skip to main |
skip to sidebar
On taas aika perinteiselle Joulun valokuvalliselle tervehdykselleni! - Itse asiassa tällä kertaa tulee täyteen 10 vuotta tätä joka vuotista perinnettäni, joten senkin juhlan kunniaksi koostan tähän kirjoitukseen myös listan aikaisempien vuosien vastaavista tervehdyksistäni. Niistä pääsette katselemaan mm. valokuvaukseni muutoksia ja Joulun ajan säiden erilaisia ilmetymiä eri vuosina.
Koska olen valokuvannut näihin tervehdyksiin jouluvalomateriaalia aina Hämeenlinnasta, niin niissä nähdään mm. eroja ko. kaupungin jouluvalaistuksen toteuttamisessa vuosien mittaan > Hyvin selvästi monin paikoin siinä havaitaan, kuinka mm. länsimaiden ja siinä Suomenkin rappioprosessi on huonontanut Hämeenlinnan jouluvalototeuttamista.
Joulun ajan säiden puolesta havaitaan tuossa 10-vuotisessa historiassa Hämeenlinnan osalta erittäin lauhoina ja lumettomina Jouluina vuodet 2006, 2007, 2011 ja 2013.
Vuonna 2005 oli leudohko (nollakeliä ja heikkoja pakkasia), mutta runsasluminen ja näyttävästi lumikuorrutteinen Joulu.
Vuonna 2008 oli vuorossa melko normaalilämpöinen (heikkoja-kohtalaisia pakkasia), mutta vähäluminen Joulu.
Vuonna 2009 Joulu oli runsasluminen etelärannikolla, mutta sisämaassa (Hämeenlinnassa) oli normaalimpi tilanne lumen suhteen, ja pakkaset olivat melko normaaleja.
Vuosien 2010 ja 2012 Joulut muistetaan runsaslumisina, missä varsinkin jälkimmäisenä Jouluna myös sisämaassa oli paljon lunta. Ankarista pakkasistaan nämä Joulut muistetaan myös; varsinkin 2010 pakkaset olivat Jouluna tavanomaista paljon kovempia eli -20 asteen kylmemmälläkin puolella oltiin silloin.
Vuonna 2011 oli merkittävää em. leutouden ja lumettomuuden lisäksi sekin, kun silloin Tapaninpäivänä sattui Etelä-Suomen historian yksi rajuimmista ja tuhoisimmista myrskyistä.
Viime vuonna 2014 puolestaan sattui erikoisesti niin, että koko joulukuun alku melkein Jouluun saakka oli erittäin leuto ja lumeton, mutta paria päivää ennen Joulua lumisateet ja pakkaset saapuivat, ja itse asiassa aattona satoi monin paikoin erittäin sakeasti lunta - Esim. juuri Hämeenlinnassa aattopyryn sakeus oli yksi tiheimmistä koskaan näkemistäni! Sittemmin viime talvi ottikin taas hyvin leudon pääroolin jo vuodenvaihteesta 2014-15 alkaen, joskin viime tammikuussa oli hetkittäin kohtalaisia pakkasia ja lumipyryjä leudon seassa.
Joulutervehdyshistorian listauksessa alla vuosien 2005 - 2008 osalta on hankaluutena se, kun tuon jakson aikana valokuvallisiin bloggauksiini liitin valokuvat erikseen eri julkaisuina. Siksi listaan ne alle erillisinä valokuvalinkkeinä, ja kunnollisina kuvasarjoina pystytte näkemään ne vain ottamalla tunnisteet auki ko. joulukuiden mittakaavassa. Ilmeisesti ideani tuolloin oli se, että jokaista valokuvaa olisi päässyt blogikommentoimaan erikseen...
Vuosina 2006 ja 2007 huomataan myös se, kuinka halusin julkaista blogikirjoitukseni suomen lisäksi myös englanniksi - Kaikki ne tekstit ovat itse englanniksi kääntämiäni.
Sitten vuodesta 2009 alkaen näissä joulutervehdyksissäni on ollut melko samanlainen julkaisukaava tähän päivään saakka eli kaikki valokuvani on liitetty niissä yhteen ja samaan blogijulkaisuun.
Vuosien 2005 - 2014 valokuvalliset Joulutervehdykseni >>
Vuoden 2005 joulutervehdysjulkaisut -- (Tunniste joulukuu 2005) tai Jouluaaton tunnelmia hautausmaalla: Kuvat 1, 2, 3, 4. Ja Jouluvaloja pimeällä Jouluna 2005: Kuvat 1, 2, 3.
Vuoden 2006 joulutervehdysjulkaisut -- (Tunniste joulukuu 2006) tai Jouluaaton tunnelmia 2006 - The Christmas Eve moods 2006: Kuvat 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7.
Vuoden 2007 joulutervehdysjulkaisut -- (Tunniste joulukuu 2007) tai Joulun 2007 tunnelmia, osa 1 - Atmospheres of the Christmas 2007, part 1: Kuvat 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11. Ja Joulun 2007 tunnelmia, osa 2 - Atmospheres of the Christmas 2007, part 2: Kuvat 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7.
Vuoden 2008 joulutervehdysjulkaisut -- (Tunniste joulukuu 2008) tai Joulun 2008 tunnelmia, osa 1: Kuvat 1, 2, 3, 4, 5. Ja Joulun 2008 tunnelmia, osa 2: Kuvat 1, 2, 3, 4.
Vuoden 2009 joulutervehdysjulkaisut -- Joulun 2009 tunnelmia.
Vuoden 2010 joulutervehdysjulkaisut -- Joulun 2010 tunnelmia.
Vuoden 2011 joulutervehdysjulkaisut -- Joulun 2011 tunnelmia.
Vuoden 2012 joulutervehdysjulkaisut -- Joulun 2012 tunnelmia.
Vuoden 2013 joulutervehdysjulkaisut -- Joulun 2013 tunnelmia.
Vuoden 2014 joulutervehdysjulkaisut -- Joulun 2014 tunnelmia (Päivitetty!).
Sitten koostan lopuksi valokuvakavalkadin tämän vuoden 2015 Joulutervehdykseen. Tällä kertaa Joulun ajan sää jatkaa koko joulukuun jatkunutta äärimmäisen leutoa ja lumetonta moodia; poikkeuksena tänään aattona on ollut kuitenkin vähäpilvinen sää, joka mahdollisti hienoa auringonpaistetta. Silti lämpötila on pysynyt plusasteilla.
