Olemme siis talvimaistiaisen kynnyksellä Etelä-Suomessa nyt, kuten oli odotettavissa viimekertaisen sääennuste- ja luontoseurantakirjoitukseni päivityksessä -- ennuste tälle viikonlopulle näyttää tällä hetkellä edelleen varsin samanlaiselta, mutta katsotaanpa tässä kirjoituksessa tarkemmin tilannetta, ja tutkitaan samalla luontoseurantaosiossa, miten ruskan päättyminen on toteutunut marraskuun alkuun.
Siinä em. päivityksessähän kerroin, miten tähän talvimaistiaiseen oli johtamassa kolmen lännestä tulevan matalapaineen sarja, joista jokainen seuraava oli ottamassa edellistä aina eteläisempää reittiä Suomeen.
Kaksi aikaisempaa meni, kuten oli odotettavissa, joskin toisen mukana ti-ke yön tienoilla lännestä pääsi hetkeksi jopa niin leutoa ilmaa Etelä-Suomeen, että vielä ainakin sen kerran ennen ensi kevättä ylitettiin länsiosapainotteisesti +10 astetta, mutta heti eilen keskiviikkona voimakaspuuskainen luoteistuuli toi perään kylmempää ilmaa eteläänkin ja lämpötilat ovat jääneet tänään torstaina runsastuneessa pilvisyydessä +5 asteen vaiheille ylimmillään.
Parhaillaan tänään torstaina on sitten ollut lähestymässä se kolmas matalapaine, ja nyt sen suhteen on tullut muutos; nimittäin näyttääkin siltä, että tämä matalapaine on jakaantumassa energialtaan sarjaksi osamatalapaineita.
Tämä tarkoittaa sitä, että nyt ensi yöksi on saapumassa ensimmäinen osamatala ja se siirtyy huomisen perjantain aikana Etelä-Suomen yli sadealueensa kera itäkaakkoon. Sen perään jää tavallaan hännäksi pienempää jonomaista osamatalapainetta pe-la yöksi saakka luode-kaaakkosuuntaisesti ja mukanaan pitkulainen sadealue, kun ensimmäinen voimistuu samalla Länsi-Venäjällä isoksi voimakkaaksi matalapaineeksi ja siirtyy Uralia kohti.
Sellainen tilanne muodostaa perjantaiksi ja pe-la yöksikin luode-kaakkosuunnassa Etelä-Suomen ylle jonomaista sadetta, jonka koillispuolella pysyy talvista säätä ja lounaispuolella on selvästi leudompaa -- näyttää siis siltä, että suuri osa Etelä-Suomesta saa lumipeitettä itäpainotteisesti ja lounaiskolkassa voidaan jäädä kokonaan ilman lunta.
Tarkemmin todettuna lumipeitteiden muodostumisen pääraja näyttäisi noudattavan tästä hetkestä alkaen noin Pori-Hämeenlinna-Porvoo -linjaa; varsinkin sen koillispuolella riippuen tuon jonomaisen sateen liikkumisesta voidaan saada kapealla alueella tai paikallisesti useitakin senttejä lunta, mutta tällä hetkellä Hämeenlinnan ja pääkaupunkiseudun välisessä tarkastelussa näyttäisi lunta tulevan ehkä hieman vain Hämeenlinnaan...
Sitten lauantaina on jälleen hyvin voimakaspuuskaisen ja kylmän luoteistuulen vaihe, jossa sää on enimmäkseen poutaista ja vaihtelevapilvistä, missä vielä itäosassa voi tulla lumi- ja räntäkuuroja.
Sunnuntaina on vuorossa vielä yksi pieni osamatalapaineen siirtyminen Etelä-Suomen yli itäkaakkoon, jonka yhteydessä lumi- ja vesisateiden jakautuminen saattaa noudattaa melko samanlaista tyyliä kuin tuossa huomisessa vaiheessakin; lounaiskolkka jäisi yhä kokonaan lumetta, mutta on siinä ja siinä saako "Hämeenlinna-Helsinki" -tasa vielä lunta, ja sen itä-koillispuolella ainakin voi vielä tulla toinen annos lunta -- päivitän lopullisen toteutuneen lumitilanteen su-ma vaihteessa...
