Tuesday, December 24, 2024

Joulun 2024 tunnelmia - Osa 2

Tässä on toinen ja viimeinen osa meneillään olevan Joulun tunnelmakuvia, jossa siis tuttuun tapaan olen ottanut kaikki valokuvat tänään jouluaattona noin klo. 12:30 ja 13:15 välillä Hämeenlinnan keskustan alueella. Kyseessä ovat siis päivänvalotilanteet lähellä puoltapäivää, ja kuvissa nähdään siksi hyvin ko. ajankohdan lumi- ja säätilannetta.

Ensimmäiset 6 valokuvaa ylhäältä lukien päätin laittaa viime Joulun vastaaviin kuviin nähden tismalleen samoiksi ja samassa järjestyksessä, ja kukin näistä kuvista on siis otettu myös täsmälleen samoista paikoista samoilla kuvarajauksilla kuin viime vuonnakin -- täten tämä muistuttaa ja on yksi havainnollistus siitä jo vuosia meneillään olleesta vuodenkierron valokuvausprojektistani.

Näin ollen näistä kuvista voidaan nähdä helposti vertailuna sää- ja lumitilanteiden eroja viime ja tämän Joulun välillä, ja aikaisempinakin vuosina minulla on ollut näitä samoja kuvanottopaikkoja esillä, joten vertailuja voidaan tehdä pidemmällekin historiaan jouluaattojen osalta.

Loput 7 alimmaista valokuvaa ovat puolestaan sekä täysin uusia näkymiä että sellaisia näkymiä, joita on esiintynyt harvakseltaan joskus aikaisempina vuosina tämän joulusarjan kuvissani; näissä kuvissa otin esittelyyn myös hieman toiminnallisuutta, historiaa, meneillään olevia ja tulevia remonttitilanteita sekä lopuksi Hämeenlinnan keskustan toria ja sen piirissä jo edellisessä tunnelmakuvaosassa mainitsemaani uutta taideteospaasia.

Tämän Joulun ajan säätilanteet ovat siis edellisvuosiin nähden paljon leudommat, mutta siitä huolimatta tällä Hämeenlinnan alueella lumipeitetilanne on itse asiassa aikalailla samanlainen kuin esim. viime Joulunakin -- huolimatta siis siitäkin, vaikka esim. viime vuoden joulukuu oli tätä joulukuuta erittäin paljon kylmempi.

Etelärannikolla ja lounaassahan on jo laajasti lumetonta viime aikojen runsaiden plussakelien takia, mutta tällä sisämaan alueella tämän hetken lumisuutta on tosiaan auttanut se, kun etenkin vyöhykkeelle Pirkanmaa--Kanta-Häme--Päijät-Häme--kaakonkulma tuli joulukuun 13. - 15. päivinä runsaasti lunta jopa n. 40 cm syvyisiksi hangiksi.

Nyttemmin tämä sisämaan lumimäärä on suunnilleen puolittunut sulamisen takia, joten esim. täällä Hämeenlinnassa lumipeitteen syvyys on tänä jouluaattona noin 20 cm -- Tämän aamun virallisissa lumipeitemittauksissa Etelä- ja osin Keski-Suomessa lunta on seuraavasti: esim. Hämeenlinnan Lepaan asemalla oli lunta 20 cm, Helsingin Kaisaniemessä 0 cm, Espoon Tapiolassa 5 cm, Espoon Nuuksiossa 11 cm, Turun Artukaisissa 0 cm, Maarianhaminassa (Jomala) 0 cm ja Jyväskylän lentoasemalla 33 cm. 

Viime vuoden tämän vastaavan tunnelmaosan alustuksessa kävin myös läpi nuo samat paikat lumensyvyyksineen, joten sieltä pääsette vertaamaan näiden kahden Joulun välisiä lumipeite-eroja -- Muuten: tämän päivän joulurauhan julistuksessa juuri tuolla Turussa näkyi television kuvissa hyvin se, miten täysin lumetonta Turun seudulla on nyt, ja videoiduissa ilmakuvissa siinä näkyi samalla se, miten ko. kaupungin nurmikoista monet hehkuivat yhä kirkkaan vihreinäkin; tuolla lounaassa leutous onkin ollut syksyn ja alkutalven mittaan maamme korostuneinta, kun muutenkin tämä loppuvuosi on ollut yleisesti ja pääosin äärileutoa aikaa.