Joulukuussa on ollut jopa kaksi ennätyslämmintä jaksoa, ja isolta osaltaan sen takia järvetkin ovat kokonaan jäättömiä lumettomuuden lisäksi nyt Jouluna - Alla olevissa kuvissani tämäkin havainnollistuu hyvin, ja se on näin sisämaassa (Hämeenlinnassa) ennen näkemätöntä "uutta aikaa" näin Jouluna.
Joulupäivänä on tiedossa voimakastuulinen (jopa myrskypuuskia!) ja vesisateinen "lokakuun" sää jopa yli +5 asteen lämpötiloineen. Tapaninpäivänä matalapaineen jälkipuolella kylmenee, ja sitten jännitetään sitä, kuinka pitkään siitä alkava heikkojen pakkasten ja talventulon yritys voisi jatkua; ennustemallit ovat edelleen vaihdelleet, eli asiassa on epäselvyyttä....
Alla olevat kuvat on valikoitu siten, että sijoitan ylimmäksi eilen 23.12. illalla otettuja pimeän ajan jouluvalokuvia. Alimmaksi sijoitan tänään aattona 24.12. otettuja aurinkoisen sää valokuvia, missä ajankohdan ennätyksellistä järvijäättömyyttä ja lumettomuutta korostamaan valikoin kontrastiksi äärimmäisen "turistityyppisiä" kuvauskohteita olosuhteiden ns. "normaalitaustoina".
Joulun 2015 tunnelmakuvia >>
Modernin "joulukuusitornin" tuplaikkunaheijastumat aattoyön pimeää taivasta vasten äitini parvekkeella kuvattuna torstaina 24.12.2015.
Jouluvaloja kuutamon kera Hämeenlinnan Hallituskadulla kuvattuna keskiviikkona 23.12.2015; Sibeliuksen muistumaksi "kuutamosonaattia".
Erään kerrostalon pihan joulukuusi Hämeenlinnan Saaristenkadun varrella kuvattuna keskiviikkona 23.12.2015.
Joulukuusi kuutamon ja rakoilevan kumpukerrospilvisyyden kera Hämeenlinnan keskustorilla kuvattuna keskiviikkona 23.12.2015.
Jouluvaloja vanhassa metsävaahterassa Hämeenlinnan Saaristenkadun, kävelykatu "Reskan" ja Turuntien eteläisen haaran risteyksessä kuvattuna keskiviikkona 23.12.2015; tässä puussa havaitaan radikaalisti rappioituneet jouluvalot, kun samaa puuta verrataan yllä listatuissa historian joulukuvissani esim. vuoden 2005 tilanteeseen.
Jouluvaloja katupuissa Hämeenlinnan Palokunnankadulla kuvattuna keskiviikkona 23.12.2015; näiden puiden jouluvalot ovat sen sijaan edelleen varsin upeat.
Jouluvaloja Hämeenlinnan keskustorilla Hallituskadun puoleisessa rakennuksessa (Lääninhallitus) kuvattuna keskiviikkona 23.12.2015.
Jouluaaton aurinkoisen alkuiltapäivän sään tunnelmaa Hämeenlinnassa Vanajaveden selälle kuvattuna Paasikiventien etelälaidalta lounaaseen torstaina 24.12.2015.
Jouluaaton aurinkoisen alkuiltapäivän sään tunnelmaa Hämeenlinnan keskustorilla kuvattuna Hämeenlinnan kirkolle torstaina 24.12.2015; torin kirkon puoleisella laidalla on otettu käyttöön tuo ruman aidan sisäinen tilapäinen pysäköintialue - Kuvaa hyvin sitä, kuinka kriisissä oleva taloususkonto pakottaa houkuttelemaan autoilijoita ostoksille myös sinne, missä ympäristön rumentuminen on iso seuraus siitä.
Jouluaaton aurinkoisen alkuiltapäivän sään tunnelmaa Hämeenlinnassa Vanajaveden selän yli Hämeen linnalle kuvattuna pääkirjaston vierestä pohjoisluoteeseen torstaina 24.12.2015; häkellyttävän sulaa ja tyyntä järvivettä ajankohta huomioiden!
Jouluaaton aurinkoisen alkuiltapäivän sään tunnelmaa Hämeenlinnassa Vanajaveden kapean salmen yli Verkatehtaalle kuvattuna Paasikiventien sillan vierestä itäkoilliseen torstaina 24.12.2015.
Jouluaaton aurinkoisen alkuiltapäivän sään tunnelmaa Hämeenlinnassa Sibeliuksenpuistossa kuvattuna puiston itälaidalta länteen torstaina 24.12.2015.
Jouluaaton aurinkoisen alkuiltapäivän sään tunnelmaa Hämeenlinnassa Ystävyydenpuistossa kuvattuna Arvi Kariston kadun vierestä pohjoiskoilliseen torstaina 24.12.2015; huikein esimerkki vihreänä yhä kasvavasta nurmikosta ajankohta huomioiden!
Haluan laittaa oman Jouluni sanomaksi kolme asiakokonaisuutta, mistä yhteiskunnallispoliittisen aktivismin on osattava poimia jatkossa ymmärryksensä ja valveutumisensa, ja osattava nähdä maailmankuvansa puutteet, vääristymät ja ongelmat aidon yhteishyvän ja edistyksen nousemiseksi länsimaissa parhaillaan yhä eskaloituvan rappioluisun sijalle!
Ensimmäiseksi! >>
Seppo Oikkosen viisi uusinta kirjoitusta viime päiviltä osoittavat taas hänen vertaansa vailla olevan yhteiskunnallispoliittisen ja psykologissosiaalisen perehtyneisyyden ja analyysivoiman - Näistä viidestä kirjoituksesta olisi mahdollisimman monen hyvä ymmärtää mahdollisimman paljon sisältöjä:
Alkon Kassalla: Rajat kiinni, Joulu ei koita köyhälle, Juristerian mytologiaa, Katupartioinnin psykologiaa ja Raiskaamisen psykologiasta.
Varsinkin aktivistien ja maailmanparantajien osalle noissa(kin) on paljon oleellista sisältöä ajatteluun ja toimintaan, joten ymmärrysasteet ko. asioiden suhteen julkisessa keskustelussa ja sosiaalisessa mediassa on yksi lähtökohta tunnistaa hyvän aktivismin / politiikan laatuja ja toisaalta disinformatiivisen valeoppositiosisällön tai muuten vain haitallisen yhteiskuntatoiminnan havaitsemista.