Lämpötilat jakautuvat tuon em. "talvi-syksy" -jaon mukaan niin, että lounaiskolkassa pysytään enimmäkseen koko ajan hieman nollan yläpuolella ja ajoittain meren lähellä yli +5 asteen käväisyjäkin esiintyy.
Lumi- ja vesisateen rajalla vaihdellaan tietenkin nollan vähän molemmin puolin ja itäosissa pysytään jopa enimmäkseen hieman pakkasella jopa lähes ympärivuorokautisesti -- Lapissa on jopa melko kylmääkin, kun pilvisyyden sopivasti rakoillessa voidaan siellä mitata paikoin -10 ja -20 asteen välisiä lämpötiloja.
Sitten ensi viikon 45 (4. - 10.11.2024) alusta alkaa muutos kohti sitä jo ennestäänkin nähtyä leudompaa sääjaksoa: edelleen näyttää siltä, että alkuviikon aikana vakiintuu Suomen eteläpuolelle laaja ja vahva korkeapaine manner-Euroopassa ja voimakkaat matalapaineet ottavat hyvin pohjoisen reitin Pohjois-Atlantilta Jäämerelle ja sieltä pudoten Uralille ja Länsi-Venäjälle, missä talvipakkaset ja runsaasti noiden matalapaineiden myötä kertyvät lumipeitteet yleistyvät ja laajenevat.
Täällä Fennoskandiassa tiistain jälkeen varsinkin ja ilmeisesti ihan sen viikon loppuun saakka vallitsevat sitten hyvinkin leudot länsi-lounaisvirtaukset, mutta sateita ulottunee lähinnä vain Lappiin noista pohjoisista matalapaineista: täällä Etelä-Suomessa on lähinnä pilvipoutaa, ja riippuen noiden virtausten kosteudesta taivaalla vallitsevat vaihtelevasti tiiviit sumupilvilautat ja ajoittain voi olla vähäpilvisempiäkin hetkiä kuivien virtausten aikoina; kosteimmillaan voi esiintyä utua ja etenkin sisämaassa sumujakin.
Ma-ti aikana voi olla vielä ainakin heikkoja yöpakkasia, mutta sitten ke-su välillä ollaan Etelä-Suomessa koko ajan plusasteilla ja pääosin jopa +5 ja +10 asteen välillä ympärivuorokautisesti; lounaiskolkassa-länsirannikolla voi olla mahdollisuuksia yhä jopa +10 asteen ylityksiin leudoimmillaan, mutta toisaalta vähäpilvinen vaihe jonakin yönä voi aiheuttaa paikoin sisämaassa itäpainotteisesti heikkoa yöpakkasta edelleenkin, jos tuuli on samalla heikkoa -- Lapissakin leuto sää vaikuttaa ensi viikolla niin, että siellä voi olla ajoittain useitakin plusasteita yleisesti ja lumipeitteet sulavat sielläkin silloin paljon pois.
Näillä näkymin seuraavaksi tuossa viikkojen 45 ja 46 vaihteessa tai seuraavan viikon alussa voisi sitten tulla matalapaineen jälkipuolella uusi annos talvisempaa ilmaa luoteesta-pohjoisesta koko Suomeen; mutta ehkä vain tilapäisesti, kun sitten vähän myöhemmin palaisivat taas hyvin leudot länsi-lounaistuulet. Silloin olisi matalapaineiden reitti Atlantilta Fennoskandiaan kuitenkin tätä ensin tulevaa viikkoa 45 eteläisempi, joka tarkoittaisi maahamme rajuja tuulia (ehkä myrskyjä!..) ja koko maahan sateita, joista Lapissa suuri osa voisi olla runsaita lumipyryjä...
