Kevään 2019 eteneminen erittäin varhaisena lämpöaallossa - Lämpötilaseurantaa ja luontohavaintoja mm. kasvillisuuden kehityksestä (Päivitetty!)

Viime ja tällä viikolla Suomen säässä on koettu voimakasta lämpöaaltoa lähes yhtä mittaa, kuten tässä viime kertaisessa sää-luontoaiheisessa kirjoituksessani odottelinkin jo tulevaksi - niinpä päätin nyt tehdä jatkoseurantaa ja -havainnointia tästä hyvinkin paljon etuaikaiseksi kehittyvästä keväästä. 

Koostan tämän viikon 17 (22. - 28.4.) osalta aikaisemmilta sääseurantakerroiltani tutuille Etelä- ja Keski-Suomen paikkakunnille joidenkin kaikkein lämpimimpien vuorokausien maksimilämpötiloista seurantaa listauksina, mutten ole vielä päättänyt seurannan rajausta - teen nimittäin seurannan valmiiksi kerralla käytännön syistä johtuen vasta tämän viikon ihan lopussa tai ensi viikon alussa. Tämä seurantaosio tulee sitten ajallaan päivityksessä tämän kirjoituksen loppuun...

---- Kuitenkin jo nyt laadin sääennustetta siitä, miten kauan tämä lämpöaalto voi vielä kestää, ja samalla siinä tulee jo arvioitua Vapun ajan säätäkin:

Viime viikollahan lämpöaallon kehittyminen meni melkein tuon em. edellisen kirjoitukseni ennusteen mukaan: ainoastaan juuri Pääsiäisenä tapahtui tilapäinen viileneminen pariksi päiväksi, kun hyvin pieni matalapaine liikkui Suomen yli kaakkoon ja korkeapaine vetäytyi sen verran lännemmäksi, että pieni annos viileämpää ilmamassaa pääsi Etelä-Suomeenkin pohjoisesta - siinä yhteydessä viime viikon lämpöhuipun +15 ja +20 asteen välisiltä päivälämpötiloilta pudottiin Pääsiäisen tienooksi paikoin vain +10 asteen vaiheille.

Korkeapaine on kuitenkin nyt vahvistunut tämän viikon aluksi laajaksi ja voimakkaaksi Suomen etelä-kaakkoispuolelle, ja se on kierrättänyt länsireunoitseen jopa koko Suomeen Välimereltä saakka erittäin lämmintä ilmaa - eilen jo mitattiin ensimmäisiä +20 asteen saavuttaneita päivälämpötiloja etelässä, ja tänään ne ovat yleistyneet entisestään ja selviä +20 asteen ylityksiäkin on tehty.

Jatkossa tämä korkeapaine pitää pintansa vielä perjantaihin saakka niin, että matalapaineet pysyvät selvästi Länsi-Euroopassa ja Suomeen pääsee virtaamaan eteläkaakosta koko ajan erittäin lämmintä ilmaa - eli ainakin perjantaihin 26.4. saakka Etelä-Suomessa voidaan mitata +20 asteen ylittäviäkin päivälämpötiloja heikkotuulisissa ja vähäpilvisissä oloissa.

Yölämpötilathan olivat vielä viime viikolla lämpöaallosta huolimatta hyvin kitsaasti nollan yläpuolelle kohoavia, ja yöpakkasista ei vielä päästy yleisesti eroon - tällä viikolla ilmamassan lämpeneminen alkaa kuitenkin näkymään selvemmin myös yölämpötiloissa, joten yöpakkaset loppuvat ja öiden minimilämpötiloissa voidaan päätyä jo +5 ja +10 asteen välillekin selkeästä säästä huolimatta!

Näillä näkymin sitten viikonloppuna on tulossa ainakin tilapäinen viileneminen, kun Jäämereltä työntyy etelään Suomen yli toinen korkeapaine: sen itäpuolitse pääsee virtaamaa tuossa vaiheessa koko Suomeen viileämpää ilmaa idästä-koillisesta, mutta aurinkoinen poutasää jatkunee siitä huolimatta - päivälämpötilat kuitenkin laskevat la-su aikana etenkin idässä; näin ollen +15 asteen allekin voidaan jäädä su mennessä myös lännessä ja samalla yöpakkasten vaaraa voi palautua etenkin idän sisämaassa.

Toisaalta näyttää myös siltä, että tuon uuden korkeapaineen muotoutuminen taas Suomen etelä-kaakkoisreunalle ensi viikon alussa mahdollistaisi juuri ennen Vappua sään uudestaan lämpenemisen, ja siten voisi olla potentiaalia myös lämpimälle Vapulle...

Sateettomuus näyttäisi kuitenkin joka tapauksessa jatkuvan ainakin Vappuun saakka, minkä takia kuivuutta alkaa olla jo hieman vaivaksikin asti kasvillisuudelle: viime talven lumien sulamisvesien ansiosta tilanne on kuitenkin se, että puilla ja pensailla ei ole vielä mitään hätää, ja kuivuusongelmia voi olla vasta ruohovartisella kasvillisuudella paahdepaikoilla mm. rakennusten eteläseinustoilla, etelään viettävillä rinteillä ja kallioisilla mäillä.

Päivitys sääennusteeseen torstaina 25.4.2019 klo. 13:10: tälle ja huomiselle päivälle on nyt ilmennyt sen verran muutosta em. nähden, että on syytä päivittää se tähän ylös. Nimittäin Baltiasta ulottunee eteläisimpään osaan pilvisyyttä ja mahdollisesti jopa sateita näinä kahtena päivänä, mikä viilentää ainakin Varsinais-Suomen eteläosien, Uudenmaan ja Kymenlaakson / kaakonkulman päivälämpötiloja selvästikin. Toisaalta noiden alueiden yöt lämpenevät muuhun tarkastelualueeseen nähden paljon samasta syystä johtuen.

Lisäksi ensi viikon 18 (29.4. - 5.5.) ja Vapun säässä on ilmennyt seuraavanlaista uutta sääennustemalleissa: tuo em. pohjoisesta tuleva uusi korkeapaine on alkanut osoittamaan Vapun tienoilta alkaen merkkejä siirtymisestä Fennoskandian länsipuolelle, joka saattaa alkaa mahdollistamaan Suomeen kylmiä pohjois-luoteisvirtauksia - vielä Vappuna voi olla melko lämmintäkin, mutta vaarana saattaa olla pian Vapun jälkeen sään huomattavakin kylmeneminen pitkäksi aikaa!...

Seurataan tilannetta sitten taas tulevassa viikonvaihteessa ensi viikon osalta....

---- Koostan nyt myös tuttuun tyyliin luonnon kevään etenemisen merkeistä havaintoja, kuten juuri kasvillisuuden kasvun ja kukinnan etenemisen vaiheita, vesistöalueiden tilanteita mm. pintavesilämpötiloineen jne.

Tässä luontoseurannan katsannossa laitankin nyt mielenkiintoisen kuvaseurantaosion myös mukaan, jossa aloitan tällä alla olevalla viime sunnuntaina 21.4. otetulla valokuvallani: siinä nähdään Espoossa Leppävaarasta hieman luoteeseen olevalla paikalla silloin ollutta rauduskoivujen (Betula pendula) ja raidan (Salix caprea) kevääseen heräämisen tilannetta.

Kuvaseurannassa laitan sitten myöhemmin samasta kohtaa otetun vertailukuvan näistä samoista puista, josta pääsette havaitsemaan kasvukauden etenemisen nopeutta ja etuaikaisuutta näissä lämpöaalto-oloissa - seuraavan ko. vertailukuvan otan jossain vaiheessa tämän viikon loppupuolella ja se tulee tämän ensimmäisen kuvan alle päivityksessä myös tuon em. lämpötilaseurantaosion päivityksen yhteydessä....


Kasvukauden alun kehitysvaiheita Espoon Leppävaarassa huhtikuussa 2019 valokuvahavainnollistuksena >>

Kuvassa hedeyksilöllisen raidan (Salix caprea) runsaan voimakasta täyttä kukintaa ja rauduskoivujen (Betula pendula) hieman heräämään alkaneita hedenorkkoja, kuvattuna 21.4. Espoon Leppävaarassa - tämä kasvukauden vaihe saavutetaan tavanomaisesti vasta Vapun tienoilla näillä seuduilla, joten jo tuossa vaiheessa kasvukauden etenemisen aste oli kymmenisen vuorokautta edellä normaalista.

Kuvassa hedeyksilöllisen raidan (Salix caprea) kukinnan päättyminen ja rauduskoivujen (Betula pendula) jo selvästi hiirenkorvalle tullutta vihreyttä, kuvattuna 27.4. Espoon Leppävaarassa - tässä havainnollistuukin hyvin selvä kasvukauden eteneminen ko. lämpöaallon ansiosta: kts. kirjoituksen lopusta lämpöaallon päivitetty seurantaosio.


---- Kasvukauden etenemisen asteesta voidaan sanoa myös seuraavaa jo tällä hetkellä (24.4.): Etelä-Suomessa ensimmäiset koivut ovat jo puhjenneet hiirenkorvalle eilen ja tänään, kun päivälämpötilat ovat saavuttaneet monin paikoin ensimmäisiä kertoja +20 asteen tienoon.

Koivujen vihertyminen jatkuu tällä viikolla selvästi, joten viikon loppuun mennessä maisemat ovat ajankohtaan nähden erittäin vihreitä, ja niinpä Vapustakin saadaan joka tapauksessa poikkeuksellisen vihreänä näyttäytyvä juhla - vaikka siis sää vielä kylmenisikin ennen Vappua / Vapuksi...

Samalla nyt tuossa viime kertaisessa kirjoituksessani mainitut kasvutapahtumat ovat jo odotetusti saavuttuneet: 

Kuten mm. jo isolla hiirenkorvalla ovat monet kuusamat (Lonicera sp.), taikinamarja (Ribes alpinum), pikkuherukka (Ribes glandulosum), viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia), monet pensasangervot (Spiraea sp.) ja tuhkapensaat (Cotoneaster sp.), terttuselja (Sambucus racemosa) sekä puista tuomi (Prunus padus) ja jopa balkaninhevoskastanja (Aesculus hippocastanum).

Kasvien kukkimisvaiheista puolestaan voidaan todeta nyt seuraavaa: Haavan (Populus tremula) kukinta on jo taantumassa hedenorkkojensa varisemiseen ja eminorkkojensa kehittymiseen hedelmänorkoiksi. Metsävaahteroilla (Acer platanoides) puolestaan turvonneista silmuistaan on jo alkanut monin paikoin pilkistämään esille keltaiset kukkaterttunsa, ja tällä viikolla niiden kukinta alkaa yhä näyttävämmin. Samalla viikon loppuun mennessä jopa jo rusokirsikkakin (Prunus sargentii) voi aloittaa lämpimillä kasvupaikoilla kukkimistaan.

Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha on myös tänään mainostanut Facebookissa, miten siellä magnoliat ovat aloittaneet myös jo kukintansa etuajassa: tässä postauksessaan näkyvä japaninmagnolia (Magnolia kobus) on siitä hyvä esimerkki.

Muita kukkivia puu- ja pensaslajeja ovat tällä viikolla: jalavat (Ulmus sp.), onnenpensaat (Forsythia sp.) ja yhä monet pajut (Salix sp.), mutta em. raidan kukinta taantuu ja alkaa loppua. 