Muitakin tarkastelutapoja sellaisiin varmasti on, mutta Oikkosella on niin erinomainen kyky sanallistaa ajattelua, psykologiaa, yhteiskuntarakenteita ja -sisältöjä, sosiaalisia konstruktioita ja kaikkien niiden historiallisia prosesseja tulevaisuusskenaarioineen, että hänen kirjoituksiaan lukemalla oppii syventämään motivaatiotaan ihmisenä ja yhteisön jäsenenä kasvamisessa ja kehittymisessä tarvittavia muutoksia ja parannuksia ajatellen.
Huolimatta siitä, vaikka Oikkonen itse suhtautuu havaintojensa ja analyysiensä perusteella äärimmäisen pessimistisesti yhteiskuntamme tilaan ja sen kehitysmahdollisuuksiin!
Maailmanparantaminen lähtee silti aina hyvin paljon ihmisenä kehittymisestä sekä kollektiivisten yhteisöelementtien ja -prosessien tajuamisesta myös kehityskohteina!
On toki selvää, että siinä on Suomessakin parhaillaan hyvin vakavia ongelmia!
Lainaus yhdestä noista Oikkosen kirjoituksesta >> "Sosiaalisesti sitovissa, ryhmä- ja normipaineisiin perustuvissa kuriyhteiskunnissa kaikki rakenteet ovat käskyvaltaisia ja hierarkkisia, käyttäytyminen on ulkoaohjautuvaa, ja kaikki moraali -- muistakaa että moraali on siis jokaisen yhteisön pohjimmainen sosiaalinen sidosaine -- on aivan erilaatuista kuin yhteiskunnissa, joissa yksilöt ovat saattaneet kasvaa omaehtoisiksi ja omantunnoneettiset tunnot omaaviksi kansalaisiksi.
Yhteiskuntaa konstituoivia voimia voidaan ajatella itseään ruokkivina kierteinä. Jokainen yhteisö elää oman dynamiikkansa varassa. Siellä missä yhteiskunta suojelee varhaislapsuuden ja suosii aikuisiässä pitkälle menevää yksilöllistä eriytymistä, siellä jokaisen sukupolven on mahdollista olla edellistä itseohjautuvampi. Kun taas siellä missä jo vastasyntyneille tuotetaan tuskallisia kokemuksia ja harrastetaan mieletöntä institutionalisoitua eriarvoisuutta ja rankaisemista, siellä jokainen sukupolvi on omissa otteissaan edellistä ulkoaohjautuvampi ja julmempi.".
Lisäksi lainaan niistä vaikkapa nämäkin: "Moraalitunnot ovat olemuksellisesti tietyn yhteisön sisäisiä tuntoja. Ne ulottuvat täsmälleen yhtä pitkälle kuin sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kokemus ulottuu. Yritys laajentaa moraalia esimerkiksi käsitteellisten sääntöjen avulla yli niiden rajojen joissa moraaliset tunnot luonnostaan viriävät on tuomittu epäonnistumaan.",
"Aniharvat aikamme ihmisistä, edes niistä jotka pitävät itseään hiemankaan intellektuelleina, ymmärtävät että kyvyttömyys erottaa toisistaan rahatalous ja reaalitalous on hahmon- ja käsiteenmuodostuksen kannalta -- eli siis älyllisesti -- täsmälleen samaa kyvyttömyyttä kuin käsitteiden monikulttuurisuus ja moniarvoisuus sekoittaminen toisiinsa.
Kumpikin näistä yleisessä aikalaisajattelussa laajasti vaikuttavista harhoista omaa saman historian. Kumpikin ovat eurooppalaisella uudella ajalla aivan tietyistä paradigmaattisista lähtökohdista kehittyneen niin sanotun "kartesiolaisen rationaalisuuden" erityisiä vääristymiä. Kumpikin harha on pohjimmiltaan ihmiskuvan harha. Kumpikin edustaa omalla tavallaan sokeuden asteelle kasvanutta individualismia.".
Toiseksi! >>
Entä jos maan asioista päättäisi kansa?
Kuulostaa hienolta, mutta otan esille tuosta kirjoituksesta nyt pari asiaa:
Lainaus: "- Suora demokratia sitouttaa ihmiset yhteiskunnan toimintaan, ja sen avulla voidaan tehokkaasti valvoa eliittiä, kuvailee Geneven yliopiston politiikantutkimuksen professori Pascal Sciarini.".
--- Tämän toteutuminen käytännössä kunnolla vaatii väestöltä erinomaista valveutumista ja tietoisuutta eliitin salaliittoihin ja menetelmiin. Muuten tämä ei onnistu!
Suomessa tässä on vielä paljon keskeneräisyyttä, vikaa ja parantamisen varaa, kuten jo tuossa Oikkosen analyyseihin perustuvassa esilleotossa kävi ilmi. Eikä koulutustaso kerro vielä sitä, miten valveutunutta väestö on - Koulutuksessa itsessäänkin voi olla ja onkin vikaa Suomessa, kun oppiaineisoihin vihkiytyminen voi olla osaksi yksi aivopesun ja haitalliseen eliitille kuuliaiseen konformismiin lukitsemisen muoto. Virallinen kirjaoppineisuus ei välttämättä ole sama asia kuin ymmärtäminen näistä keskeisistä ongelmista.
Monet esim. eivät vieläkään kykene katsomaan massamedian ja julkisen keskustelun - julkisen vallan läpi todellisuutta silmiin, vaan ovat voimakkaassa torjuntamoodissa ja ismillisissä - opillisissa muoteissa kiinni monien asioiden suhteen, kun valveutuminen vaatii sellaisista vapautumista laajemman tietoisuuden mahdollistamiseksi.
Suora demokratia on vastuullista ja siksi vaatii hyvää ymmärrystä sekä tarkasti ja oikein suunnattua kyseenalaistusta ymmärryksellä vahvennetun tietoisuuden avulla, eli vakuuttavaa maailmanparantamisasennetta ja havaintoja suuresta määrästä eliitin sekä paikallisista että kansainvälisistä vaikuttamiskeinoista ja rakennehierarkioista.
