Erittäin leuto sää on päässyt käyntiin ja jatkuu kosteana ja hieman vaihtelevana: Etelä-Suomeen ensi viikolle entistäkin leudompaa ja kevään etenemistä hyvin etuaikaisena (Päivitetty; hyvin lämmin kevätsää jatkuu vielä 10.3. saakka ja sitten takatalven uhkaa!...)

Olen viettänyt taas vaihteeksi muutamia päiviä täydellistä sometaukoa (myös Facebookista), joka on minulle nykyään jo tuttuun tapaan pysyvä tapa silloin tällöin -- maailmanpolitiikan tapahtumien ollessa jatkuvasti erittäin intensiivisiä onkin hyvä välillä pysähtyä myös siksi pureskelemaan ja miettimään kaikkea tapahtunutta ja pyrkiä huolehtimaan omasta elämästäni ja myös edelleen äitini elämästä hänen omaishoitajanaan; onneksi hän sentään voi viime vuotta selvästi paremmin tällä erää.

Tässä kirjoituksessa palaan nyt kuitenkin maailman yhteiskunnallis-poliittisten tilanteiden sijaan sääennuste- ja luontoseuranta-asioihin, ja onneksi tuo sometauko ei merkittävästi vaikuttanut siinä tilanteista huonosti jälkeen jäämisen tai myöhästymisen muodossa, vaikka jo viime viikolla olisin voinut tehdä uuden julkaisun näissä aiheissa. 

Viive ja kirjoitustauko ei ole haitannut ja se jopa mahdollistui tarkoituksella, koska jo viimekertaisen ko. kirjoituksen sääennustesisällöissä viime viikolle totesin sään muuttuvan erittäin leudoksi ja pysyvän sellaisena varsin vakaasti maaliskuun puolelle, ja muutoksia ei ole tullut siihen mainittavasti tähän päiväänkään mennessä.

Leudontuminen tapahtui varsin odotetusti viime viikon lopussa ja tällä viikolla leutous vain jatkuu ja jatkuu aloittaen viikonloppuna maaliskuun ajankohtaan nähden edelleen tavanomaista paljon korkeammissa lämpötiloissa jopa koko maassa -- Etelä-Suomessa aletaan olla siksi termisen kevään puolella jo melkoisen vakaasti ja erittäin ennenaikaisesti tavanomaiseen verrattuna, ja Lapissakin talvi on jäänyt ajankohtaan nähden hyvin vaisuksi viime päivinä suojasäineen.

Viime viikolla vielä aluksi oli kuitenkin Etelä-Suomessa kuluneen talven toiseksi kylmin pakkasjakso, ja paikoin lounaisosissa mitattiin jopa koko talven kylmimmät pakkaset; lämpötilat olivat alimmillaan sisämaassa vähän -15 asteen molemmin puolin ja paikoin idän lumisimmilla alueilla -20 asteen tienoillakin. Etelärannikolla ja lounaiskolkassa kylmimmät lukemat olivat enimmäkseen -10 ja -15 asteen välillä -- eli mikään erityisen ankara pakkanen ei ollut kyseessä missään, joka on ollut edelleen omalta osaltaan erittäin leudon talven merkki kokonaisuudessaankin.

Lisäksi tuon pakkasjakson aikana saatiin myös lumisateita, ja ne olivatkin paikoin aikaisempiin ennusteisiin nähden vähän runsaampia; esim. pääkaupunkiseudulle saatiin yhtenä iltana (viime kertaisen sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksen viimeisessä päivityksessä kuvailtu ko. tilannetta) mereltä tulleesta lumikuurojonosta uutta lunta muutamasta sentistä Helsingin keskustan jopa yli 10 cm:n saakka. 

Toisaalta osassa muuta Etelä-Suomea uuden lumen kertyminen jäi määrältään vain siihen "hentoon pölykerrokseen" tai pariin senttiin -- Nyttemmin nämä uudet lumet ovat jo sulaneet muutamia pieniä paikkoja (kuten juuri Helsingissä) lukuun ottamatta kokonaan pois, ja jäljellä on enää se pakkasjaksoa edeltänyt vanha lumipeitejäänne sisämaassa; muustakin lumitilanteesta kerron lisää alla luontoseurantaosiossa.

Tuo sään leudontuminen viime viikonloppuna ja vielä tämän viikon alussa oli sillä tavalla kahtiajakoinen itä-länsisuunnassa muutaman päivän ajan, kun Suomesta Venäjälle poissiirtynyt pakkasilmamassa jäi vellomaan lähelle ko. itäpuolelle niin, että siitä jäi ulottumaan kaakkois- ja itäosiin ajoittain heikkoa pakkasta samalla länsiosien ja Lapin saatua jatkuvaa suojasäätä ja plussakeliä lounaistuulella ja sillä vyöhykkeellä esiintyi myös ajoittain vesi- ja räntäsateita tihkusateiden ja sumujen-utujen kera; paikoin myös sillä alueella nähtiin silti ajoittain auringonpaistettakin.

Tämä johtui siitä, kun suursäätilan elementit jäivät noiksi päiväksi lähes ennalleen, missä Pohjois-Atlantilla pyöri sijoillaan erittäin voimakas ja laaja matalapaine syöttäen leutoa ilmaa lännestä ja lounaasta Fennoskandiaan. Samalla Venäjältä Välimeren itäosiin jäi sijoilleen korkeapaineen selänne, joka piti tuota pakkasilmamassaa sijoillaan laajasti Venäjältä Itä-Eurooppaan ulottuneella vyöhykkeellä, ja jopa Mustanmeren ja paikoin Välimeren itäosan alueilla saatiin siitä talven ankarimpia säitä yöpakkasineen ja runsaine lumipyryineen.

Nyttemmin tämä asetelma on alkanut muuttumaan siten, että tuo itäinen korkeapaine ja pakkasilma on alkanut antamaan periksi ja sää leudontumaan vähitellen myös tuolla alueella, ja etenkin Uralilla hyvinkin leudoksi sikäläisiin normaalioloihin nähden. 

Samalla Pohjois-Atlantin matalapainetoiminta on kuitenkin pysynyt voimakkaana, mutta Fennoskandian alueelle länsi-lounaisvirtaus on heikkenemässä nyt tilapäisesti pariksi-kolmeksi lähipäiväksi, joka tietää etenkin Lapissa heikkojen-kohtalaisten pakkasten palaamista hetkeksi ja etelässäkin pilvipeitteen rakoillessa heikkoja yöpakkasia voi esiintyä.

Etelä-Suomea on ylittänyt etelä-pohjoissuuntainen sadealue eilisillasta alkaen, joka on viimein siirtämässä myös itäkolkasta paremmin Venäjälle syrjään kylmempää ilmaa; sateet ovat olleet lännessä lähes yksinomaan vettä, mutta idässä vielä myös luntakin. Lännessä sää on tällä julkaisuhetkellä poutaantunut em. sadealueen liikkuessa jo kaukana Päijänteen tasan itäpuolella itään, mutta matalaa sumupilveä ja paikoin sumuja on edelleen. Lämpötilat olivat idässä yöllä vielä hieman pakkasella, mutta tänään päivä- ja iltalämpötilat ovat olleet koko alueella +1 ja +4 asteen välillä.

Jatkossa tuon heikenneen länsi-lounaisvirtauksen takia huomenna torstaina ja perjantaina sää jatkuu Etelä-Suomessa aluksi runsaspilvisen kosteana, kun kostea ja leuto ilmamassa jää hyvin heikoissa tuulissa sijoilleen; mainittavia sateita paikoin heikkoja vesikuuroja / tihkua lukuun ottamatta ei silti esiinny tuon em. sadealueen kaikottua, mutta tyynissä tuulissa ja kosteassa ilmassa voi syntyä ja pysyä etenkin öisin sumuja. Perjantaina sää alkaa vähitellen kuivumaan lännestä alkaen, jolloin sumut hälvenevät ja pilvipeite alkaa rakoilemaan. Lämpötilat ovat koko alueella to-pe aikana tasaisesti yötä-päivää 0 ja +4 asteen välillä; leudointa on lännen ja etelän lumettomilla alueilla.

Sitten lauantaina on vuorossa viikon kuivin päivä, jolloin heikoissa länsituulissa Etelä-Suomessa voi pilvisyys olla ajoittain melko vähäistäkin ja ainakin vaihtelevaa. Tämän takia pe-la välisenä yönä voi olla heikkoa yöpakkasta etenkin sisämaassa, mutta päivälämpötila kohoaa kuitenkin +2 ja +5 asteen välille ja auringonpaisteen sattuessa ilma voi tuntua hyvin keväiseltä heikoissa tuulissa.

Pohjois-Atlantin matalapainetoiminta näyttää kuitenkin voimistuvan jo sunnuntaiksi niin paljon lisää tai uudestaan, että se alkaa vaikuttamaan länsi-lounaisvirtauksen voimistumisena Suomessa jo sunnuntaina; Etelä-Suomessa voimistuvien tuulten mukana voi pilvisyys runsastua, mutta näillä näkymin sadetta saadaan vetenä ja lumena lähinnä vain Pohjois-Suomessa lännestä alkaen. La-su yölämpötila voi olla vielä etelässä hitusen pakkasella, mutta päivälämpötila on taas +2 ja +5 asteen välillä; länsiosissa saattaa olla jopa yli +5 asteen lukemia, kun voimistuva länsi-lounaisvirtaus tuo lisää hyvin leutoa ilmaa.

Näillä näkymin ensi viikolla on vuorossa entistäkin leudompaa ilmaa etenkin Etelä-Suomeen, kun suursäätilassa tapahtuu seuraavaa: Pohjois-Atlantin voimakas matalapainetehdas tuottaa matalapaineita jonona Lapin yli itään ja samalla manner-Eurooppaan voimistuu vähitellen korkeapainetta; näiden välissä voimistuu erittäin leuto länsi-lounaisvirtaus Britteinsaarten yli Fennoskandian etenkin eteläosiin ja Venäjälle.

Näin ollen myös koko Euroopassa sää lämpenee ensi viikolla merkittävästi ja mm. manner-Eurooppaan Ranskasta aina Ukrainaan saakka tulee kasvukauden aloittava lämpöaalto, jossa päästään viikon loppuun mennessä päivälämpötiloissa jo +15 ja +20 asteen välille, ja paikoin saattaa siellä +20 astettakin ylittyä vuoden ensimmäisen kerran erittäin etuaikaisesti sikäläisittäinkin...

Täällä Suomessa eteläosat saavat osansa tuosta erittäin leudosta länsi-lounaisvirtauksesta ajoittain runsaspilvisten vaiheiden ja toisinaan auringonpaisteenkin kera jopa siten, että ensimmäisen kerran ma-ti aikana lämpötilat asettuvat yleisesti koko ajan plussalle niin, että öisin lämpötilat ovat 0 ja +5 asteen välillä ja päivälämpötilat +5 ja +10 asteen välillä...

Sitten ke-to olisi luoteesta pyrkimässä tilapäisesti matalapaineen perässä hieman kylmempää ilmaa Etelä-Suomeenkin, mutta jo viikon lopussa lounaasta pyrkinee taas hyvin leutoa ilmamassaa pohjoisessa viilettävän matalapaineen kera ja hurjimmissa ennustemalleissa joko erityisen lämmin ilmapulssi ja / tai Föhn-tilanteen voimistuminen siinä voisi nostaa etelässä lämpötilat vuoden ensimmäistä kertaa jopa yli +10 asteen!...

Näillä näkymin ensi viikon merkittävimmät sateet liikkuvat lähinnä Pohjois-Suomen yli itään noiden em. matalapaineiden kera, mutta etelässäkin hetkittäiset vesisateet ja tuossa ke-to kylmemmän vaiheen aikana räntä-lumisateetkin voivat olla mahdollisia -- Lapissa on vaihtelevampaa, missä vuorottelevat suojasäät ja heikot-kohtalaiset pakkaset sekä ajoittain runsaatkin vesi- ja lumisateet; sielläkin normaalia leudommista oloista ja ajoittaisista suojasäistä huolimatta osassa Lappia lumipeite voi siis kasvaa lisää paikoin paljonkin...

Tarkastellaan tuota ensi viikon eriskummallista säätä lisää päivityksessä, jolloin tarkentuu ja varmistuu tuon jopa äärilämpimän sään luonne ja aikataulullinen sijoittuminen, tai jos se peruuntuukin vielä jossain määrin tai jos lämpimän väliin tulee tuota kylmää selvemmin; teen päivityksen viimeistään ensi sunnuntaina...

Seuraavaksi otetaan luontoseuranta-asiaa tarkasteluun, ja siinä kiinnostaa etenkin Etelä-Suomen lumipeitetilanne, joka näissä jo muutaman päivän jatkuneissa erittäin leudoissa säissä on ajankohtaan nähden jo nytkin taas äärivähäistä lumettomuuden kattaessa etenkin lännessä ja eteläisimmissä osissa laajoja alueita.

Lumipeitetilanteeksi on siis palautunut nyt se vaihe, joka oli ennen tuota viimeisintä pakkasjaksoa, missä aikaisempi erittäin leuto sääjakso oli sulattanut lumet kokonaankin pois suuresta osasta Uuttamaata sekä yleisesti Varsinais-Suomesta ja lähes koko Satakunnasta. Yhtenäisemmän vanhan lumipeitteen raja oli siinä noin Vaasan tienoilta Tampereen ja Hämeenlinnan kautta Lahden eteläpuolitse Haminan seudulle ja näin ollen Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä ja osassa Päijät-Hämettä lumipeite oli laajoilla sulalaikuilla; siitä koillispuolella olevalla yhtenäisellä lumipeitealueella hankien paksuudet olivat n. 10 ja 30 cm:n välillä.

Tuollainen tilanne on siis nyt lähtökohta jatkon lumisulamiselle, joka etenee vääjäämättä päivittäin koko loppuviikon ajan ja myös ensi viikon alussakin ilman uusia lumisateita: näin ollen ensi viikon alkuun mennessä voidaan odottaa kokonaan lumettoman alueen työntyvän jo selvemmin myös Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueille sekä idempänä etelärannikon itäosista myös Kymenlaakson-kaakonkulman sisämaahan päin.

