Kesän 2019 kuumin päivä - Osa 3 (Hellejakso 16. - 22.6.2019)

Päivitän ajallisesti puolisen vuotta jälkikäteen kesän 2019 loput helletilanteet tähän seurantaan, missä tämän osan 3 julkaisen tänään 6.2.2020 klo. 00:15 - julkaisukohdaksi tälle osalle takautuvana aikana valitsen tämän kertaisen helteen viimeisen päivän, eli 22.6. ja kellonajaksi vapaan muodollisesti 23:55.

Edelliset kaksi osaa tässä seurannassa kattoivat toukokuun ja kesäkuun alun hellejaksot: Kesän 2019 kuumin päivä - Osa 1 (Päivitetty!: mm. ennustetta viikon 23 helteestä) ja Kesän 2019 kuumin päivä - Osa 2 (Päivitetty loppuun!).

Edellisessä osassa sen aikaisen helteen lisäksi kertasinkin jo hellettä seuranneen sään luonnetta tarkastelualueelle ja suursäätilallisesti tämän kertaisen helteen alkuun 16.6. saakka, joten en tässä enää niistä säistä kerro.

Tämä hellejakso alkoi siis sunnuntaina 16.6. ja jatkui keskeytyksettä Juhannukseen eli 22.6. saakka. Tällä kertaa maksimilämpötilat jäivät kuitenkin tuon edellisen helteen lukemista hieman, jolloin mm. +30 astetta jäi niukasti saavuttamatta, ja täten tuo edellinen helle ajalla 5. - 9.6. jäi koko kesäkuun 2019 kuumimmaksi.

Helle alkoi tällä kertaa muodostumaan tarkastelualueelle siten, että aluksi Baltiaan muodostui heikkoa pienialaista korkeapainetta 16.6., ja sitten Keski-Euroopasta siirtyi tilalle isompi korkeapaine pysyen sitten parisen päivää sijoillaan. Samalla heikkoa matalapainetta jäi itä-länsisuuntaisena vyöhykkeenä pohjoisen Fennoskandian ylle: tämä mahdollisti hitaasti yhä helteisemmiksi lämpeneviä ilmamassoja lounaasta-lännestä käsin Etelä-Suomeen ajalla 16. - 19.6.

Sitten ajalla 19. - 21.6. korkeapaine muodostui Baltiasta käsin selänteeksi pohjoiseen yli Suomen ja siirtyi viimeisessä vaiheessa Suomen itäpuolelle: tämä mahdollisti helteisimmän ilmamassan tuloa etelästä Suomeen ja kesälämmön kunnollista leviämistä hetkeksi Lappiin saakka. 

Manner-Euroopassa helteet voimistuivat myös samaan aikaan laajasti 16.6. lähtien, kun matalapainetta ulottui ensin lähinnä vain Britteinsaarille. Sitten 19.6. lähtien kuitenkin lännestä virtasi Länsi-Eurooppaan viileämpää ilmaa ukkosten kera ja helteet yli +30 asteen lukemineen sijoittuivat Itä-Eurooppaan ja osin Venäjälle, ja siitä siis hetkeksi Suomeenkin ennen Juhannuspäivää.

Helletilanne päättyi tarkastelualueella 21.6. alkaen siihen, kun Skandinavian keskiosista itään siirtyi matalapaineen osakeskus, jonka myötä lännestä alkoi virtaamaan koko tarkastelualueellekin viileämpää ilmaa. Ensin helle oli kuitenkin monin paikoin kuumimmillaan juuri 20.6. ja juhannusaattona 21.6., mutta täpärästi Juhannuspäivänä 22.6. enää vain itäosissa tarkastelualuetta päästiin yksittäisillä paikoilla hellerajan tuntumaan maksimilämpötiloissa.

Manner-Euroopan itäosissakin helteet alkoivat samalla hieman väistymään rajujen ukkoskuurojen esiinnyttyä laajalla alueella, mutta toisaalta uutta korkeapaineen selännettä pyrki Britteisaarten ja Ranskan välistä kohti Etelä-Sandinaviaa, missä seuraava helleaalto alkoi muodostumaan Ranskasta kohti Saksaa.

Seuraavaksi itse lämpötilalistaukset tilanneselostuksineen >>

Lämpötilat on poimittu Ilmatieteen laitoksen säähavaintoarkistosta, ja lukemat pyöristän aina puolivälistä asteita ylöspäin lähimpään kokonaislukuun. 

Tästä kerrasta alkaen Hämeenlinnan tietoja edustaa Hattulan Lepaan sääasemalta saadut lukemat, koska aikaisemmin käyttämäni Hämeenlinnan Katisen sääasema on lakkautettu. Samoin Lahden sääasema vaihtui jo edelliskerralla ja jatkossa Sopenkorven sääasemalta saadaan Lahden lukemat näissä seurannoissa. Tarvittaessa myös muiden asemien kohdalla tietojen silloin tällöin puuttuessa (valitettava ongelma nykyään!) valitsen kulloinkin korvaaviksi tiedoiksi seuraavaksi lähimmän aseman lukemat.

Tässä on viime kesän uudistuksesta tuttu selitys lukemamerkinnöistä: Ylipäätään hellelukemiin (tasan +25 astetta ja sen yli +29 asteeseen saakka) päätyvät maksimilämpötilojen arvot merkitsen punaisella. Sitten +30 asteen ja sitä korkeammat helteet +34 asteeseen saakka merkitsen paksufonttisella punaisella. Lopulta +35 asteen helteet ja sitä kuumemmat lukemat laitan puolestaan paksufonttisella ruskehtavan punaisella.


Sunnuntain 16.6.2019 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +24 astetta, Turku +25 astetta, Salo +25 astetta, Pori +19 astetta, Hämeenlinna +25 astetta, Tampere; Härmälä +23 astetta, Tampere; Siilinkari +22 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +23 astetta, Vantaa +26 astetta, Hyvinkää +25 astetta, Lahti +24 astetta, Kouvola +25 astetta, Porvoo +23 astetta, Lappeenranta; Lepola +23 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +24 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +19 astetta, Mikkeli +25 astetta, Jyväskylä +24 astetta, Savonlinna +24 astetta, Joensuu +25 astetta ja Ilomantsi +24 astetta.

Tarkastelualueella vallitsi vuorokauden aikana hyvin heikko länsi-luoteisvirtaus Baltian pienen korkeapaineen pohjoisreunalla, missä sää oli muutoin täysin selkeää paitsi iltapäivällä ja alkuillalla sisämaassa valitsi melko tasaisesti poutaista kumpupilvisyyttä. Heikko virtaustilanne mahdollisti maksimilämpötilojen tasaisen jakautumisen sisämaassa noin hellerajalle iltapäivällä, kun ilmamassa lämpeni sijoillaan tasaisesti. 

Merialueiden ääressä iltapäivän lämpötiloja viilensi tyypillisesti merituuli, ja niin eniten länsirannikolla (mm. Porin seudulla), kun vallitseva virtaus siellä jo muutenkin oli lännestä meren yltä. Suurimpien järvien alueella oli myös havaittavissa hieman viilentävää vaikutusta, kun järvivesistöt eivät olleet ehtineet vielä lämmetä yli +20 asteen edeltäneestä viileämmästä sääjaksosta johtuen.

Maanantain 17.6.2019 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +23 astetta, Turku +25 astetta, Salo +27 astetta, Pori +21 astetta, Hämeenlinna +26 astetta, Tampere; Härmälä +26 astetta, Tampere; Siilinkari +23 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +22 astetta, Vantaa +28 astetta, Hyvinkää +27 astetta, Lahti +26 astetta, Kouvola +28 astetta, Porvoo +26 astetta, Lappeenranta; Lepola +26 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +27 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +20 astetta, Mikkeli +26 astetta, Jyväskylä +25 astetta, Savonlinna +25 astetta, Joensuu +26 astetta ja Ilomantsi +25 astetta.

