausi oli ollut koko kesän selvästi normaalista myöhässä, jolloin tavallaan tuossa vaiheessa kasvien lehdistöt olivat tavanomaista "nuorempia" ajankohtaan nähden. Ruostesienet ilmeisesti vioittavat siis paremmin ns. vanhempia lehtiä.
Toinen syy oli varmaankin se, kun kesäsää oli ollut kokonaisuudessaan erityisen tasainen, jolloin esim. paahtavien helteiden tai erityisen runsaiden liikamärkyyttä aiheuttavien sateiden stressaava vaikutus oli puuttunut, ja niin ollen puiden lehdet olivat olleet tauti- ja infektioresistenssejä normaalia paremmin sen myötä.
Näin ollen tuolloin elokuun lopussa lehtipuusto oli Etelä-Suomessa poikkeuksellisen vihreää edelleen, koska ruostesienikellastuminen puuttui maisemakuvasta lähes kokonaan, ja samaa jatkui syyskuun puolelle varsin selvästi, vaikka ruostesienikellastuminen alkoi hieman lisääntymään - Vasta varsinaisen ruskan alkaminen syyskuun alkupuolella alkoi tuoda selvemmin eri värejä vihreiden lehvästöjen sekaan.
--- Tilannetta 21.9.2017 >> Tuossa vaiheessa ensimmäisenä ruskaantuvat lajit olivat kasvukauden viiveestä huolimatta aloittaneet ruskansa varsin ajallaan, kuten monet metsävaahterat (Acer platanoides), punasaarnit (Fraxinus pennsylvanica), pensasangervot (Spiraea sp.), tuomet (Prunus padus) sekä osa haavoista (Populus tremula) ja koivuista (Betula sp.).
Sen sijaan myöhemmin ruskaantuvilla lajeilla oli edelleen nähtävissä se, että ruskaantumisviivettä oli tulossa; syyskuun lopulla oli tuossa vaiheessa lämmintä korkeapainetta, joka osaltaan alkoi hieman viivästyttämään ruskan etenemistä etenkin myöhemmin ruskaantuvilla lajeilla.
Lisäksi tuolloisesta ruskatilanteesta huomiona sekin, että tuo korkeapainetilanne tarkoitti tietenkin myös enimmäkseen heikkoja ja ajoittain jopa tyyniäkin tuulia, jolloin ruskassa se tarkoitti vastaavasti sitä, että lehtivariseminen oli hillittyä, ja silloin värikkäitä lehtiä pysyi tavanomaista runsaammin ja pidempään puissa.
--- Tilannetta 7.10.2017 >> Tuolloin ko. viikon (2. - 8.10.) alun tuulisen vaiheen jälkeen ruska oli ottanut vielä askeleita uuteen värihuippuun, kun syyskuun lopussa ja syys-lokakuun vaiheessa oli ollut ensimmäinen värihuippu varsinkin metsävaahteraruskan kirkkaimman vaiheen avustamana; tuo tuulinen vaihe tietenkin varisti lehtiä paljon, mutta ruskan osittainen viivästyminen tarkoitti sitä, että osa puista oli edelleen varsin vihreitä ja se mahdollisti tuolloin lokakuun alkupuolella uutta värihuipennusta.
Tuossa toisessa ruskahuipussa varsinkin koivuissa oli huomattavan kirkasta ja runsasta ruskaa luonnonpuiden osalta - Se kieli myös siitä, kuinka koko kesän hyvin myöhässä olleen kasvukauden etenemisen takia varsinaista ruskaa edeltänyt ruostesienikellastuminen jäi koivuilla myös syyskuun mittaan niin vähiin, että varsinaiselle kirkkaalle ruskalle mahdollistui normaalia enemmän terveitä lehtiä > siksi siis normaalia kirkkaampi koivuruska.
Varhaisimmin ruskaantuvissa vaahterayksilöissä, monissa saarnissa, tuomissa ja osassa haavoistakin oli tuossa vaiheessa kuitenkin jo tapahtunut paikoin kaikkien lehtien poisvariseminen; toisaalta monissa muissa haavoissa oli parhaillaan vielä etenemässä erityisen kirkas keltainen ja oranssi ruskahuippu.
Sen sijaan keskeneräistä ruskaa löytyi yhä etenkin puistoissa ja puutarhoissa monilla tammilla (Quercus sp.), poppeleilla (Populus sp.), lehmuksilla (Tilia sp.), omenapuilla (Malus sp.) ja pensaista mm. kuusamilla (Lonicera sp.); noista osa oli lokakuun alkupuolella jopa edelleenkin kesäasussa. Luonnonpuista raidat (Salix caprea) olivat vielä myös melko paljon vihreälehtisiä.
Seuranneen viikon (9. - 15.10.) mittaan tapahtui sitten yleisesti tämän uuden ruskahuipentuman lakipisteen saavuttuminen ja siitä ruska alkoikin etenkin luonnonpuiden osalta jo pian olemaan lopuillaan ja samalla nuo myöhemmin ruskaantuvat lajit etenivät kesävihreydestä kiihtyvään tahtiin ruskaväreihin > tuttuun tapaan etelärannikon ja sisämaan välillä tässä prosessissa oli parin-kolmen vuorokauden eroa, eli esim. Helsingissä ruskahuippu sattui pikemminkin ko. viikon lopulle, kun Hämeenlinnassa se oli sen viikon alkupuolella.
Sääennusteissa ei ollut kuitenkaan odotettavissa pitkään aikaan yöpakkasia, mikä olisi nopeuttanut ruskan varisemista ja loppumista - Tämä öiden leutous johtui siitä, koska matalapaineinen ja erittäin sateinen sää jatkui pilvineen niin vakaasti pitkin lokakuuta, ja se aiheutti tulviakin monin paikoin.
Erikoisesti hallanaroilla kasveilla ei siksi ollutkaan vielä pitkään aikaan pakkasvioituksia > Esim. jättibalsamit (Impatiens glandulifera) jatkoivat siksi kukoistustaan edelleen lokakuun loppupuolelle, ja sama päti puistojen ja puutarhojen kesäkukkiinkin, kuten begonioihin (Begonia cv.), daalioihin (Dahlia cv.), auringonkukkiin (Helianthus annuus) yms. - Lehdiltään aroilla puulajeilla sama tarkoitti sitä, että mm. katsuroissa (Cercidiphyllum japonicum) ja jalopähkinöillä (Juglans sp.) arkoihin lehtiinsä ehti tulla ruska kokonaan ilman pakkasvioituksia ja pakkasten aiheuttamia lehtien varisemisia kesken ruskan tulemisen.
--- Tilannetta 20.10.2017 >> Viimein ko. päivänä oli Etelä-Suomessa vasta syksyn ensimmäinen kunnon pakkasyö ja -aamu yleisesti - selvästi normaalista myöhässä tämä tapahtuikin, koska tavanomaisempi ajankohta olisi ollut joko syyskuun viimeinen viikko tai lokakuun ensimmäinen viikko > Tuossa vaiheessa vielä ulkosalla olleet arat kesäkukat yms. hallanarat lajit siis paleltuivat viimein kokonaan.
Tämä yöpakkasten sävyttämä kylmä sää jatkui vielä lokakuun lopulla edelleen, joten ruskan viimeisille vaiheille se oli varsin kohtalokasta - eli lehtivariseminen kiihtyi loppuunsa hyvin nopeasti suurimmalla osalla lajeista, ja tuultenkin sitten välillä voimistuttua vain aniharvoja viljeltyjä lajeja lukuun ottamatta ruska päättyi kokonaan aivan normaalissa aikataulussa etelärannikkoa myöten lokakuun loppuun mennessä.
Tämän ensimmäisen pakkasaamun kynnyksellä varsin lehteviä puita olivat vielä monet lehmukset, tammet, poppelit, omenapuut, raidat ja salavat (Salix alba cv.) sekä pieni osa koivuista ja yksittäiset haavat. Pensaista lehteviä olivat vielä mm. pihasyreenit (Syringa vulgaris), kuusamat, villaheisit (Viburnum lantana), monet pensasruusut (Rosa sp.) ja hieman myös aroniat (Aronia sp.).
Tuolloinhan lokakuun lopussa oli myös hyvin talvinen jakso runsaan lumisateen kera, mistä jo teinkin havainnollistuksen osana edellisessä valokuvallisessa blogikirjoituksessani tekemiäni "alkutalven" lumikuorrutehavainnollistuksia > Etelä-Suomen alkutalven 2017 erityispiirteen valokuvallinen havainnollistuskooste - Useita kertoja tapahtuneita puustojen näyttäviäkin lumikuorrutteita.
Noista aivan viimeiseksi lehteviksi jääneistä lajeista osa pystyi vielä säilyttämään hieman lehtiään yli tuon talvisen jakson marraskuulle, koska yöpakkaset eivät kuitenkaan olleet kovin ankaria - Sittemmin marraskuun alkupuolella ja hieman sen kuun puolivälin yli vallinneessa hyvin leudossa ja lähes pakkasettomassa jaksossa nuo viimeiseksi osittain lehteviksi jääneet lajit saivat mahdollisuuden kehittää ruskaansa loppuun ja ne varistivat lehtensä vähitellen pois marraskuun loppuun mennessä viimeisiltäkin osiltaan.