Samalla myös tuon koillispuolisen yhtenäisen lumipeitealueen piirissä peltoaukeat tulevat laajasti sulalaikuille ja muutenkin lähinnä vain enää metsiin ja lumenkinostumapaikoille jää selvemmin lumipeitejäänteitä sielläkin.

Jos ensi viikolla jotain uutta lunta saattaisi tuossa em. ke-to tilapäisessä kylmenemisessä tulla, niin se sulaa hyvin nopeasti sitten pois taas ko. viikon lopun uudessa "lämpöaallossa"...

Tuossa viimeisimmässä pakkasjaksossa muodostui Etelä-Suomessa sekä routaa että vesistöjäitä tämän kuluneen talven suurimmat määrät, kun lumipeite jäi pakkasjakson aikana sen verran vähäiseksi muutamia poikkeuksia (kuten se Helsingin em. runsaahko uusi lumipeite) lukuun ottamatta. 

Roudan paksuudeksi muodostui vähälumisimmilla kohdilla vähintään 5 - 10 cm, ja paikoin yli 10 cm. Runsaslumisimmilla paikoilla roudan muodostus jäi vain pariin-kolmeen senttiin. Tämä jo muutaman päivän jatkunut plussakeli etenkin lännessä on alkanut sulattamaan routaa heti tuon uuden lumipeitteen kadottua, ja siksi länsirannikon tuntumassa roudattomia alueita on jo alkanut syntymään.

Roudan sulaminen jatkuu ensi viikolle saakka ja tuon ensi pe-su ajan kahdet heikot yöpakkaset hidastavat sitä prosessia vain vähän; näin ollen etenkin ensimmäisenä lumettomaksi muuttuneilla alueilla alkaa muodostumaan vähitellen yhä enemmän roudattomia alueita / kohtia maaperässä, ja auringonpaahteiset paikat ovat tietenkin ensimmäisenä kokonaan roudattomia.

Vesistöjäiden suhteen Etelä-Suomen järvet saivat jääkansiinsa paksuutta sen verran lisää tuosta viimeisimmästä pakkasjaksosta, että jääkansien paksuudet saavuttivat maksimissaan yleisesti 25 ja 40 cm:n välisiä paksuuksia, ja itäosan sisämaan runsaslumisimmalla alueella paikoin noin puolen metrinkin paksuuksia. Myös virtapaikoille saatiin uusia jääkansia aikaisemmin sulana pysyneillä alueilla ja samalla moniin jokiinkin muodostui monin paikoin yhtenäisiä jääkansia.

Jäät olivat myös varsin puhtaita pinnoiltaan, koska uutta lunta satoi vain sen verran vähän laajoilla alueilla em. runsaslumisia tilanteita lukuun ottamatta; siksi havaitsinkin esim. Hämeenlinnan ympäristön järvialueilla ainakin rantajäillä paljon jalankulkijoita, kun jäät ennen tätä uutta leutoa säätä olivat vielä kestäviä.

Nyttemmin järvijäätkin ovat taas alkaneet sulaa ja ne ovat pinnoiltaan taas runsasvetisen peilimäisiä, ja etenkin virtapaikoilla ja joissa jääkannet ovat alkaneet katoamaan pois; joissa on ollut myös uutta vesivirtaamien nousua lumisulamisen ja viimeaikaisten vesisateiden takia, mutta ilmeisesti vain lievää tulvimista on tulossa jatkon sulamisen ollessa sen verran jo rajallista lumen loppuessa ns. kesken -- maaperä pysyy kuitenkin hyvin märkänä, kun roudan sulaminen kokonaan ottaa vielä aikaa.

Merijäätilanteissa on jatkunut iso kontrasti pohjoisten ja eteläisten merialueiden kesken; Perämeri jäätyi kokonaan umpeen viimeistään tuossa viimeisimmässä pakkasjaksossa, mutta Selkämeren ja Suomenlahden ulapoilla säilyivät koko ajan laajat sula-alueet edelleen, ja esim. Suomenlahden länsiosissa ulapan pintavesilämpötilat ovat pysyneet yhä +1 ja +3 asteen välillä.

Laajimmillaan tuon pakkasjakson viime vaiheissa viime viikon lopulla jääkentän laajuus kattoi Suomenlahden itäosan ulappaa jo n. puoliksi, ja muuallakin rannikolla uutta jäätä muodostui melko leveänä vyöhykkeenä; ns. kiintojää jäi kuitenkin edelleen muodostumatta lähes kaikkialla rannikolla. 

Kuitenkin viime päivien sulamisen lisäksi myös tuulet ovat taas hajottaneet ja siirtäneet merijäitä tiiviimmin rannikolle, joten ulapoiden sula-alueet ovat taas erittäin epätavallisen laajoja eteläisillä merialueilla, vaikka merijäiden ns. keskimääräinen laajin vaihe olisi vasta tulossa maaliskuun alussa ja Suomenlahdenkin pitäisi olla silloin normaalisti kauttaaltaan jäässä; nyt siitä poiketaan rajusti -- niinpä myös Perämerellä on jo syntynyt ulapalleen laajaa sulaa aluetta.

Merijäidenkin yhä keväisempi väheneminen jatkuu myös koko ajan ensi viikolle saakka. Näin ollen maaliskuun alkaessa vesistöjäät ovat ajankohtaan nähden erittäin etukeväisiä sulamisen asteiltaan -- tämän hetken paksuimmatkin jäät alkavat siksi haurastumaan vähitellen sekä järvissä että merellä, vaikka toisaalta kunnollinen kevätauringonpaisteen tuottama jään haurastuminen tapahtuu etelässä paremmin vasta maaliskuun loppupuolelle tultaessa.

Maan pinta on siis taas laajasti paljastunut esille, ja täten voidaan taas nähdä mm. ruohovartisen kasvillisuuden tilannetta: kuten edellisellä kerralla uumoilin vähälumisen pakkasjakson takia, niin ainakin aikaisempaa selvästi näkyvämpää lehtinuutumista ja -kuolemista on tapahtunut aikaisemmin talvella vielä melko vihreinä pysyneillä lajeilla, kuten apiloiden (Trifolium sp.), voikukkien (Taraxacum officinale), niittysuolaheinän (Rumex acetosa) ja monien heinälajienkin tapauksissa nähdään -- mutta eipä kokonaan kuollutta tilannetta olekaan muodostunut, joten ovatpa suomalaiset luonnonkasvit kyllä "kovaa sakkia". 

Maaseudun peltoviljelyssä syysviljojen (ruis ja syysvehnä) orailla on havaittavissa myös aikaisempaa enemmän kellastumista tuon vähälumisen pakkasjakson takia, mutta niiden toipuminen tapahtuu varmasti ihan hyvin myöhemmin keväällä kasvukauden alettua.

Puistojen ja puutarhojen nurmikoilla on myös ruskeasävyisyys lisääntynyt entisestään, mutta niidenkin kohdalla voidaan sitten keväämmällä odotella ihan hyvän uuden kasvun ilmaantumista, ja jos kevät nyt nähtävään tapaan olisi alkamassa ja etenemässä todella näin huippuvarhaisena, niin nurmikoiden ensivihertymisetkin olisivat sitten myös erittäin etuaikaisia jatkossa...

Varhaisen kevään merkkinähän jo ennen tuota helmikuun pakkasjaksoa vallinneessa edellisessä erittäin leudossa sääjaksossa saatiin lounaiskolkassa ja paikoin Uudellamaalla alkuun pähkinäpensaan (Corylus avellana) kukinta; tuossa viime viikolla päättyneessä pakkasjaksossa oli odotettavissa kukinnan alkuun herkistyneille hedenorkoillensa ainakin vähän pakkasvaurioita, ja esim. Espoossa olen havainnut sellaisten norkkojen parissa hieman niiden kuivumista.

Suurimmaksi osaksi yllättävän hyvää pakkasselviytymistä niiden parissa toisaalta on ollut myös, joten jatkon leudossa säässä pähkinäpensaan kukinta pääsee jatkamaan parempaan kukintaan etenemistä vähitellen ihan hyvään tapaan, ja viimeisenä vielä nukkuneet norkotkin alkavat vetreytymään.

Samalla ensimmäiset lepät (Alnus sp.) alkavat lämpimillä kasvupaikoilla saavuttamaan kukinnan alkua viimeistään ensi viikolla, mutta yleinen ja runsas kukintavaihe antaa vielä odottaa itseään...

Myös haavan (Populus tremula) norkkoalut ja pajujen (Salix sp.) vastaavat "kissat" jatkavat taas pakkastauon jälkeen kasvuaan hitaasti, mutta niillä varsinaisen kukinnan alkuun on vieläkin melko paljon matkaa.

Talvi on siis näillä näkymin jäämässä Etelä-Suomessa jo taakse erittäin ennenaikaisesti, kun sääennustemalleissa ei ole näkyvissä pitkälle maaliskuulle saakka mitään kunnon kylmenemistä edes takatalveksi.

Stratosfäärin polaaripyörteen tilanteessa on ollut toisaalta näkyvissä ennustemerkkejä siitä, että lähiviikkoina pyörre olisi siirtymässä napa-alueelta kohti Länsi-Eurooppaa ja sitten Siperian suunnasta kehittyisi jonkinlainen SSW-tilanne (äkillinen stratosfäärin lämpeneminen); eli tämä kokonaisuus muuttaisi jossakin kohtaa maaliskuun lopulla myös troposfäärin virtauskenttää pohjoisella pallonpuoliskolla, mutta sääennustemalleissa siitä ei ole vielä kunnollista tietoa, miten se vaikuttaisi... Joka tapauksessa kevään edetessä stratosfäärin polaaripyörre muutenkin aina hajoaa ja lopulta katoaa kesäksi kokonaan pois, ja joka kevät tietenkin eri tavalla.

Tässä vielä lopuksi linkkitietoa: vesistöjäiden tilanteita olen seurannut näistä linkeistä; järvijäät ja merijäät. Stratosfäärin polaaripyörteen ennusteet saa kätevästi tulkittua tästä Meteociel-linkistä.

Päivitys 5.3.2025 klo. 23:55:

Sääennustepäivitys on taas viivästynyt muutamalla päivällä aikaisemmin aiotusta viime sunnuntaista, ja tällä kertaa syynä oli se, kun keskityin postailemaan intensiivisesti Facebook-seinälleni radikaalisti etenevien maailmanpolitiikan vaiheita ja kommentoin siinä niitä; siksi oli vaikeaa keskittyä tähän sääkirjoitukseen -- nyt kuitenkin viimein teen päivityksen tämän maaliskuun ensimmäisen kokonaisen viikon loppuosan säästä ja siinä on ennakkotietoja myös ensi viikon säästä, ja tuttuun tyyliin siis Etelä-Suomeen painottuen.

Viime viikon sääennusteeseen nähden tälle viikolle on tullut sen verran muutosta, että lännestä Fennoskandiaan vyörynyt matalapainejono sateineen on ottanut viikon alussa hieman eteläisemmän reitin, joten myös Etelä-Suomi on saanut joka päivä sateita ma-ke aikana. 

Tämä eteläisempi matalapainereitti on tarkoittanut myös sitä, että Lapissa on ollut selvästi talvista säätä pakkasineen (kuitenkin ihan tavanomaista ajankohdan kevättalvea), mutta etelään on työntynyt lännestä hyvin leutoa ilmaa annoksittain, jolloin esim. Ahvenanmaalla päästiin toissa päivänä maanantaina vuoden ensimmäisen kerran +10 asteen yli. Muuallakin etelässä on ollut paikoin yli +5 asteen lukemia päivisin etenkin lumettomalla alueella -- ilmamassat ovat siis olleet tasaisesti etelän leutoon ja pohjoisen talveen jakautuneita eikä em. kaltaista kylmää jaksoa ole ollut etelässä tässä viikon puolivälissä.  

Tuon matalapainejonon sateet ovat jännästi sattuneet etenkin yön ja aamun aikoihin Etelä-Suomessa ma-ke, jolloin juuri ennen sateita öisin on käväisty ainakin sisämaassa lievästi pakkasella; tämä on puolestaan tarkoittanut sitä, että sisämaassa nuo yön-aamun sateet ovat olleet osaksi märkää lunta ja räntää, mistä joka aamuksi ma-ke tuli tilapäisiä lumipeitteitä maahan. Ne kuitenkin sulivat päivien plusasteissa joka kerta pois.

Huomenna torstaina taas uusi matalapaine liikkuu sen verran pohjoisempaa reittiä Pohjois-Suomen yli itään, että sen mukana tulee Etelä-Suomeen jo yöllä tähän mennessä kevän lämpimin ilma-annos manner-Euroopan lämpöaallosta, joten jo yöllä lämpötila pysyy etenkin lumettomalla alueella jopa +5 asteen vaiheilla ja päivällä on mahdollisuus myös mantereella rikkoa +10 asteen raja maksimilämpötiloissa -- sää on enimmäkseen pilvipoutaista vain vähäisen vesisaderiskin kera, ja Aurinkokin pilkahtelee.

Sitten perjantaina tuon torstaisen matalapaineen perään yrittää to-pe yöksi hieman viileämpää ilmaa luoteesta, jolloin sisämaassa yölämpötila voi käväistä nollassa tai on vain parisen astetta plussalla. Päivällä kuitenkin taas uusi matalapaine lännessä nostaa edellään Etelä-Suomeen lounaasta uudestaan hyvin lämmintä ilmaa, joten päivälämpötila voi olla taas ainakin +5 ja +10 asteen välillä -- sää on edelleen pilvipoutaista vähäisen vesisaderiskin kera.

Sitten tuokin matalapaine viilettää Pohjois-Suomen yli itään, jolloin sen jälkipuolella yrittää taas luoteesta annos viileämpää, mutta la-su ajaksi ja vielä ensi viikon alussa maanantaina suursäätilan asetelma alkaa muuttumaan; päämatalapaine jää pyörimään kauaksi läntisimpään Eurooppaan ja siitä ulottuu heikkoa solaa Fennoskandian keskiosiin, jolloin manner-Euroopassa tällä viikolla laajasti kehittyneestä lämpöaallosta jää vielä tuoksi la-ma ajaksi ulottumaan täpärästi lämpöä Etelä-Suomeen.

