Kesän 2018 kuumin päivä - Osa 5

Tänään maanantaina 16.7.2018 on ollut historiallinen päivä Donald Trumpin ja Vladimir Putinin Helsingin neuvottelujen lisäksi myös siinä mielessä, kun koko Suomenkin mittakaavassa on huipentumassa varsin poikkeuksellinen helleaalto sekä kuumuutensa että yhtämittaisen pituutensa takia; lisäksi Skandinaviassa ja lähes koko Euroopassakin on kuumaa.

Aikaisemmin ennustamani helleaalto on siis toteutunut ja se on siis meneillään parhaillaankin, missä kahden lähipäivän aikanakin on mahdollisuus monin paikoin +30 asteen ylityksiin - Tässä palaan nyt kartoittamaan kuluvan kesän 2018 kuuminta päivää tutuille Etelä- ja osin Keski-Suomen paikkakunnille, ja melko todennäköisesti tässä seurantaosassa tullaan kokemaan se koko kesän kuumin hetki...

Seurantani kattaa aluksi jo toteutuneilta osiltaan viime viikon 28 päivät tiistaista sunnuntaihin eli 10. - 15.7., ja sitten jatkan tiistaista 17.7. alkaen ns. reaaliajassa päivittämistä loppujen hellepäivien osalta, joita saattaa hyvinkin olla tämän viikon 29 alun hellehuipun lisäksi viikon loppuun saakka koko ajan - Mikäli helletilanne jatkuu vielä senkin jälkeen yhtämittaa jopa viikolle 30 (23. - 29.7.) saakka, niin taidan jakaa sen viikon osalta seurannan kuitenkin seuraavalle osalle 6...

Suursäätilallisesti (Euroopan mittakaavassa) helletilanne siis lähti voimistumaan siitä, kun viime viikon alkupuoliskolla korkeapaineen selännettä sijoittui pysyvästi lounaasta Fennoskandian pohjoisosien ylitse koilliseen Uralille / Karanmerelle, ja siitä vahvistui ajoittain omaa korkeapainettakin Fennoskandian pohjois-koillisosiin - siinä tarkastelualueella vallitsi päivittäin heikko koillis-itävirtaus, mikä lämpeni sijoillaankin päivä päivältä yhä kuumemmaksi. Aluksi tosin ma-ti aikana etelä-kaakkoisosiin tuli vielä Vienanmereltä viileää kosteutta runsaine pilvineen ja sadekuuroineen, jolloin kuuminta hellettä muodostuikin Lapin eteläosiin.

Itse asiassa siellä päästiinkin koko Suomen mittakaavassa ensimmäisenä mittaamaan ensimmäinen +30 asteen ylitys sitten heinäkuun 2015 alun! - Sodankylässä mitattiin yli +30 astetta 11.7.: Twitter-meteorologien twiittaus. Sittemmin helteen painopiste siirtyi viime viikolla etelämmäksi Suomessa.

Sitten viime viikon lopussa korkeapaine aavistuksen heikkeni Fennoskandian alueella, mutta ilmamassa jämähti siinä yhä vankemmin sijoilleen laajalla alueella tyyntyneiden tuulten ansiosta; ilmamassan kuumeneminen jatkui, mutta yhä esiintyi tarkastelualueella hajanaisesti pienialaisia sade- ja ukkoskuuroja sisämaapainotteisesti iltapäivisin lukuun ottamatta sunnuntaita - Voimakkaiden ukkosten alue pysyi kuitenkin koko viikon Suomen etelä- ja kaakkoispuolella.

Niinpä tarkastelualueella viime viikon kuumimmaksi päiväksi muodostui aurinkoisin sunnuntai, jolloin jo muutamilla paikkakunnilla päästiin joko +30 asteen paikkeille tai hitusen sen ylitse!

Seuraavaksi koostan listaksi nuo viime viikon helleseurantapäivät, ja sitten niiden perään teen myöhemmin ensin ennustetta kuluvan viikon loppuosan helteistä ja listaan sen perään helleseurantaan vielä tulevat loput vuorokaudet tulevissa päivityksissä.

Tässä vaiheessa vielä ensin tutut tietokertaukset: 

Aikaisemmilta kesiltä tuttu värikoodaus on uudistettu viime kerralla, jotta kaikki hellelukemat erottuvat hyvin listauksista. Värikoodit ovat seuraavanlaiset: 

Ylipäätään hellelukemiin (tasan +25 astetta ja sen yli +29 asteeseen saakka) päätyvät maksimilämpötilojen arvot olen päättänyt merkitä punaisella. Sitten muutan aikaisemmat värikoodimerkinnät siten, että +30 asteen ja sitä korkeammat helteet +34 asteeseen saakka merkitsen paksufonttisella punaisella, mutta +35 asteen helteet ja sitä kuumemmat lukemat laitan edelleen paksufonttisella ruskehtavan punaisella.

Lämpötilat on poimittu Ilmatieteen laitoksen paikallissääsivuston lämpötilakuvaajista & lukemat pyöristän aina puolivälistä asteita ylöspäin lähimpään kokonaislukuun.


Tiistain 10.7.2018 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +26 astetta, Turku +25 astetta, Salo +23 astetta, Pori +26 astetta, Hämeenlinna +21 astetta, Tampere; Härmälä +24 astetta, Tampere; Siilinkari +24 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +19 astetta, Vantaa +19 astetta, Hyvinkää +19 astetta, Lahti +19 astetta, Kouvola +18 astetta, Porvoo +20 astetta, Lappeenranta; Lepola +18 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +17 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +19 astetta, Mikkeli +23 astetta, Jyväskylä +23 astetta, Savonlinna +21 astetta, Joensuu +23 astetta ja Ilomantsi +23 astetta.

Etelä-kaakkoisosiin virtasi koillisesta Vienanmeren viileää kosteutta ja Baltiasta ulottui voimakkaasta ukkoskuuroalueesta epävakaisuutta, mikä aiheutti pitkin päivää runsasta kerrospilvisyyttä lauttamaisesti; seassa oli paikoin kuurosateita etenkin eteläisimmissä osissa. Se piti sillä alueella päivälämpötilat monin paikoin vajaassa +20 asteessa, mutta toisaalta yöllä ei ollut juurikaan sen viileämpää. Tarkastelualueen länsiosissa oli selkeämpää ja ilmamassan lämpeneminen näkyi siellä siksi jo selvemmin, ja itä-koillistuulella myös aivan meren äärellä päästiin siellä hitusen hellerajan ylikin. Hellealue ulottui sieltä laajemmin Lappiin.
.

Keskiviikon 11.7.2018 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +22 astetta, Turku +23 astetta, Salo +22 astetta, Pori +24 astetta, Hämeenlinna +22 astetta, Tampere; Härmälä +22 astetta, Tampere; Siilinkari +22 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +21 astetta, Vantaa +23 astetta, Hyvinkää +23 astetta, Lahti +24 astetta, Kouvola +24 astetta, Porvoo +23 astetta, Lappeenranta; Lepola +23 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +24 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +22 astetta, Mikkeli +25 astetta, Jyväskylä +24 astetta, Savonlinna +23 astetta, Joensuu +23 astetta ja Ilomantsi +25 astetta.

Korkeapainetta hieman vahvistui pohjoisessa, joten Lapissa helle voimistui, ja siellä mitattiin Sodankylässä se em. hitusen yli +30 asteen hellelukema! - Tarkastelualueelle ulottui edelleen Baltiasta hieman epävakaisuutta, joten sen myötä pitkin päivää oli yhä melko runsasta ja vaihtelevaa pilvisyyttä eteläosissa; tällä kertaa pilvisyys oli runsaampaa myös lännessä, ja paikoin esiintyi iltapäiväkuuroja, joten länsirannikolla ja lounaissaaristossa oli edellispäivää hieman viileämpää. Toisaalta muualla ilmamassan lämpeneminen heikossa itävirtauksessa näkyi paikoin selvästikin edellispäivää korkeampina maksimilämpötiloina. Lopputuloksena koko tarkastelualue oli tasaisesti ajankohtaan nähden normaaleissa lämmöissä tässä vaiheessa; yksittäisiä hellerajalle pääsyjä oli lähinnä itäosissa aurinkoisimmilla paikoilla. 

Torstain 12.7.2018 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +24 astetta, Turku +26 astetta, Salo +25 astetta, Pori +25 astetta, Hämeenlinna +24 astetta, Tampere; Härmälä +24 astetta, Tampere; Siilinkari +23 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +24 astetta, Vantaa +26 astetta, Hyvinkää +26 astetta, Lahti +26 astetta, Kouvola +26 astetta, Porvoo +26 astetta, Lappeenranta; Lepola +25 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +25 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +25 astetta, Mikkeli +27 astetta, Jyväskylä +26 astetta, Savonlinna +26 astetta, Joensuu +25 astetta ja Ilomantsi +26 astetta.

Korkeapaineen painopiste siirtyi pohjoisessa hieman idemmäksi, joten tarkastelualueen heikko virtaus kääntyi vähän kaakommaksi. Alueelle jäi länsipainotteisesti edelleen sen verran epävakaata ja kosteaa ilmamassaa, että etenkin siellä pilvisyys oli yhä vaihtelevan runsasta ja iltapäivällä kehittyi pienialaisia sade- ja ukkoskuuroja sisämaassa. Ilmamassa jatkoi silti lämpenemistään, joten kuuroissa oli jo konvektiivisempaa voimaa. Samalla myös pilvisyydestä huolimatta lähes koko alueella päästiin hellelukemiin; kuuminta oli paikoin idän aurinkoisimmilla paikoilla, kuten Mikkelissä. Tässä vaiheessa kiinnitti huomiota myös se, miten myös Suomenlahden äärellä jopa Kotka Rankin tapaisessa merellisessä paikassa päästiin hellerajalle. Se johtui siitä, kun merivesi oli lämmennyt varsin hyvin lähelle +20 astetta edeltäneidenkin päivien hyvin heikoissa tuulissa.

Perjantain 13.7.2018 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +25 astetta, Turku +27 astetta, Salo +27 astetta, Pori +25 astetta, Hämeenlinna +28 astetta, Tampere; Härmälä +27 astetta, Tampere; Siilinkari +25 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +26 astetta, Vantaa +28 astetta, Hyvinkää +27 astetta, Lahti +28 astetta, Kouvola +28 astetta, Porvoo +28 astetta, Lappeenranta; Lepola +27 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +27 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +26 astetta, Mikkeli +28 astetta, Jyväskylä +27 astetta, Savonlinna +27 astetta, Joensuu +27 astetta ja Ilomantsi +28 astetta.

Korkeapaine heikkeni hieman Fennoskandiassa, mutta ilmamassa lämpeni edelleen ja nyt yhä jämähtäneemmin sijoillaan tuulten tyynnyttyä lisää. Tässä tilanteessa alueen länsiosiin jäi edelleen vaikuttamaan sen verran epävakaata ja kosteaa ilmaa, että iltapäivän sade- ja ukkoskuurot ilmaantuivat taas hajanaisesti, ja osa niistä jäi elämään yöhön saakka. Lämpötiloihin niillä ja muutenkaan vaihtelevalla pilvisyydellä ei ollut kovin poikkeuttavaa merkitystä, koska helle jakaantui taas melko tasaisesti koko tarkastelualueelle. Yleensä oli edellispäivää parisen astetta kuumempaa, joten +28 astetta alkoi olla sisämaassa tyypillinen lukema, ja nyt päästiin kesän ensimmäisen kerran kaikilla paikkakunnilla helteeseen samaan aikaan. Lämmenneet merivedet saati järvivedetkin alkoivat myös päästää hellettä yhä paremmin äärelleen; lisäksi sen takia niiden äärellä öiden lämpimyys alkoi myös korostua, ja seuranneena yönä oli jo paikoin ensimmäisiä ns. trooppisia minimilukemia yli +20 asteen lämpötiloineen.