--- Tähän lopuksi on hyvä sanoa yhteenvetona muutama sana tämän kertaisen ruskan kokonaisluonteesta > Selvästi näkyi muutamissa puulajeissa se, että menneen kesän tasapaksun viileä ja sateinen helteettömyys tuotti syksyn ruskaksi niillä tavanomaista selvästi haaleampia värejä; näitä olivat esim. lehmukset, mongolianvaahterat (Acer tataricum ssp. ginnala), punasaarnit, osa poppeleista sekä monet kotipihlajat (Sorbus aucuparia) ja tuomet.
Ilmeisesti näiden lajien kirkkaan ruskan vaatimuksena on mantereisempi vuodenaikojen vaihtelu, eli kesien on sisällettävä ainakin yksi tai kaksikin kunnon helleaaltoa... Lisäksi tuon lokakuun alkupuolen poikkeuksellisen - ennätyksellisen runsassateinen vaihe edesauttoi niillä ruskan jäämistä haaleaksi; samoista syistä aronioissakin ja monissa muissakin lajeissa ilmeni hieman ruskan haaleutta ja punaisten värien jäämistä normaalia vähäisemmiksi.
Koivuilla sen sijaan ruska oli normaalia kirkkaampi, koska koko kasvukauden kehitysvaiheet etenivät parisen viikkoa normaalista myöhässä ruskan alkuun saakka, jolloin ruostesienikellastuminenkin myöhästyi, jäi siten vähäiseksi ja niin ollen se antoi tilaa kirkkaalle varsinaiselle ruskalle muodostua ko. puihin kunnolla.
Osa haavoistakin näytti olleen tavanomaista kirkasruskaisempia samasta syystä - näihin lajeihin ei myöskään mennyt "mereinen kesä" vaikuttanut ruskaa niinkään haalentavasti; ja samaa voidaan sanoa metsävaahteroidenkin ruskasta, mikä oli taas monin paikoin hyvin kirkas ja punavärinen.
Sunday, December 31, 2017
Tuesday, December 26, 2017
Etelä-Suomen alkutalven 2017 erityispiirteen valokuvallinen havainnollistuskooste - Useita kertoja tapahtuneita puustojen näyttäviäkin lumikuorrutteita
Joulu on lusittu ja niinpä teen nyt valokuvallisen koosteen Etelä-Suomen tämän alkutalven poikkeuksellisesta piirteestä > Eli siitä, miten hyvin erikoisesti jopa lokakuun lopusta alkaen melkein jokainen lumisadetilanne on ollut märkä ja suojainen, mistä kaikki puustot ovat saaneet monta kertaa näyttäviä lumikuorrutteita (tykkylumia) ylleen; ajoittain kuorrutteet ovat olleet erityisen runsaita.
Tämä jatkuvasti samankaltaisia tilanteita aiheuttanut säätilannesarja on johtunut suursäätilallisessa katsannossa siitä, kun suihkuvirtaukset ovat ohjanneet runsaasti matalapaineita hyvin samankaltaista / säännöllistä rataa pitkin Atlantilta Suomeen - nämä matalapaineiden sarjat ovat olleet sellaisia, että ne ovat jakaneet pohjoispuolelleen normaalitalvista ja ajoittain jopa normaalia kylmempääkin pakkassäätä Fennoskandian pohjoisosiin; esim. Lapissa on ollut viime aikoinakin ajoittain n. -30 asteen lämpötiloja.
Sen sijaan Etelä-Suomi on jäänyt sen verran niukasti leudomman länsi- ja lounaisvirtauksen vaikutuspiiriin matalapaineratojen eteläreunalla, että normaalia leudompi sää on ollut jatkuvaa - Toisaalta pohjoisen kylmempi ilmamassa on silti vaikuttanut ajoittain niin, että sateita on saatu myös lumena, ja matalapaineiden runsaudesta johtuen sademäärät ovat olleet välillä hyvin suuria kaikissa sateen olomuodoissa; vesisadetilanteissa on puolestaan sattunut myös hieman tulvimistakin.
Lumikuorrutteet ovat kuitenkin pysyneet puustoissa vain hyvin lyhyitä aikoja kerrallaan, koska noissa lännestä-lounaasta tulleiden matalapaineiden sarjoissa vesisateisten hyvin leutojen ja ko. lumisateet mahdollistaneiden vähemmän leutojen ilmamassojen keskinäinen vaihtelu on ollut ajoittain nopeaa - Siksi esim. valoisalle ajalle ei ole päätynyt valokuvattavaksi kuin vain hyvin harvat kuorrutetilanteet.
Tässä seuraavaksi koostan merkittäviä lumikuorrutteita synnyttäneitä vaiheita Etelä-Suomen alueella (lähinnä tarkkailualueellani akselilla pääkaupunkiseutu-Hämeenlinna) alkutalven osalta tähän kirjoituksen julkaisuun mennessä:
--- Ensimmäinen hyvinkin voimakas lumikuorrutetilanne oli jo lokakuun 26. ja 27. päivien tienoilla etenkin sisämaassa, jolloin talvi näytti ottavan hyvin aikaisen ja ajankohtaan nähden ankaran tulemisen; lunta satoi etelärannikkoa myöten jopa 10 - 20 cm - Tämähän osoittautuikin vääräksi hälytykseksi, koska lumikuorrutteiden jatkuvasta uusiutumisesta huolimatta kunnon talveahan ei etenkään eteläisimpään Suomeen ole saatu vieläkään, eikä siihen tule muutosta sääennusteiden mukaan vuodenvaihteeseen mennessäkään.
--- Sitten marraskuulle tultaessa hyvin leudot säät ottivat taas vallan ja kaikki lumi suli pian pois - Seuraavaa lumisadetilannetta jouduttiinkin odottelemaan marraskuun 21. päivään asti, ja siitä kuun 23. päivään saakka myös etelärannikollakin oli hieman lumisateita, jolloin niiden märkyys tuotti tuonakin aikana ajoittain hetkittäisiä hentoja lumikuorrutteita puustoihin - Hyvin leuto sää palasi kuitenkin jo 24. päiväksi, jolloin käytännössä jo siksi aamuksi kaikki lumi suli taas pois.
--- Seuraava märkä lumisadetilanne oli sitten joulukuun alettua heti kuun 1. päivänä, jolloin seuraavaksi päiväksi poutasäässä etenkin etelärannikolla puustoissa säilyi hyvin näyttävää lumikuorrutetta, koska märkää lunta oli satanut 5 - 10 cm. - Kuitenkin taas jo samana iltana alkoi leudompi suojasää, mikä sulatti seuranneeksi kuun 3. päiväksi lumet pois. Sisämaassa tosin kaikki lumi ei aivan sulanutkaan siinä vaiheessa.
--- Sitten Itsenäisyyspäiväksi etenkin sisämaassa saatiin jälleen märkää tarttuvaa lunta edeltäneenä iltana, mutta seuranneen yön ja aamun aikana puustojen osalta tapahtui melkein kaikkien lumien variseminen ja sulaminen. Lunta riitti kuitenkin myös etelärannikolla parin sentin verran seuranneeksi 7. päiväksikin, mutta sitten taas tuli kaikki lumet sulattanut hyvin leuto jakso.
--- Lumettomuutta kesti kuun 12. päivään saakka, jolloin sinä päivänä sattuikin kaikkein runsaslumisin märän lumisateen tilanne etenkin etelärannikon tuntumassa ja lounaassa > Tästä vuorokaudesta kehittyikin erikoisin miesmuistiin tällaisen märän tarttuvan lumen suhteen, koska tuolla em. alueella lunta pyrytti jopa 20 - 30 cm, joka aiheutti puustojen lumikuorrutteiden muodostumisen niin runsaaksi ja raskaaksi, että se aiheutti poikkeuksellisen paljon puustotuhoja!
Puustotuhoja aiheuttanut lumikuorrutetilanne oli pahimmillaan heti märän lumisateen loppuvaiheissa alkuillalla pimeyden juuri laskeuduttua ja hetkeä ennen tilapäistä lämpöaaltoa, jolloin puustojen osalta tapahtui mm. seuraavaa esim. seurantapaikkani Espoon alueella >> Vanhoista männyistä katkesi runsaasti paksuja ja isoja oksia ja jopa kokonaisia latvushaaroja, koivujen osalta tapahtui suunnilleen samaa, lahovikaisia isoja kuusia ja koivuja sekä muitakin puita kaatui lumen painosta yksittäin siellä täällä etenkin metsien suojassa, minne lumikuorrutteita kertyi eniten. Paikoin myös joidenkin katajien halkeamisia tapahtui esim. keskeltä runkojensa haaroja.
Kaikki tämä aiheutti myös laajoja katkoja sähkönjakeluun, koska puustoja sekä taipui sähkölinjoille että niitä myös kaatui ja tuhoutui linjojen päälle; niinpä jopa kymmeniä tuhansia eteläsuomalaisia kotitalouksia oli sinä iltana pahimmillaan sähköittä. Lisäksi ko. tilanteen aikana ulkona liikkuminen puustojen lähellä oli hyvin vaarallista. Sen takia ilmeisesti läheltä piti tilanteita tapahtuikin ihmisille jonkin verran > itsekin havaitsin muutaman sadan metrin ulkoilulenkilläni ko. tilanteessa parin minuutin välein ainakin isojen runkohaarojen ryskyvän tuhoutumisen vieressäni!