Pilvisyys pysyy la-ma vaihtelevan runsaana lievän vesisaderiskin kera, mutta Aurinkoakin nähdään välillä; lämpötilat voivat edelleen pysyä hyvin korkeina eli öisin nollassa tai parisen astetta plussalla ja päivisin +5 ja +10 asteen välillä, mutta lähempänä Keski-Suomea olevalla vyöhykkeellä voi olla selvästi kylmempää, joten lämpö olisi etenkin vain kaikkein eteläisimmän Suomen asiaa tuossa vaiheessa.

Sitten ensi viikolla maanantain jälkeen on ollut ennustemalleissa merkkejä selvästä sään kylmenemisestä koko Suomessa, kun tuosta matalapaineen solasta muodostuisi voimakkaampi matalapaine ja se siirtyisi Suomen itäpuolelle, jolloin pohjoisesta pääsisi purkautumaan kylmää ilmaa ja siten jopa takatalven riskiä koko Etelä-Suomeenkin!...

Tämä skenaario on vielä kuitenkin epäselvä ja hieman epävarma, joten palaan asiaan sitten seuraavassa sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksessa.

Mutta ennen tuota mahdollista takatalvea voimme Etelä-Suomessa nauttia ajankohtaan nähden poikkeuksellisen lämpimästä kevätsäästä, joka jouduttaa sisämaassakin viimeisten lumijäänteiden sulamista, ja ensimmäisenä lumettomaksi muuttuneilla Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueilla on jo hämmästyttävästi useampi päivä peräkkäin maanantaihin saakka jopa kasvukauden alkua yrittävää yli +5 asteen vuorokausikeskilämpötilaa; se tulee ilmenemään maanantaihin mennessä varmasti jollain tavalla luonnossa, josta kerron sitten havaintojani siinä seuraavassa ko. aiheen mukaisessa kirjoituksessa...  

Alustusta tämän hetken kuumimpiin geopolitiikan tilanteisiin ja Donald Trumpin hallinnon toimiin: vaihtoehtomedia- ja aktivistisisältöjä esittelyssä jatkoanalyysiä varten

Viime viikolla aloitin Facebook-seinälläni pitkän tauon jälkeen runsaan julkaisuaktiviteetin, ja siinä on ollut pääosassa tämän hetken vakavimmat ja merkittävimmät käänteet yhteiskunnallis-poliittisissa aiheissa, kuten yhtäältä Donald Trumpin tammikuussa aloittaneen Yhdysvaltain hallinnon luonteen ja tekojen tutkiminen sekä toisaalta osaltaan siihen liittyen maailman geopolitiikan kuumien ja historiallisten tämän hetken käänteiden kommentoiminen etenkin Ukrainan sotaan liittyen.

Olen nyt pohtimassa sitä, kuinka siirrän tätä syntynyttä materiaalia tänne blogiini Fb-seinältäni; teenkö sisällöstä yhden erittäin pitkän vai muutaman lyhyemmän kirjoituksen -- joka tapauksessa todennäköisesti siirron yhteydessä täydennän sisältöjä myös uusilla esille tulevilla asioilla tilanteiden edetessä ja muuttuessa ilmeisen radikaalisti ja nopeasti lähiviikkoina, ja muutenkin jalostan tekstejäni samalla vielä lisää...

Tämän kirjoituksen teen nyt tuolle siirrolle alustukseksi, jossa otan esille ensin Saara Huhtasaarelta ja Jussi Särkelältä tältä päivältä kaksi Fb-julkaisua, joita myös jo ehdin omalla Fb-seinälläni kommentoimaan; nämä postaukset kommenttieni kera asettavat maailman nykytilanteen hyvin esille, ja korostavat hyvin myös omia kantojani näihin geopolitiikan ja maailmantilanteen käänteisiin tällä hetkellä. Ne ovat myös esimakua täällä blogissa noille viime viikon muille somejulkaisuilleni.

Lisäksi koostan tämän kirjoituksen loppuun laajan ja monipuolisen tietopaketin juurikin näihin em. teemoihin eritysesti liittyen, missä otan esille somesta muutamien aktiivisten politiikan vaikuttajien, vaihtoehtoajattelun asiantuntijoiden, kansalaisjournalistien ja muuten vain hyvien kommentoijien sisältöjä -- mukana on mm. YouTube-kanavia.

Seuraavaksi otan esille nuo Saara Huhtasaaren ja Jussi Särkelän Fb-julkaisut kommenttieni kera kokonaisine lainauksineen:

Saara Huhtasaaren Fb-julkaisu: "Euroopan paniikkitilan taustalla Ukrainan suhteen piilee myös syvällisiä psykologisia mekanismeja, jotka estävät rationaalista päätöksentekoa. Ihmisen kyvyttömyys myöntää virheitään luo esteitä, jotka ovat kalliita sekä inhimillisesti että poliittisesti. Muutama vuosi on toitotettu mantraa Ukrainan voitosta, vaikka todellisuudessa tämä voitto on ollut tavoittamattomissa. Nyt päättäjät pelkäävät menettävänsä kasvonsa ja heidän on pakko ylläpitää julkista kuvaa, joka tukee aikaisempia lausuntoja ja lupauksia. 

Tämä psykologinen defenssi saa heidät kiinnittymään tiukemmin aseelliseen tukeen, vaikka rauha on saavutettavissa rauhanneuvottelujen kautta. He ovat lukkiutuneet omaan narratiiviinsa, jossa voitto on ainoa hyväksyttävä vaihtoehto. Tämän vuoksi he ovat valmiita lähettämään lisää aseita, vaikka se vain syventää kriisiä entisestään. Tällainen toiminta paljastaa inhimillisen heikkouden: pelko ja ylpeys johtavat järjettömiin ja tuhoisiin päätöksiin. Euroopan johtajat vaikuttavat nyt kuin lapsilta, jotka eivät uskalla kohdata totuutta. Tämä on paitsi vaarallista, myös tragedia, koska se estää todellisten ratkaisujen löytämisen ja tuo mukanaan yhä vakavampia seurauksia.".

--- Oma Fb-kommenttini siihen: "Juuri näin! -- kun on tiennyt koko geopoliittisen historiankin tämän oikeasti "itä vs. länsi" -konfliktin taustalla ja tietyt salaliittofaktat sen lisäksi, niin tämä eurooppalaisten "johtajien" ja valtamedian psykologinen ja agendallinen pakkomielle tulee karmeana esille omalta osaltaan. Näissä merkeissä EU ja sen piirissä olevat monet valtiot ovat nyt reagoineet nimenomaan oman heikon-sairaan sisältönsä ja sotapsykoosinsa selkeästi paljastamalla; saas nähdä minkälainen lisärappioprosessi tässä ajattelutaantuman keskuksessa eli Euroopassa alkaa sen faktan peittely-yrityksenä!?...".

Jussi Särkelän Fb-julkaisu: "PÄIVÄN TÖKKÄYS 3056. Miten ihmeessä maassa voi olla sellainen ihminen Tasavallan Presidentin tehtävässä, joka ei tunne edes maamme lähihistoriaa ja häpäisee meidät maailmalla puhumalla historiastamme vääristyneesti. Münchenin ”turvallisuuskonferenssissa” Stubb kertoi, että Suomi menetti toisen maailmansodan seurauksena osan alueestaan ja itsemääräämisoikeudestaan. Noin vain. Ilman syytä. Suomi taisteli toisessa maailmansodassa Natsi-Saksan rinnalla. Suomi oli itseasiassa Natsi-Saksan miehittämä maa, vaikkakin miehitys oli muodollisesti hyväksytty täällä. Täällä oli 200 000 saksalaista sotilasta. Maailman ja myös meidän onneksemme liittoutuneet Neuvostoliiton johdolla murskasi fasistiarmeijat. Sotaan syyllisenä niin Saksa kuin Suomi ja muut Saksan liittolaiset joutuivat maksamaan sotakorvauksia syyllisyydestään. Suomi myös menetti osan alueestaan Neuvostoliiton puolustusturvallisuuden vuoksi. Menetetty alue oli pieni osa siitä, minkä Venäjä luovutti Suomelle, kun Suomesta tuli Venäjän ruhtinaskunta. Suomi sai itsenäisyytensä sen ansiosta, että hävisi sodan. Jos Saksa olisi voittanut toisen maailmansodan, olisi Suomesta tullut pelkkä vasalli. Toisen maailmansodan jälkeen Suomi on ollut riippumattomin kuin milloinkaan sitä ennen ja sen jälkeen. Täällä ei ollut yhtään ainoaa ulkomaista sotilasta. Vastaavassa tilanteessa oli vain harva Euroopan valtio, Ruotsi, Ranska, Espanja, Portugali… siinä ne taitavat olla.".

--- Oma Fb-kommenttini siihen: "Jussi Särkelältä myös oleellinen kannanotto! -- on tosiaan erittäin iso vahinko, kuinka maamme johdossa on henkilö / henkilöitä, jotka globalisti-imperialismin ikeessä ovat valmiita valehtelemaan Ukrainan tilanteen ja tarkoituksen lisäksi myös oman maamme historiasta vääntääkseen nykyisen geopolitiikan juuri sillä tavalla Venäjä-vastaiseksi, että se palvelee mm. juuri tavallisten ukrainalaisten sijaan länsieliitin nykyistäkin fasistista-globalistista piiriä, ja josta nimen omaan olemme nyt viime viikkoina nähneet Trumpin hallinnolta irtiottoja!...".

Lopuksi em. aiheisiin ja muuhunkin ajankohtaiseen politiikkaan soveltuvia somesisältöjä, kuten YouTube-kanavia yksinkertaisena listana:

Promethean Action -sivusto. 

Infowars-sivusto.

David Icken media.

YouTube-kanava Schiller Institute.

YouTube-kanava Liberal Hivemind.

YouTube-kanava Sebastian Sas. 

YouTube-kanava MattMorseTV. 

YouTube-kanava The Jimmy Dore Show. 

YouTube-kanava Jesús Enrique Rosas.

--- Mm. nämä ovat olleet viime viikkoina osa yhteiskunnallis-poliittista seurantaani ajankohtaisista asioista ja analyysisisältöä mm. tuon Trumpin hallinnon toimien luonteesta paremmin perille pääsemiseksi; ja oleellista tässä on ollut juuri se, että tämänlaisten sisältöjen kera olen tutkinut asioita ilman valtamedian / virallisen globalisti-imperialistisen vallan aivopesuvaikutusta -- kannattaa siis teidänkin ottaa mm. näitä seurantaan, kun nyt tapahtumat mm. juuri Trumpin hallinnon ja Ukrainan sodan tiimoilta ovat historiallisissa ja osin jopa ennen näkemättömissä muutosvaiheissa!...

Nuo neljä ensimmäisenä mainittua vaihtoehtomediaahan ovat toki olleet seurannassani jo vuodesta 2008 saakka, joista ensimmäinen ja neljäs ovat nykyään kahtiajakautuneen LaRouche-liikkeen kaksi eri leiriä...

Muitakin vastaavia ja erilaisiakin sisältöjä olen samalla taktiikalla tutkinut ja seurannut näiden nykyisten maailmanmelskeiden tiimoilta viime vuoden puolelta saakka ainakin, kuten Facebookissa kaverieni julkaisuja yms. sometoimintaa, mutta otan tarvittaessa niitä muitakin esille lisää vasta sitten siinä Fb-julkaisujeni em. blogiini siirron yhteydessä...

Pääasiassa poutaa edelleen, mutta alkuviikon leudohkon sään perään kuluvan talven toinen ankarahko pakkasjakso; etelän lumeton tilanne jatkuu yhä ja vesistöjäät & routa paksuuntuvat paljon (Päivitetty; erittäin leuto sää palaa ensi viikon lopussa!...)

Jatkankin tässä suoraan uudella sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksella, vaikka minun piti ensin vielä päivittää toistamiseen tätä edellistä ko. kirjoitusta: koska Etelä-Suomen ja laajemmin koko maankin säässä ja luonnossa on ollut ja tulee vielä olemaan koko tällä alkaneella viikollakin melko stabiilia tilannetta, niin olikin sopivampaa tehdä tämä uusi kirjoitus -- ainoa merkittävämpi muutos säässä on viikon loppupuolella selvä kylmeneminen!

Erittäin vahva korkeapaine on siis ollut jatkuvasti pääosassa koko Fennoskandian säässä eilen päättyneen viime viikon loppupuoliskolta saakka, kun ensin sen viikon alkupuoliskolla koettiin Etelä-Suomessa vähän vaihtelevampaa säätä:

Viikon alussa ma-ti oli ensin korkeapaineen selänteessä helmikuun tähän mennessä reippaimmat pakkaset etenkin etelän lumisimmalla alueella (siellä -15 ja -20 asteen välillä), mutta sitten vaiheittain lännestä pyrki hyvin leutoa länsivirtausta alueelle, jossa yhteydessä ti-ke saatiin sentti-pari uutta lunta lännestä tulleesta sadealueesta, mutta ke-to aikana leuto virtaus pääsi vaikuttamaan kosteana ja ajoittain tihku-vesisateisena etenkin alueen länsiosiin lämpötilojen kohottua +1 ja +4 asteen välille, jolloin uusi lumi suli kokonaan tai sisämaassa melkein kokonaan pois -- idässä (Päijänteen tasan itäpuolella) kuitenkin lievän pakkassään jatkuttua uusi lumi säilyi maassa lähes ennallaan.

Sitten to-pe etelä-pohjoissuuntaisessa matalapaineen solassa tuulet tyyntyivät, jolloin leuto ja kostea ilmamassa jäi sijoilleen ja synnytti sakeaakin sumua laajoilla alueilla. Sitten pe-su aikana korkeapaineen voimistuttua ja asetuttua keskukseltaan Suomen kaakkoiskulmalle ilmamassa kuivui virinneissä etelä-kaakkoistuulissa vain hitaasti, jolloin sumut hälvenivät vähitellen, mutta runsasta alapilvisyyttä jäi edelleen ajoittain runsaasti koko viikon lopuksi; auringonpaistettakin silti nähtiin välillä etenkin länsiosissa.