Katsotaan päivityksessä vielä lisää sääennusteita noille myöhemmille ajoille vaikkapa ensi viikon mittaan...
Seuraavaksi luontoseurantaa, jossa ruskatilanteen viimeisten vaiheiden lisäksi jo ensimmäistä kertaa tarkemmin myös lumipeite- ja vesistöjäätymisten tarkastelua:
Niinkuin edellä jo totesin, niin ensi yön ja huomisen aikana muodostuu ensimmäistä lumipeitettä noin linjalta Pori-Hämeenlinna-Porvoo koilliseen; lumipeite kohtaa kuitenkin jo heti tuoreeltaan huomenna suojasäisiä olosuhteita, joten lumikertymäalueilla keli on loskainen ja sitten lauantaina lumipeite voi päivälämpötilojen plusasteissa sulaa etenkin länsiosiltaan melko paljon tai kokonaankin pois. Kuitenkin jos paikoin tulee jopa 5 - 10 cm lunta, niin se jää maahan kunnon plusasteiden tuloon saakka.
Tuo sunnuntainen lumisadetilanne voi sitten sekä palauttaa toista lumipeitettä jo sulamaan ehtineiden tilalle että lisätä jo ennestään jääneiden päälle vielä lisää lunta, mutta siinäkin tapauksessa suojasäiset ja loskaiset olosuhteet ovat yleisiä myös -- näissä kaikissa lumipeitevaiheissa on myös lisänä se, että öisin pakkasten tullessa (sisämaassa ja etenkin idässä) suojasäinen ja loskainen kelitilanne jäätyy ja paljonkin liukkautta voi syntyä.
Ja kuten edellä jo totesin, niin tuon "Pori-Hämeenlinna-Porvoo" -linjan lounaispuolella ja etenkin lounaisimmissa osissa ei nähdä ehkä ollenkaan lunta, tai nähdään vain räntähiutaleina ilmassa, mutta mistä ei kerry maahan mitään...
Sitten ensi viikon alun yöpakkasten ja sen mukaan vielä säilyvien lumi- ja jäätyneiden loskapeitteiden perään tulee niin voimakas leuto sää em. tapaan, että myös paksuimmat ja esim. 10 cm syvät lumipeitteet sulavat kokonaan melko pian pois -- tosin tuollaisella runsaslumisimman kertymän alueella todennäköisesti joudutaan auraamaan lunta, joten leudoimmatkaan lämmöt eivät sitten ehdi sulattamaan aurauksesta syntyneitä isoja lumikasoja pois ainakaan kokonaan.
Vesistöjen suhteen Etelä-Suomen järvissä pintavesilämpötilat ovat edelleen melko korkeita ajankohtaan nähden eli nyt tänään ne ovat +5 ja +9 asteen välillä (merillä on sama tilanne ja Suomenlahden ulapalla on yhä myös yli +10 asteen pintavesilämpötiloja), joten niiden kylmeneminen ei vielä pysty etenemään ensi viikon alkuun saakkakaan kestävässä kylmässä säävaiheessa jäätymisen alkuun; ehkä vain pienissä ja seisovavetisissä järvissä kaikkein matalavetisimpien ja suojaisimpien poukamien rannoilla saattaa ehkä jostakin yöpakkasesta syntyä ohutta jääriitettä hetkeksi -- sitten ensi viikon leuto sää sulattaa viimeistään kaiken nopeasti, ja sama pätee maaperään muodostuvaan hyvin lievään "routapintaan".
Ruska on siis ollut päättymäisillään Etelä-Suomessa ja viime päivien voimakastuulisissa vaiheissa lehtivaristuminen onkin jo monin paikoin saavuttanut 100% asteen, ja lähinnä vain taajamien viljeltyjen puu- ja pensaslajien parissa on vielä hitusen lehtiä ja ruskaa jäljellä.