Lisää poikkeuksellista erikoisuutta tuon illan lumikuorrutetilanteisiin toi se seikka, että heti tuon lumipyryn ja tuhoisan kuorrutetilanteen perään loppuillalla sattui kaikki nuo kuorrutteet ennätysnopeasti sulattanut ja varistanut lämpöaalto, jossa lämpötilat kohosivat muutamaksi tunniksi +5 asteen paikkeille! - seuraavana yönä jo pakastui tilapäisesti, jolloin maahan jäänyt märkä lumipeite jäätyi kovaksi.
Tämä jäinen ja kova lumi onkin ollut sittemmin hitaasti sulavaa tyyppiä, jolloin yhä seuranneissa ajoittaisissa plussakeleissä se ei ole vieläkään onnistunut aivan kokonaan sulaa pois tähän mennessäkään aivan etelärannikon rantaviivaa lukuun ottamatta esim. pääkaupunkiseudun kohdalla.
--- Nyttemminkin ajoittaisten märkien lumisateiden jatkumoa on ollut edelleen, missä esim. kuun 15. ja 23. päivinä sekä eilen Joulunpäivänä satoi taas laajasti märkää tarttuvaa lunta, mutta kaikissa niissä tapauksissa kuorrutteet sulivat taas jo samana iltana pois puustoista.
Tuosta 23. päivästä alkanut lumisateiden sarja on ollut tällä kertaa itseasiassa puustokuorrutteiden ja lumimäärien suhteen pahempi Keski-Suomen puolella ja etenkin itäkolkassa (mm. Ilomantsin seutu), jossa on tapahtunut ja edelleen tapahtumassa puustotuhoja ja sähkökatkoja aiheuttavia äärimmäisiä lumikuorrutetilanteita! > Tätä kirjoitettaessa eilisen lumisateen perään tulevana yönä ja huomisen aikana sinne tulee taas reipasta lumisadetta; eteläisin Suomi sen sijaan on jatkossa aikaisempaa leudomman suojasään ja vesisateiden piirissä...
--- Sitten olen poiminut alle valokuvaussatoani näistä lumikuorrutetilanteista, joissa esiintyy lähinnä kolme näyttävintä kuorrutetilannetta > eli yllä mainituista seuraavat: Lokakuun lopun kuorrutetilannetta kuvattuna Hämeenlinnassa, joulukuun 1. ja 2. päivinä ollutta lumikuorrutetta kuvattuna Espoossa jälkimmäisenä päivänä sekä viimeiseksi tuota joulukuun 12. päivän tuhoisaa lumikuorrutetilannetta kuvattuna Espoossa iltapimeässä.
Kuvat on järjestetty vuorokausittain uusimmasta vanhimpaan niin, että uusimmat ovat ylinnä; kunkin vuorokauden sisällä olevat kuvat on sen sijaan sommiteltu sopivan taiteelliseen järjestykseen. Poikkeus on joulukuun 12. päivän tilanteet, missä olen sijoittanut mukaan myös kronologisen seurantakuvasarjan.
Poikkeuksellisen painavaa ja tuhoisaa lumikuorrutetta (tykkylunta) Espoossa 12.12.2017 >>
Havainnollistukset alkuillan kuorrutehuipennuksesta:
Erityisen runsasta lumikuorrutetilannetta kuvattuna 12.12.2017 illalla Espoossa - Koivu ja mänty ratkeamispisteessä Rastaalantien vieressä lumisateen muututtua jo vetisemmäksi rännäksi, joka myös lisäsi hetkeä ennen lumien varisemista ratkaisevasti painoa puustojen päälle tuhoja aiheuttaen.
Erityisen runsasta lumikuorrutetilannetta kuvattuna 12.12.2017 illalla Espoossa - Etualan pensaissa (vasemmalla villaheisi ja oikealla unkarinsyreeni) lumien variseminen oli juuri alkanut, mutta taustalla hämärämmässä näkyvä mäntypainotteinen metsä oli ratkeamispisteessä; huomatkaa ko. puiden eri suuntiin vääntyneet asennot lumitaakkansa alla > Käveltyäni tuon metsän kohdalle sieltä kuului joko ison runkohaaran repeämisen tai kokonaisen puun kaatumisen ryskettä. Lisäksi tuossa kuvanottopaikalla oleva valaisin tuhoutui ison oksan ryskyttyä sen päälle minun itseni poistuttua siitä vain pari minuuttia aikaisemmin!...
Tuhoisan lumikuorrutetilanteen muodostuminen ja lakkaaminen kuvaseurantana ko. vuorokauden aikana (kronologia uusimmasta vanhimpaan ylhäältä lukien):
Erityisen runsaan lumikuorrutetilanteen kehitysvaiheita kuvattuna parvekkeeltani Espoossa - Tuon joulukuun 12. päivän ennätysmäisen raskaan lumikuorman synty ja katoaminen kronologisesti havainnollistettuna; tilanne klo. 19:36, jolloin tuhoisan lumitaakan sulaminen ja variseminen oli kokonaan tapahtunut loppuun saakka > sulaminen alkoi tehokkaasti klo. 17:30, josta siis kului vain n. kaksi tuntia kokonaan sulamiseen lämpötilan noustua nopeasti +5 asteen paikkeille matalapaineen keskuksen reunalla hetken vaikuttamaan päässeessä hyvin leudossa lounaistuulessa - Tarkkaan katsoessa tuossa etualan koivussa havaitaan oksatuhoja verrattuna ko. kronologian alimpaan kuvaan.
Erityisen runsaan lumikuorrutetilanteen kehitysvaiheita kuvattuna parvekkeeltani Espoossa - Tuon joulukuun 12. päivän ennätysmäisen raskaan lumikuorman synty ja katoaminen kronologisesti havainnollistettuna; tilanne klo. 15:43, jolloin lumisateet olivat loppumassa ja muuttumassa hetkeä myöhemmin vetisemmäksi rännäksi, ja näin ollen puustojen tuhoisa lumitaakka oli saavuttamassa huipennuksensa, kuten nähdään mm. tuon etualan koivun osien taipumisesta ääriasentoonsa.
Erityisen runsaan lumikuorrutetilanteen kehitysvaiheita kuvattuna parvekkeeltani Espoossa - Tuon joulukuun 12. päivän ennätysmäisen raskaan lumikuorman synty ja katoaminen kronologisesti havainnollistettuna; tilanne klo. 14:52, jolloin matalapaineen keskus oli tulossa kohdalle tuulten lähes tyyntyessä ja viimeisistä lumisateista kertyi puustoihin lumitaakkaa siten vielä tehokkaimmalla tavalla.
Erityisen runsaan lumikuorrutetilanteen kehitysvaiheita kuvattuna parvekkeeltani Espoossa - Tuon joulukuun 12. päivän ennätysmäisen raskaan lumikuorman synty ja katoaminen kronologisesti havainnollistettuna; tilanne klo. 12:33, jolloin lumipyryn sakeimmat vaiheet olivat alkaneet ja kaakkoistuulen heikentymisen myötä lumikuorrutteita alkoi todenteolla kertymään puihin.
Erityisen runsaan lumikuorrutetilanteen kehitysvaiheita kuvattuna parvekkeeltani Espoossa - Tuon joulukuun 12. päivän ennätysmäisen raskaan lumikuorman synty ja katoaminen kronologisesti havainnollistettuna; tilanne klo. 10:38, jolloin märkää lumipyryä oli satanut vasta parin-kolmen sentin verran, ja tässä vaiheessa voimakas kaakkoistuuli piti lumen puustokertymiä vielä hieman kurissa.
Yksi vakavimmista esimerkeistä ko. lumikuorrutetuhoissa:
Tuon yllä havainnollistetun ja tähän kuvaan nähden kahta vuorokautta aikaisemmin tapahtuneen poikkeuksellisen raskaan lumikuorrutetilanteen aiheuttamia tuhoja kuvattuna 14.12.2017 Espoon Leppävaaran länsipuolisessa metsässä - Paikoin tuon lumikuorman aiheuttamat metsätuhot olivat kuin rajun myrskyn jäljiltä, kuten tässä. Lumitaakan aiheuttamaksi puustotuhoksi tämä voidaan jälkeen päin todeta siitä, kun nuo kaatuneet rungot sojottavat eri suuntiin.
Joulukuun 1. päivänä sataneen lumikuorrutteen monenlaista havainnollistamista kuvattuna 2.12.2017 >>
Lumikuorrutteita taivasta vasten kuvattuna:
Lumikuorrutetilannetta kuvattuna 2.12.2017 Espoossa; puiden ja pensaiden latvuksia taivasta vasten - Lunta tarhaomenapuussa (Malus domestica).
Lumikuorrutetilannetta kuvattuna 2.12.2017 Espoossa; puiden ja pensaiden latvuksia taivasta vasten - Lunta oratuomessa (Prunus spinosa) ja taustalla luminen raita (Salix caprea).
Lumikuorrutetilannetta kuvattuna 2.12.2017 Espoossa; puiden ja pensaiden latvuksia taivasta vasten - sekalainen valikoima lumisia pensaita vasten hentoja hahtuvapilviä (Altocumulus); pensaina mm. hurmehappomarjaa (Berberis X Ottawensis) ja rusotuomipihlajaa (Amelanchier lamarckii).
Lumikuorrutetilannetta kuvattuna 2.12.2017 Espoossa; puiden ja pensaiden latvuksia taivasta vasten - Lähes yksinomaan metsävaahterasta (Acer platanoides) koostuva tiheikkö lumisena.
Lumikuorrutetilannetta kuvattuna 2.12.2017 Espoossa; puiden ja pensaiden latvuksia taivasta vasten - Kotipihlajia (Sorbus aucuparia) lumitaakkaisina.