Lauantain 14.7.2018 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +28 astetta, Turku +29 astetta, Salo +29 astetta, Pori +26 astetta, Hämeenlinna +28 astetta, Tampere; Härmälä +27 astetta, Tampere; Siilinkari +26 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +27 astetta, Vantaa +29 astetta, Hyvinkää +28 astetta, Lahti +28 astetta, Kouvola +30 astetta, Porvoo +28 astetta, Lappeenranta; Lepola +27 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +29 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +26 astetta, Mikkeli +28 astetta, Jyväskylä +27 astetta, Savonlinna +28 astetta, Joensuu +28 astetta ja Ilomantsi +29 astetta.

Fennoskandiassa jatkui edelleen laajalla alueella hyvin tyynien tuulien alue, missä helle jatkoi voimistumistaan sijoillaan. Niinpä koko tarkastelualueella oli taas noin asteen verran edellispäivää kuumempaa; näin ollen maksimilämpötiloissa yleistyivät jo +29 asteen helteetkin, ja taas kuumuus jakautui varsin tasaisesti ympäri aluetta huolimatta taas iltapäiväksi kehittyneistä sade- ja ukkoskuuroista paikoitellen. Pilvisyys oli kuitenkin keskimäärin hieman vähempää ja kuurot pienialaisempia kuin perjantaina, joten sekin edesauttoi helteen edelleen kuumentumista. Ko. paikkakunnista ainoana +30 asteen rajalle pääsi silti vain Kouvola. Merialueilla ja isojen järvien äärillä mahdollistui myös tukalaa hellettä, koska pintavesilämpötilat alkoivat olla yleisesti yli +20 astetta järvissä ja merelläkin sisälahdissa / rantaviivan äärellä.

Sunnuntain 15.7.2018 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +28 astetta, Turku +31 astetta, Salo +30 astetta, Pori +28 astetta, Hämeenlinna +28 astetta, Tampere; Härmälä +28 astetta, Tampere; Siilinkari +27 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +30 astetta, Vantaa +31 astetta, Hyvinkää +29 astetta, Lahti +29 astetta, Kouvola +30 astetta, Porvoo +31 astetta, Lappeenranta; Lepola +29 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +29 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +28 astetta, Mikkeli +29 astetta, Jyväskylä +28 astetta, Savonlinna +28 astetta, Joensuu +28 astetta ja Ilomantsi +29 astetta.

Edeltäneen päivän kaltainen tilanne jatkui suursäätilallisesti, eli Fennoskandiassa oli tyyntä ja hyvin helteistä voimakkaiden ukkosten alueen pysyttyä Baltiassa. Tarkastelualueella ilmamassa kuitenkin kuivui hieman ja epävakaisuus väheni sen verran, että iltapäiväksi syntyi vain vähän kumpupilvisyyttä ja kuuroja niistä kehittyi vain itäisimmissä osissa ja kaakossa paikoin. Tämä selkeämpi sää osaltaan mahdollisti yhä kuumemman ilmamassan kehittymisen alueelle, joten siinä +30 asteen paikkeille ja ylikin alettiin päästä monin paikoin. Kuumimmaksi vyöhykkeeksi muodostuivat eteläisimmät osat lähes meren äärtä myöden, koska siinä virisi sen verran koillistuulta iltapäiväksi, mikä kumosi meren viilentävää vaikutusta. Tosin edelleen ilmeni sekin, että myös isojen vesistöjen äärellä oli joka tapauksessa melkein yhtä tukalaa hellettä kuin mantereisillakin paikoilla, ja helle oli yleisesti melko tasaisesti jakautunutta. Poikkeuksena oli Tampereen Siilinkari, missä Näsijärveltä ilmeisesti vaikutti jokin "viileä" pulssi. Yöt jatkuivat yhä paikoin trooppisina.


Sääennustepäivitys tiistaina 17.7.2018 klo. 11:50: Tällä hetkellä sääennustemalleissa on yksimielisyys ainakin siitä, että vielä tämän viikon 29 torstaihin saakka asetelma pysyy lähes samana, eli lounaasta koilliseen Fennoskandian yli ulottuu korkeapainetta, joka on ajoittain oma vahvempi korkeapaineensa pohjoisessa. Samalla voimakkaiden ukkosten matalapainetta pysyy Suomen etelä-kaakkoispuolella. Näiden elementtien välissä Suomessa vallitsee erittäin helteinen itävirtaus, jossa sää on kosteahkoa ja silti enimmäkseen selkeää korkeintaan vähäisten iltapäivän kumpupilvien kera, joista saattaa vain yksittäisillä paikoilla syntyä kuuroja / pieniä ukkosia. Samalla hellelukemat ovat edelleen hyvin korkeita +30 asteen ylityksiin saakka.

Sitten viikonloppuna tulee sen verran muutosta, että tuolta kaakosta työntyy matalapaineen solaa ja suurempaa kosteutta Suomeen, joka tuonee mukanaan voimakkaita ukkosia. Siten taas etenemään alkanut kuivuus saanee ainakin paikoitellen hyvää helpotusta, ja toisaalta liikarankkaakin ukkossadetta. 

Silti joissakin ennustemalleissa tämä ei näyttäisi poistavan helleilmamassaa Fennoskandiasta, vaan olisi jopa käymässä seuraavan viikon 30 puolella niin, että tuo matalapaineen sola kuihtuisi pois ja hellekorkeapaine voimistuisi Fennoskandiaan ja Länsi-Venäjälle, mikä saattaisi sitten muodostaa jopa entistäkin ankaramman helleaallon!... 

Sitä tarkkaillaan sitten ajallaan myöhemmin, mutta nyt seuraavana alla aloitan tämän viikon 29 helletilanteiden kartoituksen päivityksissä, ja nyt siis ensimmäisenä vuoroon tulee eilinen maanantai 16.7. >>


Maanantain 16.7.2018 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +30 astetta, Turku +33 astetta, Salo +32 astetta, Pori +31 astetta, Hämeenlinna +30 astetta, Tampere; Härmälä +30 astetta, Tampere; Siilinkari +28 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +29 astetta, Vantaa +30 astetta, Hyvinkää +30 astetta, Lahti +31 astetta, Kouvola +31 astetta, Porvoo +30 astetta, Lappeenranta; Lepola +29 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +29 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +29 astetta, Mikkeli +30 astetta, Jyväskylä +30 astetta, Savonlinna +30 astetta, Joensuu +30 astetta ja Ilomantsi +31 astetta.

Tässä vaiheessa korkeapainetta voimistui uudestaan Fennoskandian pohjoisosiin, jolloin itävirtaus hieman voimistui osassa aluetta, ja se itse asiassa ilmeisesti osaltaan edesauttoi etelärannikon tuntumassa aikaisempia päiviä selvempää merituulta Suomenlahdelta kaakosta iltapäivällä. Tällä merituulella olikin edellispäivään nähden etelärannikon tuntumassa viilentävää vaikutusta, vaikka merivesikin on lämmennyt paljon normaalia lämpimämmäksi. Niinpä esim. Helsingin Kaisaniemessä +30 asteen ylitys jäikin täpärästi vielä saavuttamatta, vaikka se oli tapahtumassa jo ennen puoltapäivää hyvää vauhtia. Sen sijaan sisämaassa ja lounaisten-läntisten merialueiden äärellä helle ankaroitui entisestään, jolloin +30 asteen ylitykset sekä yleistyivät että tulivat reippaammiksi aina lähelle +33 astetta saakka! Samalla itse asiassa kuumuus alkoi olla mantereella niin voimakasta, että poikkeuksellisen lämpimiksi tulleet järvivedet (jopa yli +25 astetta monin paikoin) silti aiheuttivat "viileämpää" hellettä vierellään, kuten Tampereen Siilinkarilla ja Lappeenrannassa havaittiin. Sää oli muutoin selkeää, mutta iltapäivällä sisämaassa oli epätasaisesti jakautunutta kumpupilvisyyttä.

Tiistain 17.7.2018 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +31 astetta, Turku +33 astetta, Salo +33 astetta, Pori +33 astetta, Hämeenlinna +31 astetta, Tampere; Härmälä +32 astetta, Tampere; Siilinkari +30 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +30 astetta, Vantaa +31 astetta, Hyvinkää +31 astetta, Lahti +31 astetta, Kouvola +32 astetta, Porvoo +31 astetta, Lappeenranta; Lepola +31 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +29 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +31 astetta, Mikkeli +31 astetta, Jyväskylä +31 astetta, Savonlinna +31 astetta, Joensuu +32 astetta ja Ilomantsi +32 astetta.

Tästä päivästä muodostui lopulta hyvin historiallinen helteen ankaroiduttua edellispäivästä yhä lisää! - Siksi teenkin tämän tilanteen selostamiseen normaalia pidemmän tekstin:

Suursäätilanne oli edellispäivän kaltainen; eli korkeapainetta oli pohjoisessa, matalapainetta etelässä ja niiden välissä tarkastelualueella vallitsi heikko ja erittäin helteinen itävirtaus kuumentuen vielä vähän sijoillaan. Pilvisyys oli myös melkein samanlainen kuin edellispäivänä; iltapäiväksi syntyi sisämaassa kumpupilviä, mutta tällä kertaa lisäksi pieniä sade- ja ukkoskuuroja syntyi Helsingin ja Hämeenlinnan välissä, ja ne liikkuivat kohti Turkua alkuiltaan mennessä.

Koko tarkastelualueella maksimilämpötilat olivat edellispäivään nähden asteen tai kaksi korkeampia, eli nyt tapahtui hyvin harvinainen tilanne >> Yhtä paikkaa lukuun ottamatta kaikkialla muualla oli hellettä +30 asteen verran tai enemmän! - Lappeenrannan Konnunsuo "pilasi" tällä kertaa täydellisen värisuoran kolmenkympin helteistä. Edellispäivänäkin siellä oli muuta aluetta "viileämpää"; tarkastelin satelliittikuvista pilvianimaatioita ja päättelin, että siellä näinä molempina päivinä oli ko. "viileyttä" aiheuttamassa muuta aluetta pidemmän ajan auringon eteen sattuneet kumpupilvet.

Lämpötilalistasta havaitaan edellispäivää selkeämminkin se, että kuumimmaksi alueeksi muodostui länsirannikko ja lounaiskolkka. Tämä on itävirtauksen helletyypissä tavanomaista, sillä siinä mantereelta tuleva tuuli kumoaa läntisten merialueiden viilentävän vaikutuksen ja lämpö suorastaan pakkaantuu meren rantaa vasten. Vastaavaa ilmiötä oli etelärannikolla kaksi päivää aikaisemmin koillistuulella; kts. ylempää.

Tyypillistä tässä tilanteessa on myös se, että Turku valikoituu siinä yleensä kaikkein kuumimmaksi paikaksi; myös edellisen päivän lisäksi ko. päivänä näin kävi, ja siellä tarkemmin sanottuna ylimmäksi lukemaksi saatiin nyt +33,3 astetta, ja se on toistaiseksi koko Suomen tämän kesän kuumin lukema: Twitter meteorologien twiittaus.

Huomiota kiinnittää taaskin myös se, miten merien äärellä muuallakin on silti ollut erittäin helteistä; jopa Kotka Rankissa ja nyt viimein myös Helsingin Kaisaniemessä +30 asteen ylitykset tapahtuivat ainakin parin kymmenyksen voimin etelärannikolla taas vallinneesta merituulesta huolimatta. - Erityisen helteiseksi tuli Ahvenanmaakin reippaan +30 asteen ylityksen kera, ja sekin selittyy tuolla itävirtauksella; Saaristomeri on nimittäin lämmennyt pintavesiltään Itämerta ja Selkämerta paljon enemmän, joten helle miedontuu nyt vain hyvin vähän ilman tullessa Ahvenanmaalle Saaristomeren kautta mantereelta itätuulella.