Myös historiaa on luettava uudella tavalla ja ohi suggestioprosessien, mistä seuraavassa lainauksen ruotimisessa on kyse >
Lainaus: "Johtajakeskeinen päätöksentekokulttuurimme juontaa juurensa historiaamme Venäjän alaisuudessa. Sen perintöä ovat eliitin autoritaarisuus ja kansalaisten alamaisasenne. Asiaa edisti myös toisen maailmansodan jälkeinen jälleenrakennuskausi. Sen keskustelua ja erimielisyyttä karttanut konsensushenki elää yhä yhteiskunnassamme, vaikka kriisiajoista on kymmeniä vuosia.".
--- Jo tuossa on yksi oleellinen virhe eli siinä jätetään ottamatta huomioon ruotsinvallan melkein 1000 vuotta kestänyt hajottava ja alamaisasenteisiin pakottanut imperialismi, joka on ollut paljon vaikuttavampi kuin nuo lainauksessa mainitut asiat yhteensä, ja niissä itse asiassa ruotsinvallan aikainen tyrannia on jo ollut keskeinen vaikuttaja myös.
Lisäksi globaalisti historiaymmärryksessä on otettava huomioon mm. Brittiläisen imperiumin nykypäivään saakka jatkunut vaikuttamisvyyhti, joka juontaa juurensa jo antiikin aikaisten eliittiklaanien sisältöihin ja tavoitteisiin.
Lainaus: "Sveitsissä suoralla demokratialla on vuosisataiset perinteet. 700 vuotta sitten vuoristojen ympäröimä maa irrottautui Itävallan Habsburgien dynastiasta. Sen jälkeen se on Napoleonin valloitussotia lukuun ottamatta saanut kehittyä omissa oloissaan ja muokata ainutlaatuista demokratiaansa.
Sveitsissä ei ole vuosisatoihin ollut hallitsijaa, joka olisi voinut väittää maata omakseen. Siellä ei ole edes varsinaista valtionpäämiestä, ja valtaa on viety niin alas kuin mahdollista.".
--- Käykin siis ilmi jo tuonkin lainauksen perusteella, kuinka Suomessa on vielä monta ongelmaa ja estettä ratkaistavanaan, ennen kuin esim. Sveitsin mallin mukainen demokratiaparannus voisi ottaa hedelmällistä kasvualustaa täällä.
Suomi on rakenteellisesti ja psyykkisesti valitettavan sairas sekä valitettavan ahdasmielinen ja jäykkä muuttumaan...
Lisäksi Sveitsi ei ole puhdas pulmunen sekään, vaan länsieliitillehän siellä on ollut olemassa rahatalousparasiittiaan varten monta mahdollisuutta pankkirakenteessaan.
Kolmanneksi! >>
Yhdysvaltain presidentivaaleissa on tapahtumassa kummia, kun ehdokkaista ristiriitaista ja kahtia jakavaa reagointia nostattanut liikemies Donald Trump on noussut ehdokasvalinnoissa kärkisijoille. Tämä presidenttikilpa on tavallaan pikantti länsimaailman tilan ja prosessien havainnollistaja, joten myös yhteiskunnallispoliittisessa aktivismissa em. sisällöt huomioon ottaen on oleellista olla selvillä siitä, miten Yhdysvalloissa politiikka muotoutuu mm. presidentin valinnassa.
Huolimatta siitä, kuinka viime vuosikymmeninä ja varsinkin JFK:n murhan jälkeen USA:n presidentit ovat olleet kyseenalaistamattoman ja vakaan kiinteästi Oikkosenkin määritelmän mukaisen ns. rahatalousparasiitin asiamiehiä oikeita demokratian ja yhteishyvän ideoita ja toimintamalleja vastaan - Eli pitkään aikaa USA:n presidentivaaleissa ei ole tapahtunut mitään ns. "yllätyksiä".
Donald Trump vaikuttaa olevan kuitenkin pitkästä aikaa hyvin erottuvasti erilainen ehdokas, vaikka samaan aikaan epäilyttävä omalla tavallaan hänkin >
Trump on mielenkiintoisella ja ilmeisen oleellisella tavalla ristiriitaisia reaktioita herättävä presidenttiehdokas - Olen aikaisemmin luonnehtinut (FB-seinälläni) häntä ns. puolivalveutuneisuutta edustavaksi hahmoksi, mutta viime aikaisten valtamedian ja valtamedian suggestioissa elävien ihmisten reaktioista voidaan myös päätellä lisää.
--- Ainakin vaikuttaa siltä, että Trump on länsimaisen ajattelun-toiminnan rappiossa esiintyvien ilmiöiden sekä projisointikohde että paljastusindikaattori.
Se tarkoittaa mm. sitä, että Trumpin rehvakkaat ja älyttömiltä vaikuttavat sanomiset osoittavat länsimaiden ongelmallista tilaa ja sen korjaustarpeita siten, että ne voidaan lukea sanomisiinsa reagoivista ihmisistä ja valtamedian asenteista heijastuksina.
Eli esim. Trump käyttää maahanmuuttokriisistä äärinationalistisia luonnehdintoja, mutta siihen reagoivat asettuvat toiseen äärilaitaan vastareaktiona, joka paljastaa länsimaisessa ajattelussa olevan dualismiongelman.
Se puolestaan on ilmiö Oikkosenkin analysoiman rappioprosessin oireena sekä sen piirissä lännen eliittihegemoniassa hajoita ja hallitse- ja sumuta ja harhauta -menetelmien osa länsieliitin maailmandiktatuuripyrkimyksissään > Dualismit kätkevät kokonaiskuvan ja syvän ymmärryksen ismillisen pinta-ajattelun suggestioon!
Toisaalta valtamediassa noussut vastareaktio Trumpin sanomisiin paljastaa sen, ettei valtamedia suostu ottamaan käsittelyyn Trumpin sanomisista indikoituvia länsimaiden ongelmien perussyitä ja niiden eliittisidonnaista rappiollistamista, vaan se projisoi Trumpin hahmoon väistö- ja piilottamisliikkeenä mm. maahanmuuttokriisin ongelmat, eli luo harhauttavan ja sumuttavan julkisivusuggestion > Samalla se syyllistää ja mitätöi Trumpin aivan oikeat ongelmien esilleotot leimaamisen ja mustamaalaamisen keinoilla.
Tätä on oleellista pyrkiä ymmärtämään tuossa ensimmäisenä esille ottamassani Oikkosen analysoimassa maailmankuvaymmärryksessä!