Lämpötilat myös laskivat etenkin lännessä vähän tuossa viikonlopun vaiheessa, jolloin runsaassa pilvisyydessä päädyttiin pääasiassa 0 ja -5 asteen välille melko tasaisesti ympäri vuorokausien; vähäpilvisinä hetkinä yhtäältä länsirannikolla ja lounaassa päivälämpötilat kävivät hitusen plussalla ja toisaalta sisämaassa ja etenkin ko. lumisella alueella (alla tarkempi selostus lumisen alueen sijainnista) yölämpötilat kävivät -5 ja -10 asteen välillä.

Lapissa tuo viikonlopun korkeapainetilanne aiheutti hyvin voimakkaan länsivirtauksen vyörymistä sen alueen yli Atlantilta Uralille, jolloin pe-la siellä koettiin Föhn-tuulen takia jopa yli +5 asteen lämpötiloja pohjoisosissaan, sitten la-su kylmeni tuulten heikennyttyä taas vähän pakkaselle, mutta tänään maanantaina länsivirtauksen taas alettua voimistumaan siellä on jälleen tulossa huomiseksi tiistaiksi useita plusasteita hetkeksi.

Tuo korkeapaine alkoi sunnuntaina kehittyä keskukseltaan Suomen lounais-länsireunalle ja tänään maanantaina ko. keskus on sijainnut Etelä-Skandinaviassa; Etelä-Suomeen on sen ansiosta pyrkinyt lännestä-luoteesta vähän kuivempaa ilmaa, jolloin etenkin lännessä ja etelärannikon tuntumassa aikaisemmat ala- ja sumupilvet hälvenivät iltapäiväksi pois. Silloin auringonpaisteessa noin nolla- / lievässä plussakelissä ilma tuntui jopa hitusen keväiseltä etenkin etelän lumettomalla alueella (alla tarkempi selostus lumettoman alueen sijainnista). 

Hyvin heikot tuulet / ajoittain täysinkin tyyni ilma, on toisaalta mahdollistanut osassa sisämaata sumupilvien jäämistä (paikoin muodostunut myös sumua) sijoilleen edelleen, ja siellä ympärivuorokautinen heikko pakkanen on jatkunut tänäänkin -- huomattakoon silti, että tuollainenkin lämpötila on ollut edelleen tavanomaista leudompaa ajankohtaan nähden.

Korkeapaine jatkaa suunnilleen sijoillaan vielä huomenna tiistaina, mutta alkaa jo vähän hivuttautumaan Etelä-Suomen ja Baltian yli itäkaakkoon; tuulet pysyvät heikkoina, joten jännittäväksi tilanteeksi tulee se, että pysyykö vai jopa laajeneeko tuo sisämaan sumupilvinen alue; ensi yönä selkeimmillä paikoilla voidaan taas käväistä etenkin sisämaassa -5 ja -10 asteen välillä, mutta muutoin yöpakkanen on heikkoa. Päivälämpötila on nollan vaiheilla; vähäpilvisillä alueilla tämän maanantain tapaan voi olla lievästi plussaa n. asteen-parin verran etenkin etelärannikon tuntumassa ja lounaassa. Runsaspilvinen tilanne pitää päivälämpötilan lievästi pakkasella.

Jatkossa odotetaan seuraavaa muutosta, joka tuo aikaisempaa selvästi ankarampaa talvisäätä, mutta edelleen korkeapainevoittoisesti ilman mainittavia lumisateita tai korkeintaan lumisateet jäävät ja kertyvät maahan vain erittäin vähäiseksi pintahuuruksi:

Ke-to tuo entinen korkeapaine siirtyy ja taantuu kaakkoon, mutta heti sen tilalle työntyy Grönlannista vahvaa selännettä Norjanmeren kautta Pohjanmerelle / Britteinsaarille ja Fennoskandiaan länsipainotteisesti, joka jää vallitsemaan koko loppuviikoksi. Samalla matalapaine siirtyy Jäämerellä itään ja jää Lapin itä-koillispuolelle, jolloin sen ja ko. uuden korkeapaineen selänteen välistä aina Pohjoisnavalta saakka pääsee purkautumaan kylmää ilmaa koko Fennoskandiaan ja loppuviikolla siitä edelleen laajasti manner-Eurooppaan. 

Manner-Euroopassahan on ollut viime päivinäkin etenkin idässä kohtalaisen kylmää jo valmiiksi, mutta tuo uusi kylmä ankaroittaa talvisäätä etenkin länsiosissa, jolloin läntisintä Eurooppaa ja Britteinsaaria myöten on tulossa mm. reippaita yöpakkasia -- Atlantin voimakkaat matalapaineen pysyvät siis jatkossa aloillaan.

Täällä Suomessa kylmyys on toki huomattavinta, mutta Jäämeren ollessa ajankohtaan nähden normaalia selvästi vähäjäisempi siellä(kin) ajoittain vallinneiden erittäin leutojen talvisäiden takia, niin pahin kylmyys miedontuu tuosta kylmänpurkauksesta pois ja lähinnä vain Uralille ohjautuu ja / tai muodostuu ankarimmat pakkaset. Osaksi samasta syystä johtuen tuo kylmä ilmamassa on myös kosteaa, jolloin Suomeen ohjautuu myös ajoittain runsaita pilvilauttoja.

Etelä-Suomessa vielä ylihuominen keskiviikko on ma-ti tapaan vaihtelevan runsaspilvinen / osittain aurinkoinen ja lämpötiloiltaan samanlainen leudohko päivä, mutta sitten tuo kylmän purkaus tapahtuu ke-to välisenä yönä, jolloin pohjoisesta etelään kulkevan kylmän rintaman yhteydessä saattaa olla koko viikon ainoa mahdollisuus heikkoihin lumisateisiin.

Sitten torstain päivästä aina sunnuntain loppuun saakka näyttää vallitsevan suunnilleen samana pohjoisvirtaus läntisen korkeapaineen selänteen itäreunalla vaihtelevapilvisenä (ajoittain runsasta pilvilauttailua ja siinä yhteydessä voi esiintyä hyvin heikkoja lumisateita), missä vielä ke-to yön lievän pakkasen jälkeen yölämpötiloiksi vakiintuvat minimit -10 asteen vaiheilta -15 asteen tienoillekin, ja sisämaan lumisella alueella ajoittain -15 ja -20 asteen välisetkin lukemat mahdollistuvat, jos on vähäpilvistä. Päivälämpötilat jäävät -5 ja -10 asteen välille yleisesti, joten aurinkoisillakin hetkillä keväästä ei olekaan enää tuntumaa silloinkaan.

Muutosta tuohon pohjoisvirtaukseen saattaa aiheuttaa viikonloppuna se, kun Baltian eteläosien yli itään ja siitä kiertyen Suomen itäpuolelle Venäjälle siirtyy matalapaine; nyt tiedossa olevien ennustemallien mukaan siitä ei ulotu Etelä-Suomeen lumisateita, mutta sen takia virtaus voi hetkeksi voimistua ja kääntyä koillistuuleksi, jolloin pakkasen purevuus voi olla silloin merkittävää.

Näillä näkymin tällainen pitkästä aikaa kunnolla talvinen ilmamassa vaikuttaisi vielä ensi viikon alussa ainakin, mutta jännitettävänä on sitten lopulta sen viikon lopulla se, että pystyykö Atlantin matalapainetoiminta voimistumaan idemmäksi, ja kenties tuottamaan lännestä / lounaasta taas leudompaa säätä Suomeen; sen mukana voi toisaalta tulla pitkästä aikaa myös runsaampia sateita, joista osa voi olla luntakin; ehkä siinä yhteydessä tulisi viimein kunnolla uutta lunta etelän lumettomillekin alueille -- mahdollinen päivitys tämän viikon loppupuolella sitäkin skenaariota tarkastellen tai sitten ensi viikon alussa kokonaan uusi sääennuste- ja luontoseurantakirjoitus...

Luontoseurantaosiossa on tarkastelussa Etelä-Suomeen vähälumisuuden ja lumettomuuden tilannetta, mutta etenkin tuon em. uuden kylmenemisen jatkossa aiheuttamaa roudan ja vesistöjäiden selvää ja runsasta paksuuntumista:

Etelä-Suomen lumeton alue kattaa siis edelleen viime viikonkin tapaan etenkin Uuttamaata, Varsinais-Suomea ja Satakuntaa, ja vähälumisen sulalaikkuista on myös Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä, osassa Päijät-Hämettä ja etelärannikon itäosissakin; tältä koko alueelta etenkin länsiosa- ja etelärannikkopainotteisesti sulivat viime viikon alussa tulleet sentin-parin uudet lumet oikeastaan kokonaan pois em. tapaan, joten maa on yhä ajankohtaan nähden erikoisen lumeton mm. pääkaupunkiseudulla.

Suunnilleen linjan Vaasa-Tampere-Hämeenlinna-Lahti-Kouvola-Hamina koillispuolelle on siis jäänyt etelän lumisin alue, jossa vallitsee vanhan jäisen ja tiiviin lumen turvin edelleen varsin yhtenäisesti 10-25 cm paksut lumihanget, ja niiden päälle itäpainotteisesti on siis jäänyt em. tapaan ne viime viikon alun sentin-parin uudet lumetkin.

Tähän lumipeitetilanteeseen ei siis ole tulossa merkittävää muutosta koko tällä alkaneella viikolla; ainoastaan tuo em. ke-to kylmän rintaman mahdollinen heikko lumisade saattaa hitusen valkaista maata tuolla lumettomalla alueella, ja sitten ehkä viikon lopun aikana mahdolliset paikalliset heikot lumisateet samoin em. tapaan pohjoisvirtauksen pilvilauttojen tuomina.

Toisaalta pakkasten kiristyessä maisemien "valkaisijana" saattaa ottaa aikaisempaa selvempää roolia to-su aikana kuura, jos on öisin sopivan heikkotuulista ja kosteaa; sopivissa tilanteissa sekä maahan että myös puustoon voi syntyä näyttävääkin kuuraa, mutta päivisin auringonpaiste alkaa olla jo sen verran voimakasta, että myös pakkassäässä selkeinä hetkinä se saa kuuran varisemaan puista pois.

Tulossa oleva ankarampi talvivaihe pakkasineen vaikuttaa juurikin lumettomuuden ja vähälumisuuden takia erityisen voimakkaasti roudan ja vesistöjäiden kehityksiin: niiden paksuuskasvu kiihtyy selvästi etenkin etelän lumettomimmilla alueilla!

Tällä hetkellä routaa on Etelä-Suomessa parista sentistä 5 ja 10 cm:n välille, mutta tuossa viikon lopun ankarammassa pakkassäässä routa alkaa paksuuntumaan melko nopeasti jo 10 ja 20 cm:n välilläkin monin paikoin.

Vesistöjäihin on tällä hetkellä muodostunut järvien suhteen kahtiajakoa em. lumettoman ja lumisimman alueen kesken; lumisimmalla alueella näet edeltäneiden loskakelien takia sen alueen järvijäiden päälle ko. loskasta on muodostunut uutta jäätä niin paljon, että järvijäiden paksuus on kasvanut siellä monin paikoin jopa 30 ja 45 cm:n välille. 

Sen sijaan lumettomalla-vähälumisella alueella ko. "loskasta jääksi" -muodostusta ei ole ollut ja kun jääsulamistakin tapahtui tammikuun lopulla sen verran paljon, niin tällä hetkellä tällä alueella järvijäiden paksuudet ovat pääasiassa "vain" 10-30 cm:n välillä hyvin vaihtelevasti. Lisäksi tuolla vähäjäisimmällä alueella järvien virtapaikoissa on edelleen myös sulalaikkuja tai uutta jäätä ei ole kunnolla vielä syntynyt niillä kohdilla.

Tuo ankarampi pakkasvaihe kiihdyttää sitten toki järvijäidenkin kehitystä niin, että ensinnäkin virtapaikoille syntyy uutta jääkantta ja jäiden paksuuskasvu alkaa lisäämään em. paksuuksiin 5-10 cm uutta jäätä sunnuntaihin mennessä; täten em. lumisimman alueen järvijäissä voidaan saavuttaa jo paikoin yli puolen metrin jääpaksuuksia!

Koska järvijäiden päällä on hyvin vähän uutta lunta tai ei ole lähes ollenkaan ja kun jatkossakin tämä jääpintojen luonne pysyy pitkään, niin järvialueilla syntyykin erittäin poikkeuksellinen tilanne: erikoisen puhtaat jääpinnat ja paksuuntuvat jäät mahdollistavat jäiden päällä liikkumista erityisesti ja monilla tavoilla, kun mm. retkiluistelu mahdollistuu laaja-alaisesti!...   

Merijäät ovat yhä pysyneet hyvin vähäisinä Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Selkämerellä, missä vain sisäsaaristossa ja sisälahdissa on ollut vähäistä vanhaa jäätä tai vain lievää uuden jään muodostusta -- tuo ankarampi pakkasvaihe saa viimein talven tähän mennessä reippaimman jäänmuodostuksen käyntiin näillä merialueilla, joten mm. Suomenlahdella voidaan odottaa rannikkoalueilla tämän talven tähän mennessä laajinta jääkenttää sunnuntaihin mennessä...

Perämeri onkin muihin merialueisiin nähden paljon jäisempi ja on jo menossa umpijäähän; sen alueen kauttaaltaan täysin jäätyminen sen kuin vain vahvistuu tällä viikolla.

Jokien virtaamat ovat olleet jo selvästi laskussa ja voimistuvan pakkassään takia virtaamien lasku jatkuu yhä, jolloin myös jokien jääkansimuodostus helpottuu ja tämän talven ensimmäiset kunnon jääkannet voivat syntyä moniin jokiin etelässäkin.