Eikä tässä vieläkään kaikki! - Nimittäin tänä päivänä ankaran helteen alue laajeni Lappiinkin, ja myös siellä mitattiin monella paikkakunnalla n. +30 asteen lukemia ja kuumempaakin! - Tämä on aiheuttanut sen, että koko Suomen mittakaavassa tästä päivästä tuli yksi mittaushistorian kuumimmista keskilämpötilaltaan! Varmistusta kaikkien aikojen ennätykselle sen kohdalla odotellaan...

Lisäksi täytyy mainita järvivesien lämpimyydestä myös: nimittäin pienimmissä ja matalavetisissä järvissä on tänään todennäköisesti lähennelty jopa +30 astetta pintavesilämpötiloissa, ja +25 asteen ylittäviäkin lukemia on varmasti tullut yhä enemmän! - Tässä on järvivesien lämpötilaseurantaan tuttu linkki: järvien pintavesilämpötilat.

Vesistöjen huippulämpimyys on voimistamassa niiden äärellä trooppisten öiden todennäköisyyttä entisestään näinä aikoina, eli yli +20 asteen minimilämpötiloja. Ainoastaan mantereisimmilla paikoilla minimilämpötilat ovat jääneet paikoin jopa "vain" +15 asteen vaiheille näissä selkeissä ja tyynissä olosuhteissa; eli nyt öisin korostuvat paikallisilmastoerot mantereisten ja "vesistöllisten" paikkojen kesken. Päivälämpötiloissa sen sijaan on edelleen ilmennyt helteiden varsin tasainen jakautuminen em. kuumimmasta alueesta huolimatta.

Tämä vuorokausi siis jää todennäköisesti tämän kesän kuumimmaksi hetkeksi, koska ennusteissa ei ainakaan pitäisi olla enää kuumenevaa säätä keskiviikoksi (huomiseksi); ehkä yhtä kuumaa voinee vielä kuitenkin tulla monin paikoin...

Keskiviikon 18.7.2018 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +30 astetta, Turku +32 astetta, Salo +31 astetta, Pori +33 astetta, Hämeenlinna +29 astetta, Tampere; Härmälä +30 astetta, Tampere; Siilinkari +29 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +28 astetta, Vantaa +29 astetta, Hyvinkää +29 astetta, Lahti +29 astetta, Kouvola +29 astetta, Porvoo +29 astetta, Lappeenranta; Lepola +27 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +27 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +28 astetta, Mikkeli +28 astetta, Jyväskylä +29 astetta, Savonlinna +28 astetta, Joensuu +28 astetta ja Ilomantsi +28 astetta.

Korkeapaine pohjoisessa siirtyi hieman idemmäksi ja samalla etelän-kaakon matalapaine hieman voimistui; näin ollen tässä vaiheessa itävirtaus voimistui hieman tarkastelualueella etenkin itäpainotteisesti, minne saapui myös kuivempaa ilmamassaa Uralin suunnasta. Tällä olikin selvää vaikutusta päivän hellelukemiin, kun samalla päivän aikana kumpupilvisyys jäi sisämaassa edellispäivää vähäisemmäksi, ja paikoin lähes olemattomaksikin sään siis pysyttyä enimmäkseen selkeänä etenkin idässä.

Listasta siis havaitaan, että idästä tuli myös aikaisempaa hieman viileämpää ilmaa, jolloin etenkin itäpainotteisesti helteet miedontuivat parilla-kolmella asteella edellispäivään nähden. Ainoastaan länsirannikon tuntumassa oli taas lähes yhtä kuumaa kuin edeltäneenä päivänäkin. Kaikkein kuumin alue siirtyi kuitenkin länsirannikolla pohjoisemmaksi, jolloin koko Suomen mittakaavassa kuumimmaksi paikaksi tulikin Vaasa, missä mitattiin uudeksi kuluvan kesän koko maan ennätykseksi +33,7 astetta!

Samalla kuumuus säilyi myös Lapissa heikkotuulisella alueella erittäin voimakkaana, ja itse asiassa siellä helle ankaroitui paikoin jopa kaikkien aikojen kuumimmaksi sikäläisittäin! - Esim. Utsjoen Kevolla mitattiin sen aseman kaikkien aikojen uudeksi ennätykseksi jopa +33,4 astetta!

Näistä helle-ennätyksistä tässä on Twitter meteorologien twiittaus.

Lopuksi järvivesien lämpötiloista tuulen voimistumiseen liittyen; ko. päivänä tuuli nimittäin aiheutti sen verran vesien sekoittumista, että edeltäneiden päivien huippulämmöt alenivat paikoin tarkastelualueen järvissä jopa "vain" +20 asteen tienoille pohjavesistä kummunneen viileyden takia. Toisin paikoin silti säilyi yhä myös yli +25 asteen lämpöisiä uintivesiä.

Lisäys 18.7.2018 klo. 23:25: Edeltäneeseen päivään eli tiistaihin 17.7. liittyen on nyt varmistunut se, että se vuorokausi oli kaikkien aikojen kuumin valtakunnallisesti keskiarvolämpötilojen mukaan - tässä on iltasanomien juttu aiheesta.

Samalla Sääfoorumi-palstalla uusimman kirjoituksensa kommenteissa nimimerkki "Sami" on laskenut, että ko. tiistaina maksimilämpötilojenkin osalta on tullut myös kaikkien aikojen ennätys kaikkien maamme sääasemien kesken; eli nyt ilmeisesti ensimmäistä kertaa historiassa maksimilämpötilojen koko maan keskiarvo oli yli +30 astetta, eli tarkemmin +30,25 astetta!


Torstain 19.7.2018 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +29 astetta, Turku +29 astetta, Salo +29 astetta, Pori +30 astetta, Hämeenlinna +28 astetta, Tampere; Härmälä +29 astetta, Tampere; Siilinkari +28 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +27 astetta, Vantaa +29 astetta, Hyvinkää +29 astetta, Lahti +29 astetta, Kouvola +29 astetta, Porvoo +29 astetta, Lappeenranta; Lepola +27 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +27 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +28 astetta, Mikkeli +28 astetta, Jyväskylä +28 astetta, Savonlinna +28 astetta, Joensuu +28 astetta ja Ilomantsi +28 astetta.

Asetelma pysyi suursäätilan osalta lähes samana kuin edeltäneenäkin päivänä, eli koillisessa olevan korkeapaineen ja kaakon matalapaineen välistä virtasi idästä helteistä ilmaa Suomeen; tosin muutoksena alkoi kaakosta tulla yläpilvilauttoja etelään ja länteen merkkinä siitä, että tuo kaakon matalapaine työntää jatkossa kosteutta ja vaikutustaan Etelä-Suomeen.

Tämä länteenkin virrannut pilvisyys aiheutti sen, että enää ei tarkastelualueen länsirannikolla ollut kolmenkympin helteitä, vaan tämän päivän aikana hellelukemat jakautuivat kautta alueen hyvin tasaisesti joko +28 tai +29 asteen paikkeille; vain yksittäisiä lieviä poikkeamia oli molempiin suuntiin. Erittäin lämpimiksi lämmenneet vesistötkin edesauttoivat jo hyvin lämmön tasaisuutta.

Lapissa oli vielä tänäkin päivänä +30 asteen paikkeille yltänyttä hellettä, mutta ennätyksiä ei enää rikottu. Tässä on keskiviikolta iltalehden juttu, missä Lapin kuumuutta ihmettelivät läkähdyksissä olleet porot, jotka etsivät Kemijärven kaupungintalon varjoista helpotusta oloonsa.

Illalla kaakosta alkoi tulla yhä runsaampaa pilvisyyttä ja Karjalankannakselta kaakkoisosiin jo kuurojakin. Ennusteissa onkin perjantaiksi tiedossa ensimmäisiä reippaampia sade- ja ukkoskuuroja, mikä hillitsee hellettä entisestään monin paikoin, mutta kasvava kosteus ja erittäin lämpiminä pysyvät yölämpötilat takaavat edelleen tukalaa kuumuuden tunnetta...

Perjantain 20.7.2018 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +28 astetta, Turku +22 astetta, Salo +22 astetta, Pori +24 astetta, Hämeenlinna +26 astetta, Tampere; Härmälä +26 astetta, Tampere; Siilinkari +26 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +25 astetta, Vantaa +25 astetta, Hyvinkää +25 astetta, Lahti +28 astetta, Kouvola +28 astetta, Porvoo +27 astetta, Lappeenranta; Lepola +28 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +27 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +27 astetta, Mikkeli +29 astetta, Jyväskylä +29 astetta, Savonlinna +29 astetta, Joensuu +29 astetta ja Ilomantsi +30 astetta.

Tällä kertaa tapahtui selvää muutosta osassa aluetta, koska kaakosta alkoi työntymään Suomeen matalapaineen solaa ja kosteutta. Korkeapaine pysyi koillisessa kierrättäen itään ja Lappiin edelleen erittäin helteistä ilmamassaa.

Etenkin tarkastelualueen lounaisosiin virtasi kaakosta tuota suurempaa kosteutta ja epävakaisuutta sateineen ja ukkosineen - Tämä vaikuttikin sillä alueella maksimilämpötilojen jäämiseen joko vain hellerajalle tai jopa sen allekin lonaiskolkassa ja länsirannikolla. Alueen itä-koillisosissa sen sijaan helle jopa n. asteen verran voimistui edeltäneestä päivästä poutaisemmassa itävirtauksessa, jolloin esim. Ilomantsissa päästiin +30 asteen paikkeille

Ilmamassa ei silti viilentynyt sinällään merkittävästi vielä lounaisosissakaan, sillä lähinnä vain pilvisyyden runsaus oli syynä päivälämpötilojen viilenemiseen edeltäneiden päivien huippuhelteistä - lounaiskolkassa pilvisyys olikin kaikkein runsainta pitkin päivää, koska kaakosta tuli sinne eniten ns. yhtenäistäkin sadetta jo aamusta alkaen.

Eniten ukkosta kehittyi iltapäivällä ja illalla Kymenlaaksoon, Uudellemaalle, Päijät- ja Kanta-Hämeeseen sekä Pirkanmaalle; näillä alueilla voimakkaimmat ukkoset olivat ensin Sipoosta pääkaupunkiseudun pohjoispuolelle klo. 16:00 - 17:30, sitten hetkeä myöhemmin Porvoon pohjoispuolella ja Itä-Uudellamaalla klo. 18:00 - 19:00 sekä viimeiseksi raju ukkonen syntyi Hämeenlinnan kohdalla aivan keskellä kaupunkia vähän ennen klo. 19:00. Illan mittaan on vielä ukkostanut paljon Tampereen pohjoispuolella. Idässä-koillisessa ukkostelu on ollut hajanaisempaa - Kaikki ukkossolukot liikkuivat noin idästä länteen.

Eli yhteenvetona: viileimmäksi alueeksi tulivat Varsinais-Suomi ja Satakunta, joissa oli eniten yhtenäistä sadetta, toiseksi helteisin alue oli tuo em. voimakkaimpien ukkosten vyöhyke, missä päästiin yleensä noin hellerajalle vaihtelevassa pilvisyydessä, ja kuumin alue oli selkeästi Itä-koillisosa poutaisimpana. Ahvenanmaa oli lounaassa poikkeus helteisyydellään, koska nuo yhtenäiset sateet eivät ulottuneetkaan sinne vielä iltapäivälläkään.

