Tällä päättyvällä jouluviikolla Iso-Britannian Official Charts -hittilistoilla on tehty uusi musiikillinen listaennätys, kun jo 5. jouluviikkona peräkkäin LadBaby-niminen sometähti Mark Hoyle vaimonsa Roxannen kanssa on saanut ko. maan singlelistalla taas ykköshitin.
Kyseessä on nytkin hyväntekeväisyyskappale "Food Aid" (virallinen musiikkivideo), jonka tuotto menee erityisesti Britannian vähävaraisten ihmisten ja perheiden varalle kampanjoituun ruoka-avustustoimintaan.
LadBaby on siis tehnyt tätä samaa hyväntekeväisyyskampanjointia samaa tarkoitusta varten näiden kappaleiden avulla jo viidettä kertaa ja siis viidentenä Jouluna peräkkäin, ja tällä nykyisellä kerralla kyseessä on siis muokattu komediaversio vuoden 1984 Joulun kaikkien aikojen merkittävimmästä ja ensimmäisestä hyväntekeväisyyskappaleesta "Do They Know It's Christmas?" alkuperäisenä esittäjänään uraa uurtava Band Aid.
Näissä kaikissa LadBabyn versioimissa hyväntekeväisyyskappaleissa on ollut tyylinä aina komediallisuus ja hassuttelu, koska mm. hänen Youtube -kanavallaan on usein myös tyylinä hauskat sattumat, komedian ja kepposten tekeminen, mutta myös vakavammat aiheet mm. isänä, aviomiehenä ja perheenä olemisesta.
Ne aikaisemmat LadBaby-hyväntekeväisyyskappaleet vuosina 2018 - 2021 olivat muokattuja versioita kronologisessa järjestyksessä kappaleista: "We Built This City" alkuperäisenä esittäjänään Starship, "I Love Rock 'n' Roll" alkuperäisenä esittäjänään Joan Jett & The Blackhearts, "Don't Stop Believin' " alkuperäisenä esittäjänään Journey ja "Merry Christmas" alkuperäisenä esittäjänään saman vuoden kappaleellaan Ed Sheeran ja Elton John, jotka myös vierailivat tuossa LadBabyn tekemässä versiossa.
Tässä on ko. viikon virallinen singlelista kokonaisuudessaan, jossa ykkösenä siis "Food Aid" - PS.: jatkossa ko. viikon listan jäädessä historiaan pois etusivulta on linkistä avautuvalta listasivulta päivämäärävalinnalla itse hakien todennäköisesti etsittävä ko. viikon lista uudestaan esille.
Tässä on puolestaan Official Charts -sivuston juttu ko. jouluviikon hiteistä ja tästä ennätyksestä >> Christmas Number 1 2022: LadBaby make UK Official Chart history as Food Aid debuts at Number 1: “A massive apology to The Beatles! The charity wins!”.
Edellisen jouluykkösten ennätysmäärän haltija oli siis The Beatles, jolla oli 1960-luvulla Britannian singlelistalla neljänä eri jouluviikkona listaykkönen hallussaan: vuosina 1963, 1964, 1965 ja 1967.
Britanniassa tämä "Joulun listaykkönen" on itse asiassa kulttuurihistoriallisesti erittäin merkittävä ilmiö, joka maan lähes koko hittilistahistorian aikana on ollut aina suuren jännittämisen, spekuloinnin ja vedonlyönnin kohde ennen toteutumistaan.
Sitten aina sen toteuduttua, siitä on kulloinkin keskusteltu ja kiistelty mittavasti julkisuudessa, ja nykyään viimeisten n. 15 vuoden aikana myös somessa se on ollut aina iso puheenaihe etenkin Britannian piirissä.
Jotkut piirit Britanniassa ovat usein pitäneet tätä joululistaykkösen saavuttamista jopa koko kulloisenkin meneillään olleen vuoden merkittävimpänä musiikillisena saavutuksena.
Osaltaan siinä käsityksessä on ollut vaikuttamassa sekin, kun kilpailu ns. parhaimmuudesta / suosituimmuudesta hittilistoilla on ollut ko. maassa usein kiivainta ja runsainta juuri vähän joulua edeltävänä aikana ja jouluviikolla - tietenkin myös levymyynti ns. musiikkiteollisuudessa on ollut tyypillisesti runsainta Joulun alla kaiken muunkin tavaramyynnin ohella yleismaailmallisestikin.
Kaikki Britannian singlelistan historian tätä nykyistä edeltäneet jouluviikon listaykköset on lueteltu tässä Official Charts -sivuston jutussa kronologisesti vuodesta 1952 lähtien: See every Christmas Number 1 single ever.
Tämä LadBabyn saavuttama ennätys on paljon muutakin kulttuurihistoriallisesti ja yhteiskunnallisesti, jota tässä pohdin seuraavaksi enemmänkin:
Kuten mm. noissa Official Charts -sivuston jutuissa LadBabyn sisältöihin liittyen havaitaan mm. kommenttiosioiden sisältöjen kautta, niin etenkin juuri somessa tämä koko LadBaby-ilmiö hyväntekeväisyyskappaleineen on kerännyt etenkin viimeisten 2 - 3 vuoden aikana myös paljon vihaajia.