Edeltäneen talven leutous, vesisateet, usein kokonaankin sulaneet lumet ja maan ajoittainen roudattomuus ovat pitäneet maaperää hyvin märkänä suuressa osassa Etelä-Suomea, ja siksi pohjavesivarantojen täydentymistä on jatkunut poikkeuksellisesti näinkin myöhään talveen saakka -- tulossa oleva ankarampi pakkasjakso routaannuttaa maata viimein sen verran paljon, että pohjavesivarantojen täydentyminen alkaa tulla loppuunsa. Samasta syystä johtuen myös järvivesien pinnat alkavat talvelle tyypillisemmin laskea.

Koska maa on laajasti lumeton ja routaa muodostuu tulevassa ankarammassa pakkassäässä helposti, niin tämä seikka aiheuttaa aroille kasveille ja monille eläimillekin tämän talven tähän mennessä haasteellisimmat olosuhteet!

Eläimiltä voivat ehtyä juomavedet jäätymisen ja roudan muodostuksen takia ja jotkut eläimet eivät pääse pakkasilta suojaan lumettoman maan ja roudan takia; mm. kaivautuminen jäätyneeseen maahan suojaan on vaikeaa / mahdotonta.

Puistoissa ja puutarhoissa viljeltäville aroille ulkomaisille kasveille voi koitua nopeasti etenevästä roudasta juuristoihinsa myös mekaanisia vaurioita sen lisäksi, että pakkaset pääsevät kurittamaan aivan maan pintaakin, kun on lumetonta.

Toisaalta tammikuun erittäin leudoissa oloissa lounaassa ja osassa etelärannikkoa kukinnan alkuun kehittyneet jotkut pähkinäpensaat (Corylus avellana) ovat nyt hedenorkoiltaan aikaisempaa pakkasenarempia; eniten kukintaan kehittyneet norkot voivat paleltua, jolloin näillä pähkinäpensailla saattaa uhata kukinnan jääminen jatkossa hyvin vähäiseksi varsinaisen keväänkin tultua, tai kukinta tuhoutuu kokonaankin pahimmillaan... 

Toisaalta toinen osa pähkinäpensaista ei ole ehtinyt aloittaa kukintaa, jolloin niiden norkot kestävät vielä paljon paremmin pakkasia ja niiden hyvä kukinta mahdollistuu varsinaisena keväänä paljon todennäköisemmin.

Joka tapauksessa kaikki hitusen kevääseen edeltäneessä erittäin leudossa säässä heränneet "kasvuvaiheet" joillakin kasveilla pysähtyvät nyt kokonaan ko. pakkasjakson tullessa ja niiden kehitys jatkuu sitten vasta aikanaan viimeistään varsinaisen kevään tullessa; näin esim. leppienkin (Alnus sp.) hedenorkoilla, jotka ehtivät tähän mennessä paikoin notkeutumaan vain hitusen kohti kukinnan alkua... 

Maan pinnan ruohovartisen kasvillisuuden vielä koko talven tähän mennessä osaksi vihreinä pysyneet kasvustot kohtaavat viimein lumettomalla alueella loppunsa näissä tulevissa ankarammissa pakkasissa; mm. apiloiden (Trifolium sp.), voikukkien (Taraxacum officinale), niittysuolaheinän (Rumex acetosa) ja monien heinälajienkin lehdet paleltuvat ja näin ollen mm. puistojen ja puutarhojen nurmikoilla ruskean eri sävyt tulevat yleisesti pääosaan -- toki nämäkin aloittavat juurakoistaan, rönsyistään ja maasilmuistaan sitten varsinaisena keväänä ihan hyvin taas uuden kasvunsa.

Maaseudun peltoviljelyssä syysviljat (ruis ja syysvehnä) oraineen ovat myös onneksi jalostettu kestämään myös lumettoman vaiheen koviakin pakkasia, joten niiden kasvustot säilyvät edelleen varsinaiseen kevääseenkin saakka ihan kohtuullisesti vihreinä, ja joka tapauksessa paleltumien jälkeenkin uutta hyvää kasvua tulee niilläkin maasta esille varsinaisena keväänä.

Em. normaalia hieman korostuneemmista uhkakuvista huolimatta tulossa olevat pakkaset ovat silti ajankohtaan nähden melko normaaleja tai vain vähän normaalia kylmempiä, joten esim. puutarhaviljelyssä ei ole tulossa lopulta silti mitään kauheaa katastrofia; monet melkoisenkin arat kasvit voivat kestää yllättävän paljonkin ankaria oloja...

Ja esim. Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa tavattavan kaltaisille eteläisille puu- ja pensaslajeille tämäkään pakkasjakso ei ole vielä kovin vakava tilanne siksikään, koska viime kesän ja vielä syksynkin aikana ne kasvit saivat ennätyslämmöstä erityisen hyvän talveen valmistautumisen vaiheen, ja siksi ne ovat yhä normaalia talvenkestävämmässä moodissa. 

Toisaalta puutarhoissa on jo nyt hyvä muistaa sekin, että ainavihannat kasvit alkavat tulemaan myös jo vaaravyöhykkeeseen paksuuntuvan roudan takia, kun mm. alppiruusut (Rhododendron cv.) kärsivät kevättalven auringonpaahteesta paksun roudan aikana; näitä pensaita voikin jo nyt alkaa paahdesuojaamaan varsinkin, jos ko. pensaat on istutettu vasta 1-2 vuotta sitten ja jos ne sijaitsevat melko auringonpaisteisilla paikoilla.

Näissä merkeissä otetaan siis vastaan tällä viikolla tämän talven toista ankarahkoa pakkasjaksoa, mutta erikoisesti ilman tai lähes ilman lunta laajoilla alueilla -- nyt ei muuta tällä kertaa.

Päivitys 14.2.2025 klo. 16:30:

Nyt on kuluvaa viikkoa mennyt jo tähän perjantaihin saakka, ja sään kehitys on noudattanut hyvin tuota em. ennustetta; pienenä poikkeuksena oli ma-ti aikana se, kun silloisesta sumupilvestä leudohkossa vaiheessa ennen tätä uutta pakkasjaksoa satoi heikosti lunta, josta paikoin (kuten pääkaupunkiseudulla) saatiin lumettomalle alueelle maahan lievää valkeaa "pölypinnoitetta".

Selvempi lumisadetilanne oli sitten odotetusti ke-to vaihteen iltana ja yönä, jolloin tämän pakkasjakson tuoneesta kylmästä rintamasta saatiin etenkin Uudellemaalle "jopa" parin sentin uutta lumikerrosta. Kuitenkin seuranneen torstain päivän auringonpaisteessa nähtiin myös jo se hieman kevättalviseen tapaan, kuinka tuollainen lumipeite suli pakkassäässäkin auringonpaisteisilta maakohdilta osittain pois, kuten etelärinteiltä ja -luiskilta sekä monilta asfalttipinnoilta.

Nyttemmin Etelä-Suomen säätä on siis hallinnut kylmä pohjoisvirtaus eikä siihen ole em. ennusteeseen nähden tulossa merkittäviä muutoksia pääosiltaan tänä viikonloppuna ja ensi viikon alussa; pilvisyys vaihtelee lähes selkeästä pilviseen pohjoisesta etelään vellovien pilvilauttojen myötä ja seassa saattaa olla paikoin heikkoja pakkaslumisateita. 

Sellainen poikkeama kuitenkin on, että em. Baltian eteläosien kautta Venäjälle siirtyvä matalapaine on menossa ennakoitua eteläisempää reittiä ja heikompana, jolloin tuulet eivät voimistukaan tänä viikonloppuna, vaan heikkotuulisuus on vallitsevaa melkein koko ajan.

Näillä näkymin kylmimmät yölämpötilat koetaan la-su välisenä yönä, jolloin etelän sisämaassa ainakin -10 ja -15 asteen väliset minimilämpötilat mahdollistuvat, ja paikoin lumisimmalla alueella -15 astetta kylmemmätkin lukemat. Myös etelärannikon tuntumassa päästään -10 asteen vaiheille; näillä näkymin siis tämän talven puitteissa tästä tulee etelässä toiseksi kylmin vaihe, ja kylminhän oli se tammikuun alun pakkasjakso.

Ensi viikon alussa ma-ke aikana jää vielä vallitsemaan pohjois-luoteisvirtausta koko Suomeen, kun matalapaine Venäjällä eli Suomen itäpuolella pysyy sen ajan suunnilleen sijoillaan; ilmamassa on kuitenkin hitusen lauhtumassa jo silloin, jolloin pakkasjakson kylmin terä alkaa olla ohi siinä vaiheessa -- Lapissa voidaan kokea ankariakin pakkasia -20 ja -35 asteen välillä vielä silloinkin, mutta tämän talven kylmimpiä lukemia tuskin enää siinä vaiheessakaan saavutetaan.

Sitten jo keskiviikon aikana alkaa näkyä radikaali muutos erittäin leutoon sääjaksoon pitkäaikaisesti; suursäätilallisesti se lähtee käyntiin siitä, kun tuo itäpuolinen matalapaine siirtyy heikkenevänä pohjoiseen ja samalla Suomen kaakkoispuolelle alkaa muodostua vahvaa korkeapainetta. Sen myötä Pohjois-Atlantin voimakas matalapainetoiminta alkaa tuottamaan matalapaineita pohjoiselle reitille Norjanmeren kautta Jäämerelle, joka puolestaan alkaa tuottamaan erittäin leutoja ilmamassoja länsi-lounaisvirtauksen myötä koko Fennoskandiaan.

Näillä näkymin tuollainen sääasetelma näyttäisi sitten pysyvän pitkään samanlaisena, joka tarkoittaisi Etelä- ja myös jo Keski-Suomessakin plussakelien yleistymistä taas selvään pääosaan, ja sellaiset leudot säät näyttäisivät sekä kestävän suorastaan yhtä mittaa maaliskuun puolelle saakka että voimistuvan maaliskuulle mennessä yhä lisää ajoittain.

Näillä näkymin Etelä-Suomeen ei ole tulossa kuitenkaan merkittävää määrää sateita tuossa leudossa vaiheessa, joten jos ainakin alkuun osa sateista olisi lunta, niin uusia kunnon lumipeitteitä ei juuri synny silloinkaan, ja sitten myöhemmin plussakelien voimistuessa sateet ovat pääosin vettä ja muutenkin sitten kaikki vanhatkin lumijäänteet etelän sisämaasta ja Keski-Suomestakin alkavat hyvin etukeväisesti sulaa...

Tämä tarkoittaisi ainakin Etelä-Suomessa jo selvää mahdollisuutta ihan varsinaisen kevään alkamiselle termisenkin määritelmän mukaan jopa noin kuukauden etuajassa (normaalisti terminen kevät alkaa etelässä maaliskuun lopulla), ja samalla Lapissakin talviset säät ovat normaalia paljon vaisumpia enää, ja suojasäitä on silloin ajoittain sielläkin.

Palataan tarkastelemaan tuota ensi viikon lopusta alkavaa erittäin leutoa sääjaksoa tarkemmin seuraavassa sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksessa, sekä sellaisen jo ilmeisesti hyvin keväisiä seurauksia luonnossa...

Jatkan vielä tässä päivityksen lopuksi säätarkastelua globaalisti, koska mm. em. uuteen Euroopan leutoon sääjaksoon näyttäisi vaikuttavan selvästi stratosfäärin polaaripyörteen tilanne: siinähän on ollut nyt hieman kahtiajakautumista, missä osapyörrettä on ollut siirtymässä Pohjois-Amerikan ylle. 

Jatkossa tämä polaaripyörre on kuitenkin palaamassa taas tiiviisti kasaan Pohjoisnavan ylle voimakkaana, joka siis mahdollistaa taas tuota erittäin leutoa länsi-lounaisvirtausta Eurooppaan, ja sen myötä myös manner-Euroopassa näyttää maaliskuulle mennessä alkavan sikäläisittäin hyvin varhaista kevättä; esim. Saksan tasalla tämä voi tarkoittaa jo maaliskuun aluksi luonnon heräämistä kasvukauden ensivaiheisiin varhaisten kukkijoiden ja ensimmäisten lehteen puhkeavien puu- ja pensaslajien myötä -- nimittäin näyttäisi tuolla silloin päivälämpötilat kohoavan jo useammaksi päiväksi peräkkäin jopa +15 ja +20 asteen välille...

Tässä analyysissä on myös uusimpia polaaripyörteen vaiheita esiteltynä: Polar vortex-tied cold snap to grip the U.S. next week.

Siitä nähdään osaltaan se, miten vielä nyt alkuun ensi viikolla tuon polaaripyörteen Pohjois-Amerikkaan työntyminen aiheuttaa siellä vielä uutta ja paikoin tämän talven rajuinta kylmänpurkausta Yhdysvalloissa, ja etelävaltioita myöten on tulossa taas reippaita yöpakkasia; mutta näyttää siltä, ettei enää etelävaltioissa koeta ainakaan sellaista ankaraa talvihetkeä kuin tapahtui tammikuussa jopa ennätyspaksun lumipeitteen kera.

Sitten näyttäisi tuon kylmän purkauksen jälkeen alkavan myös Pohjois-Amerikassa ja ainakin Yhdysvalloissa keväiset säävaiheet myös tavanomaista etuaikaisempina / voimakkaampina normaalia lämpimämpien säiden palatessa laajasti, koska polaaripyörre palaa tiiviiksi Pohjoisnavalle ja siten arktisia ilmamassoja sisällään aloillaan pitäväksi.

Näillä näkymin polaaripyörre pysyy sitten napa-alueella pitkään tiiviinä ja siksikin talvelta loppuvat jo mahdollisuudet ankarien arktisten ilmamassojen invaasioille etelään kevään alkaessa muutenkin tulla voimaan -- takatalvet sitten myöhemmin keväällä ovat asia erikseen, jos / kun niitä on tulossa...

Tässä on lopuksi kahden tunnetun YouTube-säätieteilijän uusimmat sääennusteet Yhdysvaltoihin; niistä nähdään se, miten rajuja säänvaihteluita siellä on ollut ja on nyt tulossa lähiaikoina sisältäen myös tuon em. kylmänpurkauksen >> The Worst Winter Weather Of The Year Is Coming… ja This Storm System Will Be Built Different... 