Lauantain 21.7.2018 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +24 astetta, Turku +25 astetta, Salo +26 astetta, Pori +24 astetta, Hämeenlinna +25 astetta, Tampere; Härmälä +26 astetta, Tampere; Siilinkari +24 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +25 astetta, Vantaa +26 astetta, Hyvinkää +26 astetta, Lahti +24 astetta, Kouvola +25 astetta, Porvoo +25 astetta, Lappeenranta; Lepola +23 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +24 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +25 astetta, Mikkeli +22 astetta, Jyväskylä +23 astetta, Savonlinna +22 astetta, Joensuu +23 astetta ja Ilomantsi +25 astetta.

Korkeapaine pysyi lähes sijoillaan Uralin tienoilla ja matalapaineen solaa ulottui kaakosta Suomeen; kosteassa solassa kehittyi täksi päiväksi pieni ja heikko matalapaineen keskus Lounais-Suomeen ja se liikkui vähitellen pohjoiseen. Tämän myötä heikot ilmavirtaukset kiertyivät hieman spiraalina vastapäivään lounaisosissa ja sen takia lounaasta etelän kautta pääsikin pitkästä aikaa viileämpää ilmamassaa tarkastelualueelle helteisimmän ilman jäätyä Venäjälle ja vielä osittain Lappiin.

Tässä yhteydessä tuo matalapaine kierrätti koko päivän ajan kuurottaisia sateita tarkastelualueelle niin, että aluksi niiden liikesuunta oli enemmän itäkaakosta länsiluoteeseen, mutta liike muuttui päivän mittaan etelästä pohjoiseen suuntautuvaksi idässä, ja lännessä hieman siis spiraalimaiseksi tuon matalapaineen keskuksen kohdalla - edellispäivään nähden ukkoset jäivät heikommiksi ja puolen päivän jälkeen etelärannikon tuntumassa ja lounaassa sää poutaantui kokonaankin ja pilvisyys väheni lähes selkeäksi.

Näin ollen tuosta listasta havaitaan tämän "viileämmän" sään levittäytyminen koko alueelle, missä yleisesti päästiin kuitenkin melkein kaikkialla hellerajan tuntumaan. Viileimmäksi vyöhykkeeksi muodostui maksimilämpötilojen suhteen linja kaakosta (Lappeenranta-Savonlinna) Jyväskylän tienoille, koska sille linjalle aamu- ja keskipäivän tienoilla tuli Karjalankannakselta yhtenäisempääkin sadetta laajan pilvialueen kera.

Sunnuntain 22.7.2018 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +24 astetta, Turku +27 astetta, Salo +28 astetta, Pori +24 astetta, Hämeenlinna +28 astetta, Tampere; Härmälä +27 astetta, Tampere; Siilinkari +26 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +26 astetta, Vantaa +28 astetta, Hyvinkää +27 astetta, Lahti +29 astetta, Kouvola +27 astetta, Porvoo +28 astetta, Lappeenranta; Lepola +26 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +26 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +25 astetta, Mikkeli +27 astetta, Jyväskylä +26 astetta, Savonlinna +26 astetta, Joensuu +24 astetta ja Ilomantsi +26 astetta.

Edellispäivänä lounaisessa Suomessa muodostunut pieni matalapaine siirtyi Perämerelle ja sen myötä tarkastelualueella alkoi myös itäosia myöten vallita heikko lounaisvirtaus; se ei kuitenkaan ollut kovin mainittavasti viileä, koska ympäri Skandinaviaa levinnyt helle vaikutti myös siltä suunnalta sen verran. Myös ilmamassan kosteus väheni vain hieman.

Niinpä yllä olevasta listasta havaitaan edellispäivään nähden poutaisemmankin sään takia taas voimistunutta hellettä - kuumimmaksi alueeksi muodostui suunnilleen Uudenmaan sisämaa-alueet sekä Kanta- ja Päijät-Häme; tosin myös etelärannikon tuntumassa oli paikoin lähes yhtä helteistä, koska Suomenlahden vesi on nyt niin lämmintä.

Länsirannikolla puolestaan lounaistuuli toi vielä tässä vaiheessa suhteellisen vilpoisilta Pohjois-Itämeren ja Selkämeren ulapoilta sen verran viileämpää ilmaa rannikoille, että esim. Porissa ja Ahvenanmaalla jäätiin niukasti hellerajan alapuolelle. Toinen hieman muuta aluetta viileämpi seutu oli itäkolkka (mm. Joensuu), missä edellispäivän ja yön epävakaisuudesta jäi sen verran enemmän kosteutta ilmaan, että siellä sisämaassa esiintyneistä iltapäivän kumpupilvistä syntyi vielä kuurosateita viilentävänä elementtinä.


Päätän tämän helleseurantaosan tähän - Kuitenkin alkavalle viikolle 30 (23. - 29.7.) on tiedossa helteen jatkumista edelleen, ja se on itse asiassa ankaroitumassa erityisen merkittävästi uudestaan, kuten tässä tämän sunnuntain pitkässä analyysissäni sitä monelta kantilta pohdin: Ankara ja vaarallinen helleaalto alkamassa heinä-elokuun viikoiksi 30 ja 31 / 2018! - Sää-, luonto- ja kasvitilanteiden analyysiä poikkeusoloissa.

--- Palaan siis helleseurantaan heti huomenna maanantaina 23.7. illalla osassa 6.

Donald Trumpin ja Vladimir Putinin huipputapaaminen Helsingissä - Yhteiskunnallista analyysiä Trumpin (ja Putinin) globalismin vastaisista rooleista

Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien Donald Trumpin ja Vladimir Putinin huipputapaaminen Helsingissä on huomenna, joten teen tässä siihen liittyvää asioiden tarkastelua ja yhteiskunnallispoliittista analyysiä - Facebookissa olen ollut edelleen hyvin aktiivinen näissäkin merkeissä, mutta nyt siis teen viimein blogiini ko. asioiden tutkimisen perusteella koostetta.

Ensimmäinen huomiota kiinnittävä seikka on tietenkin se, miten Donald Trumpin ennen näkemätön kiistanalaisuus, hämmentävyys ja ristiriitaisuus lännen valtamedianarratiiveissa ja ns. populaariajattelussa aiheuttaa väestöjen piirissä monenlaisia tuntemuksia ja reaktioita: Tämä on mielestäni erittäin oleellinen seikka siinä tarkastelussa, miten nimen omaan länsiväestöjen valveutumisen prosessi näyttäytyy tällä hetkellä.

Oma Donald Trumpin tekojen ja agendojen seurantani osana kokonaiskuvan edelleen tarkentamista on jatkunut koko hänen presidenttiytensä ajan ja itse asiassa hänen vuoden 2016 vaalikampanjansa ajoilta saakka - Olen tehnyt siinä prosessissa blogiini tähän mennessä kaksi laajaa analyysiä Trumpin agendaan, merkitykseen ja vaikutukseen liittyen. 

Niissä aloin paremmin oivaltamaan sitä, että Trumpin hämmentävän ja ristiriitaisen julkikuvan takana on itse asiassa hyvin mielenkiintoinen ja hyväntahtoinen globalismin eli lännen tietyn eliitin haluaman imperialismin ja diktatuurivyörytyksen vastainen prosessi!

Ko. kirjoitukseni Trumpiin liittyen >> USA:n presidentinvaalit 2016 - Suuri kooste Facebook-seinäni vaalimateriaalista ja suhtautumisevoluutiostani Donald Trumpia kohtaan viime vuoden lopulta tähän vaalipäivään saakka ja Donald Trump vs. valevasemmisto - Analyysiä ideologisen ajattelun huonoudesta ja siihen liittyvistä sosiaalispsykologisista vaaroista osana Trump-fobioita.

Noista analyyseistäni huomataan, että niissä kerrotut asiat ovat entisestäänkin vahvistuneet ja kirkkaammin ilmentyneet tässä Trump-Putin -huipputapaamisen yhteydessä ja siksi ne ovat korostaneet merkitystään yhä selkeämmin - Selkeästi ilmenevät mm. seuraavat seikat, joita suhtautuminen Trumpiin eskaloi myös esille:

-- Lännen valtamedianarratiivin globalismiin sidottu agendallisuus ja pakkomielle.

-- Lännen väestöstä ns. valevasemmisto- ja viheroikeistokulttiin aivopestyjen kyvyttömyys / haluttomuus ymmärtää kokonaiskuvaa ja globalismin luonnetta opillisuuksiensa keskeltä.

-- Globalismin omaan mahdottomuuteensa luhistuva kriisinsä ja lähtökohtainen haittavaikutuksensa edistykselliselle ihmisyydelle.

Tuo valtamedianarratiivin agendallisuus ja pakkomielle näkyy ns. ylösalaisin käännettynä maailmankuvana. Sen mukaan periaatteellisesti varsin pitkälle vietynä heille muka; hyvä on "pahaa" ja paha on "hyvää" yleisesti luonnehdittuna. 

Tarkemmin tämä ilmenee mm. siten, että moiseen valtamedianarratiiviin on aivopesty käsitys patrioottisuuden ja kansallisvaltioperiaatteiden huonoudesta, vaikka kansallisvaltioperiaatteiden historiallinen prosessi on oikeasti lännen demokratian ja sivistyksen perusta monisatavuotisesti!

Renssanssin ja lopulta etenkin Valistuksen kanssa käsikädessä nimittäin syntyivät kansallisvaltiot periaatteineen (mm. vallan kolmijako, rahatalouden kontrolli reaalitalouden hyväksi; "Glass Steagall", hyvinvointitoimintojen ja -palvelujen luominen valtion toimesta yksityisen pääoman ulottumattomiin; terveydenhuolto, opetus jne., sekä sosiaalisen turvallisuuden ja jatkuvuuden ylläpito omien kansalaisten huolenpitona rajoineen, tulleineen, tariffeineen, protektionismeineen yms...) yksilöllisen valveutumisen ja eriytymisen yhteisöprojektioina - myös siitä huolimatta, vaikka sen synnytysprosessi oli usein väkivaltainenkin ja sotaisa, ja siksikin ensiarvoisen tärkeä ja vaalittava! 

Niinpä siinäkin on ymmärrettävä keskeisesti se, miten nykyisen globalismin takana olleet silloisetkin imperialistiset tahot (Brittiläinen imperiumi - Lontoon City - Rothschild-dynastia - Yhdysvaltoihin asetetut agenttinsa - tietyt pankit) pyrkivät koko senkin ajan pilaamaan kansallisvaltioperiaatteet luoneiden edistyksellisten ihmisten renessanssiprosessia mitä sairaimmilla ja tuhoisimmilla tavoilla ja manipuloinneilla, joista ensisijassa kaikki lännen sodatkin aina keskiajasta saakka ovat johtuneet. 

Imperialistinen länsieliitti on AINA rakastanut sotien, vastakkainasettelujen ja aggressioiden luomista taustalta ja kulisseista käsin valtioiden ja nyttemmin myös tai lähinnä ideologioiden keskuuteen maailmanvaltansa laajentamiseksi kaikilla aggressiivisilla tavoilla sen mukana.

Niinpä tuo em. lähtökohta valtamedian itse uskomassaan "todellisuudessa" eli käytännössä aivopesutaktiikassaan aiheuttaa monille valveutumattomille hullunkurisia käsitysflippaamisia maailman ja historian havainnoinnissa, kuten: 

-- Länsimaiden sodat muka ovat johtuneet alunperin nationalismista / patrioottisuudesta (kansallisvaltioista) - Väärin!

-- Patrioottinen itsenäisyys muka johtaa tuhoisaan ja väkivaltaiseen sisään päin kääntyneisyyteen - Väärin!

-- Kansallismieliset ihmiset muka ovat "natseja", "fasisteja" tai ainakin tavalla taikka toisella "äärimielisiä" - Väärin!

-- Donald Trumpin ja myös Vladimir Putinin havainnollistama patrioottisuus tahoillaan on muka samalla myös "kauheaa natsismia ja diktatuuria" - Väärin!