Korkeapaine heikkeni yön aikana Baltiasta pois ja samalla lännestä alkoi tulla tarkastelualueelle hieman epävakaisemman ja kosteamman sään aluetta Keski-Euroopasta itään työntyvän toisen korkeapaineen pohjoispuolitse. Aluksi länsivirtaus oli hyvin heikkoa tai oli tyyntä, mutta iltapäivän mittaan länsituuli hieman voimistui, jolloin ilmamassa oli aluksi edellispäivän jäljiltä entistäkin hieman lämpimämpää; siinä mahdollistui edellispäivää korkeammat hellelukemat.

Näissä vaiheissa aamuksi oli tullut alueelle ylä- ja keskipilvilauttaa vaihtelevasti, minkä sekaan alkoi keskipäivästä lähtien muodostua kumpupilvisyyttä; iltapäivällä kumpupilvistä alkoi muodostua sisämaapainotteisia kuurosateita paikoin heikkoine ukkosineen, jotka länsituulen voimistuttua keskittyivät alkuillalla viimeiseksi itäosiin. Loppuillalla sää selkeni ja kuivui vähitellen lännestä alkaen.

Maksimilämpötilat ehtivät täten nousta alkuiltapäivällä ennen tuulta ja kuuroja hellelukemiin paikoin +28 asteen tienoille saakka, ja kuumin ilmamassa sijoittui eteläisimpiin osiin sisämaassa Varsinais-Suomesta Uudenmaan kautta kaakkoisosiin. Merialueiden äärellä ja hieman suurten järvien vierelläkin oli yhä viileämpää tyypillisesti.

Tiistain 18.6.2019 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +23 astetta, Turku +24 astetta, Salo +24 astetta, Pori +22 astetta, Hämeenlinna +26 astetta, Tampere; Härmälä +24 astetta, Tampere; Siilinkari +22 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +23 astetta, Vantaa +26 astetta, Hyvinkää +26 astetta, Lahti +26 astetta, Kouvola +28 astetta, Porvoo +25 astetta, Lappeenranta; Lepola +27 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +27 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +18 astetta, Mikkeli +26 astetta, Jyväskylä +26 astetta, Savonlinna +26 astetta, Joensuu +25 astetta ja Ilomantsi +24 astetta.

Korkeapaine siirtyi Keski-Euroopasta Baltian ylle, jolloin tarkastelualueella jäi vallitsemaan kohtalainen länsituuli; ilmamassa oli edellispäivää kuivempi ja vain hieman viileämpi. Siksi siinä sisämaassa päästiin tämän iltapäivän aikana noin hellerajalle ja vähän ylitsekin.

Sää oli aluksi muutoin täysin selkeää, joskin iltapäivällä sisämaassa syntyi hyvin vähän pieniä kumpupilviä. Illalla puolestaan lännestä käsin lipui alueen ylitse hieman untuva- ja harsopilvilauttoja.

Tällaisessa länsituulitilanteessa korkeimmat lämpötilat mitattiin kaakon sisämaassa taas paikoin +28 asteen tienoille saakka ja viileintä oli meren äärellä länsiosissa, missä lämpötilat jäivät jopa melko yleisesti hieman hellerajan alapuolelle. Etelärannikolla puolestaan oli meren viilentävää vaikutusta tyypillisesti.

Keskiviikon 19.6.2019 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +22 astetta, Turku +23 astetta, Salo +25 astetta, Pori +22 astetta, Hämeenlinna +25 astetta, Tampere; Härmälä +24 astetta, Tampere; Siilinkari +22 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +23 astetta, Vantaa +24 astetta, Hyvinkää +25 astetta, Lahti +26 astetta, Kouvola +26 astetta, Porvoo +25 astetta, Lappeenranta; Lepola +25 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +25 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +19 astetta, Mikkeli +25 astetta, Jyväskylä +24 astetta, Savonlinna +25 astetta, Joensuu +24 astetta ja Ilomantsi +23 astetta.

Korkeapaine pysyi suunnilleen sijoillaan Baltiassa, mutta silti Skandinavian puolelta pyrki ulottumaan säärintaman vaikutusta kaartaen Keski-Suomeen ja itäkolkkaan epävakaisemman sään kera. Toisaalta tämän säärintaman etureunalla ja Baltian korkeapaineen länsipuolitse alkoi sen verran lämpimän ilman syöttö Etelä-Suomeen länsi-lounaistuulilla, että maksimilämpötilat olivat hellerajan tuntumassa ja vähän sen yli sisämaassa.

Tämän säärintaman takia lännestä ja lounaasta lipui koko päivän ajan vaihtelevasti ylä- ja keskipilvilauttaa alueen yli; eniten juuri Keski-Suomen puolella. Kumpupilviä syntyi iltapäivällä juuri etenkin Keski-Suomen puolella ja siellä tuli myös kuurosateita; eniten kuurotteli ukkosten kera itäkolkassa. Tästä johtuen näillä alueilla jäätiin selvästi alle hellerajan maksimilämpötiloissa.

Illalla sää alkoi taas selkenemään vähitellen, kun Baltian korkeapaineesta alkoi samalla ulottumaan selännettä Suomen yli pohjoiseen. Tuulet myös tyyntyivät.

Torstain 20.6.2019 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +24 astetta, Turku +28 astetta, Salo +27 astetta, Pori +27 astetta, Hämeenlinna +28 astetta, Tampere; Härmälä +27 astetta, Tampere; Siilinkari +25 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +25 astetta, Vantaa +26 astetta, Hyvinkää +27 astetta, Lahti +28 astetta, Kouvola +27 astetta, Porvoo +26 astetta, Lappeenranta; Lepola +27 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +27 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +23 astetta, Mikkeli +27 astetta, Jyväskylä +26 astetta, Savonlinna +24 astetta, Joensuu +24 astetta ja Ilomantsi +25 astetta.

Baltian korkeapaine siirtyi hieman idemmäksi Suomen ylle muodostuneen selänteensä kera, jolloin aluksi oli tyyntä, ja sitten iltapäivällä etelä-lounaistuulet alkoivat hieman vallitsemaan selänteen länsipuolelta käsin. Tässä tilanteessa yhä helteisempää ilmaa alkoi virrata alueelle Baltian kautta.

Ilmamassa pysyi kuitenkin vielä sen verran kuivana, että muutoin oli aluksi selkeää paitsi iltapäivällä sisämaassa, missä esiintyi hieman pientä kumpupilvisyyttä - Baltian eteläosissa ja Skandinaviassa alkoi samalla ukkostamaan runsaasti.

Poikkeus tarkastelualueella oli Keski-Suomen ja itäkolkan alueet, missä edellispäivän rintamasysteemin vaikutuksesta sinne jäi sen verran epävakaisempaa vyöhykettä, missä iltapäivällä kumpupilvet nousivat taas paikoin kuurosateiksi. Siksi siellä jäätiin taas paikoin hellerajan alle maksimilämpötiloissa.

Baltiasta alkaneen helteisemmän ilman virtaamisen takia kuitenkin lounaisosassa tarkastelualuetta helle palasi kunnolla edellispäivään nähden. Kuumin ilmamassa keskittyi samalla taas +28 asteen tienoon lukemineen Varsinais-Suomesta Kanta- ja Päijät-Hämeeseen ulottuvalle vyöhykkeelle.

Illalla Baltian ja Skandinavian ukkosalueilta alkoi tulla ylä- ja keskipilvijäänteitä lauttoina sekä yksittäisiä pieniä kuuro- ja ukkosoluja länsiosiin.

Perjantain 21.6.2019 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +22 astetta, Turku +25 astetta, Salo +26 astetta, Pori +24 astetta, Hämeenlinna +27 astetta, Tampere; Härmälä +25 astetta, Tampere; Siilinkari +24 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +25 astetta, Vantaa +27 astetta, Hyvinkää +27 astetta, Lahti +28 astetta, Kouvola +29 astetta, Porvoo +27 astetta, Lappeenranta; Lepola +28 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +27 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +24 astetta, Mikkeli +28 astetta, Jyväskylä +26 astetta, Savonlinna +27 astetta, Joensuu +26 astetta ja Ilomantsi +26 astetta.