Lumikuorrutetilannetta kuvattuna 2.12.2017 Espoossa; puiden ja pensaiden latvuksia taivasta vasten - Koivut (Betula sp.) eniten lumisina suojaisessa metsänreunassa.
Lumikuorrutteita laajemmissa maisemanäkymissä:
Lumikuorrutetilannetta kuvattuna 2.12.2017 Espoossa; maisemanäkymiä - Iltapäivän lumisuutta kohti laskevaa aurinkoa; kuvattu klo. 14:07.
Lumikuorrutetilannetta kuvattuna 2.12.2017 Espoossa; maisemanäkymiä - Alppiruusut (Rhododendron cv.) ja taustalla metsävaahterat eniten lumisina; edeltäneen päivän lumisade tapahtui sen verran tuulisessa säässä, ettei korkeiden puiden latvoihin juuri lunta pystynyt kertymään, kuten tuossa yläreunan koivussa nähdään.
Lumikuorrutetilannetta kuvattuna 2.12.2017 Espoossa; maisemanäkymiä - Tuulelta suojassa olleet lehtipuut kuorruttuivat häkellyttävän kauniiksi, kuten tässä valikoima metsävaahteroita, imeläkirsikkaa (Prunus avium), koivujen alaoksia sekä mongolianvaahteraa (Acer tataricum ssp. ginnala).
Lumikuorrutetilannetta kuvattuna 2.12.2017 Espoossa; maisemanäkymiä - Vasemmalla nuoria metsävaahteroita (Acer platanoides) ja oikealla kujanne kotipihlajista (Sorbus aucuparia).
Lumikuorrutetilannetta kuvattuna 2.12.2017 Espoossa; maisemanäkymiä - Nuoria tuurenpihlajia (Sorbus "Dodong") ja alla pensaina vasemmalla keijuangervoa (Spiraea japonica "Little Princess") ja oikealla pikkuherukkaa (Ribes glandulosum).
Lumikuorrutetilannetta kuvattuna 2.12.2017 Espoossa; maisemanäkymiä - Auringon suuntaan kuvattua metsää, jossa etualalla lumisia kotipihlajia (Sorbus aucuparia).
Lumikuorrutetilannetta kuvattuna 2.12.2017 Espoossa; maisemanäkymiä - Lumista metsää, jossa metsäkuusen (Picea abies) taimet olivat erityisen lumikuorruttuneita oltuaan sopivasti tuulensuojassa.
Lumikuorrutetilannetta kuvattuna 2.12.2017 Espoossa; maisemanäkymiä - Lumista lehtipuustoa ja -pensaikkoa, jonka alla oli lumesta vapaata soistuvaa lampea.
--- Mainittakoon tässä yhdessä köntässä useaan yllä olevaan kuvaan liittyen, että nuo kaikki sulat / melkein sulat (asfaltti)väylät sekä tämä alimman kuvan suolampi kertoivat tuossa vaihessa siitä, miten tuota lumisadetta oli edeltänyt usean päivän mittainen hyvin leuto jakso (lämpötilat ajoittain jopa yli +5 astetta) > Se oli pitänyt maaperän sulana ja suhteellisen lämpimänä, ja täten asfalteille ja vesistöpaikkoihin nollakelissä satanut lumi ei pystynyt kertymään kovin hyvin.
Taiteellisia pensaskuorrutteita:
Lumikuorrutetilannetta kuvattuna 2.12.2017 Espoossa; pensaskuorrutteita lähitarkastelussa - Japaninhappomarja (Berberis thunbergii) lumisena marjoineen.
Lumikuorrutetilannetta kuvattuna 2.12.2017 Espoossa; pensaskuorrutteita lähitarkastelussa - Pikkuherukka (Ribes glandulosum) lumisena.
Lumikuorrutetilannetta kuvattuna 2.12.2017 Espoossa; pensaskuorrutteita lähitarkastelussa - Japaninmarjakuusi (Taxus cuspidata) lumisena.
Ajankohtaan nähden poikkeuksellisen talvinen lumikuorrutetilanne 27.10.2017 >>
Parhaan lumikuorrutetilanteen havainnollistusta Hämeenlinnan Varikonniemen suojaisten metsien siimeksistä:
Lumikuorrutteita kuvattuna 27.10.2017 Hämeenlinnan Varikonniemellä - Valikoima eri lehtipuita ja -pensaita lumisina; mm. tuomia (Prunus padus), koivuja ja terttuseljaa (Sambucus racemosa). Ylhäällä vähän vasemmalla vielä lehtevänä pysynyt hopeasalava (Salix alba "Sibirica") paljasti ajankohdan olleen kesken syksyn etenemisen.
Lumikuorrutteita kuvattuna 27.10.2017 Hämeenlinnan Varikonniemellä - Tässäkin tilanteessa (kuten yllä 2.12. kuvatussa tilanteessa) koivujen lumettomat latvat paljastivat sen, että nollakelinen lumipyry sattui tuulisessa säässä. Etualan pajukko paljasti tässäkin lehdillään, kuinka syksy oli vielä kesken.
Lumikuorrutteita kuvattuna 27.10.2017 Hämeenlinnan Varikonniemellä - Lehtipuuston sisäosissa (kuten tässä) lumikuorrutteet muodostuivat huippunäyttäviksi sateen aikaisesta tuulisesta säästä huolimatta, ja tässäkin tyyntyneet tuulet säilyttivät vielä kuorrutteita hyvin sijoillaan.
Vähäisemmän lumikuorrutetilanteen verrokkikuva samasta paikasta kuin yllä, ja kuvattuna 21.11.2017:
Vähäisemmän lumikuorrutteen verrokkitilannetta kuvattuna 21.11.2017 Hämeenlinnan Varikonniemellä - Ylempänä olevassa verrokkikuvassa sataneen lumen määrä oli n. 15 - 20 cm:n luokkaa, ja tässä alemmassa n. parin sentin luokkaa > molemmat lumisateet sattuivat kuitenkin aika samanlaisessa nollakelissä, joten noiden lumikuorrutteiden määrävertailu onkin hyvin havainnollinen.
Tämä jatkuvasti samankaltaisia tilanteita aiheuttanut säätilannesarja on johtunut suursäätilallisessa katsannossa siitä, kun suihkuvirtaukset ovat ohjanneet runsaasti matalapaineita hyvin samankaltaista / säännöllistä rataa pitkin Atlantilta Suomeen - nämä matalapaineiden sarjat ovat olleet sellaisia, että ne ovat jakaneet pohjoispuolelleen normaalitalvista ja ajoittain jopa normaalia kylmempääkin pakkassäätä Fennoskandian pohjoisosiin; esim. Lapissa on ollut viime aikoinakin ajoittain n. -30 asteen lämpötiloja.
Sen sijaan Etelä-Suomi on jäänyt sen verran niukasti leudomman länsi- ja lounaisvirtauksen vaikutuspiiriin matalapaineratojen eteläreunalla, että normaalia leudompi sää on ollut jatkuvaa - Toisaalta pohjoisen kylmempi ilmamassa on silti vaikuttanut ajoittain niin, että sateita on saatu myös lumena, ja matalapaineiden runsaudesta johtuen sademäärät ovat olleet välillä hyvin suuria kaikissa sateen olomuodoissa; vesisadetilanteissa on puolestaan sattunut myös hieman tulvimistakin.
Lumikuorrutteet ovat kuitenkin pysyneet puustoissa vain hyvin lyhyitä aikoja kerrallaan, koska noissa lännestä-lounaasta tulleiden matalapaineiden sarjoissa vesisateisten hyvin leutojen ja ko. lumisateet mahdollistaneiden vähemmän leutojen ilmamassojen keskinäinen vaihtelu on ollut ajoittain nopeaa - Siksi esim. valoisalle ajalle ei ole päätynyt valokuvattavaksi kuin vain hyvin harvat kuorrutetilanteet.
Tässä seuraavaksi koostan merkittäviä lumikuorrutteita synnyttäneitä vaiheita Etelä-Suomen alueella (lähinnä tarkkailualueellani akselilla pääkaupunkiseutu-Hämeenlinna) alkutalven osalta tähän kirjoituksen julkaisuun mennessä:
--- Ensimmäinen hyvinkin voimakas lumikuorrutetilanne oli jo lokakuun 26. ja 27. päivien tienoilla etenkin sisämaassa, jolloin talvi näytti ottavan hyvin aikaisen ja ajankohtaan nähden ankaran tulemisen; lunta satoi etelärannikkoa myöten jopa 10 - 20 cm - Tämähän osoittautuikin vääräksi hälytykseksi, koska lumikuorrutteiden jatkuvasta uusiutumisesta huolimatta kunnon talveahan ei etenkään eteläisimpään Suomeen ole saatu vieläkään, eikä siihen tule muutosta sääennusteiden mukaan vuodenvaihteeseen mennessäkään.
--- Sitten marraskuulle tultaessa hyvin leudot säät ottivat taas vallan ja kaikki lumi suli pian pois - Seuraavaa lumisadetilannetta jouduttiinkin odottelemaan marraskuun 21. päivään asti, ja siitä kuun 23. päivään saakka myös etelärannikollakin oli hieman lumisateita, jolloin niiden märkyys tuotti tuonakin aikana ajoittain hetkittäisiä hentoja lumikuorrutteita puustoihin - Hyvin leuto sää palasi kuitenkin jo 24. päiväksi, jolloin käytännössä jo siksi aamuksi kaikki lumi suli taas pois.