Itse asiassa tämä ilmiö on jakanut kansaa Britanniassa melkeinpä ennen näkemättömästi vastakkain kulttuuri-ilmiönä, koska yksi osa kannustaa ja ihailee LadBabyn toimintaa ylisanoin ylistäen, mutta samalla toinen osa vihaa häntä ja vaimoaan tulikiven katkuisesti - tänä Jouluna / jouluviikkona tämä on kärjistynyt huippuunsa.
Miksi tällainen vastakkainasettelu, ja etenkin juuri tuollainen silmitön ja suorasukainen viha? - tämän taustoja on nyt hyvä pohtia tämän listaennätyksen tiimoilta ja takaa.
Yhtenä aspektina huomataan heti tämän liittyminen osaltaan länsimaiden koko rappioprosessiin, jossa vaikuttaa monenlaiset eri seikat ja muodot.
Populaarimusiikkiin itseensä liittyen LadBaby-"hahmon" ja hyväntekeväisyyskappaleidensa vihaaminen on ikään kuin sijaiskohde popmusiikin huonon nykytilan vihaamisessa. LadBaby tavallaan siis kiertoteitse paljastaa sen, ettei popmusiikilla ole nykyään enää mitään suurta merkitystä, ja ainakin paljon vähemmän nyt kuin aikaisemmin verrattuna vaikkapa 1960 - 90-lukuihin.
Niinpä LadBabyn tämänlainen ennätyksellinen menestys tavallaan alleviivaa sitä, ettei edes heille ns. "tavallisille somettajille" löydy kunnon vastustusta normaalin tai valtavirran popmusiikin parista, kun he "niin helposti" aina poimivat joululistaykkösiä: niin huonoa nykyinen populaarimusiikki siis olisi tässä katsannossa, ja se harmittaa monia ja he poimivat nyt sen syntipukiksi LadBabyn.
Samalla tuossa ärsyttää varmasti monia sekin, kun tämä ainainen LadBabyn jouluykkösenä oleminen näennäisesti pilaisi aina vain muilta artisteilta mahdollisuuksia saavuttaa samaa, ja lisäksi siinä korostuu myös hittilistojen tylsyys, kun muutosta vuodesta toiseen ei tunnu ilmaantuvan juuri jouluviikolle.
Toki LadBabyn sisällöissä itsessään voi monia ärsyttää heidän huumorinsa lajit, koska kaikki eivät kuitenkaan sellaisesta pidä - sellainen voi lisäksi toimia musiikillisestikin niin, että LadBabyn katsotaan olevan musiikkia itseään rienaavaa ja halventavaa huumorinsa takia, ja ns. "tosimuusikoita" ja muita popfaneja sellainen ärsyttää myös vuodesta toiseen jatkuttuaan näissä listaykkösjunttauksissa.
Tuollaisten mieltymyskysymysten tiimoilta voidaan johtaa muutakin paljon vakavammin. Nimittäin tällaisessa vihailmiössä tällaisia sometähtiä kohtaan löytyy syitä myös laajempana yhteiskunnallisena ja sosiaalisena analyysinä!
Nythän on juurikin näinä kaikkina LadBabyn listaykkösvuosina koettu länsimaissa ja tietenkin myös Britanniassa ns. mielensä pahoittajien, loukkaantujien ja uhriutujien valtavan suurta ja pahenevaa invaasiota ilmapiireihin ja sosiaalisiin konstruktioihin - tämä on merkittävä osasyy myös loukkaannuttaessa LadBabyn "hahmon" takia.
Britanniassahan on viime vuosina pahentunut tämän sosiaalisen rappion yhtenä aspektina työväenluokan ihmisten rienaaminen, halventaminen ja aliarvostaminen nimenomaan kaupunkilaisten ja siinä etenkin sen ns. valevasemmiston taholta, joka "virallisena vasemmistona" (Labour Party) ei enää ole työväenluokkainen, vaan yliopistojen ja "oppineitten" piirien uuskulttia - sen tuloksia on nähty Britanniassa viimeaikojen parlamenttivaaleissakin...
Nämä "valevasemmistolaiset" piirit ovat siis todennäköisesti muka tunnistaneet suggestiivisesti / alitajuisesti LadBaby-"hahmon" yhdeksi rienattavaksi ja alaspäin katsottavaksi työväenluokan "white trash"-ilmiöksi osana "yhteiskunnan natsiutumista" ns. "äärioikeistosta" käsin, ja tämä ko. "hahmon" viides perättäinen listaykkösmenetys on siksi osasyynä ja punaisena vaatteena vihalleen, ja he reagoivat siinä LadBaby-"hahmoa" halveksien.