Samanlaista ongelmien piilottamista ja projektiivista leimaamista liittyy länsieliitin hegemoniassa ilmenevään russofobiaan, jonka sisältöä iskostetaan Venäjän ystävänä tunnetun Trumpin hahmoon myös mitätöintitarkoituksessa.
Trump on siis tavallaan oikeassa monessa asiassa ja siten terveellinen ravistuttaja, sormella osoittelija ja pöyhijä, mutta on samalla myös jonkinasteisesti epäintellektuaalinen ja karkea.
Karkeus on yhdenlainen ongelma, mutta sellaiseen reagoivien vastaintressit paljastuvat vain lähinnä saman rappioakselin toiseksi pääksi ilman ongelmien yläpuolelle nousevaa kokonaiskuvallista maailmanparannusasennetta.
Hyvä ymmärrys yhteiskunnallispoliittisista asioista ei ole sitä, että valitsee näissä esille otetuissa rappioilmiöissä tai ismillisen / opillisen ajattelun tunnustuksellisuudessa vastakkainasetteluiden jomman kumman "leirin", vaan kyseenalaistaa kaikki vastakkainasettelut sekä sen pohjana olevan sosiaalispsykologisen taantumuksen ja vääristymän sekä tarjoaa sellaisen sijalle jotain paljon parempaa!....
Mieluiten pitäisikin esim. USA:n presidentinvaaleihin liittyen sekä Trumpin että kaikkien muiden USA:n pressaehdokkaiden tilalle löytää sellainen intellektuaali, jolla olisi hyviä ominaisuuksia JFK:n, FDR:n, Abraham Lincolnin ja Alexander Hamiltonin piirteistä ja toimintamalleista, mikä olisi sellaisen kokonaiskuvallisen maailmanparantamisasenteen yksi edistyssuunta - Itse asiassa ainoa hieman siihen suuntaan hahmottuva esivaaliehdokas olisi Martin O'Malley, mutta hänen tähtensä on ollut viime aikoina hyvin heikosti esillä ja laskussa...
Joka tapauksessa jännäksi menee myös siinä, miten ensi vuonna käy USA:n presidentinvaaleissa ... Aivan liian jännäksi...
Joulukuiden tunnetun historian lämpimin sääjakso Etelä-Suomessa on nyt jäänyt taakse, mutta palataanpa tarkastelemaan sitä ottamieni valokuvien kera - Miltä ennätyssää ja sen vaikutukset näyttivät maisemissa tilanteen oltua päällä ja vähän sen jälkeen.
Tässä on ko. ennätyslämpimästä jaksosta tekemäni maksimilämpötilaseuranta, mistä voitte alla olevia kuvia katsellessanne palauttaa mieleenne säätilanteiden kehitysvaiheet ja meteorologian niiden taustalla >> Joulukuun ennätyslämpimyys viikolla 51 - 52/2015 - Maksimilämpötilaseurantaa 18. - 21.12.2015.
Alle olen sommitellut ensin ylimmäksi sekalaisen kokoelman maisemanäkymiä ko. säätilanteiden tunnelmia ja vaikutuksia havainnollistamaan - Kuvia on 9 kpl. ja ne on laitettu kronologiseen järjestykseen ylimmän uusimmasta alkaen. Kuvat esittelevät maisemanäkymiä sekä Espoosta että Hämeenlinnasta ajalta 18. - 22.12.2015. Yksi kuva on myös Helsingin Rautatientorilta eiliseltä päivältä (maanantai).
Toisena osana valokuvissani esittelen viime la ja su välisenä yönä ko. ennätyslämpimän ilmamassan saapumisen mukana noussutta sumua vaiheittaisena neljän kuvan sarjana Espoosta; kuvat on otettu omalta parvekkeeltani sunnuntain 20.12. alkuyöllä klo. yhden ja kolmen välillä. Kuvat ovat kronologisessa järjestyksessä ylimmän uusimmasta alimman vanhimpaan.
Sitten sen alle laitan esille hämmästyttäviä kuvia ruohovartisen kasvillisuuden reaktioista, mikä on ollut seurausta myös koko joulukuun huippuleutoudesta, ja itse asiassa jo marraskuunkin huippuleutous mukaan lukien vaikutuksiin. Kuvien tilanteet näyttävät kahta reagointityyppiä; yhtäältä kyse on ollut jopa puoliainavihantaista tyyliä lähestyneestä vanhan kasvun säilymisestä talveen ja toisaalta uuden kasvun esille noususta kevään tapaan - Tässä osassa kuviani on Espoosta ja Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisestä puutarhasta ajalta 20. ja 21.12.2015.
Aivan alimmaisena havainnollistan saman espoolaisen peltonäkymän puitteissa vertailevana kuvaparina tätä marras-joulukuun huippuleutouden aiheuttamaa kasvien kasvua. Ylimmäinen kuva on viime sunnuntain ennätyslämpöpäivältä ja alimmainen marraskuun lopusta eli kuvien ottamisen välillä on viikkoa vajaa kuukausi aikaa - Kuvaparin huikeaa kasvien kasvuhavainnollistusta korostaa molempien "taustana" olleet samanlaiset pilvitilanteet; molemmissa oli lievästi kokkareista sumupilveä, mikä kumpukerrospilvien tapaan liittyy tyypillisesti tällaisiin leutoihin etelän ja lännen välisiin virtauksiin tässä vaiheessa vuotta.
Valikoima maisemanäkymiä joulukuun 2015 ennätyslämpimän sääjakson tunnelmista ja vaikutuksista ajalla 18. - 22.12.2015 >>
Järvinäkymää kumpukerrospilvineen Vanajavedelle kuvattuna tiistaina 22.12.2015 Hämeenlinnassa Paasikiventien etelälaidalta lounaaseen - Ennätyslämpö oli jo jäänyt taakse, mutta reilun +5 asteen iltapäivälämmössä tämä täysin sula järvivesi osoitti edelleen hyvin poikkeavia olosuhteita vuodenaikaan nähden. Järvet olivat tässä vaiheessa kokonaan sulia jopa Keski-Suomea myöten ja pintavesiltään paikoin yhä jopa lähes +5 asteisia. Järvet olivat "talven" ensimmäisen kerran tällä seudulla lievästi jääriitteisiä vasta muutamana ko. ennätyslämpöä edeltäneenä päivänä. Kuvan ottoaika klo. 13:21 havainnollistaa tässä ollutta talvipäivänseisauksen hämäryyttä, kuten seuraavassakin kuvassa alla.