Näitä viimeisiä ruskalajeja ovat mm.: osa pylväshaavoista (Populus tremula "Erecta") ja metsävaahteran punalehtisistä lajikkeista kuten hurmevaahtera (Acer platanoides "Faassen's Black"), muutamat muut poppelilajit (Populus sp.), suuri osa lehtikuusista (Larix sp.) ja salavista, kuten hopeasalava (Salix alba "Sibirica"), myöhäisimmät pihasyreenit (Syringa vulgaris) sekä jotkut kanukat (Cornus sp.) ja ruusut (Rosa sp.) sekä myös viimeiset omenapuut (Malus cv.), luumupuut (Prunus cv.) ja päärynät (Pyrus cv.), mutta balkaninhevoskastanja (Aesculus hippocastanum) ja metsätammi (Quercus robur) ovat jo ehtineet varistua pääosin alastomiksi.
Lisäksi eteläiset ja talvenarat lajit saattavat vielä sisältää keskeneräistä ruskaa, mutta niilläkin ruskan eteneminen on tapahtunut edeltäneissä hyvin leudoissa oloissa erinomaisen hyvin jo loppupuolelle saakka joka tapauksessa -- näitä lajeja ovat mm. kasvitieteellisissä puutarhoissa viljeltävät: Neidonhiuspuu (Ginkgo biloba), jumaltenpuu (Ailanthus altissima), trumpettipuut eli katalpat (Catalpa sp.), monet arat magnoliat (Magnolia sp.), valeakaasia (Robinia pseudoacacia), kolmioka (Gleditsia triacanthos), tupelo (Nyssa sylvatica), sassafras (Sassafras albidum) tulppaanipuu (Liriodendron tulipifera), kiinanpunapuu (Metasequoia glyptostroboides), floridansuosypressi (Taxodium distichum), saksanpähkinä (Juglans regia) ja kentuckynkahvipuu (Gymnocladus dioica).
Jatkossa näyttää siltä, että noiden arkojen lajien suhteen tarkasteltuna esim. juuri Helsingin Kaisaniemessä viimeinkin tulee jonakin yönä ensimmäisen kerran pakkasta ensi viikon alkuun mennessä, joten siinä noiden arkojen kasvien vielä mahdollisesti jäljellä olevat viimeiset lehdet paleltuvat ja niiden loppuruska päättyy sitten siihen kuin seinään.
Joka tapauksessa ne lajit ovat nyt valmistautuneet tulevaan talveen jopa paremmin kuin koskaan ennen, josta siis kiitos ennätyslämpimät touko- ja syyskuut sisältäneelle koko erittäin suotuisalle kasvukaudelle, joka siis nyt näyttää viimein päättyvän tähän alkavaan talvimaistiaiseen; joskin ensi viikon hyvin leuto vaihe ainakin etelärannikolla-lounaassa saattaa termisen määritelmän mukaan vielä palauttaa kasvukauden "voimaan", joten esim. nurmikoiden kasvu ei taida vielä noilla alueilla lakata ihan kokonaan tai lopullisesti ennen ensi kevättä...
Noiden em. yleisten ja kestävien puu- ja pensaslajien suhteen käy siten, että ensimmäiset yöpakkaset varistavat niiden riittävän ruskaantuneet lehdet heti pois ja voimakastuuliset vaiheet viimeistelevät lehtivarisemista loppuun; joskin vielä mahdolliset viimeiset ruskaantumattomat vihreät lehdet jäävät jäljelle ja selviävät vähäisistä yöpakkasista ja ne saavat sitten ensi viikon leudossa säävaiheessa lisäaikaa ruskaantua ja varista sitten joskus myöhemmin -- tyypillisesti näyttää siltä, että puista kaikkein viimeisintä tällaista myöhäisruskaa jäävät vielä tekemään marraskuun mittaan kaikkein myöhäisimmät lehtikuuset, kuten japaninlehtikuusi (Larix kaempferi).
