Brittiläisen imperiumin ikeen alla syntynyttä popmusiikkia: Euroviisut 2011 - Lopputulos ja Azerbaidžanin voitto

Viime yönä Euroviisujen lopputulos selvisi ja päätinkin tehdä siitä vielä oman postauksensa, koska paljon mielenkiintoista tapahtui ja ilmeni. Eilenhän tein juuri ennen finaalilähetyksen alkua tämän vertailukirjoituksen: Brittiläisen imperiumin ikeen alla syntynyttä popmusiikkia: Euroviisut 2011 - Paradise Oskar vs. Eric Saade -vertailu. Sen suhteen kävi sitten niin, että Ruotsi menestyi huomattavan hyvin sijoittuen kolmanneksi, mutta Suomi jäi vain sijalle 21 ja näin kävi selväksi siinä se, että Eric Saaden biisin kaltaisen nihilistisen suosiopakkomielteen sisältävä maailmankuva on ... Niin, suositumpi kuin Paradise Oskarin tarjoama idealistinen maailmanparantajan maailmankuva.

Toisaalta tilannetta näiden kahden biisin välillä voidaan pohtia myös näin: Paradise Oskarin tarjoaman maailmankuvan suhteen on olemassa kauneusvirheitä, joista jo eilenkin jaoin ajatuksia. Jotkut katselijoista ilmeisesti ajattelivatkin, että Da Da Dam -biisi sisältää jonkinlaista epäilyttävää falskiutta ja epärehellisyyttä, koska se oli ehkäpä turhankin poliittisesti virittynyt ja siitä ei saanut kuitenkaan riittävästi selvää millä tavalla biisin sisältö oli maailmanparantajana; oliko se vilpitön vai tarkoituksellisen harhaanjohtava...? Varmasti osasyy ennakoitua vähäisempään menestykseen oli sekin, että Paradise Oskarin esitys oli sittenkin vähäeleisenä liian heikko ja laimea.

Tämän kirjoituksen aiheena otan tähdellisimmin esille nyt kuitenkin euroviisujen voittajan Azerbaidžanin eli duon Ell & Nikki biisin Running Scared. Tämä voitto on itse asiassa todella suuri ilo minulle! Eli hieno osoitus vielä jäljellä olevasta hyvyydellisestä inhimillisyydestä, jota näemmä löytyy enemmän nimenomaan idästä kuin perinteisen vanhan Euroopan alueelta. Onkin nyt ollut tavallaan koomistakin katsella meidän "vanhojen eurooppalaisten" mollaamista tuota voittajaa kohtaan: Yhtäältä siinä on toki ymmärrettävää se, että kritisoidaan taas ilmennyttä naapurimaiden suosimista äänestyksessä.

Toisaalta paljon puhuvaa on juuri se, kuinka Azerbaidžania ei äänestetty juuri ollenkaan perinteisissä länsimaissa, vaan täällä menestyivät juurikin mm. Ruotsin kaltainen rujo ja dystooppinen dancepop ja Running Scared -biisin kauniin eteerinen henkisyys oli muka siihen verrattuna kamalaa / merkityksetöntä huttua. Mutta tämähän juuri kertoo siitä kulttuurillisesta rapautumisesta, joka viime aikoina on erityisen pahasti alkanut näkymään trans-atlanttisessa maailmassa!

Rauhallisen rytmin ja syvän henkisen sanoman sisältävä biisi koetaan uhkana ja sen sijaan hajottava ja tukahduttava Popular -biisin kaltainen biitti jyrää etenkin lännessä ja siinä rauhallinen, eteerinen ja kuvankaunis on muka; "niin gay" ja "niin naivia" kuin olla ja voi... Kaikki kaunis ja inhimillinen on jo muodostunut lännen alasajossa niin etäiseksi, että ne vaikuttavat olevansa monien silmissä kuin muka haitallista maailmankatsomusta. Sen sijaan oikeasti "Running Scared" kertoo juuri tarpeellisesta kaipuusta rakkauteen ja lohtuun näinä kovina aikoina! Tosin vanhan länsimaailman valopilkkuna esiintyi yllättäen ainakin Italia, jonka kakkossijalle noussut biisi (Video) oli mm. musikaalisesti ansiokas.

Vaikka Azerbaidžanin biisin tekijöistä itse asiassa löytyy ruotsalaisia voimia, niin silti tämä itä-länsi -kahtiajako on erittäin merkittävä seikka koko maailman poliittisen ja henkisen ilmapiirin kuvaajana ja tämä toki ilmeni myös muidenkin euroviisubiisien kohdalla. Esim. juurikin Ukrainan upea megaballadi (Video) menestyi erittäin hyvin ja etenkin juuri idästä tulleilla äänillä. Tässä Angel -biisissä on myös paljon samaa sanomaa kuin Azerbaidžanin biisissä: Angel -biisin kertosäkeestä lainaus; "We are people of the planet, we live human lives. We are angels, we're in danger, we are crystal white...".