Korkeapaine siirtyi etelä-pohjoissuuntaisen selänteensä kera edelleen hieman idemmäksi, ja samalla Keski-Skandinaviassa yöllä muodostunut pieni matalapaine alkoi siirtyä kohti Lappia. Tämän myötä aluksi Baltiasta jatkui helteisen ja entistä kosteamman ilman virtaaminen alueelle utuineen, mutta tuon matalapaineen mukana lännestä käsin alkoi samalla kylmän rintaman ylitys itään.

Kylmän rintaman eteneminen oli sellainen, että vielä alkuiltapäivällä länsiosissa ehti olla hellelukemia, mutta kuumin helle vaikutti vielä itäosissa iltapäivän aikana parhaiten ja sen myötä korkeimmat maksimilämpötilat saavutettiin kaakon sisämaassa lähes +30 asteen lukemineen.

Kylmän rintaman yhteydessä oli vaihtelevaa pilvisyyttä, mikä aamulla oli lähinnä ylä- ja keskipilvilauttailua, ja iltapäiväksi sen yhteyteen muodostui runsasta kumpupilvisyyttä ja kuurosateita; eteläosissa kuurot jäivätkin vähäisiksi ja lähinnä vain lähempänä Keski-Suomea ja myöhemmin illalla itäosissa pystyi muodostumaan ukkostavia rankempia kuuroja.

Illalla kohtalaiset etelä-lounaistuulet alkoivat kääntyä länteen lännestä alkaen, ja kylmän rintaman ylityksen jälkeinen viileämpi ja kuivempi ilmamassa alkoi vaikuttaa vähitellen vähentyvinä kumpupilvinä ja lopulta osaksi seljenneenä säänä itäkolkkaa lukuun ottamatta.


Lauantain 22.6.2019 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +20 astetta, Turku +20 astetta, Salo +20 astetta, Pori +20 astetta, Hämeenlinna +22 astetta, Tampere; Härmälä +21 astetta, Tampere; Siilinkari +20 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +20 astetta, Vantaa +22 astetta, Hyvinkää +22 astetta, Lahti +24 astetta, Kouvola +24 astetta, Porvoo +21 astetta, Lappeenranta; Lepola +24 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +24 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +19 astetta, Mikkeli +24 astetta, Jyväskylä +23 astetta, Savonlinna +25 astetta, Joensuu +23 astetta ja Ilomantsi +22 astetta.

Pieni matalapaine saapui lounaasta Lappiin ja asettui sinne voimistuen samalla jonkin verran. Tämän eteläpuolella jäi vallitsemaan viileämpi länsi-luoteisvirtaus siten, että tarkastelualueen länsiosissa tuuli oli voimakkainta ajoittain navakkana ja sää oli siellä viileintä. Niinpä tarkastelualueen lämpötilajakaumassa itäosissa päästiin vielä paikoin hellerajan tuntumaan, mutta länsiosissa oli jo laajasti vain n. +20 asteen maksimilämpötiloja.

Koko alueella vallitsi aamulla lähes selkeä sää, mutta iltapäiväksi syntyi sisämaapainotteista kumpupilvisyyttä. Kumpupilvistä syntyi monin paikoin polaari-ilmamassan kuurosateita, ja eniten Keski-Suomen puolella. Illalla pilvisyys väheni ja selkeintä oli sitten eteläisimmissä osissa, kun Etelä-Skandinaviaan muodostumaan alkaneen korkeapaineen vaikutusta levisi hieman lounaasta.

Seuraavaksi takautuvana päivityksenä kertaan seuranneeseen helletilanteeseen saakka vallinnutta säätä tarkastelualueella: ajalla 23. ja 24.6. Lappiin aluksi jäänyt matalapaine siirtyi vähän itään ja em. Länsi-Eurooppaan työntyneestä korkeapaineen selänteestä muodostui korkeapainetta Etelä-Skandinaviaan: tämä mahdollisti Suomessa viileähköä luoteisvirtausta, jossa Etelä-Suomi sai kuitenkin mukavan normaalikesäistä lämpöä reilun +20 asteen päivälämpötiloineen ja poutasäätä.

Samalla Keski-Eurooppaan muodostui uusi helteen alue yli +30 asteen lukemineen, ja seuranneena päivänä 25.6. korkeapaineen siirryttyä idemmäksi Baltiaan näytti hetken siltä, josko siitä helteestä alkaisi tulla uusi annos Suomeenkin; tuona päivänä tarkastelualueella päästiin melkein hellerajalle.

Kuitenkin jo 26.6. tuo Baltian korkeapaine taantui nopeasti etelämmäksi ja Etelä-Skandinaviasta tuli Etelä-Suomen ylle matalapainetta kuurottaisine sateineen viilentäen päivälämpötilat selvästi: tässä vaiheessa Keski-Euroopassa helle kuumeni vielä yli +35 asteen lukemiin monin paikoin.

Nopeina käänteinä tapahtui sitten taas jo 27.6. niin, että Baltiaan muodostui melko voimakas matalapaine, josta sitten parina seuranneena päivänä matalapaineen painopiste siirtyi etelä-pohjoissuunnassa Suomen itäreunalle. Samalla Britteinsaarten tienoille muodostui korkeapainetta - tämä mahdollisti koko Suomeen viileää pohjoistuulta alle +20 asteen päivälämpötiloineen ja itäosapainotteisesti epävakaisen kuurosateista säätä. Samalla pohjoistuulet ulottuivat Keski-Eurooppaan vieden sieltä helteen pois Ranskaa lukuun ottamatta.

Viimeisenä vaiheena 29. ja 30.6. ennen seurannutta uutta tarkastelualueen helletilannetta tuo Britteinsaarten korkeapaine siirtyi melko vauhdikkaasti kohti Mustaamerta ja samalla Islannin eteläpuolella voimistui matalapainetta, joka siirtyi itään: tämän myötä länsi-lounaistuulilla Ranskasta käsin helle teki idemmäksi manner-Eurooppaan paluun yli +35 asteen lämpötiloineen ja siitä ulottui 30.6. yli +30 asteen hellekieleke Ruotsin eteläosiin. Tästä oli tuleva helleannos myös Etelä-Suomeen, josta lisää seuraavassa helleseurantaosassa 4.

Viimeisenä kertaan tässä vaiheessa ilmenneitä luonnon kasvillisuuden kehityksen ja vesistöjen lämpötilojen vaiheita: Tuo varsin pitkä hellejakso mahdollisti kasveilla kasvukauden kehittymistä yhä enemmän etuaikaan (lopulta noin pari-kolme viikkoa) ajankohdan tavanomaiseen aikatauluun verrattuna, mistä olivat merkkeinä mm. maitohorsman (Chamaenerion angustifolium) ja mesiangervon (Filipendula ulmaria) kukinnan yleiset alkamiset Juhannukseen mennessä. 

Samoin puutarhoissa ja puistoissa alkoi Juhannukseen mennessä tyypillisten heinäkuun kukkijoiden kukinnat, kuten monilla jasmikkeilla (Philadelphus sp.), japaninangervon eri lajikkeilla (Spiraea japonica cv.), ja monilla keskikokoisilla-isohkoilla perennoilla tyyliin töyhtöangervo (Aruncus dioicus), ritarinkannukset (Delphinium cv.) ja pionit (Paeonia cv.).

Sen sijaan normaalisti Juhannuksen tienoilla kukkivat lajit alkoivat yhä enemmän olla Juhannukseen mennessä kokonaan kukintansa lopettaneita, kuten viljellyt juhannusruusu (Rosa pimpinellifolia "Plena"), kultasade (Laburnum alpinum), koivuangervo (Spiraea betulifolia) ja monet keskimyöhäiset syreenit (Syringa cv.) sekä luonnossa lupiini (Lupinus polyphyllus). 