Itse säätila on siis tänä Jouluna Etelä-Suomessa hyvin leuto, ja tänään aattona sää on ollut hyvin heikkotuulinen / ajoittain jopa tyyni, ja lämpötila on ollut nollassa tai hyvin vähän plussalla; esim. täällä Hämeenlinnassa lämpötila on ollut tämän koko päivän hyvin tasaisesti 0 ja +1 asteen välillä.

Ja kuten tuosta edellisestä tämän Joulun tunnelmakuvasarjasta voidaan nähdä, niin sumut ovat olleet eilen ja osin vielä tänäänkin yleisiä Etelä-Suomessa: tämä on johtunut siitä, kun eilen Etelä-Suomen päälle jäi heikkenemään edellään etelälounaasta leutoa ja kosteaa ilmaa tuonut matalapaine, jolloin sen tuulten tyynnyttyä sijoilleen jäi yhä tuo kostea ja leuto ilmamassa ja etenkin lumipeitteiden edesauttaessa tyyni tilanne triggeröi kosteutta helposti tiivistymään sumuiksi.

Kuten olen jo tuonut ilmi sääennustekirjoituksessani, niin huomenna Joulupäivänä ja itse asiassa jo tästä aaton illasta alkaen leutous voimistuu entisestään, kun etelään vahvistuvan korkeapaineen ja Islannista Jäämerelle voimistuvan matalapaineradan välistä lounaisvirtaus voimistuu koko Suomeen: näin ollen huomenna on odotettavissa jo useita plusasteita Etelä-Suomeen ja lumipeitteiden sulaminen kiihtyy yleisesti ja lumeton alue alkaa laajenemaan etelärannikolta ja lounaasta käsin...

Tähän alustuksen lopuksi vielä toivotan Hyvää Joulua!


Joulun 2024 tunnelmakuvia: osa 2 >>











Näkymää Hämeen linnalle pääkirjaston viereiseltä Vanajaveden rannalta kuvattuna tiistaina 24.12.2024: järven jäätilanne on loskainen ja vetinen vielä jääpeitettä sisältäviltä osiltaan ja tuolla virtaavan veden alueella on jo laaja täysin sula vyöhyke -- viime vuoden saman ajankohdan tilanteessa oli paljon enemmän jäätä ja lunta jään päällä.











Näkymää Vanajavedelle Paasikiventien eteläpuoliselta ranta-alueelta läheltä uimahallia ja kuvattuna tiistaina 24.12.2024: lumipeitetilanne on tässä varsin samanlainen kuin viime vuoden kerrallakin, joskin viime vuonna lumipeitteen rakenne oli enemmän pakkaslunta eikä tämän kerran tiivistynyttä suojalunta. Järven hyvin ohut jääkansi (1-5 cm) oli kauttaaltaan pintaosiltaan loskavetinen.











Rantanäkymää Paasikiventien eteläreunalla kevyenliikenteen väylän varrelta kuvattuna tiistaina 24.12.2024: sulaminen oli edistynyt joillakin kevyen liikenteen väylillä jo niin paljon, että kuvan tapaan asfalttipinta ja siinä olevat liukkaudentorjunnan sepelit olivat jo nyt paljaana esillä.



Näkymää Ystävyydenpuiston vieressä olevan Viipurintien sillan kupeesta koilliseen Vanajaveden kapeikon yli Hämeenlinnan keskustan itäreunalla kuvattuna tiistaina 24.12.2024: tämä kapean salmen kohta on aina sekä ensimmäisenä että viimeisenä sula erilaisissa säätilanteissa, ja tällä kertaa se oli jo melkein rannasta rantaan sula, ja vain kerran tai kaksi tämän joulukuun aikana ohutta jäätä ehti peittää koko salmea hetken aikaa kylmimmissä tilanteissa; Hämeenlinnassa on ollut alkutalvella vasta neljänä vuorokautena n. -10 asteen lämpötiloja alimmillaan, joten pakkaset ovat olleet toistaiseksi kovin vähäisiä siinäkin mielessä.