Luonnonkasveissa kukinnassa ollaan jo siirtymässä tällä viikolla leskenlehtien (Tussilago farfara) ja sinivuokkojen (Hepatica nobilis) kukintahuipusta valkovuokkojen (Anemone nemorosa) kukintahuippuun. Samalla monet ruohovartiset kasvit jatkavat esillekasvuaan, minkä ansiosta mm. nurmikot alkavat paikoin lähestymään jopa jo ensimmäistä leikkuukertaansa tämän viikon loppuun mennessä!

Maaseudulla peltojen kylvötyöt on saatu monin paikoin alkamaan sekä lämmön että sulamisvesiä kuivattaneiden poutasäiden ansiosta; paikoin kylvöjä tehdään ennätyksellisenkin aikaisin tavanomaiseen verrattuna!

---- Tämä erittäin varhaiseksi äitynyt kevät onkin tuttuun tyyliin aiheuttanut myös huomattavia viiveitä / myöhästymisiä puisto- ja puutarhatöiden ajoittamiseen täällä Suomessa - tästä kerron havaintojani seuraavaksi >>

Ennen Pääsiäistä jo viime viikolla oli näin suorana lainauksena FB-postauksestani: Nyt olisi ollut säänkin puolesta erittäin hyvät saumat kunnilla ja kaupungeilla laittaa varhaisia kukkaistutuksia keskeisille julkisille paikoille jo Pääsiäiseksi (pakkasta kestäviä orvokkeja yms.), mutta tämäkin mahdollisuus kasviestetiikan parantamiseen näemmä mieluummin hukataan kuin käytetään hyväksi varsin yleisesti.

Tämä on se suomalaisen puisto- ja puutarhakulttuurin yksi paljon parantamista vaativa asia! >> logistiikka kevään kaunistamiseksi laahaa tukahduttavan virastobyrokratian vankina eikä esim. tällaisia varhaisia keväitä osata hyödyntää luovasti varhaistamalla joitakin toimia - aina on joku "perinteinen" tai "ainahan näin on ollut" -tyylinen aikataulu, jota orjallisesti noudatetaan.

Näissä huippuhienoissa keleissähän on juuri tämän takia nyt Pääsiäisenä hyvin noloa ja ulkomaisille turisteillekin naureskelun paikka, kun esim. havaitsin tässä parin päivän aikana liikkuessani ja valokuvatessani, miten rumasti Helsingissä Eduskuntatalon edustan kukkapenkeissä on yhä kuivuneet talviajan havu-kanervasommitelmat ruskeina aiheuttamassa kauhua puistokulttuurille, ja miten Hämeenlinnassa samaa rumuutta joutuu katselemaan Pääsiäisen yli omilla keskeisillä paikoillaan.

Silti paradoksaalisesti ihan paniikissa toitotetaan valheellisen hiilidioksidiperusteisen / antropologisen "ilmastonmuutoksen" seurauksia ja niihin varautumista, mutta eihän näemmä edes normaaleissa etuaikaisissa sääolosuhteissakaan osata varautua muutoksiin arkisesti ruohonjuuritasolla, ja ko. alarmismin huikean korkealentoisten muutospalopuheiden tragikoomiseksi kontrastiksi.

Hassuinta on se, miten ilmastoalarmismi vaatii suorastaan kaikessa muussa elämisessä ja toiminnassa radikaaleja muutoksia, mutta puisto- ja puutarhakulttuurissa pitäydytään liian jyrkästi muutosvastaisina ihan vain aina tiedetyissä vaihtelevissa sää- ja ilmasto-olosuhteissamme.

Suomi on edelleen kasviestetiikan suhteen junttila ja ilmastoalarmismissaan mielisairaala!

---- Muunkinlaista myöhästymistä tuossa samanlaisessa katsannossa on nyt sattunut: 

Nimittäin Etelä-Suomessa järvet ovat jo monta päivää sitten sulaneet jäistä kokonaan vapaiksi ja jo voimakkaasti lämpenemään pintavesiltään, mutta siitä huolimatta tämän linkin takaa löytyvässä järvivesien "päivittäin päivittyvässä" pintalämpötilakartassa ei ole ollut tälläkään hetkellä vasta kuin vain Säkylän Pyhäjärven lämpötilakehitystä.

Tämäkin on todella noloa ja typerää välinpitämättömyyttä ja amatöörimäistä virhettä, koska mitä muuta se sellainen lämpötiladatan keruu muka on varsinkin tieteellisessä katsannossa, joka aloitetaan näin aivan myöhässä kesken vesien lämpenemiskehityksen melkein kaikkien järvien osalta, ja näin ei voida tehdä mitään verrantoa muihin vuosiin tämän vaiheen osalta!?

Eikö ko. lämpötilan mittaajia kiinnosta vai eikö heitä kouluteta kunnolla toimintaansa? Vai onko tässäkin kyseessä tuollainen julkiseen puistokulttuuriin verrattavissa oleva kahlitseva virastoajattelu, ettei järvivesien lämpötiloja muka kannata mitata ennen tiettyä kalenteriin sovittua päivämäärää, ja siinä pitäydytään umpimielisen orjallisesti? - Sekin on siinä tapauksessa tosi selvä osoitus suomalaisen virastobyrokratian huonoudesta.

No, sanottakoon tuon Säkylän Pyhäjärven lämpötilan mukaan nyt se arviona, että Etelä-Suomessa on tällä viikolla odotettavissa monin paikoin +10 asteen ylityksiä järvien pintavesilämpötiloissa.

Merivesien osalta nähdään tämän jäätilannekartan perusteella, että tällä hetkellä esim. Suomenlahdella ei ole enää yhtään jäätä ja vesien pintalämpötilat ovat jo ylittäneet +5 astetta koko rannikkokaistaleella varsin laajasti ja yleisesti. Perämerellä puolestaan jäiden haurastuminen ja sulaminen on nyt nopeaa ja etenee yhä enemmän etuaikaan normaaliin nähden.

Tämän enempää ei tässä vaiheessa, ja nyt tämä kirjoitus jää siis odottamaan em. päivittymistään....


Lämpöaallon maksimilämpötilaseuranta 22. - 28.4.2019 >>


Päivitys keskiviikkona 1.5.2019 klo. 15:50 >> 

Huhtikuun lopun voimakas lämpöaalto on nyt siis koettu, ja koostan tähän siitä päivälämpötilojen seurannan Etelä- ja osin Keski-Suomen paikkakunnille sekä selostan kunkin päivän osalta säätilanteita. Seuranta kattaa koko viime viikon 17 (22. - 28.4.2019).

Yleisesti suursäätilan kehityksestä voidaan todeta aluksi seuraavaa: Alkuviikolla ma-ti lämpöaallon voimistuminen tapahtui korkeapaineen voimistuessa Suomen etelä-kaakkoispuolelle, jolloin sen länsipuolitse virtasi Välimereltä saakka hyvin lämmintä ilmaa myös tarkastelualueelle.

Sitten keskiviikon aikana tuo korkeapaine venyi kaakosta luoteeseen Suomen yli, jolloin tarkastelualueen itäosat jäivät heikkotuuliselle alueelle ja lännempänä alkoi vallita lämmin etelä-kaakkoinen virtaus.

Kuitenkin ke-pe väliseksi ajaksi tuossa etelä-kaakkoisessa virtauksessa tapahtui sen verran lämpötilojen ja ilmamassojen vyöhykkeellistymistä, että Baltiaan muodostui epävakaisemman sään alue jakamaan eteläpuolelleen helteeksi äitynyttä kesäsäätä ja pohjoispuolelleen tänne Suomeen / Fennoskandiaan jäänyttä miedommin kesäistä ilmamassaa - tässä vaiheessa tämä Baltian epävakaisuus ylettyi eteläisimpiin osiin tarkastelualuetta, jolloin runsaammassa pilvisyydessä sillä alueella päivälämpötilat viilenivät selvästi muuhun alueeseen verrattuna.

Jo pe aikana tuo luode-kaakkosuuntainen korkeapaine heikkeni Suomen itä-pohjoisosien yllä ja samalla Jäämerellä muodostunut uusi korkeapaine alkoi työntyä etelään - lauantain aikana tämä tarkoitti sitä, että Baltian epävakainen alue alkoi väistyä etelämmäksi ja samalla eteläisimpiin osiin palasi vielä aurinkoisempi kesäsää. Samalla kuitenkin tuon uuden korkeapaineen itäpuolitse alkoi kiertymään jo Suomen pohjois-koillisosiin selvästi kylmempää ilmaa.

Sitten sunnuntaiksi tuo kylmempi ilma valtasi voimistuneen itä-koillistuulen myötä myös koko tarkastelualueen, kun tuo uusi korkeapaine siirtyi yhä etelämmäksi Suomen päälle - päivälämpötilojen romahdus edeltäneeseen päivään nähden oli siinä valtava etenkin etelärannikolla ja itä-kaakkoisosissa.

Seuraavaksi sitten päiväkohtaiset lämpötilalistaukset tilanneselostuksineen. Lämpötilat on poimittu tuttuun tyyliin Ilmatieteen laitoksen paikallissääsivuston lämpötilakuvaajista. Vanhat lukemat voi poimia esille myös Ilmatieteen laitoksen säähavaintoarkistosta >> 


Maanantain 22.4.2019 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +13 astetta, Turku +15 astetta, Salo +16 astetta, Pori +16 astetta, Hämeenlinna +17 astetta, Tampere; Härmälä +17 astetta, Tampere; Siilinkari +14 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +15 astetta, Vantaa +18 astetta, Hyvinkää +18 astetta, Lahti +18 astetta, Kouvola +17 astetta, Porvoo +18 astetta, Lappeenranta; Lepola +15 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +15 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +10 astetta, Mikkeli +15 astetta, Jyväskylä +15 astetta, Savonlinna +13 astetta, Joensuu +9 astetta ja Ilomantsi +11 astetta.

Korkeapaine voimistui Suomen etelä-kaakkoispuolella ja lounaisvirtauksessa yhä lämpimämpää ilmaa alkoi virrata alueelle. Siinä yhteydessä ko. vuorokauden aikana oli kuitenkin sen verran runsaasti untuva- ja harsopilviä lauttoina, että se hieman hillitsi vielä päivälämpötilojen nousua. Lämpimimmäksi alueeksi tässä vaiheessa muodostui Uudenmaan sisämaa ja Päijät-Häme, jonne lämpö pystyi tunkeutumaan parhaiten lounaasta. 

Itä-koilliskolkassa (Joensuu-Ilomantsi) lämpötilat olivat muuta aluetta selvästi viileämpiä myös siitä syystä, kun sinne oli jäänyt vielä talven erittäin paksusta lumipeitteestä runsaasti jäänteitä viilentäväksi elementiksi. Tuttuun ajankohdan tapaan myös tässä vaiheessa, kuten pitkin koko tätä lämpöaaltoa, merialueiden ja suurten järvien viilentävä vaikutus päivälämpötiloihin oli hyvin selvästi havaittavissa.

Tiistain 23.4.2019 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +16 astetta, Turku +19 astetta, Salo +20 astetta, Pori +18 astetta, Hämeenlinna +20 astetta, Tampere; Härmälä +19 astetta, Tampere; Siilinkari +17 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +19 astetta, Vantaa +20 astetta, Hyvinkää +20 astetta, Lahti +20 astetta, Kouvola +21 astetta, Porvoo +20 astetta, Lappeenranta; Lepola +20 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +20 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +11 astetta, Mikkeli +20 astetta, Jyväskylä +19 astetta, Savonlinna +19 astetta, Joensuu +13 astetta ja Ilomantsi +14 astetta.