Näin ollen voidaan jo vetää globaalisti yhteen tämän kuluvan talven loppuvaiheissa sitä, miten pohjoisen pallonpuoliskon talven ylivoimaisesti ankarimmat talvisäät kylmyyden suhteen on koettu juuri Yhdysvalloissa, mutta Eurooppa on päässyt hyvin vähällä kylmyydellä tällä kertaa toki Lappia lukuun ottamatta, ja ankarat talvisäät ovatkin olleet täällä pikemminkin muutamia erityisen rajuja myrskyjä (Kuten Britannian Éowyn-myrsky) -- ja Siperiassahan on aina talvella äärikylmää, joten siellä ei ole ollut tavallaan "erityisen kylmää" normaaliin nähden.

Päivitys 17.2.2025 klo. 14:25:

Teenkin nyt vielä päivityksen tähän kirjoitukseen ylimääräisten kolmen sääasian takia: ensinnäkin eilinen yö-aamu oli yllättävänkin kylmä, joten on syytä ottaa se tarkasteluun tämän talven kylmimmän yön suhteen. Toisekseen eilen illalla etelärannikolla esiintyi paikoin yllättävän sakeaa lumikuurottelua, joten senkin otan esille tarkemmin. Kolmanneksi listaan joitakin videoita Yhdysvaltain itä-kaakkoisosissa viime päivinä tapahtuneen rajun ja tuhoisan tulvan tiimoilta.

Ensimmäisenä siis eilisen minimilämpötilat yöllä ja aamulla; kylmästä tulikin niin kylmää, että se haastoi ja paikoin ylittikin tammikuun alun kylmyyden Etelä-Suomessa. Alle olen tehnyt tuttujen paikkakuntien kera listauksen tästä kylmyydestä, ja siitä havaitaan seuraavaa: suurimmalla osalla paikkakuntia eilinen kylmyys jäi enemmän tai vähemmän täpärästi tämän talven toiseksi kylmimmäksi, mutta paikoin lounaassa oli talven kylmintä. Tähän lounaan kylmyyteen saattoi osaltaan vaikuttaa se, kuinka eteläiset ja lounaiset merialueet ovat olleet viime päivinä tammikuun alun tilanteeseen nähden kylmempiä ja jäisempiä, joten siksi esim. Turussa oli eilen talven kylmin hetki.

Sitten itse listaukset alla, ja lämpötilat on poimittu tuttuun tapaan Ilmatieteen laitoksen paikallissääsivulta:

Värikoodaukset >> Lämpötilat -20 asteen ja -30 asteen välillä ensin mainittu mukaan lukien merkitsen vaalean sinisellä, sitten -30 ja -35 asteen väliset pakkaset ensin mainittu mukaan lukien merkitsen tummansinisellä paksufonttisella, ja viimein -35 asteen ja sitä kylmemmät pakkaset ovat violetilla paksufonttisella kirjasimella.  

Tässä listauksessa esitetyt lämpötilat olen pyöristänyt Ilmatieteen laitoksen kymmenyksen tarkkuudella mitatuista lukemista lähimpään kokonaislukuun tuttuun tyyliin, jossa pakkaslukemien ollessa kyseessä esim. tasan puolivälilukema (kuten -10,5 astetta) pyöristyy "ylöspäin" eli leudompaan suuntaan -10 asteeksi.

Talven 2024-25 alimmat (yö)lämpötilat -- minimilämpötilat 16.2.2025: Maarianhamina -9 astetta, Turku -15 astetta, Salo -17 astetta, Pori -12 astetta, Hämeenlinna -17 astetta, Tampere; Härmälä -17 astetta, Tampere; Siilinkari -14 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) -13 astetta, Vantaa -16 astetta, Hyvinkää -18 astetta, Lahti -17 astetta, Kouvola -17 astetta, Porvoo -15 astetta, Lappeenranta; Lentoasema -16 astetta (helmikuun 17. päivä -18 astetta), Lappeenranta; Konnunsuo -19 astetta (helmikuun 17. päivä - 22 astetta), Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) -13 astetta, Mikkeli -20 astetta, Jyväskylä -23 astetta, Savonlinna -19 astetta, Joensuu -20 astetta ja Ilomantsi -22 astetta (helmikuun 17. päivä -23 astetta).

Vertailuksi seuraavana poimin lainauksena tästä sää- ja luontokirjoitukseni päivityksestä sen viime kuun alun kylmimpien lämpötilojen listauksen, josta voitte nähdä erot noiden paikkakuntien kohdilla sen aikaisen (tammikuun 4. - 6. välinen aika) ja tämän 16.2. olleen kylmän tilanteen väleillä: lounaan paikoin talven kylmimmät lukemat tulevat esille eiliseltä, ja idässä puolestaan nähdään, kuinka paikoin myös tänä 17.2. aamuna on ollut eilistä kylmempää tässä talven vaiheessa.  

Talven 2024-25 alimmat (yö)lämpötilat tähän (4. - 6.1.2025) mennessä: Maarianhamina -13 astetta, Turku -13 astetta, Salo -19 astetta, Pori -12 astetta, Hämeenlinna -16 astetta, Tampere; Härmälä -15 astetta (joulukuun 15. päivä -18 astetta), Tampere; Siilinkari -11 astetta (joulukuun 15. päivä -12 astetta), Helsinki (Kaisaniemi) -14 astetta, Vantaa -18 astetta, Hyvinkää -20 astetta, Lahti -19 astetta, Kouvola -20 astetta, Porvoo -17 astetta, Lappeenranta; Lentoasema -24 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo -26 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) -13 astetta, Mikkeli -25 astetta, Jyväskylä -25 astetta, Savonlinna -27 astetta (joulukuun 18. päivä -27 astetta), Joensuu -24 astetta (joulukuun 18. ja 19. päivä -24 astetta) ja Ilomantsi -23 astetta (joulukuun 19. päivä -26 astetta).

Seuraavaksi tarkasteluun siis etelärannikon eilisillan lumipyrytilanne: sen aiheutti osaltaan se, kun pohjoisvirtauksessa maan länsiosia pitkin etelään siirtyi hyvin pieni matalapaineen osakeskus, jonka myötä illalla tuulet kääntyivät sen itäreunalla illalla sen verran sopivasti puhaltamaan hetkeksi Suomenlahdelta etelärannikolle, jolloin vielä sulalta meren ulapalta pääsi tähän liittyneisiin lumisateisiin sekaan lisää kosteutta ja siten sankkaa lumikuurojonoa työntyi mm. pääkaupunkiseudulle.

Listaankin juuri pääkaupunkiseudun lumipeitetilanteet mitattuna tältä 17.2.2025 aamulta ja poimittuna Ilmatieteen laitoksen paikallissääsivulta, jossa näkyy eilisillan lumipeitelisäyksien tuottama nykyinen lumipeitepaksuus, kun ennen ko. lisäystä pääkaupunkiseudulla oli edellispäiviltä uutta lunta maassa pääosin vain 2-5 cm.

Lumipeite 17.2.2025: Helsinki Kaisaniemi 14 cm, Helsinki Kumpula 12 cm, Espoo Tapiola 8 cm, Espoo Nuuksio 8 cm ja Vantaan lentoasema 7 cm.

Tästä nähdään, että selvästi runsaimmat lumisateet osuivat Helsingin keskustan alueelle, joten nuo reilusti yli 10 cm:n lumipeitepaksuudet ovat siellä nyt koko tämän talven mitassa jopa toiseksi syvimmät, kun vertaillaan tilannetta Helsingin Kaisaniemen tämän kuukausitilaston tietoihin viime kuulta; vain tammikuun 11. - 13. päivinä mitattiin Kaisaniemessä tätä nykyistä paksumpaa lumipeitettä ja syvimmillään 20 cm:n verran -- muutoinhan Kaisaniemessä on ollut suurin osa ajasta hyvin vähälumista ja useina päivinä myös täysin lumetonta tänä talvena.

Kolmanneksi vielä siitä Yhdysvaltain tulvatilanteesta: tuolla päin maailmaa on ollut liikkeellä viime viikkoina Tyyneltä valtamereltä itään ja koko maan läpi useita voimakkaita matalapaine- ja "ilmakehällisen joen" tilanteita, jotka ovat ensinnäkin muuttaneet Kaliforniassa tilanteen aikaisemmasta viime kuun tuhoisasta maastopalokuivuudesta sielläkin tulvia aiheuttaneeksi märkyydeksi, joten siellä on siirrytty ääripäästä toiseen.

Merkittävin tulvatilanne on syntynyt kuitenkin Yhdysvaltain itäosissa Kentuckyn osavaltioon ja sen lähiympäristöön, kun viime päivinä sille alueelle on osunut erittäin runsaasti rankka- ja ukkossateita. Alla oleva videosikermä näyttää minkälaista sellainen tilanne on ollut!

Tulvatilanteen perään on myös tulossa erittäin ankara kylmänpurkaus ja paikoin tämän talven ankarimmat pakkaset sen takia tämän alkaneen viikon aikana koko tuolle tulva-alueelle ja muutenkin Yhdysvaltain keski- ja itäosiin yleisesti, joten säävaihtelut jatkuvat tuolla erittäin rankkoina!

Tässä siis lopuksi videolistausta ko. ankarasta tulvatilanteesta: 8 dead in Kentucky flooding after state of emergency declared, Child Among 3 Killed After Catastrophic, Historic Flooding Slams Kentucky, Deadly Winter Storms Overwhelm Creeks, Knock Out Power Across Kentucky | WSJ News ja At least 9 people dead after dangerous weather sweeps across the U.S..

Ilmastoalarmismissa uutta lahkomuodostusta "Operaatio Arktis" -liikkeenä: havainnollistusta ko. kulttiajattelumallien ilmenemisestä tekoälyn ja sosiaalisten aspektien kanssa

Eilen tein tämän Fb-julkaisun, jonka sisällön laitan nyt myös tänne blogiini alle sellaisenaan seuraavaksi >>

Jaahas, ilmastoalarmistien kultti on tuottanut uuden lahkon nimeltään "operaatio arktis" (vantaan sanomien juttu) -- kuvitelkaa, nämäkin ihmiset uskovat tekevänsä pelkkää hyvää, vaikka hiilidioksidiperusteinen ilmastoalarmismi on mm. mielenmekanismillisesti suoraa jatkoa Keskiajan erilaisille taikauskoille!  

Ja lisäksi voidaan hyvin todeta myös tässä ilmenevän eliittituen johdosta se, että tässä nykymuodossaan tiettyjen globalistieliittipiirien intresseihin kytkettynä tämänlainen taikauskovyyhti on myös ns. aseellistettua "empatiaa" ja "hyvyyttä". 

Sen piirissä juurikin monet narsistit-psykopaatit pääsevät kokemaan voimaantumista maailmanloppueskalaatiokuvitelmiensa mukaisesta pelastajamessiasroolistaan ja kierrättämään moisen uhriajattelunsa huomaan alarmismidogmeja koko hullun koneistonsa edelleen pyörittämiseksi antautumalla ko. dogmien sanelemiin ulkoisiin vaikutelmiin äärisairaana maailmankuvana. 

Siksi sen mukainen "ilmaston pelastaminen" on tässä ajassamme ihmisten narsismin ja suuruudenhullujen kuvitelmien kaikkien aikojen huipentuma, koska käytännössä sellainen on aina täydellisesti tuhoon tuomittua, ja aiheuttaa haittaa sekä ihmisille itselleen että on "hoitona" itse ko. kuvitteellista "sairautta" paljon, PALJON pahempi myös ihan planetaarisesti. 

Tähän on tullut mukaan viime aikoina myös AI, jonka piirissä olen jo havainnut joidenkin alarmistien alkaneen käyttämään hyväksi tekoälyn chat-botteja "keskustelukumppaneina" ja "tietolähteinä", missä he epätoivoisen reaktiivisesti hakevat AI-boteilta sekä vahvistuksia omille ko. kulttiuskomuksilleen että yrittävät sen kautta löytää "ratkaisuja" teoiksi ja asenteiksi "ilmaston pelastamiseksi" -- ja mitä vaaroja AI yleensäkin sisältää!? >>  

Seppo Oikkonen blogijulkaisussaan "Tekopyhä tekoäly": "Jokainen ihmisen alitajunnan ongelmiin alustavastikaan perehtynyt huomaa oitis, missä tekoälyn ”ymmärryksen” rajat sulkeutuvat. Se on pelkkä kielikone. Se ei esimerkiksi osaa epäillä, että kyseessä voisivat olla ongelmat – ehkä ne ihmisen kaikkein olennaisimmat ongelmat – joiden kuvaamiseksi ja käsittelemiseksi meillä ei ole käsitteitä sen enempää arkikielessämme kuin yleissivistyneellä tiedollisella sanakirjatasollakaan.  

Tällaisissa yhteyksissä meillä on mahdollista nähdä selvästi yksi tekoälyyn olemuksellisesti kuuluva rajoitus. Se on rakennettu kokonaan oman, eurooppalaisella uudella ajalla kehittyneen käsitetiedollisen maailmankuvamme varaan – se hyödyntää valistusajalla arvoon asetettua ”tietosanakirjatietoa”, jolla on erityiset premissit ja joka käyttää erityisellä tavalla kehittyneitä yleiskäsitteitä luoden niillä illuusion asiahallinnasta."... 

Eli monilla tuntuu olevan sellainen väärä käsitys tekoälyn luonteesta, että se muka pystyisi automaattisesti formuloimaan vielä käsitteiden ja havaintojen ulkopuolella oleviin ongelmiin, sosiaalisiin tilanteisiin ja tiedonfilosofillisiin dilemmoihin moraalisia ja käytännöllisiä ratkaisuja -- Ei, sellaiseen AI ei pysty! Toki AI voi olla työn tehostajana ja nopeuttajana oivallinen mm. luovissa töissä, mutta se on asia erikseen...  