Mainostan tässä yhteydessä taas kahta vaihtoehtomediaa / vaihtoehtoajattelijaa, joiden käsitykset maailmasta ovat vuosikausien analyysieni perusteella tiedollisesti parhaimmasta päästä edelleenkin. Niistä selviää sitä perustaa, miksi tämäkin analyysini havainnollistaa asioita niinkuin tekee.

Eli >> LaRouche PAC ja Seppo Oikkonen blogeineen Alkon kassalla ja Kuinka Karl Marx tavataan - Toki muitakin hyviä lähteitä on, mutta nämä sopivat juuri tähän aihepiiriin erinomaisesti.

Tästä tullaankin sitten siihen, miten tuo em. valevasemmistolainen ja viheroikeistolainen kulttimielentila on juurikin käsittänyt asiat tuolla em. tavalla aivan väärinkin - Nämä osat väestöstä ovat olleet ainakin viimeiset parikymmentä vuotta erittäin aktiivisen aivopesun kohteena tuon valtamedianarratiivin ja myös koululaitokseenkin ujutetun aivopesutaktiikan kautta, jotta heille on saatu iskostettua jopa alitajuntaakin saakka virheellinen käsitys tuollaisesta nurinkurisesta maailmankuvasta, ja heidät on saatu siten vihittyä tavallaan imperialistien intressien tukiryhmäksi.

Nurinkurisuus on ollut heillä sitten lopulta sitä, että oikeasti demokraattinen ja edistyksellinen nähdään muka "kauhistuksena ja rappiona". Samalla oikeasti kauheaa ja rappiollista tuetaan imperialistien hyväksi ymmärtämättä oikeasti mistä on kyse - Parhaillaan siitä on ollut esimerkkinä ns. Helsinki Calling -mielenilmaus Trumpia ja Putinia vastaan näennäisestä hyväntahtoisuudestaan huolimatta >> Tulen osoittamaan seuraavaksi sen, miksi se "hyväntahtoisuus" on lähinnä vain näennäistä....

Maailmassamme prosessi kulkee tietenkin kohti ns. "maailmankylää" ja "ykseyttä", mutta sen on tapahduttava luonnollisesti ja ilman aggressiivista pakottamista. Nythän globalistien ja intressiensä kohdalla on ollut kyse siitä, että siinä pohjana olevat taloususkonto ja imperialistinen vallanhalu tarkoittaa antihumaania maailmanyhdistymisen pakkomiellettä Euroopan Unioineineen ja monikultturismeineen väestöjen haitaksi.

Sen sijaan esim. juuri LaRouche-liike on oivaltanut paljon paremmin sen, mitä on aito ja edistyksellinen "maailmankylä"-asenne >> Se on sitä, että paikalliskulttuurilähtöisesti sekä ihmisten psykologisten potentiaalien ja sosiologisten tarpeiden edistämisen pohjalta tapahtuu valtioiden ja kansojen välinen yhteistyön ja globaalin renessanssin luominen "kaikkien oma etu on myös yhteinen etu" -tyyppisesti. 

Sen sijaan sen "ykseyden" luomisen EI pidä tapahtua globalistien pakottamaan tapaan juurikin nurinkurisesti niin, että muka imperialismilähtöisesti tapahtuu paikalliskulttuurien tuhoaminen valtioiden ja kansojen lakkauttamisella homogeeniseksi globaalidiktatuuriksi, ja siten ihmisten psykologisten potentiaalien ja sosiologisten tarpeiden vääristäminen ja heikentäminen alistettavaksi orjamassaksi globalismiin!

Tuon globalismihaitan tueksi juuri valevasemmistolainen ja viheroikeistolainen kultti on luotu tarkoituksellisena ymmärtämättömyytenä ja "unelmien" väärin kohdistamisen harhautuksena, jotta näennäisen hyvien opillisuuksiensa varjolla tuo globalistien väärä ja tuhoisa "maailmankylän" idea pääsisi vaivihkaa totalitarsimin asteelle myös sitä kautta. 

Ko. globalismin "tukikultissa" opillisuutensa nimen omaan tukevat sitä, että mm. monikultturismin, ilmastoalarmismin ja kulttuurimarxistisen "kansainvälisyyden" avulla hävitetään ne hyvin tärkeät kansallisvaltioperiaatteet ja siten toimintapohja demokratialta ja reaalitaloudelta, koska samalla myös mustamaalataan em. tapaan niitä kansallisvaltioperiaatteita suojelevat "natseiksi" yms. muka haitallisiksi toimijoiksi nurinkurisesti.

Ymmärryksen vakava puute mm. nurinkurisuutena on siis ko. valevasemmistolaisen ja viheroikeistolaisen kultin yksi keskeinen piirre - monet heistä ovat opetelleet ja sisäistäneet tuon ylösalaisin olevan maailmankuvan niin totaalisesti, ettei sen läpi pääse realistisia havaintoja maailman tilasta ja analyysikykynsä on siksi lakannut olemasta asiaan kuuluvien tunnustuksellisten oppien mantramaisen toistamisen tieltä. Samalla siihen kuuluva psykologinen ryhmävahvistautumisen asenne kulttimielentilassaan sementoi ko. "ajattelua" entisestään siihen yhteen suuntaan.

Olen nyt havainnut Trumpin ja Putinin huippukokouksen yhteydessä tämänkin ryhmäpsykologisen ilmiön sekä siihen kuuluvan nurinkurisen kulttiopillisuuden vain vahvistuneen monien osalta - tämä huippukokous siis paljastaa senkin, miten etenkin siis valevasemmistolaisen ja viheroikeistolaisen kultin piirissä olevat eivät ymmärrä historiasta ja yhteiskunnallisista prosesseista riittävästi tai siis ymmärtävät nurinperin, ja pahimmillaan ovat jopa aivan täysinkin pihalla maailmantilasta opeteltuaan historiasta ja maailmasta ainoastaan virallisen narratiivin mukaisesti juuri ne "sopivimmat" kulttiopillisuudet mm. ns. "ääri-ihmisoikeuksistaan".

Tässä paljastuu siten sekin, miten kuilu valveutuneiden ja noiden valveutumattomien välillä on monin paikoin entisestään syventynyt: Valveutuneet ovat viime vuosina opetelleet maailmantilasta ja historiasta oleellisia asioita hyvin ahkerasti myös kulissien takaisten prosessien ja intressien suhteen sekä oppineet kyseenalaistamaan imperialismin kaikkia haittaominaisuuksia, mutta monilla valveutumattomilla se opettelu onkin ilmiselvästi jäänyt tekemättä huolimatta siitä, vaikka esim. minun kaltaiset ovat ko. opeteltavaa tietoa jakaneet ja analysoineet saataville auliisti jo vuosikausiakin!

Nykyvalveutumattomuudessa eli virheellisen ja vihollista tukevan maailmankuvan säntillisessä opettelussa onkin tällä hetkellä se pikantti piirre, että sen piirissä joutuu ymmärtämättömyyksineen hyvin helposti tukemaan globalismin haitallisia imperialistisia intressejä mm. "valevasemmistossa" tai "viheroikeistossa", vaikka kuvittelee siis nurinkurisesti olevansa siinä muka hyvällä asialla. 

Tämä kyseinen maailmankuvien tarkoituksellinen nurinkurisuus onkin siis hyvin tyypillinen globalistieliitin propagandataktiikoissa ja siksi hyvin vaarallinen, koska monet ovat joutuneet sen satimeen "luontevan" helposti kuvitellessaan olevansa "maailmanparantajien" aatelia. 

Jos tätä kuvattua nurinkurisuutta maailmantilassamme ei edes ollenkaan havaitse, niin on toki ymmärrettävän surullista se, että silloin on siinä tilassaan suorastaan mahdotonta ymmärtää maailmantilaa oikein tai pahimmillaan edes niin, että havainnot osuisivat edes osaksi oikein sattumaltakaan...

Käymälä-blogissa tämänlaiseen eksistentiaaliseen tiedon ja ymmärtämisen kriisiin onkin oivallinen tuore kirjoitus ko. ongelman yhdeksi havainnollistamiseksi >> INVESTOINTI VIHAAN, SURUUN JA PELKOON.

--- Miten sitten esim. juuri Donald Trumpin rooli tässä kaikessa ilmenee, vaikka hänen persoonaansa siis luonnehtii valtamedianarratiivin perusteella ennen näkemätön kiistanalaisuus, hämmennys ja "tyhmyys"?

Olen muutamien muiden valveutuneiden mukana alkanut ymmärtämään, että Trumpin rooli onkin tarkoituksellisen taktillisesti suunniteltu olemaan hämmentävä, ristiriitainen ja "tyhmä" valtamedian käyttöön - se on nyt ja toistaiseksi nähdäkseni oleellista taistelussa globalistieliittiä vastaan ja sen luoman nurinkurisen maailman kääntämiseksi hitaasti edistyksellisempään ja rauhanomaisempaan suuntaan.

Trump taustavoimineen (ns. "alliance" joissakin vaihtoehtomedioissa) on mm. ymmärtänyt, että globalisteja ja heidän valevasemmistolais-viheroikeistolaisia "tukijoukkojaan" vastaan on yhtenä taktiikkana toteutettava sellaista toimintaa, mikä kriisiyttää heitä entisestään vihaan ja paniikkiin, ja siten paljastamaan itsensä esille haitallisina yhteiskuntavoimina yhä paremmin. 

Trump siis tarkoituksella ärsyttää ja trollaa heitä mitä moninaisimmilla tavoilla, mikä on vain showta ja taktillista "tyhmäksi" tekeytymistä Trumpin taholta. Hän siis tarjoaa ko. globalisteille ja heitä tukevalle ko. kulttilahkolle juuri niitä viholliskuvakarikatyyrejä itsestään ja toiminnastaan hyvin suunnitellusti ja nerokkaasti, jotta heidän reaktionsa aktivoituisivat valveutuneiden ja valveutumassa olevien nähtäväksi yhä vahvemmin varoittavina esimerkkeinä huonosta yhteiskunnallispoliittisesta aktivismista.

Samalla Trump kuitenkin keskittyy omalla ja kauan suunnitellulla tavallaan kulisseissa tekemään aivan toisella tavalla hyvää politiikkaa ko. valveutumattomille luomansa mielikuvakarikatyyrin vastaisesti ovelana käänteispsykologisena suojakikkana - Kyseessä on siis sellainen taktiikka, mitä olen kuvannut tavallaan globalistien agendaa ajavien poliitikkojen sijalle käänteiseksi taktiikaksi.

Globalisteillahan taktiikkana on ollut aikaisemmin se, että he ovat julkisuudessa näytelleet äärimmäisen fiksuja ja edistyksellisiä persoonia Barack Obaman tapaan, mutta tehneet varsinaisesti pahojaan kulisseissa globalismin eteen. 

Ennen Obamaa sitä varten olikin luotu tavallaan kekseliäästi globalistien tarpeisiin "paha poliisi vs. hyvä poliisi" -taktiikka Obaman kiiltokuvaimagon voimistamiseksi julkisuudessa, kun ensin ns. vastapuolen imperialistinukkena globaaleja mielikuvia manipuloi Yhdysvaltain presidenttinä George W. Bush - Obama siis saatiin näyttämään monien silmissä "ihanalta" em. hyvin korostettuun tapaan, koska häntä voitiin verrata Bushiin näennäisten mielikuvien parissa >> Molemmat toteuttivat kuitenkin aivan samaa globalistien diktatuuriagendaa isäntiensä intressien eri vaiheissa.