Korkeapaine oli vahvistunut yhä laajemmaksi Suomen etelä-kaakoisreunalla ja näin sää selkeni täksi vuorokaudeksi laajasti, ja vain ajoittain hyvin vähäisiä untuvapilviä lipui taivaalla. Tuulet olivat heikkoja. Samalla hyvin lämmin ilmamassa oli nyt vallannut lounaasta käsin koko tarkastelualueen: niinpä +20 asteen saavuttuminen ja paikoin ylittyminen tapahtui sisämaa-alueilla varsin yleisesti, mutta edelleen meri- ja järvialueiden äärellä oli viileämpää. 

Itä-koilliskolkassakin (Joensuu-Ilomantsi) lumipeitejäänteiden viilentävä vaikutus näkyi vielä, mutta noissa lähes +15 asteen lukemissa ne olivat jo sulamassa nopeasti pois. Etelässä ja lännessä puolestaan maisemien vihertyminen alkoi selvästi mm. koivujen hiirenkorvalle tuloon.

Keskiviikon 24.4.2019 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +17 astetta, Turku +22 astetta, Salo +22 astetta, Pori +22 astetta, Hämeenlinna +21 astetta, Tampere; Härmälä +20 astetta, Tampere; Siilinkari +18 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +17 astetta, Vantaa +21 astetta, Hyvinkää +21 astetta, Lahti +22 astetta, Kouvola +21 astetta, Porvoo +21 astetta, Lappeenranta; Lepola +19 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +19 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +17 astetta, Mikkeli +19 astetta, Jyväskylä +19 astetta, Savonlinna +18 astetta, Joensuu +15 astetta ja Ilomantsi +18 astetta.

Korkeapaineen laajentuminen kaakosta paremmin Suomen ja tarkastelualueen päälle mahdollisti edelleen laajasti selkeän sään vain hyvin pienien untuvapilvilauttojen ilmestyttyä ajoittain ja paikallisesti taivaalle - näin ollen päivälämpötiloissa päädyttiin entistä laajemmin +20 asteen tienoille ja sen ylityksetkin olivat selvempiä; lämpimimät lukemat olivat etenkin länsiosissa, koska siellä virinnyt etelä-kaakkoisvirtaus pakkasi lämpimyyttä etenkin sinne. 

Itä-koilliskolkan (Joensuu-Ilomantsi) lämpötilatkin lähentelivät jo paikoin +20 astetta, kun lumipeitejäänteet olivat siellä kadonneet jo monin paikoin pois. Merialueidenkin äärellä päästiin peräti yli +15 asteen, kun vesistöjen pintavesilämpötilat kohosivat aurinkoisessa ja heikkotuulisessa säässä selvästi; esim. järvissä jo yli +10 asteen reilustikin.

Torstain 25.4.2019 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +16 astetta, Turku +19 astetta, Salo +19 astetta, Pori +22 astetta, Hämeenlinna +21 astetta, Tampere; Härmälä +21 astetta, Tampere; Siilinkari +18 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +18 astetta, Vantaa +19 astetta, Hyvinkää +21 astetta, Lahti +22 astetta, Kouvola +21 astetta, Porvoo +20 astetta, Lappeenranta; Lepola +19 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +20 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +16 astetta, Mikkeli +20 astetta, Jyväskylä +20 astetta, Savonlinna +19 astetta, Joensuu +15 astetta ja Ilomantsi +16 astetta.

Korkeapaine oli venynyt tässä vaiheessa luode-kaakkosuunnassa Suomen ylle, missä yhtäältä etelä-kaakkoinen virtaus toi etelästä kosteampaa ilmamassaa länsiosiin ja toisaalta korkeapainevyöhykkeen itäpuolelta pääsi itä-koilliskolkkaan (Joensuu-Ilomantsi) sen verran viileämpää ilmaa, että siellä päivälämpötilat viilenivät huolimatta jo sulaneista lumijäänteistä.

Muualla alueella oli edelleen lähes edeltäneen päivän veroista lämpöä, mutta em. ilmamassan kosteuden takia esiintymään alkaneet iltapäivän kumpupilvet olivat paikoin hieman viilentäneitä elementtejä. Samalla päivän mittaan Baltiaan muodostumassa ollut epävakaisen sään alue alkoi tuottaa etelästä yläpilviharsoa eteläisimpiin osiin etenkin illalla.

Perjantain 26.4.2019 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +15 astetta, Turku +20 astetta, Salo +18 astetta, Pori +21 astetta, Hämeenlinna +18 astetta, Tampere; Härmälä +17 astetta, Tampere; Siilinkari +16 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +14 astetta (yöllä ja iltapäivällä), Vantaa +17 astetta, Hyvinkää +17 astetta, Lahti +18 astetta, Kouvola +22 astetta, Porvoo +17 astetta, Lappeenranta; Lepola +19 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +18 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +14 astetta (illalla), Mikkeli +20 astetta, Jyväskylä +20 astetta, Savonlinna +18 astetta, Joensuu +17 astetta ja Ilomantsi +17 astetta.

Alueellisesti vaihdelleella pilvisyydellä oli tässä vaiheessa isoja vaikutuksia päivälämpötloihin - Eteläisimpiin osiin Baltiasta ulottunut runsas pilvisyys ja paikoin sateenkin uhka (sateita liikkui paikoin ukkostenkin kera eteläisillä merialueilla saakka ja sadekuuroja esiintyi mantereellakin paikoin) piti Uudenmaan maksimilämpötiloja vain +15 asteen vaiheilla, ja paikoin oli jopa edeltäneenä yönä yhtä lämmintä, kuten Helsingin Kaisaniemessä. Runsas pilvisyys siis lämmitti öitä esiintymisalueillaan paljonkin tässä vaiheessa.

Selkeämmän sään alueilla oli edelleen kuitenkin +20 asteen ylityksiä maksimilämpötiloissa, kuten etelä-kaakkoisvirtauksessa länsirannikon tuntumassa ja kaakkoisosien sisämaassa (esim. Kouvola). Itä-koilliskolkassa (Joensuu-Ilomantsi) ilmamassa lämpeni uudestaan ja päivälämpötilat lähentyivät taas +20 astetta.

Lauantain 27.4.2019 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +20 astetta, Turku +23 astetta, Salo +22 astetta, Pori +22 astetta, Hämeenlinna +21 astetta, Tampere; Härmälä +20 astetta, Tampere; Siilinkari +16 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +19 astetta, Vantaa +22 astetta, Hyvinkää +21 astetta, Lahti +21 astetta, Kouvola +22 astetta, Porvoo +22 astetta, Lappeenranta; Lepola +19 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +19 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +18 astetta, Mikkeli +21 astetta, Jyväskylä +19 astetta, Savonlinna +19 astetta, Joensuu +16 astetta ja Ilomantsi +13 astetta.

Vanha korkeapaine heikkeni pois ja Jäämereltä etelään työntymässä ollut uusi korkeapaine alkoi aiheuttaa muutoksia säässä: Baltiasta ulottunut runsas pilvisyys poistui eteläisimmistä osista ja viriämään alkaneessa itä-koillistuulessa voimakas yli +20 asteinen lämpö palautui iltapäiväksi vielä myös Uudellemaalle ja lounaaseen, missä olikin tämän lämpöaallon lämpöhuippu n. +23 asteen lukemissa. Samalla kuitenkin tuon uuden korkeapaineen itäpuolelta Uralilta saakka alueelle alkoi virtaamaan kylmempää ilmamassaa, mikä jo näkyi itä-koilliskolkassa Ilomantsin jo alle +15 asteeseen jääneessä maksimilämpötilassa. 

Kylmän ilman virtaaminen alkoi illalla todenteolla koko alueella voimistuneessa itä-koillistuulessa, mutta pilvisyys pysyi vähäisenä.

Sunnuntain 28.4.2019 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +12 astetta, Turku +15 astetta, Salo +13 astetta, Pori +14 astetta, Hämeenlinna +12 astetta, Tampere; Härmälä +11 astetta, Tampere; Siilinkari +9 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +9 astetta, Vantaa +11 astetta, Hyvinkää +12 astetta, Lahti +12 astetta, Kouvola +10 astetta, Porvoo +10 astetta, Lappeenranta; Lepola +8 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +8 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +8 astetta, Mikkeli +10 astetta, Jyväskylä +10 astetta, Savonlinna +7 astetta, Joensuu +8 astetta ja Ilomantsi +6 astetta.

Pohjoisesta tullut uusi korkeapaine oli asettunut tässä vaiheessa noin Keski-Suomen ylle ja sen itäpuolelta jäi vallitsemaan koko päiväksi etenkin etelä-kaakkoisosiin aikaisempaa paljon kylmempi itä-koillistuuli: niinpä sen kylmentävä vaikutus oli suurinta etelärannikolla ja itä-kaakkoisosissa, missä päivälämpötiloissa jäätiin paikoin jopa alle +10 asteen ja Ilomantsissa jopa vain reiluun +5 asteeseen!

Tämä siitäkin huolimatta, vaikka koko tarkastelualueella taivas pysyi koko ajan hyvin vähäpilvisenä ja laajasti jopa täysin selkeänäkin.

Silti em. huolimatta kylmyys ei ulottunut länsiosiin ja lounaiskolkkaan niin pahasti, jolloin esim. Turussa ja Porissa päästiin vielä jopa +15 asteen paikkeille maksimilämpötiloissa.

Tässä kylmenemisessä oli huomattavaa myös se, että oikeasti ko. vuorokauden korkeimmat lämpötilat sattuivat vielä edeltäneen yön alussa monin paikoin, ja seuranneet päivälämpötilat jäivät siis jopa niistä yölukemista alemmiksi - päätin poimia tähän sunnuntain kohdalle noiksi listatuiksi lukemiksi esille kuitenkin kaikkialta iltapäivän aikana saavutetut korkeimmat lämpötilat, jolloin tässä päästään vertaamaan kylmentymisen voimakkuutta edellispäivään verrattuna oikein hyvin.


Tähän päättyy tämä seurantaosio, mutta koostan vielä tähän aivan lopuksi sään kehityksen piirteitä tähän Vappupäivään saakka ja laadin sääennustetta tulevalle toukokuun alulle! >>

Nyttemmin tällä viikolla tähän Vappuun saakka tuo uusi korkeapaine on jäänyt vallitsemaan Etelä- ja Keski-Suomen päälle niin, että vähäpilvisissä oloissa ja heikoissa tuulissa on tapahtunut osittaista uudelleen lämpenemistä - sisämaassa päivälämpötiloissa on saavutettu taas +15 asteen tienoota, mutta erikoisesti aina eiliseen vappuaattoon saakka etelärannikolle jäi vellomaan muuta aluetta kylmempää ilmaa niin, että päivälämpötilat jäivät siellä joka päiväksi vain +10 asteen paikkeille. Syynä on ollut ilmeisesti ainakin meren viilentävä vaikutus, mutta myös se, miten hyvin heikoissa tuulissa sisämaan lämpöä ei ole päässyt leviämään kunnolla koko alueelle.

Öisin on kuitenkin myös sisämaassa ollut lähes joka yö yöpakkasia monin paikoin, kun tuo em. kylmentyminen ne palautti su-ma välisestä yöstä alkaen koko ajaksi tähän saakka selkeissä ja tyynissä oloissa.