Luonnonkasveista kukintahuippunsa tähän hellejaksoon tuotti vuohenputki (Aegopodium podagraria). Valkoapila (Trifolium repens) jatkoi edelleen kukintaansa nurmikoilla, kun kuivuus ei vielä haitannut sitä liikaa. Maaseudun viljapelloilla jatkui vielä viljojen tähkä-röyhyvaiheeseen etuaikaisesti ja melko rehevästi kasvamiset.

Juhannuksen kunniaksi tein blogiini valokuvallisen julkaisun havainnollistamaan sen ajankohdan kasvukauden kehitysastetta: Juhannuksen 2019 kasvukauden vaiheita: valokuviani mm. parhaillaan kukkivista kasveista.

Tämä hellejakso oli kuitenkin usean päivän ajan varsin kuiva ja osaksi sateeton, joten kuivuusongelmia alkoi jo esiintyä monin paikoin, kun edellisen ja tämän helteen välissäkään ei kaikkialla saatu kunnolla vesisateita; edellisen helteen päättymisen aikaisista ukkossateista eniten sivuun jääneet alueet (kuten etelärannikko monin paikoin) eritoten alkoivat olla kuivuuden etenemisen piirissä. Lisäksi tämän helteen päättäneitä ukkossateita ei esiintynyt etenkään eteläosissa kunnolla.

Niinpä paahdepaikoilta alkaen nurmikoiden kellastumista ja kasvun tyrehtymistä alkoi ilmenemään, mutta lehtipuusto pysyi vielä pääasiassa kuivuusongelmitta joitakin kallioisten paikkojen taimikoita-pikkupuita sekä puutarhojen-puistojen paahdepaikkojen istutettuja pensaita lukuun ottamatta.

Seuranneen epävakaisemman kesäkuun lopun aikana kuurotyyppiset sateet helpottivat paikoin kuivuutta, mutta osin vettä ei tullut riittävästi edelleenkään varsinkin länsiosissa.

Tämä hellejakso lämmitti järvivedet uudestaan alle +20 asteen lukemista erinomaisesti uimiselle sopiviksi, kun hellejakson lopulle tultaessa pintavesilämpötilat alkoivat olla yleisesti yli +20 asteen lukemissa. Myös merialueiden vedet lämpenivät ajankohtaan nähden normaalia lämpimämmiksi Juhannukseen mennessä, kun mm. Suomenlahden sisälahdissa ja rannikkovesissä alkoi esiintyä +20 asteen tienoilla olevia lämpötiloja.

Seurannut kesäkuun lopun viileämpi sää sai pintavesilämpötilat laskemaan taas +16 ja +20 asteen välille yleisesti, missä ne pysyivät seuraavaan helletilanteeseen saakka.

Juhannuksen 2019 kasvukauden vaiheita: valokuviani mm. parhaillaan kukkivista kasveista

Pitkästä aikaa päätin ilahduttaa teitä ottamieni valokuvien kera tässä julkaisussa, missä koostan valokuvausprojektieni parista seulottujen muutamien kuvien kera havainnollistuksen tämän Juhannuksen tienoon luonnon ja kasvukauden vaiheista.

Tässä välissä tämä saakin olla kauneudellaan myös positiivisesti tasapainottava julkaisu, sillä valitettavasti kirjoitusjonossa yhteiskunnallispoliittiselta kannalta katsottuna esille otettavat asiat ovat jatkossa taas ja edelleen hyvinkin karuja ja masentavia - Niitä on kuitenkin alettava ruotimaan Juhannuksen jälkeen täällä blogissakin....

Valokuvavalikoimassa alla on 7 kpl. eilen torstaina 20.6. Hämeenlinnassa otettuja kuvia, yksi kuva on edellispäivältä Espoosta ja ylimpänä on tänään juhannusaattona otettu kuva Hämeenlinnasta - kaikissa niissä kahta ylintä lukuun ottamatta havainnollistan parhaillaan kukkivien kasvien kera sitä, miten etuajassa kasvukauden eteneminen on tällä hetkellä Etelä-Suomessa. Näyttää siltä, että ainakin n. kaksi viikkoa etuaikaa kasvutapahtumissa on menossa ajankohdan tavanomaiseen aikatauluun verrattuna.


 Juhannuksen luontotilanteita vuonna 2019 >>

Juhannusaaton suomenlippu liehumassa länsilounaisessa tuulessa Hämeenlinnan keskustassa - ko. päivänä tälle paikalle ei päässyt syntymään ukkoskuuroja, vaan pilvet ovat muuttuneet kauniin ilman kumpupilviksi tässä kuvanottamisen vaiheessa klo. 17:35.

Räystäspääskyjen (Delichon urbicum) parveilua Hämeenlinnassa kuvattuna torstaina 20.6.2019 - Hämeenlinnan keskustassa kerrostalojen katoilla pesii näiden pääskyjen lisäksi myös lokkeja (Laridae) ja kalatiiroja (Sterna hirundo). Myös naakkojen (Corvus monedula) välillä hyvinkin runsaat parvet ovat ajoittain tuttu näky tällä alueella.

Hellepäivän näkymä Vanajaveden rannalta Hämeen linnalle kuvattuna torstaina 20.6.2019 - Järvivesien uimakelpoisuus on tänä Juhannuksena erinomainen paikallisia sinileviä lukuun ottamatta, koska pintavesilämpötilat ovat kohonneet monin paikoin yli +20 asteen. Etualalla ulpukka (Nuphar lutea) on jo aloittanut kukinnan, mikä kertoo kasvukauden etuaikaisuudesta.

Sairionrannalla Hämeenlinnassa niittykasvien runsasta kukintaa kuvattuna torstaina 20.6.2019 - Tämä rantaniittyalue on kuuluisa runsaista luonnonkukistaan, ja tässä sitä havainnollistavat sininen kyläneidonkieli (Echium vulgare) ja seassaan kermanvalkea paimenmatara (Galium album); tyypillisesti nämäkin ovat normaalisti enemmän heinäkuun kukkijoita kuin kesäkuun.

Heinävaltaista niittyä Espoon Leppäsillassa kuvattuna keskiviikkona 19.6.2019 - Heinäkuun heinäkukkijoista tässä nähtävä nurmilauha (Deschampsia cespitosa) on jo aloittanut röyhylle tulonsa myös etuajassa.

Koristeistutuksia Hämeenlinnan keskustassa Kaivokadun varrella kuvattuna torstaina 20.6.2019 - Koristekasveista kuvan lähes keskellä nähtävä seppelvarpu (Stephanandra incisa) on jo ehtinyt täyteen kukintaan. Etualalla nähtävän kääpiövuorimännyn (Pinus mugo "Pumilio") uudet versot ovat jo myös etuaikaisesti hyvin pitkälle kehittyneitä.

Perennaryhmän kukintaa Hämeenlinnan Kaurialan Liikennepuistossa kuvattuna torstaina 20.6.2019 - Kukkimassa tässä kuvassa nähdään etualalta taaksepäin katsottuna mm. rönsyakankaali (Ajuga reptans), verikurjenpolvi (Geranium sanguineum), jalopähkämö (Stachys macrantha), ja oikealla taaimmaisena päivänkakkara (Leucanthemum vulgare). Kuvan keskeltä vähän vasemmalle valaisinpylvään vieressä kukinnan alussa on jo likusterisyreeni (Syringa reticulata), joka on kaikista syreeneistä myöhäisin kukkija ja yleensä kukassa vasta pitkällä heinäkuussa.

Pensasryhmän kukkiva katseenvangitsija Hämeenlinnan keskustan Terveyskeskuksen ja Vanajaveden välisellä viherkaistaleella hopeasalavien katveessa kuvattuna torstaina 20.6.2019 - Keskellä kuvaa kukkii jasmikkeista varhaisten piiriin kuuluva loistojasmike (Philadelphus lewisii "Tähtisilmä"), joka sekin on yleensä vasta heinäkuun puolella täydessä kukassa. Myöhäisemmät jasmikelajit (kuten hovijasmike) eivät ole vielä kukassa.