Vain ihminen itse ajattelemalla pystyy tekemään em. kaltaisia inhimillisiä ongelman ratkaisuja, mutta nykyäänhän äärimmäinen ongelma on juuri se, että suurin osa tai jopa melkein kaikki ihmiset eivät osaa ajatella, kun sen tilalla vallitsevat mm. kulttityyliset ajatusmallit tämän ilmastoalarmismin tapaan, ja kun tässä AI:n tapauksessa "ilmaston pelastamisen" tekoälysisältö on juurikin melkein kokonaan ko. kultin mukaista kieltä ja tietoa, jota AI soveltaa "kielikoneena": kuvitteleeko joku, että tekoälyyn olisi muka ohjelmoitu tasapuolisesti kaiken tiedon kesken myös ko. alarmismia kyseenalaistavaa tietoa?  

Saati, että tosiaan AI osaisi kyseenalaistaa ilmastoalarmismia sosiologisesti, moraalisesti, tiedonfilosofillisesti ja metafyysisesti virallisen vallan käsitysten ja virallisen tieteen ulkopuolisesta maailmasta käsin? 

Ei taida osata, vaikka esim. minä ja monet muut olemme olleet hyvin ilmasto- ja sääasioihin perehtyneinä oleellisia sen ulkopuolisen maailman tietolähteitä, ongelman osoittajia, moraalikorjaajia sekä virallisen ja ko. alarmistisen maailman tiedostamattomaan-havaitsemattomaan sokeuteen kyseenalaistavia nostoja esiin tuovia toimijoita. 

Tässäkin mielessä on siis syytä muistaa sekin, että AI voi johtaa pahasti ojasta allikkoon, joka voi mm. ilmetä pahimmillaan kaikkien aikojen pahimpana teknokratiatyranniana, ja ilman mitään hyväksyttävää ja kunnollista syytä sellaiselle! -- Ilmastoalarmismi on varmaankin yksi niistä kaikkein seinähulluimmista ja pahimmista tekosyistä siinä!

Keskustelua Fb-kaverini Sami Ilmarin kanssa ko. fb-julkaisussa: 

-- Sami: "Kemikaalivanakulttilaiset ja ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen uskovat ilmastoalarmistit ovat käytännössä yhtä ja samaa sakkia; kumpikin elää siinä illuusiossa että ihminen kykenisi mukamas joillain (vieläpä sangen mitättömillä) toimilla hallinnoimaan niinkin laajaa ja jatkuvassa liikkeessä olevaa kokonaisuutta kuin ilmasto. 

En tiedä mikä tällaiseen omnipotenttiuteen oikein saa uskomaan; täytyy olla jo todella pahasti harhautunut arkitodellisuudesta silloin.".

-- Minä: "Juuri näin, ja kummassakin kultissa pitää oman piirin kulttilainen sitä toista hörhönä tunnistamatta itseään sellaiseksi. Osaa harhauttaa siinä sekin, kun ilmastoalarmismia esiintyy erityisesti myös virallisen vallan piirissä, niin muka siksi virallista valtaa kaikella tavalla vastustaminen myös kemikaalivanakultin näennäisestä oppositiosta käsin olisi muka oikein ja "parempaa tietoa"; ei tosiaan ole.".

-- Sami: "toisaalta on jo alkanut näkymään merkkejä siitä, että nämä kaksi kulttia alkavat jo lähenemään toisiaan (ehkäpä jo kohta kulkevat käsikynkkää tuolla pitkin Mannerheimin tietä, kunhan hieman aikaa tässä vaan kuluu). ... elokapinalliset näkyvät vakaasti uskovan myös siihen että ilmastoa voidaan ihmisten toimesta kontrolloida. He itse käyttävät termiä "ilmastointerventio", mutta tarkoittavat samaa kuin kemikaalivanatus (tosin samaan hengenvetoon myöntävät myös sen, ettei toistaiseksi sellaista infraa ja teknologiaa ole olemassakaan millä sitä voisi vielä tehdä, eli toisin kuin kemikaalivanakulttilaiset, joiden mielestä sitä on tehty jo vuosikymmeniä päivittäin, ympäri maailmaa".

Aikaisempaa hieman talvisempaa, mutta ensi yön kohtalaisen pakkasen ja sitä seuraavan lumisadevaiheen perään etukevättalvista heikon pakkasen korkeapainesäätä pitkäkestoisesti (Päivitetty!)

Talvi on alkanut yrittämään näin helmikuun aluksi myös Etelä-Suomessa taas vaihteeksi aikaisempaa hieman paremmin kuin mitä tammikuussa saimme kokea erittäin leutojen säiden oltua silloin pääosassa kuun loppupuoliskolla Lapin edelleen ajoittaisia erittäin kylmiä vaiheita lukuun ottamatta.

Syynä uuteen talventuloon on ollut parin viime päivän aikana yhtäältä matalapaineen siirtyminen pyörimään Suomen kaakkoisreunalle, joka on kierrättänyt kylmempää ilmaa koillisesta myös Etelä-Suomeen, joskin ilmamassan kylmyys täällä etelässä ei ole ehtinyt vaikuttamaan kovin kummoisesti lämpötilojen laskettua kylmimmilläänkin tänään maanantaina "vain" -5 ja -10 asteen välille.

Toisaalta Lapissa vaikuttavan korkeapaineen selänteen alueella pakkanen on lähtenyt kiristymään merkittävästi, jolloin siellä on tulossa ensi yönä ainakin -30 ja -40 asteen välisiä minimilämpötiloja! -- joissakin ennusteissa povataan siellä paikoin koko tämän talven kylmimpiä hetkiä, joka voisi tarkoittaa tämän talven tähän mennessä ainoita -40 asteen rajan saavuttamisia yksittäisillä laaksopaikoilla...

Tuo korkeapaineen selänne noin etelä-pohjoissuuntaisena vyöhykkeenä siirtyy ensi yön ja huomisen (tiistai) alkupäivän aikana maamme yli itään, jolloin myös etelässä minimilämpötilat saattavat laskea etenkin sisämaassa -10 asteen kylmemmälle puolelle, ja jos nykyinen matala pilvikansi hälvenee, niin -15 ja -20 asteen välillekin on mahdollisuuksia etenkin vielä vanhaa lumipeitettä kunnolla sisältävällä etelän sisämaa-alueella; ohutta uutta lumipölyä lukuun ottamatta lumeton "Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Satakunta" -vyöhyke jää tällä kertaa muuta etelän aluetta selvästi leudommaksi.

Sitten huomisesta tiistaista alkaa ensimmäinen vaihe kohti erittäin laajan ja pysyvän korkeapaineen vallitsemista Fennoskandian ja Länsi-Venäjän yllä, jossa ensin lännestä lähestyy säärintama lumisateineen, jonka takana uusi annos erittäin leutoa länsivirtausta yrittää Atlantilta Suomeen ja missä korkeapaine vahvistuu Venäjällä.

Noiden väliin puristuu Suomen alueelle ti-ke ajaksi voimakastuulinen etelävirtauksen vyöhyke sään taas lauhtuessa koko maassa, jossa Etelä-Suomessa pilvisyys on taas runsasta ja tuon rintaman mukana tulee ajoittaisia lumi- ja sitten länsiosassa myös tihku-, vesi- ja räntäsateita. Lämpötiloihin syntyy siinä lännen ja idän välille voimakas lämpötilakontrasti, jossa lännessä lauhtuu jopa lievästi suojasään puolelle, mutta idässä pysytään selvästi pakkasella koko ajan; nollaraja muodostuu noin Päijänteen tasalle.

Toinen vaihe sisältää sitten ke-to aikana tuossa länsivirtauksen tulon ja idän korkeapaineen välissä pienen matalapaineen muodostumisen ensin keskisessä Skandinaviassa, mistä se sitten siirtyy kohti Suomea ja muodostaa lopulta Suomen kohdalle etelä-pohjoissuuntaisen matalapaineen solan, missä Venäjällä jatkaa tuo em. korkeapaine ja lännessä Britteinsaarilta käsin työntyy kohti Fennoskandiaa toinen korkeapaine; tuo sola tarkoittaa Etelä-Suomen säässä edelleen runsaspilvisyyttä ja ajoittaisia lumi- ja lännessä myös vesi- ja räntäsateita, mutta voimakkaiden etelätuulten sijalle tulee enemmän länteen kääntyviä heikompia tuulia ja lopulta tuulet voivat tyyntyä lähes kokonaan. Lämpötilat pysyvät tässä vaiheessa yhä em. länsi-itäkontrastissa, jossa lievää suojaa voi olla lännessä.

Kolmannessa vaiheessa to-pe aikana tuo matalapaineen sola sujahtaa Suomesta pois etelään ja katoaa, koska noiden idän ja lännen korkeapaineiden kuroutuminen yhdeksi ja samaksi korkeapaineeksi Fennoskandian ja Länsi-Venäjän ylle tapahtuu samalla; Etelä-Suomeen jää vallitsemaan runsaspilvinen ja heikkotuulinen alue ja sateet loppuvat, ja jossa lämpötilat jäävät heikosti pakkaselle. Siinä lännen ja idän välinen lämpötilakontrasti tasoittuu eli lännessä hieman kylmenee. 

Lapissa sen sijaan alkaa vaikuttamaan voimakas länsivirtaus, joka voi tarkoittaa siellä voimakkaasti leudontavia Föhn-tuulia, jolloin etenkin Pohjois-Lappi saa ajoittain useita plusasteita lämpötiloissa. Samalla etenkin juuri Lapin alueella voidaan siksi nähdä taas myös erittäin näyttäviä helmiäispilviä.

Lopulta näiden kolmen vaiheen myötä alkaa vallita poikkeuksellisen vahva, laaja ja pitkäkestoinen korkeapaine Fennoskandian ja Länsi-Venäjän yllä, joka tarkoittaa Euroopassa laajasti suursäätilallista muutosta talvisempaan suuntaan (manner-Euroopassa koittaa pitkä yöpakkasten kausi ja etenkin itäosat ovat hyvin talvisia; toisaalta Välimerelle ei ulotu kovin kylmiä säitä), mutta samalla Pohjois-Atlantilta Jäämerelle olevalle vyöhykkeelle silti jää edelleen vaikuttamaan voimakkaiden matalapaineiden vyöhyke stratosfäärin voimakkaan ja tiiviin polaaripyörteen mukaisesti, joka ohjaa hyvin leutoja länsivirtauksia juuri Lapin yli Uralille.

Näillä näkymin korkeapaineen keskuksen sijainnista ja itse korkeapaineen laajemman alueen muodosta sitten riippuu mm. Suomen sään jatko; suosiiko korkeapaineen keskuksen sijainti enemmän länsivirtauksia myös Lappia etelämmäksi (keskus Suomen eteläreunalla), vai kaakkoisvirtauksia (keskus itäpuolella), vai onko tulossa myöhemmin enemmän luoteis-pohjoistuulia (keskus länsipuolella)?...

Selvin skenaario tässä vaiheessa viikonlopulle (la-su) näyttää olevan sellainen, jossa tuon korkeapaineen keskus jämähtää muutamaksi päiväksi Suomen kaakkoispuolelle, jolloin Lapissa jatkuu ensin noita Föhn-tilanteita suosiva länsivirtausvaihe ja täällä Etelä-Suomessa alkaa vallita etelä-kaakkoistuulet heikkoina, missä korkeapaineen kaukaiselta eteläreunalta Kaspianmeren ja Mustanmeren alueilta saakka tulee mukana sen verran kosteutta, että pilvisyys saattaa pysyä runsaana ja vain ajoittain auringonpilkahduksia voi tulla. 

Lämpötilat olisivat runsaspilvisessä skenaariossa tasaisemmin vähän -5 asteen molemmin puolin, jossa idän sisämaassa (lumisimmalla alueella) on kylmintä ja leudointa etelärannikolla ja lounaassa (vähälumisin alue). Selkeäsäisimpinä hetkinä puolestaan yölämpötilat erottuvat selvemmin ja sisämaassa -10 asteen vaiheilla olevat minimilämpötilat ovat yleisempiä, ja samalla päivälämpötiloissa vain lievä pakkanen / nollakeli voi olla kevättalvisesti vallitsevaa yleisesti.

Tuon korkeapaineen muotoutuminen näyttäisi sitten ensi viikolla noudattavan sellaista skenaariota, että ensin alkuviikolla jatkuisi tuo korkeapaineen keskuksen vallitseminen Suomen kaakkois-eteläreunalla, ja sitten seuraavassa vaiheessa korkeapaineen uusi keskus muodostuisi Suomen länsipuolelle; tämän skenaarion mukana ei tulisi Etelä-Suomeen kovin merkittäviä säämuutoksia entiseen nähden ensi viikollakaan, mutta tarkastellaan ainakin yhdessä päivityksessä (joskus tämän viikon lopussa...) lisää jatkon sääkehitystä.

Luontoseurantaosiossa Etelä-Suomeen ovat seuraavaksi merkittävinä seikkoina edelleen etukeväiset ilmiöt jopa hyvinkin paljon normaalia aikaisemmissa vaiheissaan huolimatta tästä nykyisestä hieman talvisemmasta säävaiheesta, koska tammikuun loppupuoliskon erittäin leudot säät tuottivat niitä esille:

Lumipeitetilanne muodostui tuon erittäin leudon sääjakson päätteeksi viime viikonloppuna lopulta niin etukeväiseksi ennen tätä uutta talvisempaa vaihetta, että etelärannikon itäosista laajemmin Uudellemaalle, Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan muodostui kokonaan lumeton alue, jossa korkeintaan siellä täällä jäi lumenkinostumapaikoille lieviä lumilaikkuja ja toisaalta lumenauraamisesta taajamissa lumikasajäänteitä.

Myös Pirkanmaalle, Kanta-Hämeeseen, osaan Päijät-Hämettä ja osaan Kaakkois-Suomea syntyi laajoja sulalaikkuja lumipeitteeseen, ja noin linjan Vaasa-Tampere-Hämeenlinna-Lahti-Kouvola-Hamina koillispuolelle ainoastaan jäi yhtenäisempää vanhaa lumipeitettä 5 ja 20 cm:n välisine paksuuksineen.