Kujannenäkymää Vanajaveden äärellä kuvattuna tiistaina 22.12.2015 Hämeenlinnassa Paasikiventien etelälaidalta itäkaakkoon - Näitä puistolehmuksia (Tilia X vulgaris), kuten muitakaan puuvartisia kasveja ei tämä ennätyslämpö näyttänyt häiritsevän, koska ainoat havainnot niiden parissa sattuneista reaktioista ovat tässä kuussa olleet runsaasti esille tulleet pajujen (Salix sp.) kissavaiheiset kukinnan esiasteet. Kuvassa tälläkin nurmikolla oli silti vihreä kasvu lisääntynyt kuun mittaan.
Näkymää Rautatientorin tekojääradalle kuvattuna maanantaina 21.12.2015 Helsingin keskustassa - Ko. torin tekojääradan jäähdytysjärjestelmä näytti olevan hyvin voimakasta tekoa, kun tuon elektronisen lämpömittarin mukaan ilma oli jopa +9 asteista tilanteessa; jään pinnalla velloi silti vain vähäinen sulaveden kerros. Tuo vasemman laidan "lumi" ei ollut luonnonlunta, vaan jääradan hoidosta tullutta / siinä käytettyä ns. ylijäämäsohjoa. Helsingissähän ei ole tähän mennessä tarvinnut vielä aurata lunta kertaakaan.
Kujannenäkymää Leppävaaran keskustassa kuvattuna sunnuntaina 20.12.2015 Espoossa - Kaikkialla Etelä-Suomessa meren ääreltä sisämaahan nurmikoilla oli vihreää kasvua havaittavissa koko joulukuun mittaan, kuten tässäkin. Kasvu oli toisin paikoin melko tasaisesti levittynyttä, mutta joillakin toisilla nurmikoilla oli kirjavuutta ruskaan kellastuneiden ja tupasmaisesti vihreissä kasvuvaiheissa olleiden tupasmaisten osien vaihteluina. Hyvin harvoilla nurmikoilla kasvua oli tapahtunut leikkuutarpeeseen saakka.
Kivikkoista puronäkymää Leppävaaran keskustassa kuvattuna sunnuntaina 20.12.2015 Espoossa - Tämän ennätyslämpöjakson ensimmäisissä vaiheissa perjantaina 18.12.2015 satoi sen verran runsaasti vettä, että virtaavat vesistöt olivat normaalia vuolaampia edelleen. Asiaan toki vaikutti myös jo koko joulukuun aikaiset melko runsaat vesisateet. Poikkeavia / merkittäviä tulvatilanteita ei kuitenkaan ole muodostunut jokiin eikä ojiin tähänkään päivään mennessä. Tässäkin kuvassa nähdään heinien uutta vihreää kasvua puron päätyosiossa.
Alkuiltapäivän aurinkoista peltonäkymää Leppäsillassa kuvattuna lauantaina 19.12.2015 Espoossa - Joulukuun runsaat vesisateet ovat näkyneet kuitenkin peltojen alavilla / notkoisilla paikoilla tulvalampina, kun maaperä on vettynyt ns. kylläiseksi ja kun haihdunta on vuoden tässä vaiheessa hyvin heikkoa. Tässä kuvassa nähdään myös vihreää heinien uutta joulukuun kasvua ja alkuiltapäivän matalan auringonpaisteen pitkävarjoisuus havainnollistuu hyvin; kuva on otettu klo. 13:48 kolme päivää ennen talvipäivänseisausta.
Alkuiltapäivän aurinkoista peltonäkymää Leppäsillassa kuvattuna lauantaina 19.12.2015 Espoossa - Joillakin pelto-osilla tulvalammet olivat päässeet kuun mittaan jopa näin pahoiksi. Maan vettyminen ylimäräksi on käynyt joulukuun mittaan esille myös puistoissa ja puutarhoissa nurmikoiden pehmentymisenä paikoin lietteisiksi ja upottaviksi. Samoin märissä metsissä on ollut hakkuualoilla metsätyökoneille isoja toimintaongelmia ja -esteitä.
Alkuiltapäivän sateista peltonäkymää Leppäsillassa kuvattuna perjantaina 18.12.2015 Espoossa - Tässä ennätyslämpöjakson ensimmäisen huippuleudon ilmamassan tullessa satoi melko reippaasti, mikä oli tässä pikanttia lokakuista tunnelmaa. Kuvassa havainnollistuu hyvin myös tuon niityn kuihtuneen kasvuston seassa yhä sekä vihreinä säilyneitä että uutta vihreää kasvua tuottaneita osia. Kuva on otettu klo. 14:47, mikä osoittaa jo varsin hämärää keinovaloja vaatinutta tilannetta neljä päivää ennen talvipäivän seisausta.
Alkuiltapäivän sateista niittynäkymää Leppäsillassa kuvattuna perjantaina 18.12.2015 Espoossa - Tässäkin oikopolun lammikkoinen märkyys havainnollisti hyvin ajankohdan ja sääolosuhteiden luonnetta. Itse niittyheinikon kuihtuneista osista voidaan todeta, että ne ovat vähitellen lakoontuneet joulukuun mittaan yhä enemmän maata vasten vesisateiden ja voimakkaiden tuulten piiskauksissa ja mädäntymisen edettyä leudoissa olosuhteissa normaalia nopeammin ajankohtaan nähden. Normaalisti lumihanki olisi jo liiskannut ne paljon enemmän maan pintaan.
Sumutilanteen nousua Espoon Leppäsillassa alkuyöstä sunnuntaina 20.12.2015 ennätyslämpimän ilmamassan tulomerkkinä >>
Lauantain ja sunnuntain välisen yön sumutilanteen vaiheita ennätyslämpimän ilmamassan saapumisen yhteydessä kuvattuna Espoon Leppäsillassa sunnuntaina 20.12.2015 klo. 02:49 - Tässä vaiheessa sumu oli tihentynyt jo alas maahan saakka.
Lauantain ja sunnuntain välisen yön sumutilanteen vaiheita ennätyslämpimän ilmamassan saapumisen yhteydessä kuvattuna Espoon Leppäsillassa sunnuntaina 20.12.2015 klo. 02:14 - Tässä vaiheessa sumupatja oli laskeutumassa taivaalta puiden latvojen tasalle.