Emme voi pelkästään naapurimaiden sopuäänillä selittää tätä ilmiötä, vaan tämä kahtiajako johtuu paljon myös juuri siitä, että länsimaissa tyypilliseksi kulttuurin sairaudeksi edennyt globalistien poliittisekonomisen hegemonian aiheuttama vakava valuvika maailmankuvissamme ei ole "vielä" ehtinyt saastuttaa niin paljoa esim. juuri Azerbaidžania tai Ukrainaa ja siksi siellä on mahdollista ylläpitää sellaista henkisyyttä ja kulttuuria, joka voi tuottaa ainesta esim. Running Scared- ja Angel -biisien kaltaisille esityksille. Ja siellä päin sen takia arvostetaan juuri sen kaltaisia biisejä ns. vanhojen länsimaiden renkutuksien sijaan.

Azerbaidžanhan on myös poliittisesti ja ekonomisesti hyvin kuumalla alueella, sillä naapureina sillä ovat mm. Georgia, Iran ja Venäjä. Lännen eliitti eli NWO -globalistithan haluaisivat voimistaa valtaansa tällä alueella paljon nykyisestä osana NWO -projektiaan ja täten sen seurauksena olisi em. kaltaisen ihmisyyden ja kulttuurin tuhonta! Siksikin tämä Running Scared -biisin voitto on ikään kuin poliittinen kannanotto vanhoja länsimaita vastaan: "Hähhähää, me ollaan paremmin kiinni hyvyydessä kuin te lännen sairaan poliittisekonomisen järjestelmän runtelemat kansat"!

Itse Running Scared -biisin sisällöstä ja sen euroviisuperformanssista vielä muutama sana: Biisihän kertoo siis rakkaudesta, jota pelätään ja kuitenkin sen pariin tunnetaan erityisen voimakasta vetoa. Tämä on selvä merkki hyvyydellisen inhimillisyyden ominaisuudesta, jota vanhan länsimaisen rapautuneen kulttuurin parissa ymmärretään yhä vähemmän, koska saastuneen maailmankuvamme mukaan muka tällainen suhtautuminen rakkauteen on heikkouden osoitusta; pitäisi olla muka itsekäs ja ei pelätä mitään muka naiveja juttuja, kuten rakkautta.

Sen sijaan oikeasti on kuitenkin niin, että olemme osallinen suuren Universumin elävää kudosta, jossa yhteys sellaiseen kokonaisuuteen on parhaimmillaan sama kuin Rakkaus (Voidaan kutsua myös Jumalaksi, joka on kuitenkin jossain määrin harhaanjohtavaa...). Se on suuruudessaan erittäin pelottavaa, koska se ohjaa ja määrää meitä. Sen tunnustaminen on alku sille oman itsensä sisältä löytyvälle "valolle", joka luo aitoa maailmanparannusmentaliteettia ja siinä mielessä jopa Paradise Oskarin biisi olisi vain pintapuolinen luomus...

LaRouche -kielelle käännettynä voimme todeta, että ihmisyyden antientrooppinen osallisuus Universumin kanssaluojana (Esoteeriselle kielelle käännettynä siis osallistuminen suureen rakkauteen / Jumalan yhteyteen itsensä antaminen) toteuttaa meille osoitettua roolia parhaiten ja sen pohjalta löytyy mm. optimaalisia yhteistyötapoja ja -resursseja. Globalisti-intressit hylkäävät sitä liikaa ja sen aiheuttama sairaus ilmenee käytännössä monilla tavoilla, joita on löydettävissä tämän kirjoituksen osoittamilla tavoilla mm. juuri Euroviisuistakin.

Tämän takia mm. tällaisten kilpailujen tutkiminen esim. tällaisessa kulttuuriantropologisessa ja lääkkeitä ko. sairauteen etsivässä mielessä on oleellista samaan tapaan kuin viime vuoden lopussa havainnollistin Big Brotherin kohdalla (Big Brother -reality ja NWO: BB -asukas Marika esimerkkinä kaunosielulääkkeestä NWO -pahuutta vastaan ja Lisähavaintoja keskuspankkikartellin monetarismin pahuudesta Big Brother -realityn kautta havainnollistettuna).