Tässä voidaan tunnistaa myös projektiivista ja osin kateuteen liittyvää vihan aspektia näiden "valevasemmistolaisten" kontolta, koska he alitajuisesti saattavat pitää sisällään negatiivisia tunteita synnyttävää kognitiivista dissonanssia "vasemmistolaisuutensa" muuttuneesta em. historiasta:
Nythän paradoksaalisesti ja käytännössä LadBaby-"hahmo" edustaa juurikin parhaimmillaan sitä vanhaa työväenluokkaista vasemmistolaisuutta, josta nykyinen virallinen "valevasemmisto" on erkaantunut omaan ylimielisyyteensä sekä noihin uhriutumisaspektiensa synnyttämiin mielensä pahoittamisen ja loukkaantumisen pyörteisiin reaktiivisissa tunteissaan ja vinoutuneissa maailmankuvissaan.
Näin ollen LadBaby-"hahmon" kohtalona on olla tavallaan "valevasemmistolle" tabunomainen kipupiste, joka paljastaa nykyisen virallisen vasemmiston tekopyhyyden ja inversiollisen nurinkurin keikahtamisensa historiansa merkityksissä.
Nykyvasemmistohan on yleismaailmallisesti länsimaissa nykyään nimen omaan myös eliitin ja heidän fasististen ja globalististen intressien apuväkeä käytännössä ideologisista korulauseistaan ja peitetarinoistaan huolimatta - tätähän olemme me länsirappiosta perillä olevat tähdentäneet jo vuosikausia!...
Siksi nykyvasemmisto on "valevasemmistoa", ja he eivät voi ko. inversio- ja projektiomaailmankuvissaan tunnistaa tätä käytännön prosessia maailmassa eikä itsessään, joten siksi LadBaby sitä tavallaan paljastaen on heille helppo kognitiivisen dissonanssinsa väistökohde ja ko. tabunsa suojelemisen tekosyy.
Mutta tästä voidaankin lopuksi päästä positiivisen ja lohdullisen loppuanalyysin pariin kätevästi, koska juurikin tuo LadBabyn menestys ja toiminta kertoo jotain oleellisesti hienoa ja lupaavaa nykymaailman tilanteesta, oikeasti!
LadBaby on osoittanut näillä toimillaan selkeästi siis sen, minkälainen on ollut alkuperäisesti työväenluokan piiristä lähtevä sosiaalinen ja yhteiskunnallinen parantaminen: siis ihan se, mitä vasemmistolaisuus on ollut alun perin parhaimpien sisältöjensä kautta, joskus aikoinaan.
Lisäksi LadBaby somen piiristä ponnistaneena tähtenä ja toimintavoimana esittää tässä ennätysmenestyksessään sen, miten itse asiassa somella ja ns. vaihtoehtomedioilla yleensäkin on sittenkin nykyään yllättävänkin paljon vaikutusmahdollisuuksia ja hyvää sisältöä maailmanparantamista varten.
Siksi myös kaikenlainen muukin yhteiskunnallinen, poliittinen ja sosiaalinen toiminta somessa / vaihtoehtomedioissa voi saavuttaa jotain samaa tämän LadBabyn esimerkin innoittamana ja jatkojalostettavana! - tätä kannattaa siis miettiä juurikin näin positiivisen kautta tänä aikana, kun virallinen valta on tunnistettu ja koettu nyt niin korruptoituneeksi, vääristyneeksi ja jopa osin aivan seinähullun taikauskoiseksi ja kultilliseksi ns. tavallisia väestöjä kohtaan.
Toki LadBaby saattaa olla tässä menestyshuipennuksessaan alttiina jatkossa myös korruptiolle / sisällölliselle saastumiselle tullessaan tulevaisuudessa enemmän osaksi valtavirtaa ja virallisia piirejä - ehkä osa skeptisyydestä ja epäluulosta heitä kohtaan on ihan oikeutetustikin tämän tyyppistä huolta...
Minä itse olen kuitenkin ollut selvästi enemmän heidän ihailijansa kuin heitä epäilyttävänä pitävä, vaikka toisaalta en ole heitä (siis sekä Mark että Roxanne) muutoin kovin paljoa somekanaviltaan seurannut, ja en siksi tiedä jokaista yksityiskohtaa myöten heidän käsityksiään maailmasta, politiikasta yms.
Mutta joka tapauksessa tässä havaitaan se, miten yllättävästikin voi menestys ja hedelmällinen toiminta mahdollistua, kun siinä on taustalla tarpeeksi hyvä / innostava idea, ja jaksaa yrittää sen kera aina vain ja uudestaan - siinä siis on mallia mm. aktivisteille ja maailmanparantajille kauttaaltaan!...
Toisaalta on tosi surullista, että tämänlainen(kin) maailmanparantaminen joutuu nyt länsirappiossa tulemaan korostuneesti ns. tavallisen kansan ja somen "syvien rivien" parista "epävirallisesti", kun valtiot ja viralliset vallat eivät rappiossaan ja agendasokeudessaan itse pysty enää mm. ruokahuoltoakaan kunnolla turvaamaan massoille!
No comments:
Post a Comment