Tänään Vappupäivänä lämpöä on päässyt takaisin voimistuneessa lounaistuulessa myös etelärannikolle Skandinavian / Baltian puolelta ja sisämaassa on ylitetty taas selvemminkin +15 astetta - kuitenkin tänään on jo käynnistynyt sään muutos lännestä etenevän saderintaman myötä, joka tuo erittäin rajun muutoksen kylmempään ja sateisempaan suuntaan huomiseksi!

Nimittäin Lapista Skandinaviaan on muodostunut matalapainetta, jonka pohjois-länsipuolelle on jo purkautumassa erittäin kylmää ilmaa Jäämereltä! - tähän matalapainesysteemiin on muodostumassa hyvin nopeasti ensi yönä jopa myrskymatalapaineeksi voimistuva osakeskus Pohjois-Itämerelle, ja huomiseksi se asettuu keskukseltaan rajuna juuri Etelä- ja Keski-Suomen ylle. 

Sen myötä lännestä ja lounaasta käsin alkaa esiintymään sateita, jotka voimistuvat yöstä alkaen ajoittain runsaiksi laajalla alueella, ja samalla matalapaine kierrättää keskuksensa ympäri länsipuoleltaan koko alueelle hyvin kylmää ilmaa; huomiset päivälämpötilat jäävät sateessa jopa vain +5 asteen paikkeille!

Sitten matalapaine jatkaa to-pe välisenä yönä eli 2. ja 3. päivien välillä erittäin voimakkaana kylmän ilman purkamistaan alueelle siten, että yhä keskuksensa ympäri pyörivät sateet saattavat etenkin sisämaassa tuona yönä muuttua lumeksi lämpötilan laskiessa nollan vaiheille. Samalla etenkin länsiosissa pohjoistuulet voivat olla erittäinkin voimakkaita!

Näin ollen perjantain 3.5. aamuksi saattaa osassa Etelä-Suomeakin olla tulossa maahan lumipeiteyllätys ankarasti!... On huomattavaa sekin, että myös laajasti muuallekin Länsi- ja Keski-Eurooppaan on tulossa tuon matalapaineen takia hyytävää takapakkia kevään etenemiseen ja siellä jo alkaneeseen kesäänkin!

Sitten 3. päivästä alkaen matalapaine heikkenee ja siirtyy pohjoiskoilliseen, mutta Suomi näyttää kuitenkin jäävän koko loppuviikoksi ja ensi viikon (6. - 12.5.) aluksi länsi-lounaispainotteisesti jatkuvan matalapaineen vaikutuspiiriin: etenkin lännessä ainakin kuurosateisiin on syytä varautua jatkossakin ja ilmamassan lämpenemistä tapahtunee vain hitaasti tuosta 2. - 3. päivien rajusta kylmänpurkauksesta: siksi +10 asteen ylittäviä päivälämpötiloja alkaa esiintymään uudestaan vain vähitellen ja yöpakkasiin on syytä varautua edelleen selkeimpinä öinä.

Tässä vaiheessa on vielä epäselvää, kuinka pitkään tuollainen asetelma jatkuu, mutta tässä vaiheessa näyttää suursäätilallisesti siltä, että tuo tämän viikonlopun asetelma mahdollistaa etelästä käsin Suomen itäpuolelle Venäjälle vuorostaan laajasti kesäistä lämpöaaltoa - on olemassa jossain vaiheessa ensi viikon alun jälkeen mahdollisuutta, että siitä lämmöstä voisi tulla taas tännekin kevättä uudestaan paremmin edistävää ilmamassaa....

Eduskuntavaalit 2019 analyysi - Globalismin ajatusvirheiden edelleen toteutuminen ja niistä parantumisen mahdollisuuksia...

Maamme eduskuntavaalit 2019 pidettiin reilu viikko sitten, ja nyt pääsen ja "kykenen" viimein kommentoimaan niitä täällä blogissani - Tässä pitkässä analyysissä poimin ensin tarkasteluun Facebookissa ennen vaaleja tekemiäni ennakkopohdintojani ja sitten otan analyysiin yksityiskohtaisempia vaaleissa toteutuneita ilmiöitä, ja tutkin myös mahdollisuuksia parantaa vaalikäyttäytymistä maassamme edelleen havaituista vakavista vaalikäyttäytymisen ongelmista huolimatta.

Ennakkopohdintani näistä vaaleista olivat aivan oikeaan osuneita mm. siinä, että väestö pystyy edelleen äänestämään valtaosaltaan vain vanhoja tuttuja ja suurimpia eduskuntapuolueita - tosin taaskin on tullut ilmi myös todennäköisiä havaintoja vaalivilpistäkin...

Valtaosalla näistä valtapuolueiden äänestäjistä on ollut myös tuttuun tapaan väite, että muka vain valtapuoluetta äänestämällä ääni ei mene hukkaan; kun muka pienillä puolueilla "ei ole mitään mahdollisuuksia" - Siinäpä on yksi hyvin tyypillinen esimerkki suggestiosta alistumiseen.

Analyysini tulee osoittamaan senkin, miten tuossa väitteessä piilee käänteisesti ilmenevä väärinkäsitys! - nimittäin puolueparlamentarismimme on niin korruptoitunut ja ajatuksiltaan lukittu globalismin ikeessä ja hyväveliverkostojen paineessa, että etenkin hallitukseen pääsevien puolueiden parissa ns. puoluekuri tulee pitämään huolen siitä, että valtaeliitin lobbaama hallitusohjelma määrää aina yli muun, ja jokainen siihen nähden vastakkainen / "väärä" äänestäjän oman tahdon ääni vaaliehdokkaansa mukana menee varmasti hukkaan.

Niinpä paradoksaalisesti populaariin ajatteluun nähden käänteisesti vaaleissa äänen antaminen eduskunnan ja ko. saastuneen puolueparlamentarismin parissa jo olevalle ehdokkaalle (vaikka olisi yksilönä miten hyvä tyyppi tahansa) menee hukkaan! >> Siten valtapuolueen äänestämisen kohdalla se vääränlainen äänestyskäyttäytyminen pikemminkin tapahtuu.

Siksi näissä vaaleissa kunnollisella tavalla aitoa muutosta pois globalismi-ideologiaan aivopestystä virallisesta politiikasta ei nytkään tapahtunut eikä pisimmälle valveutunut ja kehittynyt poliittisyhteiskunnallinen ymmärrys päässyt valtaan - todennäköistähän on, ettei edes vajaasti oppositiollinen Perussuomalaiset pääse hallitukseen, vaan nyt seuraa globalisti-SDP:n hallinnoima toisinto kaikista edellisistä 20 viime vuoden hallitusohjelmista korostettuna entistä enemmän ilmastoalarmismipetoksella.

Vaaleissa olikin lähinnä näennäisen "vallankumouksen" harhaa, kun ainoa selvempi valtasuhdemuutos tapahtui totunnaisen valtapolitiikan sisällä siinä, miten edellisvaaleihin nähden Perussuomalaiset nostattivat kannatustaan hyvin paljon, ja vastaavasti edellisen hallituksen pääministeripuolue Keskusta romahti kannatukseltaan yhtä roimasti. Samalla SDP pääsi loistamaan "oppositiostaan" takaisin valokeilaan.

Tässä siis nähdään se, miten väestön keskuudessa oli toki paljon pettymystä edellisen hallituksen politiikkaan ja toimintatapoihinsa yleensäkin, mutta se kanavoitui lähes yksinomaan tähän valtasuhdemuutokseen puolin ja toisin - tämä oli hyvin selvästi odotettavissa, joten mitään yllätyksiä ei vaaleissa sattunut.

Tuossa valtasuhdemuutoksessa ei siis toteutunut valveutuneimman poliittisen ymmärryksen esiinmarssia, vaan kyseessä oli lähinnä ns. puolivalveutuneen ja pettymyksien pohjalta noussut "valekansanliike" - analyysini edetessä selviää se, miksi se ei ollut kunnollista ja riittävää "vallankumousta", vaan saattaa osaltaan jopa johtaa globalismi-ideologian kiristymiseen maassamme edelleen tulevalla eduskuntakaudella 2019-23. ...

Itse kuitenkin päätin vaalipäivään mennessä pitkällisen edestakaisen venkoamisen jälkeen em. vaalitulosodotuksestani huolimatta, että en ole vaaliboikotissa ja äänestän jotakin ehdokasta eduskunnan ulkopuolisten uusien puolueiden piiristä, ja tähdensin olevani koskematta pitkällä tikullakaan vanhojen eduskuntapuolueiden suuntaan. 

Vaikka nykyinen virallinen puolueparlamentarismi on globalismissa, korruptiossaan ja valtamedian aivopesussa saastunut kelvottomaksi sisäisesti, niin ajattelin sitten kuitenkin, että tulevaisuutta parempaan voidaan katsoa ja etsiä parhaiten vain sellaisen sairauden ulkopuolelta, vaikkei sielläkään siemenet ole vielä asettuneet optimaaliseen itämisasentoon... 

On varauduttava siihen, että Suomen kaltaisessa takapajuisen perässähiihtäjän eli globalistieliitin intressejä hyysäävän ja siinä vasallivaltion rooliin alistetussa yhteisössä kunnolla uudistuvan prosessin hyviä hedelmiä saadaan korjata vasta hyvin kaukana tulevaisuudessa, koska myös kulttiajattelu ilmastoalarmismeineen, monikultturismeineen kaikkineen on täällä niin syvää sairautta virallisessa ja "oppineessa" maailmankuvassa...

Edellisen hallituksen tihutöiden ja pahuuksien olisi myös tullut painaa äänestäjien mielissä eräinä kaikkein eniten varoittavina merkkeinä olla äänestämättä kyseisiä puolueita - silti näissäkin vaaleissa myös mm. Juha Sipilää äänesti taas valtava määrä ihmisiä, ja niinpä tämäkin on selvä merkki siitä, miten väestömme on hyvin vajaasti valveutunutta edelleen.

Eduskuntavaaliemmekin yksi totaalinen perusongelma on edelleen etenkin varttuneemman väestön piirissä se, että heillä on liian tunnustuksellisia ja pinttyneitä tarpeita olla juuri tietyn puolueen kannattajia huolimatta jatkuvasta siihen liittyvästä ajatusvirhevyyhdistä - vaikuttaa siltä, että pinttyneimmin puolueuskollisia ovat mm. kokoomuslaiset, vasemmistolaiset sekä suhteellisen uutena ilmiönä niihin nähden vihreät ns. "oppineen" kaupunkilaisväestön keskuudessa.

Eduskuntavaalien totaalinen perusongelma oli myös se, miten jokaisella eduskuntapuolueella oli taaskin tarjota vaaliteemoinaan yksi tai kaksi erilaista hyvää juttua (usein näennäinen...), ja toisaalta jokaisella oli taaskin mukana myös vähintään yksi aivan väärä idea ja hullukin globalismissa uitettu ajatusvirhe, ja monilla jopa useampi sellainen.