Itse Running Scared -biisin performanssi huokui runsasta aistikkuutta, joka korosti hienosti tuota biisin herkkää, henkistä ja elämää kunnioittavaa sanomaa. Kaikki oli kuin kaunista unta verrattuna vaikkapa juuri Ruotsin Eric Saaden performanssiin. Näin ainakin saastuneen länsimaisen kulttuurin sisältä päin katsottuna vaikuttaa. Ehkä Azerbaidžanissa se "uni" on normaalia arkea..? No, heidän lavarekvisiittana oli myös poikkeavana ja merkillisenä piirteenä UFOa simuloinut valaistuskompositio. Esiintyjät olivat ikään kuin tulleet siitä "UFOsta" lavalle levittämään sanomaansa... Tämä olikin ainoa kummeksuvaa ihmetystä herättänyt piirre tässä performanssissa; mikä rooli tällaisella lavashown elementillä haluttiin olevan?

Paljonhan NWO -tutkijoiden piireissä on ollut osajuonteena UFOihin perustuvat tutkimukset ja paljastukset. Väitetään esim. olevan olemassa sekä hyviä että pahoja "ulkoavaruuden olentoja", jotka vaikuttavat maapallonkin elämään. NWO -tutkimuksen piirissä on otettu esille myös ns. Bluebeam -projekti, jossa globalistipiireissä olisi ulkoavaruuden olentojen maahantulon lavastamisprojektia haluavia ja sellainen toimisi mm. uuden NWO -prosessia tukevan maailmanuskonnon luomisen yhtenä perustana... (Puhuttu mm. Bahai-uskonnon ja Maitreyan roolista siinä...)? Olisiko tässä Azerbaidžanin lavashowssa kyse sellaisen suuntaan menevästä mielikuvamanipulaatiosta osana jopa globalistien NWO -prosessia vai olisiko tämä "vain" symbolinen ele näyttää, että meidän ihmisten on syytä luottaa olevamme osa "korkeampia hyvyyden voimia" ja niiden ohjailussa ja rakkaudessa eläminen on otettava elämänlangaksi...?

En ole ollut aikaisemmin tässä poliittis-yhteiskunnallisessa aktivismissani kovin kiinnostunut tällaisista esoteerisista elämisen puolista, mutta itse asiassa olen kohdannut tässä viime aikoina hurjia tällaisia asioita esille tuovan kirjan, jonka tulkitseminen on kuitenkin osoittautunut hyvin avartavaksi ja hedelmälliseksi: Tässä kirjan kirjoittajan Tomi Varjolan blogi kirjan tiimoilta. Sen esille tuomia asioita olen ajatellut pohtia tässä blogissa ajallaan, mutta siinä riittää toki sulateltavaa ensin paljon... Joka tapauksessa on tässäkin mielessä hyvin mielenkiintoista havainnoida tuota Azerbaidžanin esitystä.

Lisäksi muuallakin popmusiikin parissa on tullut esille vastaavaa "Extra Terrestial" -aihetta viime aikoina, josta merkittävin on Katy Perryn biisi E.T. (Video). Onko sen sisältö "illuminaattinen" vai "hyvyydellinen"...? On myös hämmästyttävää lukea aiheeseen liittyen esim. Sorcha Faal -sivuston viimeisintä kirjoitusta; ‘Alien Attack’ Leaves 500 Dead In Texas As UFO ‘Fleet” Nears Earth ja siellä on tarjolla esim. tämä ihmeellinen video "oudoista valoista" Texasissa muutama päivä sitten... Tämäkin on aihe, jonka pohtimiseen lienee syytä palata myöhemmin (Mm. pohdittava juurikin mielikuvamanipulaation mahdollisuutta; tuo Project Bluebeam...), mutta päätän nyt tämän kirjoituksen tähän ja tarjoan vielä lopuksi vuoden 2011 euroviisuvoittajan biisin videot ja lyriikat:

Ell & Nikki: Running Scared (Video), (Toinen video) ja (Finaalin performanssi)

Lyriikat:

"Come to me, come to me tonight
Oh God, I need you, anyway
Baby, I just wanna be, be around you all the time
Oh God, I need you, oh…

I’m running, I’m scared tonight
I’m running, I’m scared of life
I’m running, I’m scared of breathing
‘Cause I adore you

I’m running, I’m scared tonight
I’m running, I’m scared of breathing
‘Cause I adore you

Come to me, come to me a bit more
Oh God, I need you
There’s nothing left for me to say
So rest on me darling, stay forever more
Oh God, I need you, I need you

I’m running, I’m scared tonight
I’m running, I’m scared of life
I’m running, I’m scared of breathing
‘Cause I adore you

I’m running, I’m scared tonight
I’m running, I’m scared of breathing
‘Cause I adore you

Oh, what I wouldn’t give away
To be your shelter and keep you safe
Keep you safe

I’m running, I’m scared tonight
I’m running, I’m scared of life
I’m running, I’m scared of breathing
‘Cause I adore you

I’m running, I’m scared tonight
I’m running, I’m scared of breathing
‘Cause I adore you
And I’m running
And I’m running scared
‘Cause I adore you".