Perennakukintaa Hämeenlinnan keskustan Terveyskeskuksen ja Vanajaveden välisellä viherkaistaleella kuvattuna torstaina 20.6.2019 - Tämä isotöyhtöangervo (Aruncus dioicus) on kuvassa osittain jo ylikukkinutkin. Sen vieressä olevat kuunliljat (Hosta sp.) sen sijaan eivät vielä kuki.


Tämän tapaisissa luonnon merkeissä Juhannusta vietetään tällä kertaa, ja sään kannalta nyt on aaton suhteen vuorossa vuosikausiin lämpimin Juhannus: Etelä- ja Keski-Suomessa on ollut reilustikin yli +25 asteen päivälämpötiloja, mutta sää on viilenemässä lännestä alkaen huomiseksi Juhannuspäiväksi niin, että ainakin helteet ovat silloin ohi. 

Tätä päivää ovat sävyttäneetkin paikoin myös ukkoskuurot (sadetutka), mutta niitä on syntynyt lähinnä Keski-Suomeen kapeana jonona, ja etelärannikon tuntumassa, lännessä ja lounaassa on ollut jopa täysin poutaa.

Eilisestä ja tämän päiväisestä helteestä olen ajatellut tekeväni heti Juhannuksen jälkeen jo osan 3 tämän kesän kuumimman päivän seurantaan - sitä odotellessa toivotan nyt teille kaikille Hyvää ja Rentoa Juhannusta!

Kesän 2019 kuumin päivä - Osa 2 (Päivitetty loppuun!)

Monta päivää aikaisemmin hehkutettu helle on alkanut tänään 5.6., ja sen kesto on myös tarkentunut: hellettä saadaan tästä keskiviikosta tulevaan lauantaihin saakka, joten tämän kesän kuumimman päivän seuranta tässä osassaan on 5. - 8.6.2019.

Tällä kertaa teen tätä kirjoitusta päivittäin täydentyvänä, missä iltaisin lisään kunkin hellepäivän lämpötilalistaukset tilanneselostuksineen, ja aivan viimeisenä laitan loppuun la tai su aikana luontoseurannan osuuden kasvukauden kasvi- ym. havaintoineen. Myös vesistöjen pintavesilämpötiloista tulee tuttuun tapaan mainintoja samalla.

Katsotaanpa nyt suursäätilan osalta, miten tämä helle on päässyt käyntiin, miten se jatkuu ja millä tavalla se tulee loppuunsa: kuten edellisessä helleseurantaosan ennustepäivityksessä mainitsin, niin Suomen kaakkoispuolelle muodostunut korkeapaine on ollut pääsyy tähän hellejaksoon, kun sen länsireunoitse etelästä on alkanut helleilmamassan virtaaminen perille.

Aluksi tämän viikon 23 alussa lämpimän ilman virtaaminen tapahtui epävakaisen sään merkeissä lounaasta alkaen, missä kuurottaisia sateita liikkui tarkastelualueen yli lounaasta koilliseen, ja siinä yhteydessä paikoin saatiin jo ukkoskuurojakin, kuten eilen aamulla pääkaupunkiseudulla. Kuitenkin vielä eilen ei nippa nappa saavutettu hellelukemia, vaan päivälämpötilat olivat yleensä +20 ja +25 asteen välillä.

Tämän kaakkoisen korkeapaineen ja etelästä virtaavan helleilman vaihe kestää siis vielä huomisen torstain ja perjantain lähes ennallaan, ja itse asiassa helle on noina päivinä kuumimmillaan. Siinä on odotettavissa Etelä-Suomen sisämaassa jopa moninkin paikoin +30 asteen ylityksiä, joten kyse on kesäkuun alkupuoliskon helteeksi jopa poikkeuksellisen ankarasta kuumuudesta maamme olosuhteissa!

Perjantaina on tosin sen verran torstaita kosteampaa, että sade- ja ukkoskuurot alkavat yleistymään iltapäivällä ja illalla, mikä voi paikoin olla päivälämpötiloissa viilentävä elementti. Toisaalta to-pe ja varsinkin pe-la öinä minimilämpötilat voivat jäädä selvästikin +15 asteen yläpuolelle.

Varsinainen viileneminen alkaa sitten lauantaina 8.6., jolloin tuo kaakkoinen korkeapaine heikkenee, ja samalla Britteinsaarille pyörimään jääneestä voimakkaasta matalapaineesta alkaa ulottumaan matalapaineen osakeskusta Fennoskandian keskiosiin; tässä yhteydessä lounaasta / lännestä alkaa kylmän rintaman ylitys, jossa ukkoskuurot yleistyvät runsaimmilleen ja helleilma alkaa kaikota pois itään; ko. päivänä on kuitenkin vielä laajasti yli +25 asteen päivälämpötiloja.

Sitten su vallitsee viileämpi ja puuskaisen tuulinen länsi-lounaisvirtaus eteläosiltaan poutaisena, kun matalapainetta venyy edelleen Fennoskandian keski-pohjoisosien yli itään-koilliseen; lämpötilat jäävät kuitenkin ihan kesäisiksi eli päivälämpötilat voivat olla edelleen +20 asteen yläpuolellakin.

Korkeapainetta jää kuitenkin uudestaan jo su Suomen eteläpuolelle, ja sen muotoutumisesta sitten riippuu se, josko helle vielä palaisi uudestaan jo heti ensi viikon 24 alussa maahamme, mutta tästä on tehtävä uusia arvioita vasta myöhemmin....

Lämpötilat on poimittu Ilmatieteen laitoksen paikallissääsivuston lämpötilakuvaajista, ja lukemat pyöristän aina puolivälistä asteita ylöspäin lähimpään kokonaislukuun. 

Tästä kerrasta alkaen paikkallissääsivustolla Lahden sääasema on nyt vaihtunut: Launeen sääasema on lopetettu ja sen tilalla on jatkossa Sopenkorven sääasema, jonka lämpötiloja käytän näissä seurannoissa. Seuraavaksi lämpötilalistaukset tilanneselostuksineen >>

Tässä on viime kesän uudistuksesta tuttu selitys lukemamerkinnöistä: Ylipäätään hellelukemiin (tasan +25 astetta ja sen yli +29 asteeseen saakka) päätyvät maksimilämpötilojen arvot merkitsen punaisella. Sitten +30 asteen ja sitä korkeammat helteet +34 asteeseen saakka merkitsen paksufonttisella punaisella. Lopulta +35 asteen helteet ja sitä kuumemmat lukemat laitan puolestaan paksufonttisella ruskehtavan punaisella.

Keskiviikon 5.6.2019 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +21 astetta, Turku +26 astetta, Salo +27 astetta, Pori +26 astetta, Hämeenlinna +27 astetta, Tampere; Härmälä +25 astetta, Tampere; Siilinkari +24 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +23 astetta, Vantaa +27 astetta, Hyvinkää +27 astetta, Lahti +27 astetta, Kouvola +27 astetta, Porvoo +26 astetta, Lappeenranta; Lepola +27 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +27 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +22 astetta, Mikkeli +25 astetta, Jyväskylä +26 astetta, Savonlinna +25 astetta, Joensuu +22 astetta ja Ilomantsi +23 astetta.

Tässä vaiheessa kaakkoisen korkeapaineen ja läntisten matalapaineiden välistä alkoi paremmin virtaamaan Baltian kautta helleilmaa alueelle, joskin edellispäivää selvästi heikompien etelätuulien kera. Pilvisyys pysyi koko päivän ajoittaisena yläpilvilauttailuina, mikä iltapäivän mittaan alkoi vähenemään etelästä ja lounaasta alkaen. Keski-Suomen puolella syntyi iltapäivällä heikkoja sadekuuroja, mutta yleisesti pilvimassat siis siirtyivät päivän mittaan pohjoisemmalle reitille merkkinä etelästä alaa valtaavasta helteestä. Helleilmamassan kosteuteen liittyen ilma jäi kuitenkin sen verran utuiseksi, että taivaan sinisyys oli harmaan sameaa.