Obaman aikakaudella moinen valheellinen "fiksuutta" ja "edistyksellisyyttä" korostava julkisuuskuva toimi globalistien propagandataktiikkana siis siten, että sen varjolla väestöjen päänmenoksi voitiin kulissien piilossa toimittaa kaikkia globalismin vaatimia agendoja paikoilleen yhdenlaisessa hämäännyksessä >> kuten rahatalousdiktatuuria, kansallisvaltioiden alasajamista, monikultturismia, ilmastoalarmismia yms. imperialismia tukevia prosesseja, ja samalla julkisuudessa näyteltiin kyseessä olevan muka mm.: "länsimaiset arvot", "maailman pelastaminen", "kansainvälisen lain palauttaminen" tai "demokratian ja vapauden tuominen diktatuureihin", kuten Syyriaan. 

Mutta nyt Donald Trumpin kohdalla tilanne on aivan uudenlainen eikä se ole enää sidonnainen tuohon aikaisempaan "paha poliisi vs. hyvä poliisi" -taktiikkaan! - siksi myös moni valveutunut on mennyt ajoittain lankaan kuvitellen kyseessä olevan edelleen muka tyypillinen vastapuolien vuorotteleva ja hämäävä dialektiikka yhden suuntaisen tausta-agendan eli globalismin-imperialismin suojaksi.

Trump on siis havaintoni ja analyysini mukaan uudelleen luonut asetelmia niin, että globalismin vastainen prosessi vaatii hänen osaltaan julkisuudessa tyhmänä ja hämmentävänä esiintymistä, mutta kulisseissa hänen globalismin vastainen missionsa edistyksellisen ihmisyyden palauttamiseksi etenee tällä uudella tavalla suojattuna - Siis asetelma on käännetty globalistien missioon nähden niin, että heidän taktillinen ja vastapuolinen dialektiikkansa ei enää toimi ja samalla uusi Trump-taktiikka luo kokonaan uudenlaisen poliittisen toimintatavan yhtenä vaiheena pois haitallisesta globalismista...

Trumpin "tyhmyys" julkikuvansa taktiikkana valtamedian kerrottavaksi (vaihtoehtomedioissa on sitten esillä Trumpin varsinainen ko. kulisseissa suojattu anti-globalistinen agenda) tarkoittaa siis mm. sitä, että hän ja taustajoukkonsa ovat ymmärtäneet länsimaiden väestöjen piirissä tuon edeltäneen globalismia tukevan aivopesun menneen monien kohdalla em. tapaan niin pitkälle, että he ovat tavallaan ns. menetettyjä tapauksia ja heitä ei voida siksi tässä vaiheessa valistaa ollenkaan globalismin vaaroista pois, eikä heidän omasta harhautuneesta roolistaan sen imperialismin edesauttajana.

Psykologia on siinä tosi vahvaa siksikin, koska niin totaalisesti globalismia tukemaan aivopestyjen itsekriittinen kyseenalaistus omakohtaisesti ei nyt toimi kunnolla, ja siksi he eivät pysty tunnustamaan omaa huijatuksi tullutta ko. rooliaan ja siksi heidän taholtaan syntyy lähinnä aggressiivisia projektioita ja sijaistoimintahulluuksia - tämähän on nähty myös juuri Yhdysvalloissa demokraattisen puolueen kriisiydyttyä Trump-fobiassaan jopa jo osin väkivaltaiselle asteelle virallisessakin narratiivissa kaiken maailman ruohonjuuritason "anti-fasistien" lietsontojen lisäksi.

Niinpä heille on tarjottava tuota em. trollausta aggressionsa lisäsytykkeeksi, jotta he aktivoituvat Trump- ja myös Putin-fobisissa reaktioissaan näkymään yhä selvemmin epäoleellisina ja huonoina poliittisina toimijoina, ja sen sijalle mahdollistuu sitten valveutuneiden kautta vähitellen parempaa ja edistyksellisempää poliittista toimintaa, kun ns. terve maalaisjärki ja yleensäkin aito sivistys tulee moiselle globalismiaivopesulle vastavoimana entistä tärkeämmäksi ja alkaa kattamaan yhä suurempaa osaa väestöstä >> Se aito "maailmakylä"-asenne alkaa toimimaan pahan sijaan!....

Täytyy myöntää, että viime keväänä minäkin menin hetkeksi tähän Donald Trumpin luoman taktiikan ansaan, ja kuvittelin hänen pettäneen aikaisemmin vaihtoehtomedioissa julkituomansa globalismin vastaisen missionsa >> Tilannehan oli siis silloin se, että Syyriassa oli muka taas tehty Bashar al-Assadin hallinnon toimesta kemikaali-isku "kapinallisia" vastaan, vaikka on ollut selvää jo monta vuotta, ette ne ovat globalistitahojen ja agenttiensa (kuten ns. valkokypärät juuri Syyriassa) manipuloimia false flag -taktiikoita imperialistisen agendansa edesauttamiseksi.

No, Trump meni tekemään sen takia ilmaiskun Syyriaan, missä näennäisesti ilmeni siis muka globalistien agendaan antautuminen ja jopa kolmannen maailmansodan sytyttäminen hänen taholtaan, ja se raivostutti jopa kokeneita salaliittoteoreetikkoja ja vaihtoehtomediapersoonia, kuten Alex Jonesia hyvin pikanttiin tapaan; en ollut nähnyt koskaan aikaisemmin Alex Jonesia kiroilemassa ja raivoamassa niin paljon kuin sillä hetkellä.

Sittemmässä tarkastelussa sen ilmaiskun tekopaikaksi ilmeni varsin merkityksetön kohde eikä mitään kummempaa edes seurannutkaan, mikä kieli seuraavaa: Trump joutuu välillä luovimaan globalistien vastaisessa taistelussa taktillisesti niin, että antaa välillä näennäistä löysää globalisteille muka toimiessaan heidän hyväksi; tässäkin siis ilmenee se sama, että ns. trollaaminen globalistien ja heidän tukijoidensa suuntaan ilmenee monella tavalla Trumpin hallinnon taholta...

Sen sijaan nyttemmin viime kuussa Trumpin globalismin vastaisuus on alkanut käymään selvemminkin ilmi, koska hänen tekemänsä "diili" Pohjois-Korean kanssa on ollut selvästi maailmanrauhaa palauttavaa laatua - tästä Pohjois-Korean tapauksesta voisin tehdä myös ihan omankin kirjoituksen.....

Kokonaisuutena joka tapauksessa näissä merkeissä on siis nyt itse asiassa erittäin suuri historiallinen ilo saada maahamme nämä kaksi suurvaltajohtajaa neuvottelemaan! - Vaikka Putinissa toki minuakin on mietityttänyt tietty kristilliseen uskontoon perustuva agendallisuus haittanakin (en luota organisoituihin uskontoihin), niin silti myös Putinin patrioottisuus ja reaalitalouskeskeisen yhteishyvällisyyden korostaminen osana kansallisvaltioperiaatteita ovat oleellista globalismin vastaista edistyksellisyyttä.

Heidän tapaamisensa asialistalla on kerrottu olevan talousasioiden lisäksi mm. Syyrian ja Ukrainan tilanteet, mitkä ovatkin olleet globalistien orkestoiman imperialistisen aggression kuumia pisteitä viime vuosina; esim. Ukrainan tilanteesta on ymmärrettävä se, että historiallisesti Krimi on kuulunut jo ennestäänkin Venäjälle, eikä muutama vuosi sitten tapahtunut "Krimin valtaus Venäjän taholta" siksikään ole valtamedianarratiiveissa muuta kuin globalistien propagandaa imperialisminsa hyväksi osana Venäjän valloittamisen / alistamisen intressiään - No, sekään "alistaminen" ei ole globalisteilta valtavasta yrityksestään huolimatta onnistunut oikein missään vaiheessa, hahhah!

Tapaamisensa tulosten tarkastelussa mm. sekä Syyrian että Ukrainan kysymykset ovatkin joka tapauksessa tärkeitä seikkoja arvioidessamme sitä, miten paljon Trumpin ja toisaalta Putininkin globalismin vastainen agenda on onnistuva etenemään myös tulevaisuudessa - Kannattaa vertailla tulosten kertomista valtamedia- ja vaihtoehtomedianarratiivien kesken!...

On joka tapauksessa yhä syytä muistaa, etteivät globalistit mitenkään ole nytkään luovuttamassa, vaan mm. heidän jatkuva hysteerinen pelkonsa ja aggressionsa tätä huipputapaamista kohtaan heidän valtamediaäänitorviensa ja osalle väestöihin luomansa Trump- ja Putin-fobian kautta on edelleen merkki siitä, miten he ovat jatkuvasti valmiita taistelemaan oman globalismi-pakkomielteensä hyväksi, ja se jatkaa olemistaan hyvin vaarallisena yhteiskunnallispoliittisena ominaisuutena edelleen monessakin katsannossa!...

Lopuksi voitaisiin kiteyttää Donald Trumpin globalismin vastainen missio seuraavasti: Globalismin ollessa ylösalaisin olevaa maailmaa, on Trump toteuttamassa sille lääkkeeksi alasylöisin olevaa prosessia...

Kesän 2018 kuumin päivä - Osa 4 (kooste kesäkuun säästä ja helteistä): lisäksi ennustetta alkavasta heinäkuun helteestä

Kesä 2018 on edennyt jo lähes puoliväliin, mutta vasta nyt palaan taas kartoittamaan sen aikaisia helletilanteita ja kuumimman päivän kohtaloa historiallisen toukokuun jälkeen - Koska kesäkuun aikana en juurikaan kirjoitellut muutenkaan blogissani, niin koostan tässä yhdellä kertaa samaan kirjoitukseen kesäkuun aikana ilmenneet helletilanteet tutuille Etelä- ja osin Keski-Suomen paikkakunnille. 

Samalla tulee myös säätilanteiden kertausta muutenkin, missä korostuvat erikoiset sadevaiheetkin - nimittäin toukokuusta kesäkuun alkupuolelle vallitsi erityinen kuivuus Etelä-Suomessa!

Koska toukokuu oli tänä vuonna toissavuotiseen tapaan ennätyksellisen kuuma erittäin monine hellepäivineen (itse asiassa koko mittaushistorian lukumääräennätys rikkoutui!), niin monelle on varmaankin jäänyt mielikuva seuranneesta kesäkuusta suhteellisen viileänä kuukautena, kun sää ns. normalisoitui siksi ajaksi.

Alla olevasta kesäkuun hellekartoituksesta silti nähdään, että myös kesäkuussa oli varsin monta hellepäivää etenkin sisämaassa - Tosin helteet sijoittuivat neljään erilliseen ja lyhyeen jaksoon, jotka olivat: 2.6., 10 ja 11.6., 15. - 18.6 sekä 26. - 28.6. 

Näiden jaksojen välissä sää oli vaihtelevan epävakaista, hetkittäin erittäin tuulista ja joko viileää tai normaalilämmintä. Kaikkein viilein hetki osui tuon 2.6. olleen helteen melko perään, kun pohjoisesta purkautui voimakkaan tuulen kera hyvin koleaa ilmaa pariksi-kolmeksi päiväksi koko Suomeen yöhallojen kera. Lisäksi toinen varsin viileä hetki osui juuri Juhannukseksi, mikä saattoi ylikorostaa mielikuvaa kesäkuusta "viileänä". 

Kokonaisuutena kesäkuu oli keskilämpötiloiltaan silti aika normaali ja hieman hellerikkaampi kuin tavanomaisesti, vaikkakin hyvin vaihteleva - helteiden osalta kesäkuussakin jäi rikkomatta +30 astetta, mutta kuun lämpimimpänä päivänä 28.6. muutamilla sisämaan paikkakunnilla päästiin aika lähelle +30 astetta.

Kesäkuun alkupuolella oli vielä erityisenä ongelmana Etelä-Suomessa ajankohtaan nähden erittäin vakava kuivuus monin paikoin, sillä ennätyslämpimän toukokuun aikana laajalla alueella ei ollut satanut yhtään vettä sitten Vapun tienoon; eli jopa reiluun kuukauteen! 