Esimerkiksi monet valtapuolueet korostivat vaaliohjelmissaan ihan hyvällä tavalla, miten "eriarvoisuutta ja köyhyyttä tulisi ehkäistä ja työmarkkinoiden toimintaa tulisi parantaa", mutta samalla he antavat eriarvoistavalle, köyhyyttä lisäävälle ja työmarkkinoita huonontavalle eu-federalismille ja taloususkonnolle jopa kritiikittä vapaat toimintamahdollisuudet. Lännen imperialistista aggressiota promotoiva ns. natottaminen on myös monien agendalla, vaikka samaan aikaan he paradoksaalisesti puhuivat vaaliteemoissaan "turvallisuudesta".

Ennen näkemättömän yleisenä ja pahana ajatusvirheenä on myös tämä viime syksystä saakka entistäkin enemmän vellonut ilmastoalarmismi IPCC:n "raportin" eli propagandaiskun tuloksena - jopa jokainen eduskuntapuolue on sen ottanut ohjelmaansa, mutta korostuneimmin tietenkin Vihreät sekä jopa koko vasemmistokenttä eduskunnan ulkopuolisiin äärivasemmistopuolueisiin saakka.

Tarkempana esimerkkinä ja liitettynä ilmastoalarmismiin eduskunnan Vasemmiston vaalisloganina ollut "vähäosaisten ja yhteishyvän puolustaminen" asettuu tragikoomisesti ja petoksellisesti totaaliseen ristiriitaan ilmastoalarmismin promotoimisensa kanssa, koska ilmastoalarmismin ohjelmat ja manifestit vaativat teollisen hyvinvoinnin ja infran alasajoa, ja kuitenkin oikeasti vähäosaisten ja yhteishyvän puolustaminen nimen omaan pohjaa käytännössä vahvan ja tiheää energiaa käyttävän teollisen hyvinvoinnin ja infran ylläpitämiseen ja edelleen rakentamiseen!

On todella sääli ja hukkaan heitettyjen mahdollisuuksien kauhua se, että monien eduskuntapuolueiden listoilla näytti nytkin kyllä oikeasti olevan myös aivan kelpoja ja ihan kohtuullisesti valveutuneitakin ehdokkaita, joita sinällään olisin voinut minäkin aivan hyvin äänestää "yksilöinä" - mutten siis ollenkaan heidän edustamiaan puolueita. 

Mutta heidän globalismin intresseistä poikkeavat vaikutusmahdollisuutensa siis näyttävät erittäin valitettavalla tavalla heikoilta tässä mainitussa puoluekurin, korruption ja hyväveliverkostojen puristuksissa osana laajempaa globalismin ajatusvirhevyyhtiä.

Viime eduskuntavaaleissakin oli aivan sama ilmiö todettavissa: hyviä tyyppejäkin oli tarjolla, mutta miten sitten kävikään, kun Sipilän hallitus muodostettiin ja sen mukainen ohjelma sementoitiin isäntinä taustalla vaikuttaneiden globalistien haluamaan suuntaan? - Aivan!

Siis: äänestitpä mitä tahansa valtapuoluetta edelleen tai uudestaan valtaan, niin mukana tuli tälläkin kertaa aina jokin kaamea kauheus vailla järkeä ja hyvää tahtoa.

Eli vaalituloksessa on nytkin epäselvää lähinnä vain se, minkälainen kombinaatio niistä kauheuksista ja ajatusvirheistä saadaan kasaan seuraavan hallituksen pohjaksi, ja sekin ohjelma saattaa hyvin todennäköisesti taas olla jonkin globalistien palveluksessa olevan ulkomaisen "konsultin" tekemä määräys jatkaa lännen valtaliiton mukaista imperialismin syventämistä kansallisvaltioiden, demokratian, teollisen hyvinvoinnin ja yhteishyvän tuhoksi - nuo neljä näet ovat elimellisesti toinen toistaan mahdollistavia, kuten olemme oppineet mm. LaRouche-liikkeeltä ja Seppo Oikkoselta...

Siksi olisi nytkin kannattanut rohkeasti ja laajemmin äänestää eduskunnan ulkopuolisia uusia puolueita, koska niillä on tuoretta ja terveempää näkemystä haastamaan tätä virallisen vallan hyvin pahasti sairastunutta "status quo" -jumia >> lisää tästä uusien puolueiden tarjoamasta muutosmahdollisuudesta jäljempänä...

Suomalaiset keskimäärin taitavat vain olla sellaisia, että he kuvittelevat totunnaisen ja virallisen vallan aina muka johdattavan "parhaaseen lopputulokseen", vaikka se olisi minkälainen tahansa susi lampaiden vaatteissa johdattamassa väestöä teuraalle sumun ja massapsykoosin turvin...

Tässä "Funtsittavaa..." -bloggauksessa (Miksi äänestämällä ei voi vaikuttaa) onkin aivan samat arviot vaalitilanteista kuin mitä itsekin olen valveutumisprosessini aikana joutunut havaitsemaan - systeemin korruption aste on sekä niin totaalista että niin ovelasti piilevääkin, ettei maamme valveutuneimman vähemmistön ole mahdollista kunnolla vaikuttaa mm. juuri globalismia kyseenalaistavin ja parempaa tilalle tarjoavin ideoin. 

Eliitin hegemoniaa ja intressejä vastustavien vaaliteemojen konkretisoiminen toiminnaksi on estetty niin hyvin, että "vain äänestämällä voit vaikuttaa" -tyyppiset mantrat ovat tosiaan lähinnä harhaa ja kettuilua - ainakin toistaiseksi!...

Toisaalta sitähän globalistien totalitarismia hamuavissa intresseissä halutaankin, että "hyvässä järjestyksessä" väestö turhautuisi vaikutusmahdollisuuksiinsa tai siis niiden puutteeseen ja kieroutuneisuuteen, jolloin jossain vaiheessa "voitaisiin todeta", ettei demokratia toimi ja siitä "voitaisiin luopua" ns. "järkevänä toimenpiteenä".

Lopulta tullaan siihen johtopäätökseen myös, miten virallisen maailmankuvan mainitut ja monet muut ongelmat siirtyvät jopa suoraankin puolue- ja hallitustoimintaan - Koska virallisessa maailmankuvassa on paljon kulttityyppisiä ja imperialistisen aggression mustaamia ajattelumalleja vellomassa (rahataloususkonto, ilmastoalarmismi, monikultturismi, russofobia, rasismifobia ym...), niin miten sellaistakaan voisi muka valtapuolueita äänestämällä vastustaa ja muuttaa?!... Ei voi tässä tilanteessa mitenkään!


Yksityiskohtaisempaa vaalianalyysiä:

Yksi huomiota herättäneimmistä ilmiöistä näissä vaaleissa oli se, miten edellisen hallituksen puitteissa juoniteltu ja junailtu Perussuomalaisten kahtia hajottaminen ja hallituksesta pois potkiminen sekä siihen liittynyt "Sininen tulevaisuus" -puolueen luominen jatkamaan Sipilän hallituksessa Perussuomalaisten sijaan jopa usean ministerin voimin koki kansalaisilta nyt selvän ja totaalisen pudotustuomion.

Näissä vaaleissa yksikään "sininen" ei päässyt läpi, vaan väestö koki heihin liitetyn politiikan vakavana petturuutena ja jätti heidät kaikki rannalle. Näin siitäkin huolimatta, vaikka valtamedia pyrki koko ajan promotoimaan "sinisiä" kuin muka isoa valtapuoluetta vaaliväittelyohjelmissaan ja "uutisissaan".

Toisaalta tässä yhteydessä kuulin myös sellaisia väitteitä, että koko "persut vs. siniset" -show oli kokonaan vain teatteria, jolla saatiin "sinisten" syntipukkiroolin avulla "persut" näyttämään kaltoinkohdelluilta ja siten uskottavammalta "oppositiolta" valeopposition rooliin harhautuksena...

Saattaa olla mahdollista, ja toki peli voi olla noinkin äärimmäisen kieroa valtapolitiikan kulisseissa laidasta laitaan! - Valveutunut ei ole sellaisesta yllättynyt, jos tuollainenkin vielä konkreettisesti tuodaan joskus julki...

Mutta siis "sinisten" poisjyvittämiseen liittyen kuitenkin vastaavalla tavalla kansan tuomiota saivat maistaa myös muutamat muutkin vanhat kansanedustajat, jotka olivat viime vaalikaudella kiistanalaisia puheissaan ja teoissaan, eli siis liian ilmiselvästi kyseenalaisilla agendoilla ja huonoilla kommelluksillaan liikkeellä: eduskunnasta sellaisista henkilöistä putosivat näissä vaaleissa mm.: vihreiden Touko "diskoläpsyttely" Aalto ja kokoomuksen Susanna "risusavotta" Koski.

Toisaalta myös eduskunnan ulkopuolisten uusien puolueiden parissa kahtakin eri puoluetta (Kansalaispuolue ja Seitsemän tähden liike eli "tähtiliike") luomaan pyrkinyt vanha konkari Paavo Väyrynen koki pudotustuomion, koska ilmeisesti väestö ei vakuuttunut hänen kohdallaan olleiden viime aikaisten uusien puolueiden perustamisongelmien ja venkoilujen takia, ja huolimatta hänen ihan kunnollisistakin globalismin haittoja ymmärtävistä ideoista vaalipuheissaan.

Vaikka tämänlainen pettureiden ja huonojen tyyppien ns. poisjyvittäminen on osaksi edistystä valveutumisessa, niin näissä pettymysten kautta tapahtuneissa vaali-ilmiöissä on kuitenkin se vajaan ymmärryksen piirre, etteivät ne ota riittävästi huomioon mitä parantavaa ja kunnollista voitaisiin tehdä jatkossa - eli asioita ajatellaan liikaa vain sen kautta, mikä on huonoa ja vastustettavaa.

Tämänlainen kaunainen ja torjuva ajattelu yleensäkin on suomalaisille keskimäärin varsin tyypillistä, mikä johtuu aikaisempien pohdintojeni mukaan (esim. tässä analysoitu >> Suomalaisten traumahistoria Ruotsin imperiumin pääaiheuttamana - Analyysiä sisällissotamme, sosiologisten ominaisuuksiemme ja geopolitiikan aspekteista käsin) mm. historiaamme liittyvistä ääritraumaisista vaiheista alistettuna ja kontrolloituna alusmaana vieraan vallan diktatuurien ikeessä jo kauan ennen itsenäistymistämme.

Tämän perusteella olemme liikaa kollektiivisesti omaksuneet käyttäytymiseemme usean sadan vuoden aikana mm. juuri jyrkän kahtiajakavia ajattelumalleja, jotka aiheuttavat ryhmäkäyttäytymiseen tyypillisesti "oman leirin" ja "vastustettavan leirin" mielikuvia harhaisen tunnustuksellisesti ja ns. paremman väen (vallassa oleva eliitti) silmien edessä skitsofreenisesti sekä voimakasta pätemisen ja pärjäämisen eetosta että samaa tahoa kohtaan vihaa muotoutuneena epäsuoriin ja vääristyneisiin uomiin sekä sijaiskohteisiin projektioina.

Näissäkin vaaleissa tämänlainen traumahistorian vaikutus tuotti em. lisäksi hyvin tyypillisesti vastakkainasetteluleirejä ja projisoituja viholliskuvakohteita, joiden perusteella varmasti tehtiin paljon äänestyspäätöksiä asioiden ja agendojen ymmärtämisen sijaan, ja sellainen johti taaskin liikakorostuneesti eduskunnassa jo pitkään olleiden valtapuolueiden keskinäisiin voimasuhdemittelöihin ilman uusien kunnollisten tuulien tuloa mukaan peliin - keskityttiin siis totunnaisten viholliskuvien ja rintamalinjojen vääntelyyn ja kääntelyyn tarpeettomasti.