Näissä oloissa tarkastelualueen kuumin osa-alue oli tyypillisesti eteläisimmän osan sisämaa, jonne etelästä alaa valtaava helle oli päässyt ensimmäisenä; siellä oli noin +27 asteen päivälämpötiloja. Helleilmamassa ei ollut vielä päässyt koillis-itäkolkkaan (Joensuu ja Ilomantsi), joten siellä oli muuta aluetta selvästi viileämpää sen takia.

Koska edellisviikko 22 oli ollut sen verran viileä ja tuulinen, niin suurten vesistöjen pintavesilämpötilat olivat ehtineet kylmentyä tähän helteen alkuun mennessä siten, että niillä oli tänään suuri viilentävä vaikutus; tämä havaitaan ym. listauksessa mm. Maarianhaminassa, Tampereen Siilinkarilla ja etelärannikon kohteissa. Sen sijaan Lappeenrannan Lepola oli varsin helteinen Saimaan läheisyydestä huolimatta; se johtui siitä, kun vallitseva virtaus kävi sinne etelästä käsin, jossa on laajasti järvetöntä mannerta - eli se kumosi Saimaan viilentävän vaikutuksen.

Torstain 6.6.2019 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +27 astetta, Turku +30 astetta, Salo +30 astetta, Pori +30 astetta, Hämeenlinna +30 astetta, Tampere; Härmälä +30 astetta, Tampere; Siilinkari +28 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +27 astetta, Vantaa +29 astetta, Hyvinkää +30 astetta, Lahti +30 astetta, Kouvola +29 astetta, Porvoo +29 astetta, Lappeenranta; Lepola +29 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +30 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +25 astetta, Mikkeli +30 astetta, Jyväskylä +29 astetta, Savonlinna +29 astetta, Joensuu +27 astetta ja Ilomantsi +26 astetta.

Suursäätila jatkui edellisen päivän kaltaisena, eli Suomen itä-kaakkoispuolella oli korkeapainetta ja länsi-lounaispuolella matalapainetta; näiden välistä Suomeen pääsi edellispäivää yhä paremmin erittäin helteistä ilmamassaa Itä-Euroopasta Baltian kautta. Ilmamassan kosteus näkyi edelleen ilman sameutena, mutta vielä tänään iltapäivällä muodostui sisämaassa vain vähän kumpupilvisyyttä ja vain yksittäisiä heikkoja sadekuuroja; muutoin oli selkeää. Ukkoset pysyivät vielä Suomen eteläpuolella.

Helle joka tapauksessa huipentui tässä vaiheessa ja siten kesän ensimmäiset +30 asteen ylitykset saavutettiin. Tosin kyseessä oli "vain" muutamien kymmenyksien veroiset ylitykset, ja niitä oli eniten tarkastelualueen länsiosissa. Helteinen ilma oli kuitenkin niin voimakasta, että myös tarkastelualueen mereisimmillä paikoilla mitattiin hellettä, kuten hetken aikaa jopa Kotka Rankissa.

Suurilla vesistöillä oli toki edelleen huomattavan suuri viilentävä vaikutus, vaikkakin vesistöjen pintavesilämpötilat ovat alkaneet nousemaan näillä säillä erittäin nopeasti; esim. pienimmissä järvissä jopa 2 - 4 asteen vuorokausitahtia! - järvivesissä alkaakin jo +20 asteen ylitykset.

Perjantain 7.6.2019 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +24 astetta, Turku +28 astetta, Salo +29 astetta, Pori +31 astetta, Hämeenlinna +29 astetta, Tampere; Härmälä +30 astetta, Tampere; Siilinkari +28 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +26 astetta, Vantaa +29 astetta, Hyvinkää +29 astetta, Lahti +30 astetta, Kouvola +29 astetta, Porvoo +28 astetta, Lappeenranta; Lepola +29 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +30 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +25 astetta, Mikkeli +30 astetta, Jyväskylä +30 astetta, Savonlinna +30 astetta, Joensuu +29 astetta ja Ilomantsi +29 astetta.

Suursäätilan asetelma jatkui vielä ko. päivänä edellispäivän kaltaisena, joten itäisen korkeapaineen ja läntisen matalapaineen välistä Suomeen pääsi virtaamaan etelästä edelleen erittäin helteistä ilmamassaa. Tällä kertaa etelätuuli oli edellispäivää hieman voimakkaampaa, joten se aiheutti maksimilämpötiloihin hieman muutoksia: Yhtäältä kuumin helle levittäytyi nyt tasaisemmin koko tarkastelualueelle, joten 30 asteen tienoilla olleita lukemia oli ympäri aluetta sisämaassa. Toisaalta etelärannikolla ja lounaissaaristossa helle hieman miedontui samasta syystä, koska viileän meren vaikutus korostui.

Erittäin helteinen sää levisi nyt itse asiassa Lappiin saakka, ja koko Suomen mittakaavassa kuumimmaksi paikaksi osoittautui Oulu, jonne sopivalla etelä-kaakkoistuulella pakkautui hellettä niin, että maksimilämpötilaksi saatiin siellä ennätyksellinen +32,2 astetta! (ylen juttu) - tämä on maamme mittaushistoriassa varhaisin +32 asteen ylitys jo näin aikaisin kesässä.

Ukkoskuurot yleistyivät myös odotetusti tämän vuorokauden iltapäivällä, mutta tarkastelualueelle ei osunut kaikkein voimakkaimpia ukkosia; lähinnä hajanaisesti pienialaisia kuuroja ja ukkosia oli lähinnä Porin ja Tampereen seuduilla sekä vähän voimakkaammin Päijänteen pohjoisosien ja Jyväskylän seuduilla. Tämän takia ukkostelulla ei ollut vielä kovin suurta roolia lämpötiloihin.

Kaikkein voimakkaimmat ukkosalueet liikkuivat yhtäältä Vaasan seudulla pohjoiseen ja toisaalta Viron puolelta yritti nousta voimakkaita ukkosia etelärannikolle, mutta tyypillisesti viileä meri heikensi ne pois ennen perille saapumistaan. Myös Karjalankannakselta nousi voimakas ukkoskuuro Imatralle, jossa siinä yhteydessä kuvattiin tällainen raesade (iltalehden juttu).


---- Päivitys sunnuntaina 16.6.2019 klo. 23:30 >>

Valitettavasti kahdesta syystä jouduin viivyttämään tämän seurannan loppuun kirjoittamista, ja palaan vasta nyt tekemään sen: Ensinnäkin havaitsin tuossa 7. ja 8.6. päivien aikana joillakin Ilmatieteen laitoksen sääasemilla taas tietokatkoja, ja etenkin Hämeenlinnan Katisen sääasema lakkasi jopa kokonaan toimimasta. Hämeenlinnan tiedot olen ottanut tähän mennessä aina siltä asemalta. 

Toisekseen en muilta kiireiltäni jaksanut alkaa tekemään blogille mitään kuluneen viikon 24 (10. - 16.6.) aikana, ja jäin odottelemaan tilanteen selviämistä myös noiden sääasemien suhteen. 

Nyt on tilanne se, että Hämeenlinnan Katisen sääaseman joudun vaihtamaan toiseen, koska sen toiminta on ilmeisesti lopetettu kokonaan. Sen tilalle näihin seurantoihin joudun ottamaan Hattulan Lepaan aseman seuraavaksi lähimpänä asemana, ja se saa jatkossa näissä listauksissa edustaa Hämeenlinnaa.