Lauantain ja sunnuntain välisen yön sumutilanteen vaiheita ennätyslämpimän ilmamassan saapumisen yhteydessä kuvattuna Espoon Leppäsillassa sunnuntaina 20.12.2015 klo. 01:25 - Tässä vaiheessa pilvikansi oli muodostumassa tiiviiksi sumupilveksi, muttei ollut vielä hivuttautumassa maahan.
Lauantain ja sunnuntain välisen yön sumutilanteen vaiheita ennätyslämpimän ilmamassan saapumisen yhteydessä kuvattuna Espoon Leppäsillassa sunnuntaina 20.12.2015 klo. 01:01 - Tässä vaiheessa lounaasta alkoi tulla ensimmäisiä sumupilvikokkareita. Kuvan kaakkoon suuntautuvaan näkymään nähden pilvien ja ylempien kuvatilanteiden sumujen kulkusuunta oli siis vallinneessa lounaistuulessa oikealta vasemmalle.
Kasvillisuuden reaktioita joulu- (ja marraskuun) ennätysleutoudessa kuvattuna 20. ja 21.12.2015 >>
Kasvillisuuden joulukuista kasvukautta Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa kuvattuna maanantaina 21.12.2015 - Säleiköissä olevia köynnösruusuja (Rosa cv.), joissa edelliskesän lehdet olivat säilyneet edelleen kokonaan pakkasvaurioitta, kun pakkasta oli ollut paikalla lokakuun alusta alkaen aniharvoin ja vain -1 ja -5 asteen välisin lukemin. Osa lehdistään oli saanut paleltumien sijaan poikkeuksellisesti myös varsinaista ruskaa. Normaalisti köynnösruusujen lehdet vain paleltuvat kokonaan oikean talven tullessa.
Kasvillisuuden joulukuista kasvukautta Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa kuvattuna maanantaina 21.12.2015 - Komeamaksaruohon (Sedum "Herbstfreude") yhä pakkasvaurioitta säilynyttä versostoaan ja lehdistöään hedelmävaiheisine latvatähkineen; vain vähän varsinaista ruskaa sekä valon puutteesta johtunutta lievää nuutumista oli havaittavissa.
Kasvillisuuden joulukuista kasvukautta Espoon Karakalliossa kuvattuna sunnuntaina 20.12.2015 - Heinien uutta voimakasta vihreää kasvua Karakalliontien viereisen kevyenliikenteen väylän pientareella; kyseessä oli tod. näk. niittynurmikka (Poa pratensis).
Kasvillisuuden joulukuista kasvukautta Espoon Leppävaaran stadionin lähellä kuvattuna sunnuntaina 20.12.2015 - Hiekkaisen kevyenliikenteen väylän ojapientareen reunalla uusia lehtiä joulukuun mittaan kasvattaneita rönsyleinikkejä (Ranunculus repens).
Joulukuun 2015 ruohovartisten kasvien kasvua havainnollistava kuvaparivertailu Espoossa >>
Joulukuun kasvukautta havainnollistavan kuvaparin peltonäkymää kuvattuna Espoon Leppävaaran ja Leppäsillan puolivälissä vanhalta Turuntieltä pohjoiseen sunnuntaina 20.12.2015.
Joulukuun kasvukautta havainnollistavan kuvaparin peltonäkymää kuvattuna Espoon Leppävaaran ja Leppäsillan puolivälissä vanhalta Turuntieltä pohjoiseen lauantaina 28.11.2015.
Tässä kuvaparivertailussa havaitaan, kuinka tuon peltoalueen mulloksessa on nimen omaan joulukuun mittaan tapahtunut heinävaltaista uutta vihreää kasvua; kyseessä ei todennäköisesti ole kuitenkaan minkään syysviljan oraalle itäminen, vaan nimen omaan tilanne vaikuttaa ns. rikkaruohoston kasvuun heräämiseltä.
Lisäksi erona havaitaan ylemmässä kuvassa alemman kuvan tilannetta paljon märempi mullos, joka ilmenee tummempana sävynä ja erottuvampina lätäkköinä.
Kuvat on otettu melkein samaan vuorokauden aikaan, mistä voidaan päätellä osittain talvipäivänseisaukseen (22.12.2015) nähden ollutta ajankohtaeroa kuvien kesken - Alempi kuva on otettu klo. 13:06 ja ylempi klo. 12:59. Alempi kuva marraskuisena näyttääkin siksi ylempää lähes talvipäivänseisauksellista kuvaa valoisammalta, kun siinä aurinko oli korkeammalla taivaalla - Joskin tilanteessa ollut pilvikansi saattoi olla myös ylemmän kuvan tilannetta hieman ohuempi.
Päätin tehdä viikonvaihteen 51-52/2015 ennätyslämpöseurannan päätteeksi päivittämästäni joulunajan-vuodenvaihteen sääennusteesta myös oman kirjoituksensa tähän, jotta se on paremmin esillä. Siispä pidemmittä esipuheitta Etelä-Suomi -painotteisesti sääennustetta vuodenvaihteeseen saakka ja samalla arvio valkoisen Joulun toteutumisesta koko Suomessa >>
Tänään tiistaina länsivirtauksen sekaan on tullut luoteesta yhä kylmempää ilmaa, mutta silti lämpötilat ovat pysyneet koko alueella plusasteilla ja etelä-länsiosissa yhä jopa reilussa +5 asteessa. Pilvisyys on alkanut rakoilemaan edellispäiviä enemmän ja sateita ei ole tullut. Illalla sää voi seljetä vähän lisää ennen uutta lännestä tulevaa sadealuetta, jolloin lämpötilan lasku lähelle nollaa voi paikoin ja hetkeksi mahdollistua Etelä-Suomen sisämaassa.
Tässä vaiheessa tiistaina lumipeitteen raja on paennut edellispäivien ennätysplusasteiden takia suunnilleen linjalle: Ilomantsin pohjoispuolelta Oulun seudulle; etenkin itäosiltaan lumiraja on hyvin jyrkkä, mutta Oulun seudulla epämääräisempi ja laikuttaisempi. Lapissa ja Kainuussa sen sijaan on monin paikoin jopa reilut 50 cm lumipeitettä! - Eli hyvin turvattu valkoinen Joulu.