Esim. Vihreitä ja vasemmistoa (sekä Vasemmisto että vaalien ykköseksi tullut SDP) päädyttiin äänestämään paljon myös siksi, että pelättiin Perussuomalaisten eli "äärioikeiston" nousua. Vastaavasti Perussuomalaisia haluttiin äänestää paljon myös siksi, jotteivät "suvakit" pääsisi määräämään liikaa tulevasta politiikasta.

Niinpä näiden vaalien kahden suurimman puolueen mittelöksi muodostuikin juuri Perussuomalaiset vastaan SDP, jotka ilmensivät tätä liiallista kahtiajakoa, ja minkä mukaan mielikuvat äänestettävistä ehdokkaista lukkiutuivat ihmisten vaalikäyttäytymiseen myös liikaa identiteettisamaistumisina ja viholliskuvamielteinä.

Samalla tuo em. Keskustan romahdus Perussuomalaisten vastaavan suuren nousun kera kertoi näissä vaaleissa siitä, miten äänestyskäyttäytymisen perusteeksi otettiin liikaa pettymyksen kautta tapahtunut toimintavalinta ilman kunnollista ymmärrystä eduskuntaparlamentarismimme ja valtapolitiikkamme kokonaisvaltaisesta rappiosta globalismin ikeessä.

Näin ollen mitä ilmeisimmin monet edellisissä eduskuntavaaleissa Keskustaa äänestäneet ja sitten Sipilän hallitukseen pettyneet ihmiset päättivätkin näissä vaaleissa vaihtaa leiriä erittäin laajamittaisesti Keskustasta Perussuomalaisiin.

Monien mielissä Perussuomalaiset siis edustivat "aitoa oppositiota" eli "omia", kun Keskusta osoittautui "viholliseksi" - Keskustalaisillehan Perussuomalaiset olivat toki muutenkin ns. hyvä leirinvaihtovalinta, koska olihan toki persuilla myös sellaisia aivan hyviäkin vaaliteemoja ohjelmassaan Suomen maaseudun hyväksi, joita nyt globalistiseksi petokseksi osoittautuneella Keskustalla oli ollut joskus aikaisemmin.

Perussuomalaisten politiikassa on siis ollut monia kannatettavia asioita myös maahanmuuton parempaan kontrolliin saamisesta ilmastoalarmismin kyseenalaistamiseen saakka ainakin jossain määrin - on ollut silti myös merkkejä siitä, miten perussuomalaistenkin piirissä on ollut vieläkin kyse vajaasta eli ns. puolivalveutuneesta poliittis-yhteiskunnallisesta ymmärryksestä, koska heillä on ilmennyt mm. globalistien geopolitiikkaa tukevaa russofobista miellettä ja heidän puheenjohtajansa Jussi Halla-aho on toiminnallaan osoittanut olevansa enemmänkin EU- ja Nato-fiilinen globalisti kuin niitä riittävästi kyseenalaistava.

Eli tämä "persut vs. demarit" -vastakkainasettelu oli siis oikeastaan kahden erilaisen valeopposition taisteluteatteria, koska molemmilla näilläkin em. tapaan on olemassa globalismia (talous- ja valtaeliitin imperialismia) tukevia ohjelmia yhteiskunnallispoliittisissa sisällöissään - Niinpä vajaana vaaliymmärryksenä äänestäjien mielissä kumpikin osapuoli omassa leirissään koki olevansa "ainoa oikealla asialla oleva" ja muka vain se toinen kilpakumppani oli "valeoppositiota".

Näissä vaaleissa se kunnolla aito oppositio oli taaskin oman ymmärrykseni mukaan löydettävissä vain eduskunnan ulkopuolisten uusien puolueiden parista! - Vain siellä on olemassa kunnolla ns. neitseellistä hyväveliverkostoista ja korruptiosta eli siis myös globalismista vapaata ajattelua, muttei toki optimaalisesti sielläkään, vaan myös tämä taho on osaksi saastunut globalismia promotoivista ideologioista: kuten ilmastoalarmismi ja vastakkainasettelullinen feminismi.

Esim.: Feministinen puolue vaikuttaa ohjelmaltaan lähinnä radikalisoituneelta ja risteytetyltä versiolta vihreistä ja vasemmistosta, Hjallis Harkimon "Liike nyt" on kuin "alt-kokoomus" hyvistä korruption vastaisista ulostuloistaan huolimatta, Kansalaispuolue on kuin "alt-keskusta", Itsenäisyyspuolue on kuin "alt-vasemmisto" ja em. Siniset ovat kuin akateeminen / kaupunkilainen versio Perussuomalaisista...

Näissä vaaleissa uusista puolueista / eduskunnan ulkopuolisista puolueista meni läpi uuteen eduskuntaan yhtenä henkilönä ainoastaan Hjallis Harkimo, ja kaikki muut jäivät ilman edustajaa.

Tässä onkin mielestäni havaittavissa mielenkiintoinen ja siis osittain valeoppositiollista vaaraa sisältävä prosessi rakentumassa tulevaisuudenkin vaalien haasteeksi! - Seppo Oikkosen analyyseissähän (Blogit: Alkon kassalla ja Kuinka Karl Marx tavataan) on ollut paljon esillä se, miten länsimaisessa ajattelussa on ollut muhimassa sekä liika yksilöllistyminen että sitä vastaava objektivoituvan todellisuuden pirstoutuminen ala-asioiden ala-asioiksi ja ismillisen käsiterealismin korostuminen koherenttisen ymmärryksen tuhoksi.

Näin ollen onkin selvästi nähtävissä tuossa uusien puolueiden "alt-versioiden" muodostumisessa tämän länsiajattelun prosessin ensimmäiset konkreettiset tuotokset Suomessa: emopuolueen ajattelun pirstoutuessa mm. protestin ja pettymyksen edesauttamana tapahtuu puolueseparatismia, ja siinä em. ajattelun pirstoutumisen prosessissa politiikkaa vastaamaan uusia yli-yksilöllistymisen "tarpeita" ja yhä käsiterealistisempia "havaintoja" olevaisesta.

Toki ei voida suoralta kädeltä sanoa sellaiseen puolueseparatismiin liittyvän vain pelkästään huonoja sisältöprosesseja, koska mm. sekä Itsenäisyys- että Kansalaispuolueella on ohjelmissaan myös hyviä kansallisvaltioperiaatteita ja Feministinen puolue korostaa myös ihan oikein huono-osaisten puolustamista.

Tässä piilee kuitenkin mielestäni vaaran paikka juuri siksikin, että noiden "alt-versioiden" sisältöön saattaa jäädä liikaa em. emopuolueidensa huonoakin agendaa piileviksi ja myöhemmin jotakin valtarakenteiden hyväksikäyttöä palveleviksi ansoiksi tulevaisuuden totalitarismiprosesseissa... 

On siis syytä olla tulevaisuudessa tarkkana valeopposition rakentumisvaaran kannalta myös näiden uusien puolueiden kanssa varsinkin, jos ja kun niistä joku tai monikin kasvattaa huomattavasti suosiotaan, ja varsinkin jos / kun em. emopuolueisiin aletaan toden teolla ja yleisesti joskus pettymään ja tarvittaisiin sopivasti voimistuva "vaihtoehto" kunkin tilalle!...

Hyvällä tavalla neitseellistä ja uudistavaa ajattelua näiden uusien puolueiden piirissä ilmeni havaintoni mukaan kaikissa niissä asioissa, mitkä olivat syvällisesti perusteltuja argumentteja ja ideoita globalismin haittojen ymmärtämisessä ja uusien poliittisten ohjelmien luomisessa parannusmalleiksi globalismista pois terveempään yhteiskuntaan.

Yksi parhaimmista uusista puolueista oman katsantoni mukaan oli tässä mielessä ns. hörhöisehköstä nimestään huolimatta "Kristallipuolue", jolla oli joitakin eduskuntavaaliehdokkaita Itsenäisyyspuolueen listoilla - heillä on parasta näkemystä globalismin haitoista sekä tuoreita ehdotuksia ja ajattelumalleja sellaisten vaarojen tilalle. 

Heillä on myös oikeastaan ainoana puolueena todella selvä ja erinomaisesti perusteltu kanta ilmastoalarmismin valheellisuutta ja petosta vastaan ja samalla kuitenkin tahto olla myös luonnonsuojelun puolella oikeiden ympäristöongelmien ratkaisemiseksi!

Toinen suunnilleen yhtä potentiaalinen hyvä puolue olisi jo nyt ollut Paavo Väyrysen "tähtiliike", mutta sen potentiaali hukattiin toistaiseksi Paavon, Kansalaispuolueen ja "tähtiliikkeen" eriskummallisessa kolmiodraamassa (en nyt selitä sitä tässä läpi, ja voitte itse ottaa sen selville) - Tähtiliikkeen sisällöissä on kuitenkin lupaavasti yhtenevyyttä Italian nyt vallassa olevan Viiden tähden liikkeen kanssa ja itse asiassa Italian koko nykyhallinnonkin kanssa.

Samalla sen kautta tulee yhtenevyyttä myös omassa katsannossani hyvänä pitämäni LaRouche-liikkeen kanssa, koska Italian Viiden tähden liike on perustanut ohjelmaansa varsin merkittävästi myös LaRouche-liikkeen ideoille: In Italy, a Great Historical Moment - LaRouchePAC Fireside Chat.

Lisäksi Italian nykyisessä hallituksessa Viiden tähden liikkeen ja Legan muodostama koalitio on käytännössä oikeiston ja vasemmiston kahtiajakoa poissulattavaa yhteistyötä.

Näin ollen Paavon luomassa tähtiliikkeessä näyttää olevan yhtenä mallina yhdistää Italian noiden esimerkkien mukaan oikeiston ja vasemmiston sisältöjä hedelmällisen yhteistyön suuntaan - tämä on oikein hyvä asia sekä globalismin haittojen ymmärtämisessä että terveiden kansallisvaltioperiaatteiden vaalimisessa ja toteuttamisessa niiden haittojen tilalle!

Sellaisessa yhteistyössä näet piirtyy esille mm. se oleellinen seikka, että ajattelun ja toiminnan pirstaloitumisen ja vastakkainasetelmallistamisen sijaan tarvitaan suorastaan kipeästi kokonaiskuvallista ja koherenttia ymmärrystä aikamme ongelmista ja parantamistarpeista, mitä voidaan hoitaa kuntoon ilman "oikeisto vs. vasemmisto" -kahtiajakoa.

Tuon Kristallipuolueen ohjelmissa on samaa hyvää kokonaisvaltaista prosessia, koska heidän ajattelunsa perustuu nimen omaan globalismissa ilmenneiden ongelmien ja haittojen kokonaiskuvalliseen ja koherenttiin ymmärtämiseen - siis siihen parhaimpaan valveutumiseen länsirappion luonteesta.

Valitettavasti tämänlainen valveutuminen on toistaiseksi edelleenkin pieni vähemmistö ja ilman kunnollista poliittista vaikutusmahdollisuutta virallisella pelikentällä.