--- Seuraava märkä lumisadetilanne oli sitten joulukuun alettua heti kuun 1. päivänä, jolloin seuraavaksi päiväksi poutasäässä etenkin etelärannikolla puustoissa säilyi hyvin näyttävää lumikuorrutetta, koska märkää lunta oli satanut 5 - 10 cm. - Kuitenkin taas jo samana iltana alkoi leudompi suojasää, mikä sulatti seuranneeksi kuun 3. päiväksi lumet pois. Sisämaassa tosin kaikki lumi ei aivan sulanutkaan siinä vaiheessa.
--- Sitten Itsenäisyyspäiväksi etenkin sisämaassa saatiin jälleen märkää tarttuvaa lunta edeltäneenä iltana, mutta seuranneen yön ja aamun aikana puustojen osalta tapahtui melkein kaikkien lumien variseminen ja sulaminen. Lunta riitti kuitenkin myös etelärannikolla parin sentin verran seuranneeksi 7. päiväksikin, mutta sitten taas tuli kaikki lumet sulattanut hyvin leuto jakso.
--- Lumettomuutta kesti kuun 12. päivään saakka, jolloin sinä päivänä sattuikin kaikkein runsaslumisin märän lumisateen tilanne etenkin etelärannikon tuntumassa ja lounaassa > Tästä vuorokaudesta kehittyikin erikoisin miesmuistiin tällaisen märän tarttuvan lumen suhteen, koska tuolla em. alueella lunta pyrytti jopa 20 - 30 cm, joka aiheutti puustojen lumikuorrutteiden muodostumisen niin runsaaksi ja raskaaksi, että se aiheutti poikkeuksellisen paljon puustotuhoja!
Puustotuhoja aiheuttanut lumikuorrutetilanne oli pahimmillaan heti märän lumisateen loppuvaiheissa alkuillalla pimeyden juuri laskeuduttua ja hetkeä ennen tilapäistä lämpöaaltoa, jolloin puustojen osalta tapahtui mm. seuraavaa esim. seurantapaikkani Espoon alueella >> Vanhoista männyistä katkesi runsaasti paksuja ja isoja oksia ja jopa kokonaisia latvushaaroja, koivujen osalta tapahtui suunnilleen samaa, lahovikaisia isoja kuusia ja koivuja sekä muitakin puita kaatui lumen painosta yksittäin siellä täällä etenkin metsien suojassa, minne lumikuorrutteita kertyi eniten. Paikoin myös joidenkin katajien halkeamisia tapahtui esim. keskeltä runkojensa haaroja.
Kaikki tämä aiheutti myös laajoja katkoja sähkönjakeluun, koska puustoja sekä taipui sähkölinjoille että niitä myös kaatui ja tuhoutui linjojen päälle; niinpä jopa kymmeniä tuhansia eteläsuomalaisia kotitalouksia oli sinä iltana pahimmillaan sähköittä. Lisäksi ko. tilanteen aikana ulkona liikkuminen puustojen lähellä oli hyvin vaarallista. Sen takia ilmeisesti läheltä piti tilanteita tapahtuikin ihmisille jonkin verran > itsekin havaitsin muutaman sadan metrin ulkoilulenkilläni ko. tilanteessa parin minuutin välein ainakin isojen runkohaarojen ryskyvän tuhoutumisen vieressäni!
Lisää poikkeuksellista erikoisuutta tuon illan lumikuorrutetilanteisiin toi se seikka, että heti tuon lumipyryn ja tuhoisan kuorrutetilanteen perään loppuillalla sattui kaikki nuo kuorrutteet ennätysnopeasti sulattanut ja varistanut lämpöaalto, jossa lämpötilat kohosivat muutamaksi tunniksi +5 asteen paikkeille! - seuraavana yönä jo pakastui tilapäisesti, jolloin maahan jäänyt märkä lumipeite jäätyi kovaksi.
Tämä jäinen ja kova lumi onkin ollut sittemmin hitaasti sulavaa tyyppiä, jolloin yhä seuranneissa ajoittaisissa plussakeleissä se ei ole vieläkään onnistunut aivan kokonaan sulaa pois tähän mennessäkään aivan etelärannikon rantaviivaa lukuun ottamatta esim. pääkaupunkiseudun kohdalla.
--- Nyttemminkin ajoittaisten märkien lumisateiden jatkumoa on ollut edelleen, missä esim. kuun 15. ja 23. päivinä sekä eilen Joulunpäivänä satoi taas laajasti märkää tarttuvaa lunta, mutta kaikissa niissä tapauksissa kuorrutteet sulivat taas jo samana iltana pois puustoista.
Tuosta 23. päivästä alkanut lumisateiden sarja on ollut tällä kertaa itseasiassa puustokuorrutteiden ja lumimäärien suhteen pahempi Keski-Suomen puolella ja etenkin itäkolkassa (mm. Ilomantsin seutu), jossa on tapahtunut ja edelleen tapahtumassa puustotuhoja ja sähkökatkoja aiheuttavia äärimmäisiä lumikuorrutetilanteita! > Tätä kirjoitettaessa eilisen lumisateen perään tulevana yönä ja huomisen aikana sinne tulee taas reipasta lumisadetta; eteläisin Suomi sen sijaan on jatkossa aikaisempaa leudomman suojasään ja vesisateiden piirissä...
--- Sitten olen poiminut alle valokuvaussatoani näistä lumikuorrutetilanteista, joissa esiintyy lähinnä kolme näyttävintä kuorrutetilannetta > eli yllä mainituista seuraavat: Lokakuun lopun kuorrutetilannetta kuvattuna Hämeenlinnassa, joulukuun 1. ja 2. päivinä ollutta lumikuorrutetta kuvattuna Espoossa jälkimmäisenä päivänä sekä viimeiseksi tuota joulukuun 12. päivän tuhoisaa lumikuorrutetilannetta kuvattuna Espoossa iltapimeässä.
Kuvat on järjestetty vuorokausittain uusimmasta vanhimpaan niin, että uusimmat ovat ylinnä; kunkin vuorokauden sisällä olevat kuvat on sen sijaan sommiteltu sopivan taiteelliseen järjestykseen. Poikkeus on joulukuun 12. päivän tilanteet, missä olen sijoittanut mukaan myös kronologisen seurantakuvasarjan.
Poikkeuksellisen painavaa ja tuhoisaa lumikuorrutetta (tykkylunta) Espoossa 12.12.2017 >>
Havainnollistukset alkuillan kuorrutehuipennuksesta:
Erityisen runsasta lumikuorrutetilannetta kuvattuna 12.12.2017 illalla Espoossa - Koivu ja mänty ratkeamispisteessä Rastaalantien vieressä lumisateen muututtua jo vetisemmäksi rännäksi, joka myös lisäsi hetkeä ennen lumien varisemista ratkaisevasti painoa puustojen päälle tuhoja aiheuttaen.
Erityisen runsasta lumikuorrutetilannetta kuvattuna 12.12.2017 illalla Espoossa - Etualan pensaissa (vasemmalla villaheisi ja oikealla unkarinsyreeni) lumien variseminen oli juuri alkanut, mutta taustalla hämärämmässä näkyvä mäntypainotteinen metsä oli ratkeamispisteessä; huomatkaa ko. puiden eri suuntiin vääntyneet asennot lumitaakkansa alla > Käveltyäni tuon metsän kohdalle sieltä kuului joko ison runkohaaran repeämisen tai kokonaisen puun kaatumisen ryskettä. Lisäksi tuossa kuvanottopaikalla oleva valaisin tuhoutui ison oksan ryskyttyä sen päälle minun itseni poistuttua siitä vain pari minuuttia aikaisemmin!...
Tuhoisan lumikuorrutetilanteen muodostuminen ja lakkaaminen kuvaseurantana ko. vuorokauden aikana (kronologia uusimmasta vanhimpaan ylhäältä lukien):
Erityisen runsaan lumikuorrutetilanteen kehitysvaiheita kuvattuna parvekkeeltani Espoossa - Tuon joulukuun 12. päivän ennätysmäisen raskaan lumikuorman synty ja katoaminen kronologisesti havainnollistettuna; tilanne klo. 19:36, jolloin tuhoisan lumitaakan sulaminen ja variseminen oli kokonaan tapahtunut loppuun saakka > sulaminen alkoi tehokkaasti klo. 17:30, josta siis kului vain n. kaksi tuntia kokonaan sulamiseen lämpötilan noustua nopeasti +5 asteen paikkeille matalapaineen keskuksen reunalla hetken vaikuttamaan päässeessä hyvin leudossa lounaistuulessa - Tarkkaan katsoessa tuossa etualan koivussa havaitaan oksatuhoja verrattuna ko. kronologian alimpaan kuvaan.
Erityisen runsaan lumikuorrutetilanteen kehitysvaiheita kuvattuna parvekkeeltani Espoossa - Tuon joulukuun 12. päivän ennätysmäisen raskaan lumikuorman synty ja katoaminen kronologisesti havainnollistettuna; tilanne klo. 15:43, jolloin lumisateet olivat loppumassa ja muuttumassa hetkeä myöhemmin vetisemmäksi rännäksi, ja näin ollen puustojen tuhoisa lumitaakka oli saavuttamassa huipennuksensa, kuten nähdään mm. tuon etualan koivun osien taipumisesta ääriasentoonsa.