Vähäsateisuus jatkui jopa vielä kesäkuun kaksi ensimmäistäkin viikkoa monin paikoin ja vasta vähän ennen Juhannusta alkoi tulla kunnollisia sateita melko yleisesti ja paikoin melko rankastikin heikkojen-kohtalaisten ukkosten kera.

Kuivuusongelmat ehtivät kuitenkin pahentua kesäkuun alussa niin, että kallioisilla mäillä ruohovartisen kasvillisuuden ruskeaksi kuolemisen lisäksi myös lehtipuita alkoi tulla lehdiltään ruskeiksi taimien ja nuorten yksilöiden suhteen aina jopa reilun 5 metrin pituisiin puihin saakka!

Samalla peltoviljelyssä jo toukokuun puolella kuivuus alkoi monin paikoin haitata kylvösten itämistä ja sitten kesäkuun puolella jo itäneet kasvustotkin alkoivat monin osin nuutua ja kitua - Julkisuudessa on esitetty arvioita, että tämän takia pahimmillaan jopa puolet tulevasta viljasadosta on siksi jo menetetty Etelä-Suomessa! Kohtalona monilla viljatiloilla on siis tulossa melkoisen vakava katovuosi...

Nyttemmin kuivuus on siis onneksi muutoin helpottanut lähes kauttaaltaan ja siksi mm. nurmikoillekin on palannut vihreys ja normaali kasvu Juhannuksen jälkeen - sen sijaan kallioisten mäkien piirissä näyttää yhä siltä, että melkein kaikki noista em. lehdiltään ruskeiksi kuivuneista puista ja taimista ovat kuolleet...

--- Seuraavaksi listaan ne kesäkuun helletilanteet tuttuun tapaan maksimilämpötiloineen ja kerron samalla kustakin helletilanteesta hieman suursäätilallista asetelmaa sekä muuta säätilanneasiaa:

Aikaisemmilta kesiltä tuttu värikoodaus tarvitsee silti nyt muutoksia ja olen päätynyt seuraavaan uudistukseen, jotta kaikki hellelukemat erottuvat hyvin listauksista: 

Ylipäätään hellelukemiin (tasan +25 astetta ja sen yli +29 asteeseen saakka) päätyvät maksimilämpötilojen arvot olen päättänyt merkitä punaisella. Sitten muutan aikaisemmat värikoodimerkinnät siten, että +30 asteen ja sitä korkeammat helteet +34 asteeseen saakka merkitsen paksufonttisella punaisella, mutta +35 asteen helteet ja sitä kuumemmat lukemat laitan edelleen paksufonttisella ruskehtavan punaisella. 

Mainittakoon taas lisäksi, että nuo Ilmatieteen laitoksen lukemat pyöristän aina puolivälistä asteita ylöspäin lähimpään kokonaislukuun.

Lämpötilat on poimittu tässä tapauksessa poikkeuksellisesti Ilmatieteen laitoksen Säähavaintoarkistosta (ns. avoin data), koska Ilmatieteen laitoksen paikallissääsivuston lämpötilakuvaajien aika ulottuu aina nykyhetkestä vain n. viiden vuorokauden päähän menneisyyteen.


Perjantain 1.6.2018 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +20 astetta, Turku +22 astetta, Salo +22 astetta, Pori +20 astetta, Hämeenlinna +24 astetta, Tampere; Härmälä +24 astetta, Tampere; Siilinkari +22 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +20 astetta, Vantaa +23 astetta, Hyvinkää +23 astetta, Lahti +24 astetta, Kouvola +23 astetta, Porvoo +21 astetta, Lappeenranta; Lepola +21 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +22 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +18 astetta, Mikkeli +23 astetta, Jyväskylä +24 astetta, Savonlinna +22 astetta, Joensuu +22 astetta ja Ilomantsi +22 astetta.

Lauantain 2.6.2018 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +22 astetta, Turku +26 astetta, Salo +26 astetta, Pori +19 astetta, Hämeenlinna +26 astetta, Tampere; Härmälä +25 astetta, Tampere; Siilinkari +22 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +24 astetta, Vantaa +28 astetta, Hyvinkää +27 astetta, Lahti +27 astetta, Kouvola +27 astetta, Porvoo +27 astetta, Lappeenranta; Lepola +25 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +26 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +18 astetta, Mikkeli +27 astetta, Jyväskylä +25 astetta, Savonlinna +25 astetta, Joensuu +25 astetta ja Ilomantsi +24 astetta.

Tässä vaiheessa 1. - 2.6. erityisen kuumaa ilmamassaa ulottui edelleen Itä-Euroopasta Norjan ja Ruotsin eteläosiin, missä etenkin toukokuun loppupuoliskolla oli ollut ennätyskuumaa - näinä kahtena päivänä tuosta helteestä tuli vielä maistiainen myös Etelä- ja Keski-Suomeen toukokuun viimeisten päivien tilapäisen viilenemisen perään länsituulen myötä heikon korkeapaineen pohjoisreunalla. Samaan aikaan Uralilla oli vielä erittäin kylmää ja lähes talvistakin kuin dualistisena symmetriana Skandinavian kuumuudelle; siellä kesän tulo olikin jo pahasti myöhässä.

Tuo kuumin päivä lauantai oli helteisin etenkin tarkastelualueen eteläisimmissä osissa, kun tuuli kävi sen verran luoteisena mantereen puolelta. Ilmamassa oli kuitenkin suhteellisen kuivaa, joten seuraavana päivänä pohjoisesta alkanut kylmempi virtaus ei jaksanut tuoda merkittäviä sateita.

Sitten seuranneen viikon aluksi Suomen itäpuolelle voimistui iso matalapaine, jonka myötä voimakas pohjoispuhuri toi Jäämereltä erittäin koleaa ilmaa koko Fennoskandiaan - sitä koleutta kesti pari-kolme päivää yhä ilman kunnollisia sateita, kunnes perjantaina 8.6. alkoi muodostumaan tuo seuraava helletilanne lännestä Suomen eteläpuolelle työntyneen korkeapaineen myötä...


Sunnuntain 10.6.2018 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +23 astetta, Turku +23 astetta, Salo +22 astetta, Pori +25 astetta, Hämeenlinna +23 astetta, Tampere; Härmälä +24 astetta, Tampere; Siilinkari +22 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +18 astetta, Vantaa +21 astetta, Hyvinkää +24 astetta, Lahti +24 astetta, Kouvola +23 astetta, Porvoo +21 astetta, Lappeenranta; Lepola +19 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +20 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +17 astetta, Mikkeli +21 astetta, Jyväskylä +22 astetta, Savonlinna +18 astetta, Joensuu +16 astetta ja Ilomantsi +15 astetta.

Maanantain 11.6.2018 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +22 astetta, Turku +25 astetta, Salo +27 astetta, Pori +21 astetta, Hämeenlinna +25 astetta, Tampere; Härmälä +23 astetta, Tampere; Siilinkari +22 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +23 astetta, Vantaa +26 astetta, Hyvinkää +27 astetta, Lahti +25 astetta, Kouvola +24 astetta, Porvoo +26 astetta, Lappeenranta; Lepola +22 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +22 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +19 astetta, Mikkeli +27 astetta, Jyväskylä +26 astetta, Savonlinna +23 astetta, Joensuu +21 astetta ja Ilomantsi +21 astetta.

Tässä vaiheessa 10. ja 11.6. tuo em. pieni korkeapaine oli aluksi tuona sunnuntaina Baltiassa ja sen länsireunitse Itä-Euroopasta pyrki taas helleilmamassaa Skandinaviaan ja lopulta maanantaina paremmin myös ko. tarkastelualueelle. Samalla kuitenkin jo sinä päivänä Fennoskandiassa voimistui matalapainetta, jonka takia illalla - seuranneena yönä matalapaineen osakeskuksen itään ylityksen myötä pohjoisesta virtasi jo viileämpää ilmamassaa alueelle; siinä yhteydessä osa alueesta sai jo reipastakin kuurottaista sadetta, mutta toisella osalla kuivuutta jäi vielä pahasti vaivaamaan.

Tuo seuraava hellejakso alkoi muodostua, kun sitten ke-to tienoilla viileähkön pohjoisvirtauksen perään muodostui korkeapainetta Fennoskandiaan, ja to-pe se siirtyi Suomen kaakkoispuolelle, jolloin Pohjois-Atlantilla ollut voimakas matalapainetoiminta alkoi edesauttaa seuraavia vaiheita...


Perjantain 15.6.2018 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +21 astetta, Turku +21 astetta, Salo +22 astetta, Pori +21 astetta, Hämeenlinna +22 astetta, Tampere; Härmälä +23 astetta, Tampere; Siilinkari +21 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +20 astetta, Vantaa +22 astetta, Hyvinkää +22 astetta, Lahti +24 astetta, Kouvola +24 astetta, Porvoo +23 astetta, Lappeenranta; Lepola +25 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +24 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +20 astetta, Mikkeli +26 astetta, Jyväskylä +23 astetta, Savonlinna +24 astetta, Joensuu +23 astetta ja Ilomantsi +23 astetta.

Lauantain 16.6.2018 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +21 astetta, Turku +23 astetta, Salo +24 astetta, Pori +22 astetta, Hämeenlinna +25 astetta, Tampere; Härmälä +24 astetta, Tampere; Siilinkari +22 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +21 astetta, Vantaa +24 astetta, Hyvinkää +25 astetta, Lahti +26 astetta, Kouvola +24 astetta, Porvoo +23 astetta, Lappeenranta; Lepola +25 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +25 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +21 astetta, Mikkeli +26 astetta, Jyväskylä +24 astetta, Savonlinna +25 astetta, Joensuu +23 astetta ja Ilomantsi +24 astetta.

Sunnuntain 17.6.2018 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +22 astetta, Turku +25 astetta, Salo +26 astetta, Pori +26 astetta, Hämeenlinna +26 astetta, Tampere; Härmälä +26 astetta, Tampere; Siilinkari +24 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +23 astetta, Vantaa +24 astetta, Hyvinkää +26 astetta, Lahti +27 astetta, Kouvola +25 astetta, Porvoo +24 astetta, Lappeenranta; Lepola +26 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +25 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +22 astetta, Mikkeli +26 astetta, Jyväskylä +25 astetta, Savonlinna +25 astetta, Joensuu +26 astetta ja Ilomantsi +25 astetta.

Maanantain 18.6.2018 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +19 astetta, Turku +22 astetta, Salo +23 astetta, Pori +21 astetta, Hämeenlinna +23 astetta, Tampere; Härmälä +24 astetta, Tampere; Siilinkari +24 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +20 astetta, Vantaa +24 astetta, Hyvinkää +23 astetta, Lahti +25 astetta, Kouvola +24 astetta, Porvoo +23 astetta, Lappeenranta; Lepola +24 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +24 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +20 astetta, Mikkeli +25 astetta, Jyväskylä +23 astetta, Savonlinna +25 astetta, Joensuu +23 astetta ja Ilomantsi +23 astetta.

Tässä vaiheessa 15. - 18.6. korkeapainetta jäi vaikuttamaan pe-la ajaksi lähes sijoilleen Suomen kaakkoispuolelle, kun samalla Pohjois-Atlantilla vaikutti melko voimakkaiden matalapaineiden vyöhyke Britteinsaarten pohjoispuolelta Jäämerelle; niinpä lämmin virtaus kävi Suomeen lounaasta manner-Euroopasta, mutta vielä suhteellisen viileän Itämeren ylitse. Niinpä siksi tarkastelualueen lounaiskolkassa ei aluksi ollut helteistä ja kuumimmat lukemat olivat selvästi vain sisämaassa ja sielläkin vain niukoin +25 asteen ylityksin.