Näkymää Sibeliuksenpuistossa kohti Sibeliuksen patsasta ja Lyseo-rakennusta kuvattuna tiistaina 24.12.2024: kahteen edellisvuoden Jouluun verrattuna tällä kertaa leutojen plussakelien takia puustolunta ei ole ollenkaan; toissa Joulunahan puustoissa oli jopa erityisen näyttävää lumikuorrutetta, ja viime Joulunakin kohtalaisesti.











Näkymää Ystävyydenpuistossa Hämeenlinnan keskustan itäreunalla Vanajaveden äärellä kuvattuna tiistaina 24.12.2024: tästä tilannekuvasta voidaan taas nähdä vertailuun hyvin tuon lumipeitteen syvyyttä; esim. kahden edellisen Joulun tapauksiin nähden nuo puistorakenteet ovat aika samalla tavalla lumen peittämiä nytkin.











Näkymää Ystävyydenpuistossa eteläisen suihkulähteen vierellä Hämeenlinnan keskustan itäreunalla Vanajaveden äärellä kuvattuna tiistaina 24.12.2024: tämän alueen 13. - 15. päivinä saama runsas lumipeite ja sittemmin myös runsaat plussakelit ovat mahdollistaneet kulta-aikaa lumiukoille; taustalla on Verkatehtaan alueen taidemuseo ja vasemmalla Viipurintien vieren terveysasema.











Näkymää uimahallin takana Vanajaveden äären uimarannalla kuvattuna tiistaina 24.12.2024: tämä ranta uudistettiin ja remontoitiin uuteen uskoon muutama vuosi sitten, ja näiden pukukoppien seiniin laitettiin ko. paikan historiasta kertovia vanhoja valokuvaprinttejä -- näin talvisessa suojakelin lumitilanteessa aika hauskasti yhteen sointuvaa harmautta.











Näkymää Verkatehtaalle Paasikiventien sillan alta koilliseen kuvattuna tiistaina 24.12.2024: tuolla Verkatehtaan päärakennuksella alkoi loppusyksyllä remontti, jonka takia tuolla nähdään rakennustelineiden pystytystä, ja ilmeisesti kohta tuo rakennuksen osa peittyy pressun alle piiloon... Ja tässäkin nähdään myös sitä, miten viimeaikaisissa leudoissa säissä vähäiset jääpeitteet ovat sulaneet jo pois virtaavavetisiltä järven osilta joko osaksi tai kokonaan.











Näkymää uimahallin lähellä Vanajaveden äären uimarannan länsireunalta ko. järven ulapalle etelään kuvattuna tiistaina 24.12.2024: edellisen aatonaaton päivän sakeat sumut olivat hälvenneet osaksi täksi aattopäiväksi, mutta kuvanottotilanteessa sumua leijui matalalla siten, että se peitti vielä korkeimpien puustojen latvuksia ja isompia mäkiä piiloon sisälleen, kuten tässä havaitaan tuolta keskeltä kuvaa.











Hämeenlinnan linnaa kuvattuna sen eteläpuolelta hopeasalavineen (Salix alba "Sibirica") Linnanpuistosta tiistaina 24.12.2024: tässä on samaa näkymäkuvaa, jonka esittelin myös edellisillan tunnelmakuvasarjassa sumuisen ja pimeän tilanteen ollessa päällä; tämä on sitten se kuva, jossa nuo vanhat hopeasalavat esiintyvät blogissani viimeistä kertaa, kun ensi vuonna puiston remontin yhteydessä ne poistetaan -- katsotaan josko ensi vuonna ennen ko. remontin alkua tekisinkin vielä valokuvallisen blogipostauksen tästä puistosta, jolloin näitä hopeasalavia olisi vielä tulossa kuviini esille... 