Jatketaan seuraavaksi tuon yllä olevan seurannan saattamista loppuun, mihin listaan tilanneselostuksineen vielä lauantain 8.6. ja sunnuntain 9.6. vuorokaudet, eli ensin mainitusta poiketen venytän seurantaa yhdellä vuorokaudella, koska helteen päättyminen oli tuossa vaiheessa mielenkiintoinen: lämpötila-arvot on tällä viimeisellä päivityskerralla poimittu Ilmatieteen laitoksen säähavaintoarkistosta >>


Lauantain 8.6.2019 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +24 astetta, Turku +29 astetta, Salo +29 astetta, Pori +28 astetta, Hämeenlinna +29 astetta, Tampere; Härmälä +29 astetta, Tampere; Siilinkari +27 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +27 astetta, Vantaa +29 astetta, Hyvinkää +29 astetta, Lahti +30 astetta, Kouvola +30 astetta, Porvoo +29 astetta, Lappeenranta; Lepola +29 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +30 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +24 astetta, Mikkeli +29 astetta, Jyväskylä +30 astetta, Savonlinna +30 astetta, Joensuu +28 astetta ja Ilomantsi +28 astetta.

Lounaasta alkoi lähestymään kylmä rintama tarkastelualueen länsiosia, kun kaakkoinen korkeapaine alkoi antamaan periksi. Samalla heikko-kohtalainen tuuli alkoi kääntymään eteläkaakosta enemmän etelälounaaseen. Tämän myötä helleilmamassan kuumin alue siirtyi enemmän tarkastelualueen itäosiin, missä vielä monin paikoin päästiin +30 asteen paikkeille sisämaassa ja suurten järvien vaikutuksen ulkopuolella. Länsiosissa sen sijaan viileni edellispäivään nähden lähes kaikkialla asteella-parilla päivälämpötilojen osalta. Yö oli erittäin lämmin paikoin lähes +20 asteen minimilämpötiloineen.

Ukkoskuurot yleistyivät edellispäivään nähden, mutta niitä esiintyi lähinnä sisämaassa ja sielläkin melko pienialaisesti. Paikoin niillä oli hetkellisesti viilentävää vaikutusta jo iltapäivän aikana. Illalla Suomen etelä- ja lounaispuolella muhi seuranneeksi yöksi saapuneita voimakkaampia ukkoskuuroja kylmän rintaman etureunassa...

Sunnuntain 9.6.2019 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +18 astetta, Turku +23 astetta, Salo + 24 astetta, Pori +25 astetta, Hämeenlinna +23 astetta, Tampere; Härmälä +22 astetta, Tampere; Siilinkari +21 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +22 astetta, Vantaa +24 astetta, Hyvinkää +24 astetta, Lahti +26 astetta, Kouvola +26 astetta, Porvoo +24 astetta, Lappeenranta; Lepola +26 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +25 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +21 astetta, Mikkeli +25 astetta, Jyväskylä +22 astetta, Savonlinna +26 astetta, Joensuu +26 astetta ja Ilomantsi +26 astetta.

Tarkastelualueen länsiosien yli siirtyi länsilounaasta kylmä rintama yön ja aamun aikana, jolloin sillä alueella esiintyi yön ja aamun aikana ukkoskuuroja ja paikoin hyvinkin rankkoja kaatosateita; nämä kuurot liikkuivat kylmän rintaman etureunalla lounaasta koilliseen, ja yksi voimakkaimmista kuuroryppäistä siirtyi aamuyön ja varhaisaamun aikana Hankoniemen tienoilta Hämeenlinnan kautta Jyväskylän seudulle - Näin ollen iltapäiväksi tälle länsiosalle levisi jo eniten viileämpää ilmaa; sää poutaantui aamusta vaihtelevaksi kumpupilvisyydeksi, ilman utu hälveni ja melkein kaikkialla sillä alueella maksimilämpötilat jäivät alle +25 asteen navakkapuuskaisessa länsituulessa.

Itäosissa helleilmamassa jäi vielä vaikuttamaan aamu- ja keskipäivän ajaksi sen verran, että siellä maksimilämpötilat ehtivät nousemaan yli +25 asteen; edellispäivään nähden oli kuitenkin viileämpää, koska keski- ja iltapäiväksi ukkos- ja rankkasadekuurojen vyöhyke siirtyi lännestä sinne vaikuttamaan. Sitten illaksi myös sinne pääsi leviämään kokonaan viileämpi kumpupilvinen länsivirtaus Lapin yli itäkoilliseen venyneen voimistuneen matalapaineen auttamana; Oulun tienoilla oli siinä yhteydessä jopa myrskypuuskia.

---- Näin tämä hellejakso tuli päätökseensä, joten seuraavaksi kertaan vielä tähän sunnuntaihin 16.6. saakka ilmenneen sään kuvaa Etelä-Suomessa, kun se nyt näin mahdollistui viivästyneen päivityksen takia:

Tällä viikolla 24 (10. - 16.6.) Etelä-Suomen sää on ollut ajoittain viileää, mutta on eilisestä alkaen lämmennyt taas lähes hellerajalle. Aluksi viime ma-ti aikana tuo Lapin matalapaine siirtyi nopeasti itään ja luoteesta ulottui korkeapaineen selännettä Suomeen tiistaina. Kylmää ilmaa ei kuitenkaan mainittavasti päässyt Etelä-Suomeen tässä vaiheessa, vaikka tuon itään siirtyneen matalapaineen länsipuolitse purkautui Lappiin hetkeksi erittäinkin kylmää ilmaa Pohjoisnavalta saakka; pohjoisessa Lapissa saatiin jopa lumipeitettä tuoneita lumisateita ma-ti välisenä yönä! - Samaan aikaan ma ja ti Etelä-Suomessa päivälämpötilat pysyivät kuitenkin yli +20 asteessa enimmäkseen poutaisessa ja vaihtelevapilvisessä säässä.

Sitten Itä-Eurooppaan edelleen jäänyt kostea ja erittäin kuuma helle (päivälämpötilat siellä pitkältikin yli +30 astetta) yritti tulla takaisin pohjoisemmaksi kohti Suomea, mutta se jäikin koko ajan vain tyrkylle ke-to aikana lähimmillään Baltiaan - tässä yhteydessä lounaasta Etelä-Suomea hipoen kiertyi itään ajoittain runsasta pilvisyyttä ja sateita, joista monet olivat jäänteitä Keski- ja Itä-Euroopan sekä Etelä-Skandinavian ja Baltian rajuista ukkosmyrskyistä; torstain aikana etelärannikolle ja lounaiskolkkaan osui paikoin myös ukkosia, mutta osa myös hiipui juuri ennen rantautumistaan.

Samassa yhteydessä matalapainetta työntyi länsilounaasta Suomenlahden ja Baltian pohjoisosan suuntaan. Sitä vastassa Suomen itäpuolella oli korkeapainetta, mikä aiheutti tuolloin ke-to aikana Etelä-Suomeen voimakkaita itä-kaakkoistuulia - nämä alatuulet ja ylempänä troposfäärissä lounaasta itään kiertyen liikkuneet pilvimassat mahdollistivat ns. tuuliväänteen aikaan saamia näyttäviä aaltorakenteita monenlaisiin pilviin.

Sitten perjantaiksi matalapainetta asettui länsilounaasta heikkona ja heikenneiden tuulien kera Suomenlahden tuntumaan, mikä jakoi tuon eteläpuolisen helteen nyt pysyvästi vain Baltiaan - Itä-Eurooppaan ja idästä alkoi virtaamaan Etelä-Suomeen ajoittain viileitä annoksia ilmaa, jonka takia pe iltapäivällä tiheän alapilvisyyden kera lämpötilat jäivät +10 ja +15 asteen välille, kun ne edeltäneenä päivänä olivat hiponeet runsaassa pilvisyydessäkin +20 astetta.

Nyttemmin tänä viikonloppuna eli la-su aikana helteisin ilmamassa on joutunut siirtymään myös Baltiasta pois idemmäksi ja kaakommaksi. Toisaalta länsilounaasta on pyrkinyt myös uudestaan lämpimämpää ilmaa Etelä-Suomeen, kun Baltiaan on muodostunut uutta pientä korkeapainetta ja tuo Suomenlahden matalapaine siirtyi itäkoilliseen runsaine pilvineen - etenkin tänään sunnuntaina 16.6. Etelä-Suomi on palannut aurinkoisen sään pariin sisämaan kumpupilviä lukuun ottamatta, ja päivälämpötilat ovat kohonneet paikoin lähes +25 asteeseen.