Erityisen runsaan lumikuorrutetilanteen kehitysvaiheita kuvattuna parvekkeeltani Espoossa - Tuon joulukuun 12. päivän ennätysmäisen raskaan lumikuorman synty ja katoaminen kronologisesti havainnollistettuna; tilanne klo. 14:52, jolloin matalapaineen keskus oli tulossa kohdalle tuulten lähes tyyntyessä ja viimeisistä lumisateista kertyi puustoihin lumitaakkaa siten vielä tehokkaimmalla tavalla.
Erityisen runsaan lumikuorrutetilanteen kehitysvaiheita kuvattuna parvekkeeltani Espoossa - Tuon joulukuun 12. päivän ennätysmäisen raskaan lumikuorman synty ja katoaminen kronologisesti havainnollistettuna; tilanne klo. 12:33, jolloin lumipyryn sakeimmat vaiheet olivat alkaneet ja kaakkoistuulen heikentymisen myötä lumikuorrutteita alkoi todenteolla kertymään puihin.
Erityisen runsaan lumikuorrutetilanteen kehitysvaiheita kuvattuna parvekkeeltani Espoossa - Tuon joulukuun 12. päivän ennätysmäisen raskaan lumikuorman synty ja katoaminen kronologisesti havainnollistettuna; tilanne klo. 10:38, jolloin märkää lumipyryä oli satanut vasta parin-kolmen sentin verran, ja tässä vaiheessa voimakas kaakkoistuuli piti lumen puustokertymiä vielä hieman kurissa.
Yksi vakavimmista esimerkeistä ko. lumikuorrutetuhoissa:
Tuon yllä havainnollistetun ja tähän kuvaan nähden kahta vuorokautta aikaisemmin tapahtuneen poikkeuksellisen raskaan lumikuorrutetilanteen aiheuttamia tuhoja kuvattuna 14.12.2017 Espoon Leppävaaran länsipuolisessa metsässä - Paikoin tuon lumikuorman aiheuttamat metsätuhot olivat kuin rajun myrskyn jäljiltä, kuten tässä. Lumitaakan aiheuttamaksi puustotuhoksi tämä voidaan jälkeen päin todeta siitä, kun nuo kaatuneet rungot sojottavat eri suuntiin.
Joulukuun 1. päivänä sataneen lumikuorrutteen monenlaista havainnollistamista kuvattuna 2.12.2017 >>
Lumikuorrutteita taivasta vasten kuvattuna:
Lumikuorrutetilannetta kuvattuna 2.12.2017 Espoossa; puiden ja pensaiden latvuksia taivasta vasten - Lunta tarhaomenapuussa (Malus domestica).
Lumikuorrutetilannetta kuvattuna 2.12.2017 Espoossa; puiden ja pensaiden latvuksia taivasta vasten - Lunta oratuomessa (Prunus spinosa) ja taustalla luminen raita (Salix caprea).
Lumikuorrutetilannetta kuvattuna 2.12.2017 Espoossa; puiden ja pensaiden latvuksia taivasta vasten - sekalainen valikoima lumisia pensaita vasten hentoja hahtuvapilviä (Altocumulus); pensaina mm. hurmehappomarjaa (Berberis X Ottawensis) ja rusotuomipihlajaa (Amelanchier lamarckii).
Lumikuorrutetilannetta kuvattuna 2.12.2017 Espoossa; puiden ja pensaiden latvuksia taivasta vasten - Lähes yksinomaan metsävaahterasta (Acer platanoides) koostuva tiheikkö lumisena.
Lumikuorrutetilannetta kuvattuna 2.12.2017 Espoossa; puiden ja pensaiden latvuksia taivasta vasten - Kotipihlajia (Sorbus aucuparia) lumitaakkaisina.
Lumikuorrutetilannetta kuvattuna 2.12.2017 Espoossa; puiden ja pensaiden latvuksia taivasta vasten - Koivut (Betula sp.) eniten lumisina suojaisessa metsänreunassa.
Lumikuorrutteita laajemmissa maisemanäkymissä:
Lumikuorrutetilannetta kuvattuna 2.12.2017 Espoossa; maisemanäkymiä - Iltapäivän lumisuutta kohti laskevaa aurinkoa; kuvattu klo. 14:07.
Lumikuorrutetilannetta kuvattuna 2.12.2017 Espoossa; maisemanäkymiä - Alppiruusut (Rhododendron cv.) ja taustalla metsävaahterat eniten lumisina; edeltäneen päivän lumisade tapahtui sen verran tuulisessa säässä, ettei korkeiden puiden latvoihin juuri lunta pystynyt kertymään, kuten tuossa yläreunan koivussa nähdään.
Lumikuorrutetilannetta kuvattuna 2.12.2017 Espoossa; maisemanäkymiä - Tuulelta suojassa olleet lehtipuut kuorruttuivat häkellyttävän kauniiksi, kuten tässä valikoima metsävaahteroita, imeläkirsikkaa (Prunus avium), koivujen alaoksia sekä mongolianvaahteraa (Acer tataricum ssp. ginnala).
Lumikuorrutetilannetta kuvattuna 2.12.2017 Espoossa; maisemanäkymiä - Vasemmalla nuoria metsävaahteroita (Acer platanoides) ja oikealla kujanne kotipihlajista (Sorbus aucuparia).
Lumikuorrutetilannetta kuvattuna 2.12.2017 Espoossa; maisemanäkymiä - Nuoria tuurenpihlajia (Sorbus "Dodong") ja alla pensaina vasemmalla keijuangervoa (Spiraea japonica "Little Princess") ja oikealla pikkuherukkaa (Ribes glandulosum).
Lumikuorrutetilannetta kuvattuna 2.12.2017 Espoossa; maisemanäkymiä - Auringon suuntaan kuvattua metsää, jossa etualalla lumisia kotipihlajia (Sorbus aucuparia).
Lumikuorrutetilannetta kuvattuna 2.12.2017 Espoossa; maisemanäkymiä - Lumista metsää, jossa metsäkuusen (Picea abies) taimet olivat erityisen lumikuorruttuneita oltuaan sopivasti tuulensuojassa.
Lumikuorrutetilannetta kuvattuna 2.12.2017 Espoossa; maisemanäkymiä - Lumista lehtipuustoa ja -pensaikkoa, jonka alla oli lumesta vapaata soistuvaa lampea.
--- Mainittakoon tässä yhdessä köntässä useaan yllä olevaan kuvaan liittyen, että nuo kaikki sulat / melkein sulat (asfaltti)väylät sekä tämä alimman kuvan suolampi kertoivat tuossa vaihessa siitä, miten tuota lumisadetta oli edeltänyt usean päivän mittainen hyvin leuto jakso (lämpötilat ajoittain jopa yli +5 astetta) > Se oli pitänyt maaperän sulana ja suhteellisen lämpimänä, ja täten asfalteille ja vesistöpaikkoihin nollakelissä satanut lumi ei pystynyt kertymään kovin hyvin.
Taiteellisia pensaskuorrutteita:
Lumikuorrutetilannetta kuvattuna 2.12.2017 Espoossa; pensaskuorrutteita lähitarkastelussa - Japaninhappomarja (Berberis thunbergii) lumisena marjoineen.
Lumikuorrutetilannetta kuvattuna 2.12.2017 Espoossa; pensaskuorrutteita lähitarkastelussa - Pikkuherukka (Ribes glandulosum) lumisena.
Lumikuorrutetilannetta kuvattuna 2.12.2017 Espoossa; pensaskuorrutteita lähitarkastelussa - Japaninmarjakuusi (Taxus cuspidata) lumisena.
Ajankohtaan nähden poikkeuksellisen talvinen lumikuorrutetilanne 27.10.2017 >>
Parhaan lumikuorrutetilanteen havainnollistusta Hämeenlinnan Varikonniemen suojaisten metsien siimeksistä:
Lumikuorrutteita kuvattuna 27.10.2017 Hämeenlinnan Varikonniemellä - Valikoima eri lehtipuita ja -pensaita lumisina; mm. tuomia (Prunus padus), koivuja ja terttuseljaa (Sambucus racemosa). Ylhäällä vähän vasemmalla vielä lehtevänä pysynyt hopeasalava (Salix alba "Sibirica") paljasti ajankohdan olleen kesken syksyn etenemisen.
Lumikuorrutteita kuvattuna 27.10.2017 Hämeenlinnan Varikonniemellä - Tässäkin tilanteessa (kuten yllä 2.12. kuvatussa tilanteessa) koivujen lumettomat latvat paljastivat sen, että nollakelinen lumipyry sattui tuulisessa säässä. Etualan pajukko paljasti tässäkin lehdillään, kuinka syksy oli vielä kesken.
Lumikuorrutteita kuvattuna 27.10.2017 Hämeenlinnan Varikonniemellä - Lehtipuuston sisäosissa (kuten tässä) lumikuorrutteet muodostuivat huippunäyttäviksi sateen aikaisesta tuulisesta säästä huolimatta, ja tässäkin tyyntyneet tuulet säilyttivät vielä kuorrutteita hyvin sijoillaan.
Vähäisemmän lumikuorrutetilanteen verrokkikuva samasta paikasta kuin yllä, ja kuvattuna 21.11.2017:
Vähäisemmän lumikuorrutteen verrokkitilannetta kuvattuna 21.11.2017 Hämeenlinnan Varikonniemellä - Ylempänä olevassa verrokkikuvassa sataneen lumen määrä oli n. 15 - 20 cm:n luokkaa, ja tässä alemmassa n. parin sentin luokkaa > molemmat lumisateet sattuivat kuitenkin aika samanlaisessa nollakelissä, joten noiden lumikuorrutteiden määrävertailu onkin hyvin havainnollinen.