Näissä katsannoissa voin hyvänä esimerkkinä poimia taas esille myös ns. henkisenä opettajana tunnetun Teal Swanin, kuka myös tähdentää jatkuvasti mm. juuri sitä, miten maailmamme isot ja pienemmätkin ongelmat johtuvat paljon ajattelumme ja mieliemme haitallisesta pirstaloitumisesta ("fragmentation") ja tilalle tarvitaan hyvää sosiaalisesta ja psyykkisestä kasvusta lähtevää yhteenkoostamista ("integration"): ja sehän on oma erittäin laaja analyysinsä itsessäänkin...

Tämän mukaan voidaan hyvin nähdä se, että länsiajattelussa potentiaalisesti huonoa ja taantuvaa suuntaa edustaa mm. sellainen pirstaloituminen, joka ilmenee osittain noissa emopuolueista erkaantuneissa "alt-versioissa" ja radikalisoituneissa valtapuolueiden risteytysversioissa. 

Samalla parempaa ja kehittyvää tulevaisuutta edustavat juurikin sellaiset "yhteenkostavat" tendenssit, joissa esim. kokonaisvaltainen ja koherentti ymmärrys globalismin haitoista ja petoksista tulee käsittelyyn ja parantamisprosessien pohjiksi. 

Ja selväähän on juuri sekin, miten globalismin haittoja ja petoksia ovat usein sellaiset prosessit, jotka perustuvat ajattelun ja toiminnan pirstaloimiseen ja vastakkainasetelmallistamiseen tai ainakin sellaisen hajoamisen häikäilemättömään hyväksikäyttöön.

Tämä siksikin, koska kyseessä on siihen liittyvässä valtaeliitin kontrollitarpeessa ns. "hajota ja hallitse" -strategiat >> eli mm. ismillisillä tunnustuksellisuuksilla massojen kontrolloiminen, valtaeliitin (globalistien) vastaisen yhtenäisen rintaman eliminoiminen tietoisuuden yliyksilöllistymistä ja identiteettikaaosta lisäämällä, valheellisten pelkotilojen (mm. juuri ilmastoalarmismi sekä rasismi- ja russofobiat) käyttämistä hajottavina apumekanismeina jne.

Loppuyhteenvetona voidaan siis hyvin nähdä se, miten väestömme ei vielä ole läheskään kunnolla valveutunutta virallisen ajattelun älymystöllisimmässäkään päässä, vaan mm. vaalikäyttäytymisessä vaikuttavat edelleen liikaa ajattelua ja toimintaa pirstaloivat ja vastakkainasetelmallistavat ismi- ja leiriytymisharhat, yliyksilöllinen kokemistapa olevaisesta, petoksiin ja harhauttamisiin perustuvat globalismia edesauttavat agendat sekä totunnaiseen (alistumista suggestoiva) ajatteluun liikaa lukkiutuminen mm. väestön vakavan traumahistorian takia.

Eduskuntavaalit 2019 menivät siis edelleen Suomessa hyvin paljon "harakoille" paremman tulevaisuuden katsannossa, mutta jatkossa on silti erittäin paljon syytä kiinnittää huomiota näihin mainitsemiini seikkoihin yhä yleisemmin ja paremmin tulevien vaalien hetkillä, jottei Suomelle todella käy erittäin kalpaten! - mikäli ei silloin ole jo liian myöhäistä...??

Nyt tulossa olevaltakaan hallitukselta en siis odota mitään oleellista parantavaa toimintaa, mutta itse itseäni edelleen kehittämällä olen yhä enemmän se muutos ja esimerkki, joka on tässä kirjoituksessani mainittu parantuva tulevaisuus hedelmällisen "yhteenkoostamisen" kehityksessä!... 

Globalismin "hajota ja hallitse" -pelit sulavat pois mahdottomina sitä paremmin, mitä enemmän väestö ymmärtää kehittyä kollektiivisestikin tuossa katsannossa: emme vain vielä ollenkaan  tiedä sitä, kuinka kauan etenevästi ja miten paljon parempaan tämän parantumisprosessin kohdalla käy...

Kevät ja kasvukauden alku 2019 - Sää- ja luontoseurantaa maaliskuulta alkaen ja analyysiä ensi viikon 16 (15. - 21.4.) todennäköisestä erittäin voimakkaasta lämpöaallosta...

Nyt on kulunut suunnilleen kuukausi edellisestä blogikirjoituksestani, joten ajattelin aktivoitua tällä kertaa kertomaan lisää sää- ja luontoasioista, ennen kuin alan postailemaan kirjoitusjonossa olevia Suomen eduskuntavaaliteemaisia aiheita - eli katsotaanpa tässä sitä, miten kevät on alkanut etenemään ja tulee etenemään jatkossa Etelä-Suomessa!

Sitten viime kerran on ehtinyt tapahtua säässä ja luonnossa jo melko paljon: pääpiirteissään sää- ja kevätkehitys on sisältänyt seuraavaa >> Pienen takatalven jälkeen maaliskuun 14. - 17. päivinä Suomen länsipuolella vallitsi laajaa matalapainetta osakeskuksineen, minkä ansiosta kostea ja leuto etelävirtaus pääsi vaikuttamaan kevättä vähitellen ja hitaasti aloitellen: tilanteessa oli jatkuvasti runsaspilvistä, ajoittain utuista ja sumuista ja lämpötilat asettuivat nollan vaiheille ja ajoittain parisen astetta plussalle.

Sitten kuun 17. ja 18. päivien välisenä yönä lounaasta tullut voimakas matalapaineen osakeskus toi runsaampaa vesi- ja räntäsadetta sekä hetkeksi reilummin plusasteita, mutta matalapaineen jäätyä täyttymään Suomen ylle sen jälkipuolella pääsi kuun 19. päiväksi pieni annos vähän talvisempaa säätä.

Kuitenkin jo seuraavana päivänä alkoi entistä reippaampi kevään eteneminen, kun kuun 20. - 24. päivien ajaksi matalapaineet siirtyivät pohjoisemmalle reitille ja korkeapaine asettui Keski-Eurooppaan. Tämä mahdollisti Suomeen vaihtelevaa, mutta hyvin leutoa länsivirtausta, missä heikot sadealueet, hetkittäinen auringonpaiste ja Föhn-tuulet vuorottelivat. Tässä vaiheessa päivälämpötiloissa ylitettiin laajasti monena päivänä +5 astetta ja paikoin saavutettiin +10 astetta. Pilvisinä öinä yölämpötilakin pysyi hitusen plussalla.

Sitten kuun 25. - 27. päivinä oli vallitsevaa matalapaineen jälkipuolen kylmä luoteisvirtaus, mutta se ei äitynyt mainittavasti takatalviseksi, koska sää pysyi vähäpilvisen vähäsateisena, jolloin 26. päivän lumikuuroista ei syntynyt mainittavia uusia lumipeitteitä. Yöpakkaset silti palasivat ja sisämaassa oli -5 ja -10 asteen välisiä minimilämpötiloja. Päivälämpötilat olivat hitusen plussalla.

Tavanomaista nopeampi kevään eteneminen palasi sitten taas kuun 28. - 30. päiviksi, kun korkeapaine asettui taas Keski-Eurooppaan ja voimakasta matalapainetta vallitsi Pohjois-Atlantilta Jäämerelle. Näin hyvin leuto länsi-lounaisvirtaus palasi ja siinä pilvisyys oli vaihtelevaa mahdollistaen kuitenkin ajoittain sellaista hyvää auringonpaistetta päivisin, että päivälämpötiloissa ylitettiin jo monin paikoin +10 astetta ainakin länsiosissa.

Maaliskuun viimeinen 31. päivä oli sitten poikkeus, kun lännestä Etelä-Suomen ylitti pieni matalapaineen osakeskus sadealueensa kera, mikä toi taas kylmempää ilmaa mukanaan luoteesta - melko runsaat sateet olivat tuossa vaiheessa kuitenkin enimmäkseen vettä, joten takatalvista lumipeitettä ei muodostunut kuin vain paikoin sisämaassa.

Huhtikuun alettua alkoi kuitenkin heti tämän kevään tähän mennessä lämpimimmän lämpöaallon kehittyminen, joka huipentui viime viikonloppuna: tilanteessa korkeapainetta muodostui aluksi Suomen eteläpuolelle huhtikuun parin ensimmäisen päivän ajaksi ja sitten se asettui Suomen itäpuolelle koko loppuviikoksi. Tämä mahdollisti Suomeen koko ajan yhä lämpimämmiksi käyneitä etelä- ja kaakkoisvirtauksia, missä sää pysyi vähäpilvisen poutaisena, heikkotuulisena ja maksimilämpötilat kohosivat päivä päivältä enemmän päätyen loppuviikolla useana päivänä laajasti +10 ja +15 asteen välille. Öisin lämpötilat pysyivät kuitenkin nollan vaiheilla ja etenkin sisämaassa oli heikkoa pakkastakin joka yönä.

Kuitenkin jo viime sunnuntaina 7. päivänä muutos tämän meneillään olevan viikon 15 (8. - 14.4.) takatalviseen tilanteeseen oli kuitenkin jo käynnissä: siinä Lapissa jo parisen päivää majaillut talvinen ilmamassa alkoi vallata luoteesta Etelä-Suomea, kun lännessä ollut uusi korkeapaine työntyi kohti Fennoskandiaa ja tilanteessa Lounais-Suomeen muodostunut matalapaine siirtyi enemmän Etelä-Suomen päälle alkaen kierrättämään Lapista alueelle kylmää ilmaa ja lämpötilojen laskettua vain pariin plusasteeseen ja nollan vaiheillekin myös päivällä. Runsas pilvisyys piti kuitenkin vielä yöpakkaset kurissa.

Tämän meneillään olevan viikon alussa tuo matalapaine on jäänyt pyörimään Etelä-Suomeen, missä sen vaihtelevat sadealueet toivat eiliseksi Keski-Suomeen melko kapealle alueelle yllättävänkin runsaasti uutta lumipeitettä jopa yli 30 cm:n kinoksiin ja näyttäviin lumikuorrutteisiin saakka! - Etelä-Suomessa kuitenkin säästyttiin pahimmilta lumisateilta, kun yhtäältä osa sateista tuli vetenä ja toisaalta sademäärät eivät olleet niin suuria.

Tänään keskiviikkona matalapaine on siirtynyt Suomen kaakkois-itäreunalle ja alueella vallitsee tällä hetkellä viikon kylmin hetki koillisvirtauksessa, missä pilvisyys on pysynyt runsaana ja itäosissa on satanut vielä hieman lisää uutta lunta. Viime yönä paikoin myös Etelä-Suomen jo lumettomiksi muuttuneilla alueillakin tuli hentoa uutta lumipeitettä, mutta Auringon paiste pilvien läpikin on sen sulattanut kevään etenemisen merkkinä nollakelissäkin.

Katsotaanpa sitten jatkon sääkehitystä ennustemallien (mm. GFS, ECMWF ja GEM) perusteella, missä onkin näkyvissä lopulta jopa hyvinkin voimakas uusi lämpöaalto ja kevään etenemisen palautuminen normaalia nopeampaan tahtiin! >>

Vielä huomenna torstaina on Etelä-Suomessa kärsittävä kylmästä pohjois-koillistuulisesta päivästä, mutta pilvisyys on kuitenkin jo vähäisempää ja päivälämpötloissa noustaan tämän keskiviikon nollan vaiheilta jo muutaman asteen verran plussalle.