Vielä sääennustetta viikolle 25 (17. - 23.6.), eli siis myös Juhannukseksi >> aluksi ma-ke aikana Keski-Euroopasta siirtyy Suomen eteläpuolelle vähän voimakkaampaa korkeapainetta, jonka länsi- ja pohjoispuolitse entistäkin lämpimämpää ilmaa virtaa Suomeen; Etelä-Suomessa on enimmäkseen poutaa ja vähäpilvistä tässä vaiheessa, mutta keskiviikon aikana voi lännestä tulla hieman kuurosateita. Päivälämpötilat kohoavat ainakin sisämaassa yli +25 asteen, joten alkavalla viikolla on tulossa ainakin mieto helleaalto - en ole vielä varma viitsinkö ottaa sitä tällaiseen tarkempaan helleseurantaan mukaan heti tämän loppuun viimeisteltävän perään...

Sitten Juhannusta lähestyttäessä torstaina aaton aattona länsilounaasta tulee taas vuorostaan kylmä rintama Skandinavian pohjoisosan / Lapin tienoille lounaasta siirtyvän matalapaineen kera; sade- ja ukkoskuuroja voidaan saada monin paikoin, mutta päivälämpötilat saattavat vielä olla hellelukemissa, ja yöt tässä vaiheessa ovat taas hyvinkin lämpimiä paikoin yli +15 asteen minimilukemineen...

Juhannusaattona ja -päivänä eli pe ja la olisi sitten seuraavanlaista: vaikka kylmä rintama on todennäköisesti jo ylittänyt alueen itään juhannusaattona, niin ilmamassa jäänee kuitenkin niin lämpimäksi, että +25 asteen paikkeille voi olla päivälämpötiloissa mahdollisuuksia edelleen; kuumin helle jäänee kuitenkin Suomen etelä-kaakkoispuolelle tuossa vaiheessa. Juhannuspäivänä lähes tai miedosti helteinen poutasää jatkunee edelleen, koska lounaasta koilliseen alueen yli ulottuisi korkeapaineen selännettä ja Lapin matalapainekin olisi silloin heikentynyt...

Näillä näkymin on sitten merkkejä siitä, että helle voimistuisi heti Juhannuksen jälkeen ja varsinkin seuraavalla viikolla 26 (24. - 30.6.), mutta palataan siihen sitten aikanaan, ja jos se toteutuu, niin viimeistään silloin teen osan 3 tämän kesän helleseurantaan...

Sitten tähän aivan viimeiseksi se alussa lupaamani kasvukauden vaiheiden havainnollistusosio ja samalla vesistöjen pintavesilämpötilojen kartoitusta >> 

Tuon 5. - 9.6. olleen hellejakson alussa oli menossa seuraavanlaisia kasvu- ja kukintavaiheita Etelä-Suomessa: lupiinien (Lupinus polyphyllos) kukinta oli saavuttamassa huippuansa, mutta tuo helle olikin sitten jo niin voimakas, että tällä päättyvällä viikolla 25 ne ovat olleet jo lopettamassa kukintaansa lämpimiltä kasvupaikoilta alkaen. 

Kotipihlaja (Sorbus aucuparia) ja pihasyreeni (Syringa vulgaris) olivat helteen alussa vielä osittain loppuvaiheensa kukassa, mutta helteen myötä kukinta loppui jo kokonaan, ja sama koski myös balkaninhevoskastanjaa (Aesculus hippocastanum).

Tuon helteen aikana ja sen loppuun mennessä kukintahuipun saavuttivat monet normaalisti vasta Juhannuksen tienoilla kukkivat lajit, kuten koiranputki (Anthriscus sylvestris), juhannusruusu (Rosa pimpinellifolia "Plena"), kultasade (Laburnum alpinum), monet pihasyreenin jälkeen kukkivat myöhäisemmät syreenilajit ja -lajikkeet (Syringa cv.), lännenheisiangervo (Physocarpus opulifolius) ja koivuangervo (Spiraea betulifolia).

Tämän päättyneen viikon aikana viileämpi sää on sitten mukavasti pitkittänyt noiden kukintaa, mutta niilläkin nyt alkavalla juhannusviikolla on odotettavissa kukinnan loppuminen, koska sää on taas niin lämmintä koko viikon ajan.

Juhannusviikon lämpimyydessä kukintaansa ovatkin aloittamassa jo tyypilliset heinäkuun kukkijat, kuten maitohorsma (Chamaenerion angustifolium), jonka kukintaa on lämpimillä kasvupaikoilla ollut jo tälläkin viikolla 24 näkyvissä. Muita kukkimaan alkavia lajeja ovat myös monet jasmikkeet (Philadelphus sp.), pensasangervoista japaninangervon (Spiraea japonica) monet lajikkeet (kuten keijuangervo), ranta-alpi (Lysimachia vulgaris) ja mesiangervo (Filipendula ulmaria).

Tästä havaitaan, että kasvukausi on edennyt edelleen enimmillään n. kaksi viikkoa etuajassa tavanomaiseen aikatauluun verrattuna, ja sama tulee edelleen jatkumaan, ellei jopa ole odotettavissa etumatkan pidentymistäkin helteisimpien sääskenaarioiden mukaan...

Sadanta on ollut ukkoskuurojen turvin monin paikoin hyvää, joten parhaiten ukkossateita saaneilla paikoilla ei ole vielä kuivuusvaaraa. Paikoin esim. etelärannikolla tyypilliseen tapaan ukkossateita ei ole osunut kovin hyvin kohdalle, joten sellaisilla paikoilla kuivuusongelmat voivat lähteä etenemään juhannusviikolla varsinkin, jos tuon alkavan viikon torstain ukkoskuuroja ei edelleenkään osu kunnolla niille paikoille...

Koska kuivuutta ei ole vielä mainittavasti tullut lähes kaikkialla, niin nurmikot ja maaseudulla peltojen viljat ovat olleet hyvässä ja nopeassa kasvussa; esim. ruis on tullut jo tähkävaiheeseen, ja tässä kesäkuun lopulla voidaan odotella jo rypsinkin aloittavan kukintaansa. Puutarhojen ja puistojen nurmikoilla puolestaan on jo valkoapilan (Trifolium repens) kukintaa paikoin runsaastikin, ja niiden kukinta runsastuu juhannusviikolla, jos nurmikoiden leikkuuta maltetaan viivyttää...

Vesistöissä pintalämpötiloissa oli odotettu lämpöpiikki tuon edellisen helleaallon lopussa eli siis tasan viikko sitten - silloin järvissä mitattiin monin paikoin kesän ensimmäisiä yli +20 asteen lukemia, jotka olivat paikoin jopa yli 5 astetta sen ajankohdan normaaleita korkeampia.

Tällä päättyneellä viikolla 24 pintavesien viilenemistä ajankohdan tavanomaisempiin lukemiin tapahtui niin, että pääosin lämpötilat olivat +15 ja +20 asteen välillä pitkin viikkoa - nyt alkavalla viikolla 25 koko ajan jatkuva tavanomaista lämpimämpi sää saa uimavedet taas mukavan lämpimiksi, ja järvissä +20 asteen tienoille ja ylikin aletaan taas pääsemään. Juhannukseen mennessä on siis odotettavissa järvissä hyvinkin lämpimiä vesiä.

Merialueilla etenkin ulapalla on ollut vielä varsin kylmääkin vettä tuosta edellisestä helteestä huolimatta, mutta tällä alkavalla juhannusviikolla myös esim. Suomenlahdella on odotettavissa ulappaa myöten varsin hyvää lämpenemistä: Tässä vaiheessa vuottahan auringonsäteilyn tehot ovat huipussaan, joten sillä on vuoden parhain lämmitysvaikutus menossa - niinpä Suomenlahden sisälahdissa ja aivan rantaviivallakin voidaan jo odotella Juhannukseen mennessä +20 asteen ensimmäisiä saavuttumisia, ja ulapallakin pintavesi lämpenee yli +15 asteen ainakin osittain / ajoittain.