Sunday, December 24, 2017
Joulun 2017 tunnelmia
Joulun 2017 jouluvalojen valokuvaus on nyt tehty ja onkin aika koostaa niistä tähän jälleen tunnelmakuvasarjaa tälle joulukerralle - Otin kuvat lauantaina 23.12.2017 illalla Hämeenlinnassa, ja julkaisen tämän kuvapostauksen nipin napin puolenyön jälkeen jouluaatoksi.
Tämän kertainen Etelä-Suomen joulu on sään ja lumitilanteen suhteen edeltäneisiin vuosiin verrattuna vihdoin selvästi talvisempi ainakin sisämaassa; kuten juuri Hämeenlinnassa, missä esim. viime joulun kokonaan lumeton tilanne on vaihtunut nyt hieman lumisempiin maisemiin. Mistään joulukorttitalvesta saati ankarasta talvesta ei voida silti ollenkaan puhua - tosin mainittakoon, että nyt tätä kirjoitettaessa loppuillalla 23.12. matalapaineen jälkireunan luoteistuuli on ollut yllättävän myrskypuuskaista!...
Alkutalvi on ollut joka tapauksessa aivan tähän jouluun saakka tavanomaista selvästi leudompi oikeastaan koko ajan, eikä mainittavia pakkasia ole esiintynyt vielä ollenkaan, minkä takia vesistöjen jäätyminen on jo jäänyt normaalista paljon jälkeen - Silti tänä jouluna lumipeitettä on sisämaassa valkoisen joulun tunnusmerkit täyttävä määrä, eli muutamasta sentistä 10 ja 25 sentin välille.
Ilmatieteen laitoksen lumipeitekartan (tilanne 23.12.) mukaan 10 cm:n lumipeiteraja kiemurtelee suunnilleen Saimaan eteläosista Kouvolan, Mäntsälän, Hämeenlinnan ja Tampereen kautta keskiselle Pohjanmaalle. Sen etelä- ja länsipuolella lumipeite on vaatimaton, osaksi laikkuinen, ja kokonaan lumettoman maan piirissä ovat etenkin etelärannikon länsiosat suunnilleen Helsingin keskusta mukaan lukien ja siitä laajemmin länteen kattaen Varsinais-Suomen eteläosat.
Mainittakoon lisäksi, että Etelä-Suomen tälle alkutalvelle on ollut tyypillistä lämpötilan tasainen vaihtelu vähän nollan molemmin puolin sekä runsaasti lännestä ja lounaasta / osin etelästäkin tulleet matalapaineet sateineen - sateet ovat vaihdelleet monta kertaa vedestä lumeen ja takaisin, mikä on siis taannut ainakin sisämaahan lumipeitteen kertymistä ja sulaminen on jäänyt hieman häviölle. Lisäksi monet lumisateet ovat olleet märkinä puustoihin vahvasti kuorruttuneita, mutta lumikuorrutteet ovat olleet hyvin lyhytaikaisia sulamisen ja varisemisen tapahduttua aina joko jo samana iltana tai viimeistään n. vuorokauden-parin sisällä.
Tämän alla olevan kuvasarjan ottopäivänäkin (23.12.) satoi sisämaassa taas tuollaista märkää tarttuvaa lunta, mutta saman illan aikana puustojen kuorrutteet sulivat ja varisivat taas, ja siksi maisemien lumisuus ei tule olemaan jouluaaton poutasäässä lumisinta mahdollista laajasti sisämaassakaan.
Sääennusteissa on siis jouluaatoksi luvassa heikkoa pakkasta poutasäässä, joten silloin lumipeitteeseen ei tule muutoksia em. verrattuna. Joulupäivänä ja Tapaninpäivänä lounaasta työntyy taas matalapainetoimintaa sen verran Suomeen, että sateita on tulossa ja jälleen näyttäisi sama jatkuvan kuin aikaisemminkin tässä kuussa, ja ilmeisesti koko loppuvuoden ajankin; eli ajoittaisissa plussakeleissä sisämaassa tulee lähinnä märkiä lumi-räntäsateita ja etelärannikolla-lounaiskolkassa saadaan myös vesisateita - Näin ollen sisämaassa lumipeite voi kasvaa hieman enemmän kuin sulaa, mutta etelärannikon-lounaiskolkan lumettomilla alueilla lumipeitteet jäävät yhä lähinnä nopeasti ohimeneviksi käväisyiksi...
Jatkan näistä sää- ja lumitilanteista mahdollisesti lisää lumi- ja vesistöjen jäätilanteisiinkin keskittyvässä omassa kuvakirjoituksessaan viimeistään hetikohta joulun jälkeen, koska niiden parissa on ollut myös dramaattisia / poikkeuksellisia tapahtumia tässä kuussa...
Hämeenlinnan jouluvalaistus on siis jälleen esiteltävänä alla olevissa kuvissani - edellisvuoden valaistukseen nähden tämän kerran valoissa eroja on hyvin vähän / olemattomasti, mutta etsin ja valikoin niistä tähän esille uusia näkökulmia; etenkin poimin valaistuksen väriteemaa tarkasteluun, joka koostuu kaksivärisyydestä siten, että pääosa valoista on kellertäviä (valkoisia) ja niiden sekaan on valittu oheisväriksi sininen. Tämä väriteema näyttääkin kattavan kaikki kaupungin keskustan alueet mukaan lukien jopa Goodman-tavaratalon sisätilat, missä kävin ensimmäistä kertaa ottamassa jouluvaloista kuvia mukaan tähän julkaisuuni.
Ainoa selkeä poikkeus aikaisemmasta Hämeenlinnan julkisen joulukoristelun puitteissa on kaupungin Kauppa- eli Keskustorille laitettu seimikuvaelma, joka on sijoitettu sitä varten rukattuun työmaakonttiin; tästä on alla kaksi valokuvaa - tämänlainen seimikuvaelma on nyt ihka ensimmäistä kertaa ko. torilla.
Pidemmittä jaaritteluitta jatkan alla tuttuun tyyliin kuva kuvalta, missä kuvat on sommiteltu sopivan taiteellisesti järjestykseen - Tämän kera toivotan kaikille taas Rauhallista ja Voimauttavaa Hyvää Joulua!
Joulun 2017 tunnelmakuvia >>
"Jouluvalohässäkkää" Hämeenlinnassa äitini luona kuvattuna lauantaina 23.12.2017; edellisvuoteen verrattuna tästä samasta jouluvalotornista valitsin nyt tällaisen latvaotoksen ikkunaheijastuksensa kera.
Jouluvaloja Hämeenlinnan kävelykatu "Reskalla" kuvattuna lauantaina 23.12.2017; kyseinen kaksivärinen teema tulee tässä selvästi esille kävelykadun yläpuolelle ripustetuissa lumipallosymboleissa.
Goodman-tavaratalon joulukoristelua ja jouluvalaistusta kuvattuna lauantaina 23.12.2017; kävelykatu "Reskan" kaksivärinen lumipalloteema on otettu käyttöön myös ko. tavaratalon sisätilan koristelussa - annan kritiikkiä tässä siitä, että tämä väriteema liian paljon hukkuu paikan muutenkin hyvin vaaleaan ja kirkkaaseen miljööseen valkoisen komponenttinsa osalta.
"Jouluvaahtera" Hämeenlinnassa Saaristenkadun, kävelykatu "Reskan" ja Turuntien eteläisen haaran risteyksessä kuvattuna lauantaina 23.12.2017; tästä näkökulmasta en olekaan muistaakseni koskaan aikaisemmin kuvannut tätä upeaa valopuuta, eli tällä kertaa kuva on otettu tuon Turuntien eteläisen haaran alueelta kaakkoon.
Joulunäkymää entiselle lääninhallituksen rakennukselle Hämeenlinnan Keskustorilla kuvattuna lauantaina 23.12.2017; Hämeenlinnan kaupungin virallinen joulukuusi on mielestäni taaskin aivan liian ankea / vaisu > tähän puuhunhan olisi voinut keskittää tätä jouluvalojen kaksiväriteemaa esim. niin, että valkoista ja sinistä olisi käytetty runsaasti sekaisin - Maassa puolestaan näkyy hyvin aiemmin ko. päivänä satanut parisenttinen lumen määrä.
Joulunäkymää kirkolle Hämeenlinnan Keskustorilla kuvattuna lauantaina 23.12.2017; toisaalta em. nähden tämä ihka uusi seimikuvaelma sinisenä elementtinä korostaa ainakin tästä suunnasta nähtynä ko. kaksiväriteeman mukaista dualismia hyvin pikantisti.
Seimikuvaelmaa Hämeenlinnan Keskustorilla kuvattuna lauantaina 23.12.2017; edellä esiteltyä kuvaelmaa lähempää, missä Joosef ja Maria Jeesus-lapsi seimensä kera - huomatkaa kuvaelman suojalasissa vesipisarat muistona illan tihkusateisesta suojasäästä ko. päivän lumisateen perässä tulleena.