Loppuviikoksi lännestä työntyy voimistuva korkeapaine Fennoskandiaan yhä paremmin ja sen mukana sää lämpenee vähitellen päivä päivältä pilvisyyden pysyessä vähäisenä ja ajoittain on tyystin selkeääkin - tässä vaiheessa aluksi yöpakkaset saattavat kiristyä kuitenkin sisämaassa paikoin -5 astetta kylmemmiksi, mutta viikonloppuna voidaan jo odotella n. +10 asteen päivälämpötiloja ja sen ylityksiäkin.

Näillä näkymin ennustemallien mukaan näyttäisi siltä, että ensi viikolla 16 (15. - 21.4.) korkeapaine jäisi vellomaan koko ajan Fennoskandian ylle vahvana, ja joissakin ennusteissa siis jopa ihan Pääsiäiseen (21. ja 22.4.) saakka! - tämä mahdollistaisi ehkä jopa poikkeuksellisen voimakkaan lämpöaallon kehkeytymistä ensi viikon mittaan Suomeen, ja siis sen perusteella jopa vuoden ensimmäistä kesäiseksi nimitettävää säätä Pääsiäiseksi!...

Päivälämpötiloissa tämän mukaan jossain ke-to tienoilla ensi viikolla ylitettäisiin ensimmäisiä kertoja +15 astetta ja sitten Pääsiäisenä / päivä tai pari ennen sitä saatetaan jännittää jopa +20 asteen saavuttumista jossain sisämaassa... Samalla yölämpötiloissa ensi viikon mittaan yöpakkaset heikkenevät ja loppuviikolla ne alkaisivat myös ihan kaikkoamaankin pois laajalla alueella...

Tuollainen lämpöaalto mahdollistaisi ensi viikon loppupuolelta alkaen kasvukauden alkamisen Etelä-Suomessa yleisesti normaalia selvästi aikaisemmin ja jo Pääsiäisenä saatettaisiin kokea ajankohtaan nähden hyvin varhaisia kasvien kukkimisia ja luonnon selvää vihertymistä. Moinen korkeapainesää mahdollistaisi myös Lapissa normaalia paljon aikaisempaa kevättä lumien sulamisineen...

Nyt onkin hyvin mielenkiintoista tarkastella kevään etenemistä luonnossa monessa katsannossa, eli otetaanpa tähän loppuun tarkasteluun maaliskuulta alkaen tuonne uuteen lämpöaaltoon saakka ensinnäkin viime talven runsaiden lumipeitteiden ja vesistöjäiden sulamisten vaiheita sekä myös kasvillisuuden kevääseen heräämisen havaintoja >> 

Em. säävaiheiden mukaan Etelä-Suomen lumipeitteet kokivat maaliskuussa sen verran sopivaa vaiheittaista sulamista, ettei lumimääristä syntynyt kovin mainittavia sulamistulvia - oman havaintoni mukaan suurimmat tulvat syntyivät Helsinki-Hämeenlinna -akselilla tuon maaliskuun viimeisen viikon lämpöaallossa, kunnes lumi ns. loppui kesken: Tätä sulamistulvien mietoutta edesauttoi myös se, kun jo helmikuun aikana suunnilleen puolet keskitalven hurjista lumimääristä ehti sulaa silloisissa erittäin leudoissa säissä pois.

Maaliskuun lopussa noin Päijänteen tasan länsipuolella kaikki aukeat alueet vapautuivat jo kokonaan lumesta, mutta itäisimpiin osiin jäi vielä monin paikoin 25 - 50 cm:n vahvuisia kovia ja jäisiä vanhoja hankia.

Sitten tuo huhtikuun ensimmäisen viikon lämpöaalto jatkoi lumien sulattamista hyvin, mutta silti Päijänteen tasan itäpuolelle jäi viikon lopussa vielä paikoin parinkymmenen sentin paksuisia lumihankilaikkuja. Sen sijaan esim. Helsinki-Hämeenlinna -tasalla maastoon jäi enää hyvin pieniä vanhan lumen laikkuja varjoisille metsän reunoille, metsien sisälle ja pohjoisrinteille.

Jatkossa tuo alkava lämpöaalto taitaa sitten sulattaa kaikki lumet Pääsiäiseen mennessä pois myös noilta itäosien runsaslumisimmilta paikoilta sekä myös nuo em. eiliseksi sataneet Keski-Suomenkin runsaat uudet lumipeitteet hyvinkin nopeasti. Sitten taitaisi lähinnä vain Lappiin jäädä vielä lumipeitejämiä huhtikuun lopuksi...

Roudan sulaminenkin on ollut tavanomaista varhaisemmassa: Sitä on edesauttanut sekin, kun tammikuun aikana ennen kovia pakkasia lumipeitteet paksunivat hyvin suojaaviksi kerroksiksi ja siksi routaa ei edes muodostunut kunnolla. Niinpä nyt tähän mennessä roudasta kokonaankin vapautuneita maaperiä on jo paljon, ja tuo Pääsiäiseen jatkuva uusi lämpöaalto saa maankin sulamaan oikein hyvin kokonaan edesauttaen siltäkin osaltaan kasvukauden hyvin varhaista alkamista.

Vesistöjäätkin ovat sulaneet normaalia nopeammassa tahdissa niin järvissä kuin merelläkin - Vielä maaliskuun lopulla järvissä oli monin paikoin 10 - 35 cm:n paksuisia jäitä, mutta viimeistään tuo huhtikuun ensimmäisen viikon lämpöaalto haurastutti ne pääosin sohjoisiksi ja etenkin virtaavissa vesistöissä ja vesistöosissa tapahtui jäistä kokonaankin vapautumista. Nyt tämän viikon takatalven mukana yöpakkasissa voi tapahtua öisin hieman uudestaan jäätymistä, mutta ensi viikon loppuun mennessä on odotettavissa sitten järvijäiden yleinen poislähtö.

Merivesien jäätilanne on ollut helmikuulta alkaen normaalia paljon vähäisempi, missä esim. Suomenlahdella jäätä on ollut jatkuvasti vain rantaviivan tuntumassa ja sisäsaaristossa - Maaliskuun lopun ja viime viikon lämpöaalloissa merijäätkin ovat sekä haurastuneet sohjoksi että vähentyneet pois jo monin paikoin. Pääsiäiseen mennessä voidaan odotella ainakin Suomenlahden ja lännessä Selkämeren rantojen ja sisäsaaristojen jäistä vapautumista kokonaan, mutta Perämerelle jäänee vielä jäitä runsaastikin.

Vesistöjäiden seurannassa oleelliset linkit: järvijäät & merijäät.

Kasvillisuuskin on ollut ja tulee yhä enemmän olemaan etuajassa kevääseen heräämisessä: maaliskuun lopulla Etelä-Suomessa lepät (Alnus sp.) ja pähkinäpensas (Corylus avellana) aloittivat kukintansa ja päätyivät pölisemään huippuunsa viime viikon lämpöaallossa. Samalla varhaisimmat sipulikasvit ovat heränneet kukkimaan, kuten lumikellot (Galanthus nivalis), krookukset (Crocus cv.) ja sinililjat (Scilla siberica).

Tuo huhtikuun ensimmäisen viikon lämpöaalto sai jo aikaan paikoin jopa haapojen (Populus tremula) ja yksittäisten pajujen (Salix sp.) kukinnan alkamista, mutta onneksi vain hieman / osittain, sillä lähiöiden pakkasissa jo kukkimassa olevat norkot ovat jossain määrin pakkasvauriovaarassa etenkin sisämaassa. 

Haavoillahan on tulossa nyt jopa ennätyksellisen runsasta kukintaa, mikä nähdään jatkossa kukintansa huippuun edetessä monien haapojen latvusten peittymisenä häkellyttävän näyttävästi kokonaan valtaviin norkkomassoihin! Ja haavoilla ja monilla pajuillahan on odotettavissa kukinnan huipun saavuttuminen jo vähän ennen Pääsiäistä näissä sääennusteskenaarioissa.

Tällä hetkellä varhaisimmin lehteen puhkeavilla pensas- ja puulajeilla on silmunsa turvonneet jo lähes hiirenkorville puhkeamisen partaalle ja tuo Pääsiäiseen jatkuva lämpöaalto saakin ne toki jo isollekin hiirenkorvalle ensi viikon mittaan. Näitä lajeja ovat mm. monet kuusamat (Lonicera sp.), taikinamarja (Ribes alpinum), pikkuherukka (Ribes glandulosum), viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia), monet pensasangervot (Spiraea sp.) ja tuhkapensaat (Cotoneaster sp.), terttuselja (Sambucus racemosa) sekä puista tuomi (Prunus padus) ja paikoin jopa balkaninhevoskastanja (Aesculus hippocastanum).

Näillä näkymin koivujen (Betula sp.) hiirenkorville puhkeaminen ei vielä näyttäisi mahdollistuvan aivan Pääsiäiseksi, mutta melkein siinä ja siinä se taitaisi olla, mikäli lämpimin lämpöaaltoskenaario toteutuisi. Ja sitten joka tapauksessa koivut voisivat vihertyä pian Pääsiäisen jälkeen, eli siis selvästi ennen Vappua! - Koivuallergikkojen siitepölypiina on siis myös alkamassa samaan aikaan, ja koivullakin on norkkoja hyvin runsaasti! 

Saman skenaarion mukaan myös vaahteroiden (Acer platanoides) kukintaa voidaan odotella selvästi ennen Vappua ja ehkä jopa rusokirsikankin (Prunus sargentii) kukinnan alkua...

Nurmikoiden voidaan nähdä joka tapauksessa vihertyvän voimakkaasti Pääsiäiseen mennessä, koska jo tälläkin hetkellä lumesta ensimmäisenä vapautuneilla nurmikoilla on ollut alullaan hieman uusien korsien kasvua. Samalla muista varhaisista ruohovartisista lajeista mm. nokkonen (Urtica dioica) ja vuohenputki (Aegopodium podagraria) ryöpsäyttävät ensimmäiset vihreät kasvustonsa runsaana ilmoilleen jo ensi viikolla. 

Leskenlehtien (Tussilago farfara) ja sinivuokkojen (Hepatica nobilis) jo alkanut kukinta kehittyy ensi viikolla huippuunsa ja lämpimillä paikoilla Pääsiäiseen mennessä jopa valkovuokkojen (Anemone nemorosa) kukinnan alkua voitaisiin odotella...

Sanottakoon vielä viimeiseksi: vaikka nyt on siis näkyvissä hyvin pitkä sateeton poutajakso, niin onneksi viime talven runsaista lumista jäänyt sulamisvesi on turvaamassa maaperän kosteutta hyvin kasvukauden alkuun. Toki toivottavaa on, että viimeistään toukokuussa saataisiin kunnolla sateita, jottei viime kasvukauden kaltaista kuivuuskatastrofia pääsisi edes alkamaan...

Tässä keväässä on jatkossa hyvää kasviviljelyn kannalta myös se, että vähäisen roudan varhainen sulaminen mahdollistaa ensinnäkin peltoviljelyssä varhaista kylvösten tekoa jo huhtikuulta alkaen, kun myös tuo jatkon poutainen lämpöaalto kuivattaa peltoja sopivasti sitä varten. 

Toisekseen roudan varhainen sulaminen poistaa aurinkoisilla kasvupaikoilla olevien arkojen ainavihantien kasvien (kuten edellisvuonna istutetut havukasvit ja kaikki alppiruusut) paahdekuivumisen ongelmat etuajassa, ja niiden kasvien paahdesuojaukset voidaan täten poistaa jo viimeistään Pääsiäisenä.