Aatonaaton eli keskiviikon yöllä ja aamulla Etelä- ja Keski-Suomen yli menee pieni matalapaine sadealueensa kera eteläpuolisine länsituulineen; näillä näkymin sateen olomuodon suhteen n. Jyväskylän tasa näyttää olevan jakava kohta > Sen tasan pohjoispuolelle tuohon em. lumirajaan saakka voi ainakin osa sateista tulla sen verran lumisena, että uutta lumipeitettä syntynee sinne ainakin parista muutamaan senttiä. Jyväskylän seutu on siinä ja siinä, että voiko sinne tulla uutta lunta, kun ennustemallien perusteella osa on lumisemman ja toinen osa vetisemmän sateen kannalla...
Aatonaaton päivän mittaan sadealueen jälkeen pieni osa tuosta mahdollisesta uudesta lumesta voi sulaa. Muttei kaikki, koska lämpötilat ovat ko. alueella vain hitusen ja hetken plussalla sateen jälkeen. Etelä-Suomessa sen sijaan sadealueen myötä lämpöasteita voi olla taas +5 asteen vaiheilla ja hetken ylikin varsinkin meren äärellä. Etelärannikkoa viistää uusi vesisadealue itään päivän mittaan, mutta illalla koko alueella poutaantuu ja selkenee, jolloin lämpötilat laskevat lähemmäksi nollaa sisämaassa.
Jouluaattona torstaina on vuorossa heikon korkeapaineen selänteen ylitys lännestä itään, jolloin länsi-luoteistuulet heikkenevät hetkeksi ja sää on vähäpilvistä jo yöstä alkaen; ajoittain voi olla täysin selkeääkin. Lämpötilat ovat nollan vaiheilla siten, että plusasteita on ainakin eteläisimmissä osissa ja aurinko jaksaa lämmittää alkuiltapäivällä plusasteille myös sisämaassakin. Illalla tuuli kääntyy lounaaseen ja voimistuu. Samalla pilvisyys lisääntyy edeltäen lännestä tulevaa seuraavaa sadealuetta ja leudompaa ilmamassaa eli lämpötilat alkavat kohota selvemmin plussalle kaikkialla; vesisateita voi ehtiä lounaiskolkkaan puoleen yöhön mennessä - Aaton lumitilanteeksi muodostuu täten siis se, mitä aatonaattona mahdollisesti em. tapaan sattuu eli n. Jyväskylän tasalta etelään lunta on turha odottaa aatoksi. Lumesta pitäviä lohduttanee lumettomalla alueella kuitenkin se, että aaton selkeä sää mahdollistaa hetkeksi mukavaa auringonpaistetta.
Joulupäivänä perjantaina voimakas matalapaine siirtyy Norjanmereltä Lappia viistäen Jäämerelle koilliseen. Sen pääsadealue siirtyy alkupäivän mittaan Etelä-Suomen yli, missä sen mukana tulee erittäin leuto annos ilmaa. Siinä aluksi yöstä alkuiltapäivään saakka jopa Lapissa tulee hetkeksi suojaa ja Etelä-Suomessa päästään taas yli +5 asteen laajalla alueella; sateet tulevat siis vetisinä ja tässä vaiheessa nuo em. Keski-Suomen uudet mahdolliset lumet sulavat pois. Sadealueen jälkipuolella luoteesta pääsee kuitenkin kylmempää ilmaa pian perään, joten illalla lämpötilat laskevat selvästi ja etelässäkin voidaan päästä ennen loppujen sateiden poistumista sen verran nollan vaiheille, että ainakin sisämaassa voi tulla lumikuuroista ohuita lumipeitteitä silloin. Tuulet ovat hyvin voimakkaita; hetkittäin voi olla jopa myrskyistä!
Tapaninpäivänä lauantaina vallitsee tuon matalapaineen jälkeinen kylmempi länsi-luoteistuuli, joka on aluksi hyvin voimakas ja puuskainen. Enimmäkseen vallitsee poutasää ja pilvisyys vaihtelee laajoissa raameissa lähes selkeästä lähes pilviseen; länsirannikolla on lumikuurojen mahdollisuutta. Yöstä alkaen lämpötilat asettuvat lähes koko alueella parisen astetta pakkaselle, mutta ainakin meren äärellä voi olla n. nollakeliä / lievästi plussaa keskipäivällä. Tässä vaiheessa lumitilanne ei siis juurikaan muutu tai uutta lunta ei ole odotettavissa mahdollisia länsiosan lumikuuroja lukuun ottamatta.
Tapaninpäivän jälkeen on sitten vuorossa korkeapainesäätä eli välipäivinä kylmempi vaihe toteutuu jonkin aikaa > Viikonvaihteessa 52/53 vallitsee Suomen ja Baltian päällä korkeapainetta, jolloin tuulet ovat heikkoja ja pilvisyys todennäköisesti vaihtelee laajoissa rajoissa paikallisesti ja ajallisesti. Kylmää talvi-ilmaa virtaa korkeapaineen itäpuolella Venäjällä Mustallemerelle saakka, mutta Etelä-Suomeen jää vain lähinnä heikkoja pakkasia; selkeämmissä tilanteissa ainakin sisämaassa voi pakkasta olla hetkittäin ainakin -5 ja -10 asteen välillä.
Loppuarviona vaikuttaa edelleen siltä, että tuo korkeapaine siirtyisi juuri ennen vuodenvaihdetta Suomen etelä-kaakkoispuolelle: Siirtymisen aikataulu on vielä epäselvä eli osa malleista on nopeampia ja toiset jättävät korkeapainetta vaikuttamaan pidemmälle viikolla 53. Lopulta kuitenkin Pohjois-Atlantin voimakas matalapainetoiminta pääsisi korkeapaineen väistymisen myötä palauttamaan Suomeen leutoja etelän ja lännen välisiä virtauksia ja kosteampaa-pilvisempää säätä - Vielä on epäselvää sekin, kuinka leudoksi sää muotoutuisi vuodenvaihteeksi ja heti sen jälkeen; joissakin ennustemalleissa on plusasteisempia länsi-lounaistuulia ja muissa kylmempiä etelä-lounaisvirtauksia, missä em. Venäjän kautta Mustallemerelle ja Itä-Eurooppaan pääsevä talvisempi ilma osallistuisi myös Suomessa kylmempää versiota ylläpitäen yli vuodenvaihteen. Sateet jäisivät joka tapauksessa niin vähiin, ettei esim. lumettomuuteen olisi tulossa vuodenvaihteeseen mennessä vielä selvää muutosta...