Hämeenlinnan kirkon seinää ja ikkuna koristeomenapuun silhuetin läpi nähtynä ja kuvattuna lauantaina 23.12.2017; jouluna kirkkomenot ovat tietenkin monelle tärkeitä, mutta itselleni ja perheelleni myös aina lapsuudestani alkaen esim. jouluaamun kirkko ei ole näytellyt mitään roolia koskaan - Tällä kertaa halusin kuitenkin tuoda lähemmin tätä kaunista kirkkoa esille, mitä näissä joulukuvasarjoissani ei olekaan tapahtunut koskaan aikaisemmin.
Tämän kertainen Etelä-Suomen joulu on sään ja lumitilanteen suhteen edeltäneisiin vuosiin verrattuna vihdoin selvästi talvisempi ainakin sisämaassa; kuten juuri Hämeenlinnassa, missä esim. viime joulun kokonaan lumeton tilanne on vaihtunut nyt hieman lumisempiin maisemiin. Mistään joulukorttitalvesta saati ankarasta talvesta ei voida silti ollenkaan puhua - tosin mainittakoon, että nyt tätä kirjoitettaessa loppuillalla 23.12. matalapaineen jälkireunan luoteistuuli on ollut yllättävän myrskypuuskaista!...
Alkutalvi on ollut joka tapauksessa aivan tähän jouluun saakka tavanomaista selvästi leudompi oikeastaan koko ajan, eikä mainittavia pakkasia ole esiintynyt vielä ollenkaan, minkä takia vesistöjen jäätyminen on jo jäänyt normaalista paljon jälkeen - Silti tänä jouluna lumipeitettä on sisämaassa valkoisen joulun tunnusmerkit täyttävä määrä, eli muutamasta sentistä 10 ja 25 sentin välille.
Ilmatieteen laitoksen lumipeitekartan (tilanne 23.12.) mukaan 10 cm:n lumipeiteraja kiemurtelee suunnilleen Saimaan eteläosista Kouvolan, Mäntsälän, Hämeenlinnan ja Tampereen kautta keskiselle Pohjanmaalle. Sen etelä- ja länsipuolella lumipeite on vaatimaton, osaksi laikkuinen, ja kokonaan lumettoman maan piirissä ovat etenkin etelärannikon länsiosat suunnilleen Helsingin keskusta mukaan lukien ja siitä laajemmin länteen kattaen Varsinais-Suomen eteläosat.
Mainittakoon lisäksi, että Etelä-Suomen tälle alkutalvelle on ollut tyypillistä lämpötilan tasainen vaihtelu vähän nollan molemmin puolin sekä runsaasti lännestä ja lounaasta / osin etelästäkin tulleet matalapaineet sateineen - sateet ovat vaihdelleet monta kertaa vedestä lumeen ja takaisin, mikä on siis taannut ainakin sisämaahan lumipeitteen kertymistä ja sulaminen on jäänyt hieman häviölle. Lisäksi monet lumisateet ovat olleet märkinä puustoihin vahvasti kuorruttuneita, mutta lumikuorrutteet ovat olleet hyvin lyhytaikaisia sulamisen ja varisemisen tapahduttua aina joko jo samana iltana tai viimeistään n. vuorokauden-parin sisällä.
Tämän alla olevan kuvasarjan ottopäivänäkin (23.12.) satoi sisämaassa taas tuollaista märkää tarttuvaa lunta, mutta saman illan aikana puustojen kuorrutteet sulivat ja varisivat taas, ja siksi maisemien lumisuus ei tule olemaan jouluaaton poutasäässä lumisinta mahdollista laajasti sisämaassakaan.
Sääennusteissa on siis jouluaatoksi luvassa heikkoa pakkasta poutasäässä, joten silloin lumipeitteeseen ei tule muutoksia em. verrattuna. Joulupäivänä ja Tapaninpäivänä lounaasta työntyy taas matalapainetoimintaa sen verran Suomeen, että sateita on tulossa ja jälleen näyttäisi sama jatkuvan kuin aikaisemminkin tässä kuussa, ja ilmeisesti koko loppuvuoden ajankin; eli ajoittaisissa plussakeleissä sisämaassa tulee lähinnä märkiä lumi-räntäsateita ja etelärannikolla-lounaiskolkassa saadaan myös vesisateita - Näin ollen sisämaassa lumipeite voi kasvaa hieman enemmän kuin sulaa, mutta etelärannikon-lounaiskolkan lumettomilla alueilla lumipeitteet jäävät yhä lähinnä nopeasti ohimeneviksi käväisyiksi...
Jatkan näistä sää- ja lumitilanteista mahdollisesti lisää lumi- ja vesistöjen jäätilanteisiinkin keskittyvässä omassa kuvakirjoituksessaan viimeistään hetikohta joulun jälkeen, koska niiden parissa on ollut myös dramaattisia / poikkeuksellisia tapahtumia tässä kuussa...
Hämeenlinnan jouluvalaistus on siis jälleen esiteltävänä alla olevissa kuvissani - edellisvuoden valaistukseen nähden tämän kerran valoissa eroja on hyvin vähän / olemattomasti, mutta etsin ja valikoin niistä tähän esille uusia näkökulmia; etenkin poimin valaistuksen väriteemaa tarkasteluun, joka koostuu kaksivärisyydestä siten, että pääosa valoista on kellertäviä (valkoisia) ja niiden sekaan on valittu oheisväriksi sininen. Tämä väriteema näyttääkin kattavan kaikki kaupungin keskustan alueet mukaan lukien jopa Goodman-tavaratalon sisätilat, missä kävin ensimmäistä kertaa ottamassa jouluvaloista kuvia mukaan tähän julkaisuuni.
Ainoa selkeä poikkeus aikaisemmasta Hämeenlinnan julkisen joulukoristelun puitteissa on kaupungin Kauppa- eli Keskustorille laitettu seimikuvaelma, joka on sijoitettu sitä varten rukattuun työmaakonttiin; tästä on alla kaksi valokuvaa - tämänlainen seimikuvaelma on nyt ihka ensimmäistä kertaa ko. torilla.
Pidemmittä jaaritteluitta jatkan alla tuttuun tyyliin kuva kuvalta, missä kuvat on sommiteltu sopivan taiteellisesti järjestykseen - Tämän kera toivotan kaikille taas Rauhallista ja Voimauttavaa Hyvää Joulua!
Joulun 2017 tunnelmakuvia >>
"Jouluvalohässäkkää" Hämeenlinnassa äitini luona kuvattuna lauantaina 23.12.2017; edellisvuoteen verrattuna tästä samasta jouluvalotornista valitsin nyt tällaisen latvaotoksen ikkunaheijastuksensa kera.
Jouluvaloja Hämeenlinnan kävelykatu "Reskalla" kuvattuna lauantaina 23.12.2017; kyseinen kaksivärinen teema tulee tässä selvästi esille kävelykadun yläpuolelle ripustetuissa lumipallosymboleissa.
Goodman-tavaratalon joulukoristelua ja jouluvalaistusta kuvattuna lauantaina 23.12.2017; kävelykatu "Reskan" kaksivärinen lumipalloteema on otettu käyttöön myös ko. tavaratalon sisätilan koristelussa - annan kritiikkiä tässä siitä, että tämä väriteema liian paljon hukkuu paikan muutenkin hyvin vaaleaan ja kirkkaaseen miljööseen valkoisen komponenttinsa osalta.
"Jouluvaahtera" Hämeenlinnassa Saaristenkadun, kävelykatu "Reskan" ja Turuntien eteläisen haaran risteyksessä kuvattuna lauantaina 23.12.2017; tästä näkökulmasta en olekaan muistaakseni koskaan aikaisemmin kuvannut tätä upeaa valopuuta, eli tällä kertaa kuva on otettu tuon Turuntien eteläisen haaran alueelta kaakkoon.
Joulunäkymää entiselle lääninhallituksen rakennukselle Hämeenlinnan Keskustorilla kuvattuna lauantaina 23.12.2017; Hämeenlinnan kaupungin virallinen joulukuusi on mielestäni taaskin aivan liian ankea / vaisu > tähän puuhunhan olisi voinut keskittää tätä jouluvalojen kaksiväriteemaa esim. niin, että valkoista ja sinistä olisi käytetty runsaasti sekaisin - Maassa puolestaan näkyy hyvin aiemmin ko. päivänä satanut parisenttinen lumen määrä.
Joulunäkymää kirkolle Hämeenlinnan Keskustorilla kuvattuna lauantaina 23.12.2017; toisaalta em. nähden tämä ihka uusi seimikuvaelma sinisenä elementtinä korostaa ainakin tästä suunnasta nähtynä ko. kaksiväriteeman mukaista dualismia hyvin pikantisti.
Seimikuvaelmaa Hämeenlinnan Keskustorilla kuvattuna lauantaina 23.12.2017; edellä esiteltyä kuvaelmaa lähempää, missä Joosef ja Maria Jeesus-lapsi seimensä kera - huomatkaa kuvaelman suojalasissa vesipisarat muistona illan tihkusateisesta suojasäästä ko. päivän lumisateen perässä tulleena.
Hämeenlinnan kirkon seinää ja ikkuna koristeomenapuun silhuetin läpi nähtynä ja kuvattuna lauantaina 23.12.2017; jouluna kirkkomenot ovat tietenkin monelle tärkeitä, mutta itselleni ja perheelleni myös aina lapsuudestani alkaen esim. jouluaamun kirkko ei ole näytellyt mitään roolia koskaan - Tällä kertaa halusin kuitenkin tuoda lähemmin tätä kaunista kirkkoa esille, mitä näissä joulukuvasarjoissani ei olekaan tapahtunut koskaan aikaisemmin.
Subscribe to:
Posts (Atom)