Sitten tuona sunnuntaina helle huipentui yleisemmäksi, kun ilmavirtaus kääntyi kaakkoisen korkeapaineen länsireunalla eteläisemmäksi ja heikkeni; näin ollen hellettä oli lähes kaikkialla muualla paitsi meren äärellä.

Hellejakso alkoi päättyä maanantaina, kun Skandinaviassa muodostunut matalapaineen osakeskus siirtyi ko. päivän aikana Lappiin ja sen mukana lännestä alkoi virrata viileämpää ilmamassaa alueelle; lievää hellettä ehti kuitenkin olla vielä paikoin alueella etenkin itäpuoliskossa. Tilanteessa kylmä rintama toi taas sateita, mutta tälläkin kertaa vain paikoin esiintyi kuivuutta kunnolla lievittäneitä sademääriä.

Seuraavaan hellejaksoon kului sitten aikaisempaa useampi päivä, minä aikana viimein Etelä-Suomen monille kuivuusalueille tuli kunnollisia kuivuuden päättäneitä sateita; niitä toivat mm. matalapaineen rintamasade lännestä 19.6. sekä Etelä-Suomeen lounaasta tullut voimakas matalapaine 21. ja 22.6. ukkossateineen.

Seuraava hellejakso alkoi muodostua, kun ma 25.6. Britteinsaarten, Länsi-Euroopan ja Etelä-Skandinavian hellekorkeapaine alkoi ulottua Suomen eteläreunalle lännestä käsin...


Tiistain 26.6.2018 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +18 astetta, Turku +23 astetta, Salo +24 astetta, Pori +18 astetta, Hämeenlinna +25 astetta, Tampere; Härmälä +22 astetta, Tampere; Siilinkari +20 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +21 astetta, Vantaa +23 astetta, Hyvinkää +23 astetta, Lahti +25 astetta, Kouvola +22 astetta, Porvoo +23 astetta, Lappeenranta; Lepola +23 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +23 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +19 astetta, Mikkeli +24 astetta, Jyväskylä +23 astetta, Savonlinna +22 astetta, Joensuu +23 astetta ja Ilomantsi +22 astetta.

Keskiviikon 27.6.2018 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +24 astetta, Turku +24 astetta, Salo +24 astetta, Pori +21 astetta, Hämeenlinna +26 astetta, Tampere; Härmälä +25 astetta, Tampere; Siilinkari +23 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +21 astetta, Vantaa +26 astetta, Hyvinkää +25 astetta, Lahti +26 astetta, Kouvola +26 astetta, Porvoo +25 astetta, Lappeenranta; Lepola +24 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +26 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +17 astetta, Mikkeli +24 astetta, Jyväskylä +24 astetta, Savonlinna +24 astetta, Joensuu +25 astetta ja Ilomantsi +24 astetta.

Torstain 28.6.2018 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +23 astetta, Turku +25 astetta, Salo +26 astetta, Pori +27 astetta, Hämeenlinna +28 astetta, Tampere; Härmälä +29 astetta, Tampere; Siilinkari +26 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +22 astetta, Vantaa +27 astetta, Hyvinkää +27 astetta, Lahti +29 astetta, Kouvola +28 astetta, Porvoo +26 astetta, Lappeenranta; Lepola +28 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +27 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +18 astetta, Mikkeli +28 astetta, Jyväskylä (Tieto puuttuu), Savonlinna +27 astetta, Joensuu +24 astetta ja Ilomantsi +25 astetta.

Tässä vaiheessa 26. - 28.6. hellejakso johtui kokonaisuudessaan siitä, kun em. Länsi-Euroopan hellekorkeapaine ulottui kielekkeenä Suomen eteläreunalle, minkä ansiosta länsituulinen ja melko kuivailmamassainen helle vallitsi tarkastelualueella. Helle huipentui juuri ennen loppumistaan tuona torstaina, kun pohjoisesta oli jo lähestymässä kylmä rintama etelään päin; tilanteessa kehittyi sitten to-pe välisenä yönä voimakas matalapaineen osakeskus paikoin rankkoine kuurosateineen, jonka jälkipuolella vallitsi 29.6. voimakas ja kolea pohjoistuuli. - Edellispäivään verrattuna päivälämpötilat romahtivat erittäin paljon ollen jopa alle +15 asteen!

Se koleus jäi kuitenkin lyhyeksi ja jo heti tämän heinäkuun alusta alkaen sää on ollut pääosin normaalilämmintä, vaikka etelästä ja kaakosta käsin on vielä vaikuttanut matalapainetta kuurosateineen päivittäin. Varsinkin yöt ovat jo olleet silti hyvin leutoja / lämpimiä minimilämpötilojen asetuttua +15 asteen vaiheille.

Lopuksi koostan siis ennustetta tulevasta helleaallosta, mistä näillä näkymin taitaa tulla hyvin todennäköisesti tämän kuluvan kesän sekä kuumin että kaikkein pisimpään yhtämittaa jatkuva - on merkkejä siitäkin, että helteestä voisi muodostua jopa poikkeuksellisen kuumakin!...


Sääennustetta viikoille 28 (9. - 15.7.) ja 29 (16. - 22.7.) >>

Euroopan mittakaavassa nimittäin näyttää alkavan sellainen asetelma, missä aluksi pitkin koko alkavaa viikkoa korkeapaineen selännettä jumittuu suunnilleen sijoilleen lounaasta Fennoskandian pohjoisosien ylitse Uralille ja Karanmeren tienoille.

Tämän myötä kehittyy koko ajan vallitsevaksi virtaukseksi sen eteläpuolelle heikko itä-koillisvirtaus, joka lämpenee pikkuhiljaa päivä päivältä myös sijoillaan niin, että ensi ti-ke alkaen hellelukemat yleistyvät Suomessa ja ensi viikonloppuun mennessä saattaisi jopa tapahtua se +30 asteen ensimmäinen ylityskin eteläosissa sitten vuoden 2015 heinäkuun alun!...

Lisäksi helleaalto näyttäisi jatkuvan sitten myös seuraavan viikon 29 puolelle siten, että suursäätilallisesti tuo em. korkeapaineen selänne näyttäisi vahvistuvan Fennoskandian pohjoisosiin ja läheisille Jäämeren alueille niin pysyväksi omaksi korkeapaineeksi, että helteinen itävirtaus jatkuisi vielä monta päivää putkeen edelleenkin...

Ensi viikon ti-ke paikkeilta siis vakiintuisivat sellaiset lämpötilat mahdollisesti hyvinkin pitkäksi aikaa, missä vuorokausien maksimilukemat olisivat jatkuvasti ainakin yli +25 astetta ja ajoittain yli +30 astetta, ja minimilämpötilat +15 ja +20 asteen välillä sekä viimein joinakin öinä jopa yli +20 astettakin paikoin...

Ukkosten suhteen on käymässä ensin niin, että alkavan viikon alussa Etelä-Suomessa näyttää olevan sen verran epävakaata ilmamassaa tuon itä-koillisvirtauksen muodostumisessa, että ti-ke paikkeilla on ukkoskuuroille mahdollisuus.

Sitten sen viikon loppupuoliskon ajan ukkosherkkä ilmamassa näyttää kuitenkin jäävän Suomen etelä-kaakkoispuolelle, eli Baltiaan ja Venäjälle; täällä on siis silloin melko aurinkoista hellettä.

Seuraavalla viikolla 29 voi sitten olla etenkin loppua kohden mahdollisuus, että tuo ukkosherkkä ilmamassa vierailee em. itävirtauksessa ajoittain myös Suomen puolella, jolloin ilmamassan hyvin suuret kosteusmäärät ja siten rajut ukkoset mahdollistunevat, ja siksi taajamissa nousisi vaara valtaville äkkitulville rankimmissa ukkossateissa!...

Ennustemallien perusteella näyttäisi siis tässä vaiheessa siltä, että heinäkuusta saattaisi muodostua pitkästä aikaa yksi kaikkien aikojen helteisimmistä ja ukkosaktiviteettikin olisi lopulta myös normaalia rajumpaa ja tiheämpää, missä kirittäisiin kahmalokaupalla viime vuosien merkittävää ukkosvajetta kiinni esim. salamamäärissä...

Merkittävää tässä ns. blocking-kuviossa on lisäksi se, että myös Lappiin näyttäisi tulevan sen myötä useita hellepäiviä ihan Utsjokea ja Kilpisjärveä myöten heinäkuun edetessä!...

Vesistöissä on koittamassa tämän kera myös normaalia paljon lämpimämpien pintavesien aikakausi, missä myös merialueet lämpenevät lopulta merkittävästi; uimarannoilla vakiintuvat kaikkialla eteläosissa yli +20 asteen pintavesilämpötilat ja järvissä mitattaneen paikoin / ajoittain yli +25 asteen "lehmänmaito"lämpöä viimeistään viikolla 29...

Kasvillisuuden kannalta tämän mukaan käy niin, että ennätyslämpimän toukokuun ansiosta tässä vaiheessa edelleen jopa n. 3 viikon etuajassa edennyt kasvukauden kehitys harppaa heinäkuun loppuun mennessä yhä hurjempaan etuaikaan ajankohdan normaaliin nähden!

Nyt kasvillisuuden kehitysvaiheet ovat viime aikoina edenneet esimerkkien havainnollistamana mm. seuraavasti Etelä-Suomessa: maitohorsma (Chamerion angustifolium) ja mesiangervo (Filipendula ulmaria) ovat olleet kukkimassa jo Juhannuksen tienoilta saakka ja alkavalla viikolla 28 niiden kukinta on jo päättymässä. Tällä päättyneellä viikolla 27 terttuseljan (Sambucus racemosa) marjasato on jo lähes täysin kypsynyt ja kotipihlajissa (Sorbus aucuparia) marjasato on lähestymässä puolikypsää oranssia sävyä. Normaalisti vasta loppukesällä (elokuu) kukkivat lajit ja lajikkeet ovat jo myös hyvin etuaikaisina aloittamassa kukintaansa lähimmän viikon-parin aikana, kuten monet ns. jättiperennat sekä syyshortensia (Hydrangea paniculata "Grandiflora").

Tämän uuden helteen myötä esim. hedelmäsadoissa saatetaankin päästä jopa n. kuukauden veroisiin etuaikaisuuksiin kypsymisissä; on siis syytä varautua mm. omenasatojen äärimmäisen ennenaikaisiin kypsymisiin elokuuhun mennessä. Samalla eteläiset erikoisuudet pääsevät kypsymään poikkeuksellisen hyvin myöhemmin elo- ja syyskuussa, kuten viinirypäleet (Vitis cv.) ja maissi (Zea mays).

Kasvien tarvitseman kosteuden suhteen on onneksi ennen tätä hellejaksoa tapahtunut aikaisemman ennätyskuivuuden poistumista varsin hyvin lähes kaikkialla viimeisten parin viikon aikana, jolloin kuivuuden uusiutumista tapahtuu aluksi melko hillitysti; alkavan viikon alun ukkoset ovat paikoin hyvä helpotus edelleen, mutta muutoin vasta siis viikolla 29 (16. - 22.7.) voitaneen odotella kunnollisempia ukkossateita...

Silloin voi tosin paikoin käydäkin em. perusteella niin, että sadetta tulee liikaakin sekä määrällisesti (liikamärkyys ja tulvat) että liian rankkoina kaatosateina, jolloin mm. viljojen pahaa lakoontumista voi sattua meneillään olevaa katovuotta edelleen pahentaen!....

Aivan lopuksi! >> Lisäksi se historiallinen Donald Trumpin ja Vladimir Putinin huippukokouspäivä 16.7. näyttää siis olevan tässä skenaariossa hiostavan helteinen myös kokouspaikkakunnalla Helsingissä.....

Palaan kartoittamaan tuota tulevaa hellettä alkavalla viikolla taas tähän seurantasarjaan osassa 5!