Parin viime päivän aikana edellisessä ennustepäivityksessä mainittuun tapaan uutta lunta on tullut sen nimellisen pölykerroksen verran monin paikoin lähes kaikkialla Etelä-Suomessa, ja idässä paikoin "jopa" parin sentinkin verran, mutta eipä tämä vielä ole kunnollista lumipeitteen palautusta nähnytkään.

Tuon em. ennusteen mukaan huomenna ja ylihuomenna tuleekin sitten ainoa mahdollisuus saada Etelä-Suomeen paremmin lisää uutta lunta, jossa todennäköisesti ainakin 2-5 cm:n verran uuden lumen kertymistä voi tapahtua yleisesti. Sen jälkeen alkaakin sitten niin pitkältä vaikuttava jatkuva poutajakso, ettei kunnollisia uusia sateita missään olomuodossa ole edes ollenkaan vielä näkyvissä parin viikon päässäkään ennustemalleissa...

Toisaalta tuo uusi lumipeite voi myös sulaa jonkin verran pois etenkin keskiviikon suojasäässä lännessä, mutta lämpötilat ovat korkeintaan asteen-parin verran plussalla maksimissaan, joten aivan kaikki uusi lumi ei ehtine sulaa pois ehkä lounaissaaristoa lukuun ottamatta, missä on leudointa.

Sitten tuossa korkeapaineen varsinaisessa vaiheessa on jo myös etukeväisesti sellaista tulossa laajemminkin etelään, missä keski-iltapäivien vain lievässä pakkasessa / nollakelissä ja myös kuivan ilmamassan tilanteissa Auringon vaikutus alkaa jo olla sen verran voimakasta näin helmikuussa, että vain osittainkin selkeinä päivinä vähäinen lumi sulaa helpohkosti pois suoran auringonpaisteen kohdilta, kuten etelään viettäviltä rinteiltä ja luiskilta sekä rakennusten eteläseinustoilta ja yleisemmin asfalttipinnoilta.

Tammikuun loppupuoliskon erittäin leuto sääjakso sai aikaan myös sen Etelä-Suomessa, että etenkin lumettomaksi sulaneella alueella myös vähäinen routa suli suurimmaksi osaksi pois, ja paikoin muodostui myös kokonaan roudattomia alueita etenkin Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa.

Näissä uusissa pakkasissa on nyttemmin alkanut käymään paradoksaalisesti niin, että juuri lumettomimmalla alueella uutta routaa on alkanut muodostumaan parhaiten; etenkin ensi yön kylmyyshuipentumassa näin on käymässä erityisesti.

Toisaalta sitten jatkossa pakkaset pysyvät sen verran lievinä ja kun hieman tuota uutta lumipeitettäkin on tulossa, niin uuden roudan muodostuminen hidastuu jatkossa, ja maalajista riippuen roudan määräksi alkaa vakiintumaan korkeintaan parista sentistä 5-10 cm:n välille olevat paksuudet. 

Samalla myös roudan suhteen käy sitten myöhemmin tuossa korkeapaineen mahdollisessa vähäpilvisessä vaiheessa se, että etelään viettävillä paahdepaikoilla (rinteet-luiskat) suora auringonpaiste voi sulattaa routaakin kokonaankin ja vuoroin yöpakkaset uudestaan jäädyttävät maata; tätä edestakaista sulamis-jäätymisrytmiä on sitten ilmeisesti tulossa monta päivää peräkkäin, jos aurinkoiset säät alkavat olemaan pääosassa...

Vesistöjäätkin ehtivät sulaa merkittävästi tuossa tammikuun loppupuoliskon erittäin leudossa sääjaksossa, missä Etelä-Suomen järvissä seisovavetisilläkin alueilla jääpeite oheni 20 ja 30 cm:n välisistä paksuuksista vain 10 ja 20 cm:n välisiin paksuuksiin ja alle 10 sentinkin; samalla virtapaikat muodostuivat osittain ja myös kokonaankin jäättömiksi, ja muutenkin sulalaikkuja ilmaantui jääpeitteisiin mm. rantojen lähellä oleville viemäripaikoille. Jäljelle jääneiden jääpeitteiden pinnat tulivat samalla peilikirkkaan vetisiksi, kun lumi ja loska suli niiden päältä pois.

Myös merialueilla tapahtui merkittävää jäiden sulamista, missä mm. Suomenlahden sisälahdissa ja rantaviivalla aikaisemmin tammikuussa muodostuneet vähäiset jäät sulivat monin paikoin jopa kokonaankin pois tai vain paikoin rannoille jäi em. tapaan pinnoiltaan peilikirkkaita jääpeitejämiä. Suomenlahden ulapalla on leudon sään takia pysynyt koko alkuvuoden ajan edelleen +1 ja +4 asteen välisiä pintavesilämpötiloja, joka on normaalista paljon poikkeavaa. 

Nyttemmin uutta jäätä on taas alkanut muodostumaan näissä uusissa pakkasissa, ja etenkin ensi yön pakkashuipentumassa jääpeitemuodostus on nopeimmillaan; sitten sen jälkeen jääpeitemuodostus vakiintuu vain hitaasti etenevään moodiin, kun sää on kuitenkin sen verran leudohkoa; järvissä voidaan kuitenkin odottaa tämän viikon mittaan jääpaksuuksien palautumista 20 ja 30 cm:n välille ja virtapaikoillakin voidaan nähdä uusia jääpeitteitä -- jääpeitteiden päälle on tullut ja etenkin huomenna-ylihuomenna on tulossa myös uusia lumipeitteitä, joten esim. järvimaisemat ovat jälleen aikaisempaa selvästi talvisemman näköisiä.

Sen verran vähäisiä pakkaset silti ovat, että mm. jokiin ei ole edelleenkään tulossa kunnollisia jääpeitteitä, vaikka jokivirtaamat ovat laskussa aikaisemmista sulamisvesi- ja vesisadetulvista.

Merkittävänä etukeväisenä ilmiönä tänään uudessa siitepölytiedotteessa (tilanne päivittyy myöhemmin pois uudessa tiedotteessa) mainitaan pähkinäpensaan (Corylus avellana) aloittaneen kukintansa Lounais-Suomessa!

Itsekin havaitsin mm. toissapäiväisellä valokuvauslenkilläni Espoossa yksittäisissä pähkinäpensaissa hedenorkkojen yllättävänkin selvää notkeutumista ja löystymistä kukinnan alun merkkinä, ja näin siis erittäin leudolle talvelle tyypillisesti pähkinäpensaan kukinta on alkanut jopa yli kuukauden etuajassa normaaliin nähden; viimeksi näin tapahtui siis talvina 2019-20 ja 2007-08, ja taisipa tuo ensin mainittu tuottaa pähkinäpensaan kukinnan alun jo tammikuun puolella. 

Nyt sitten jännitetään vaikuttaako ensi yön n. -10 asteen minimilämpötilat haitallisesti jo kukkimaan alkaneisiin hedenorkkoihin, mutta kyllä kasveilla voi olla näissä erikoisoloissakin yllättävää sitkeyttä...

Myös haapojen (Populus tremula) ja pajujen (Salix sp.) kissavaiheiset norkot ovat jatkaneet hidasta kasvuaan tuon tammikuun loppupuoliskon erittäin leudon sääjakson loppuun saakka päätymättä kuitenkaan vielä lähellekään kukinnan alkua, mutta nyt tässä hieman talvisemmassa vaiheessa kaikkien näiden kehitykset ovat joutuneet tauolle, joten siksi myös pähkinäpensaiden kukinnan alku ei pääse kunnolla vielä etenemään parempaan kukintavaiheeseen ainakaan pariin seuraavaan viikkoon...

Mainitaan vielä lopuksi siitä, mitä havaitsin lumettomaksi muodostuneilla alueilla maanpinnan ruohovartisen kasvillisuuden suhteen; koko talven tähän saakka ovat edelleen säilyneet lehdiltään vihreinä ja vain hitusen nuutuneina mm. apiloiden (Trifolium sp.), voikukkien (Taraxacum officinale), niittysuolaheinän (Rumex acetosa) ja monien heinälajienkin monet kasvustot, jolloin esim. puistojen ja puutarhojen nurmikoillakin näkyi edelleen vihreitä osia ja ruskeanvihreää kokonaisvaikutelmaa.

Nyt ensi yön pakkashuipentuma saattaa olla noille vihreinä pysyneille kasvustoille koko talven tähän mennessä ankarin koettelemus, koska suojaavaa lumipeitettä ei ole laajasti toisin kuin oli tammikuun alkupuoliskon tähän mennessä koko talven kylmimmissä olosuhteissa -- mutta tämä pakkanen on kuitenkin sen verran lyhytaikainen ja vain ns. kohtalainen, että ainakin osaksi vihreinä nuo kasvustot taitavat siitä edelleen selvitä; toisaalta tuo em. paahdepaikkojen vuorottainen sulaminen ja jäätyminen saattaa stressata ylimääräisesti vihreitä kasvustoja etelärinteillä ja eteläluiskilla sitten myöhemmin.

Etukeväisyydestä huolimatta en ole havainnut merkittävää varhaisimpien sipulikasvien versojen esille nousua vielä, mutta vaikka sitä olisikin tapahtunut, niin nämä versot ovat yleensä hyvin pakkasenkestäviä jatkon talvisemmassa vaiheessa. Sama koskee luonnon varhaisimpia kukkijoita, kuten leskenlehtiä (Tussilago farfara), joita en ole myöskään vielä nähnyt.

Maaseudun peltoviljelyssä puolestaan syysviljojen (ruis ja syysvehnä) oraat ovat olleet sekä liikamärkyyden (ja myös siitä johtuen jääpeitteidenkin) että nyt tämän ensi yön pakkasen kidutettavina, mutta pääosin hyvin ne näistä ovat selvinneet ja edelleen selviävät rehevän vihreinä.

Näissä merkeissä sää ja luontovaiheet siis jatkuvat aikaisempaa hieman talvisempina, mutta seassa viipyy ja sinnittelee yhä myös etukeväistä luonnetta, ja tuo tulossa oleva korkeapaine muistuttaa jo myös etuaikaisesti kevättalvista maaliskuun poutavaihetta, vaikka auringonpaiste toki ei ole tässä vaiheessa yhtä keväinen kuin olisi n. kuukauden kuluttua.

Päivitys 4.2.2025 klo. 15:25: 

Innostuinpa päivittämään tähän heti tuoreeltaan viime yön pakkashuipentuman minimilämpötiloista asiaa sekä täällä Etelä-Suomessa että Lapissa, jossa mitattiin kuin mitattiinkin tämän talven tähän mennessä kylmimpiä lämpötiloja.

Itä-Lapissa Savukosken Tulppion sääasemalla mitattiin täten koko maan tämän talven alimmaksi lämpötilaksi -39,6 astetta, joten ainakin virallisesti jäi -40 asteen raja täpärästi saavuttamatta tällä kertaa, ja se voi jäädä jo koko lopputalvenakin saavuttamatta, koska tuonne Lappiin(kin) on jatkossa tulossa sen verran leutoa säätä pitkäksi aikaa; itse asiassa em. tapaan etenkin pohjoisin Lappi on esim. tämän viikon lopussa ajoittain selvästi muuta Suomea leudompi niiden ennustetuiden Föhn-tilanteiden myötä.

Täällä Etelä-Suomessa alimmat lämpötilat olivat viime yönä ja aamulla varsin mietoja pakkasiltaan, kun Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa sekä Uudenmaan etelärannikolla länsiosiltaan pääkaupunkiseutu mukaan lukien minimilämpötilat olivat -5 asteen vaiheilla tai korkeintaan -5 ja -10 asteen välillä. Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä sekä Kymenlaaksossa minimilämpötilat olivat -10 asteen vaiheilla ja jo em. "Vaasa-Tampere-Hämeenlinna-Lahti-Kouvola-Hamina" -linjan koillispuolella ainoastaan päästiin reilumpiin -15 ja -20 asteen välisiin minimilämpötiloihin.

Näistä Etelä-Suomen yölämpötiloista havaitaankin juuri hyvin pikantisti se, miten leudommat ja kylmemmät minimilämpötilat jakautuivat hyvin tarkasti lumipeitetilanteen mukaisesti: käytännössä lumettomalla alueella oli paljon muuta aluetta leudompaa, mutta etenkin tuolla "Vaasa-Tampere-Hämeenlinna-Lahti-Kouvola-Hamina" -linjan koillispuolella olevalla lumisimmalla alueella pakkanen pääsi kiristymään erityisen selvästi.

Näin merkittävä kylmentävä vaikutus voi olla etenkin juuri yölämpötiloihin kunnon lumipeitteellä sopivan heikkotuulisessa ja vähäpilvisessä tilanteessa!

Mutta tämä lounaisen Suomen muuta aluetta paljon leudompi tilanne oli myös helpotus juuri siellä kukkimaan alkaneille pähkinäpensaille, kun niiden kukintansa alussa oleville hedenorkoille tuollainen esim. Turussa mitattu -5,5 asteen minimilämpötila ei ole ollut kovin kummoinen vaaratekijä.

Mainittakoon vielä tämän päivityksen lopuksi, että uusimpien sääennusteiden mukaan tänään ja huomenna tulossa olevista lumisademääristä on kutistunut pois merkittävä osa, jolloin uuden lumen kertyminen saattaa yhä jäädä vain korkeitaan sentin veroiseksi pieneksi huurukerrokseksi eikä siksi kunnollista lumipeitepalautusta ole ollenkaan tulossa lumettomille alueillekaan. 

Siksi länsiosien ke ja vielä osaksi to ajaksi muodostuva suojasäävaihe voikin helposti sulattaa kaiken "kertyneen" uuden lumen pois, ja sama voi koskea myös etelärannikkoa ja pääkaupunkiseutua -- lumettomuus jäänee sitten hyvin pitkään tässä helmikuussa vallitsevaksi asiaksi jo tuolla ennestäänkin lumettomalla alueella, kun tuo em. korkeapainesää jää sateettomana pitkään myös vallitsevaksi tilanteeksi, ehkä jopa helmikuun puolivälin ylikin saakka...