Hämeenlinnan keskustan toria ja joulukuusta kuvattuna tiistaina 24.12.2024: tässä ovat siis joulukuusen kanssa yhdessä vasemmalla jo monilta aikaisemmiltakin Jouluilta tuttu jättilyhty joulukuvaelmansa kera, mutta uutena elementtinä oikealla myös se taideteospaasi >> alla siitä lisää asiaa viimeisessä kuvassa -- muutoin kuvassa nähdään hyvin myös se, miten paljon liukkauden torjuntaan on jouduttu viime aikoina käyttämään tällä seudulla sepeliä, kun kelit ovat olleet vesi-loska-jäisiä.











Hämeenlinnan keskustan torilla oleva uusi taideteospaasi kuvattuna tiistaina 24.12.2024: Tämä taideteospaasi on Anssi Taulu -nimisen taiteilijan tekemä ja paikalla on tietokylttejä, joissa kerrotaan ko. teoksesta seuraavaa ja teoksen nimi on Toivomuskaivo: "Toivomuskaivo muistuttaa meitä puhtaan veden merkityksestä. Taiteilijan mukaan ilmastokriisi on vesikriisi ja tulevaisuutemme keskeisin kysymys liittyy puhtaan veden tasapuoliseen saantiin ja riittävyyteen".

Tämä taideteos onkin täten hyvin pikantti ajankuva tältä hetkeltä, joka on siksi hyvä liittää tähänkin mukaan näin kuvasarjan lopuksi, ja vaikka siis te lukijani jo tiedättekin sen, miten minä kyseenalaistan tuon "ilmastokriisin" nimen omaan hiilidioksidin ja siten "ihmisten syyllisyyden" mukaiselta osaltaan, ja miten olen tehnyt sitä jo kauan (ainakin vuodesta 2008 alkaen).

Ilmasto muuttuu aina, ja viime aikoina sen on voitu havaita tietenkin lämpenevän, joten se osa "ilmastonmuutoksesta" on ollut totta, mutta syyt ovat kuitenkin toiset sille kuin mitä länsieliitti "ilmastoalarmisteineen" on väittänyt valheellisesti ja petoksellisesti hiilidioksidipakkomielteensä kera!...

Joulun 2024 tunnelmia - Osa 1

Taas on vuoro meneillään olevan Joulun 2024 tunnelmakuville ja sen mukaiselle joulutervehdykselleni kahdessa blogijulkaisuosassa -- tässä tulee tuttuun tapaan ensimmäinen osa, jossa ottamani valokuvat esittelevät Hämeenlinnassa pimeällä otettuja jouluvaloaiheisia näkymiä.

Edelleen tuttuun tapaan otin valokuvat eilen aatonaattona 23.12.2024 n. klo. 18:45 ja 19:45 välillä, jolloin sää oli tällä kertaa hyvin sumuinen, lievästi tihkusateinen ja lämpötilan oltua n. +1 astetta; itse asiassa en nyt muista olisiko koskaan ollut aikaisempien Joulujen valokuvaustilanteissa yhtä sakeaa sumua päällä kuin tapahtui tällä kerralla...

Sää- ja lumitilanteista tämän Joulun osalta kerron sitten seuraavassa toisessa osassa (Joulun 2024 tunnelmia - Osa 2) lisää.

Tämän vuoden jouluvalojen suhteen on tapahtunut pari selvää muutosta aikaisempiin Hämeenlinnan julkisiin jouluvalosommitelmiin nähden: ensinnäkin uutena jouluvalopuuna on otettu käyttöön Sibeliuksen syntymäkodin takapihalla oleva iso (metsä)tammi (Quercus robur), ja muutenkin ko. piha on otettu korostuneesti käyttöön uutena "joulukohteena" -- alla siitä lisää.

Toisena selvänä jouluvalomuutoksena on Saaristenkadun, kävelykatu "Reskan" ja Turuntien eteläisen haaran kulmauksessa olevan ikivanhan metsävaahteran (Acer platanoides) oma vanhuuden rappio ja sen mukainen jouluvalojensa taannuttaminen pois -- alla siitäkin lisää.

Muutoin Hämeenlinnan julkinen jouluvalaistus jatkaa viime vuoden mukaista tyyliä hyvin tarkasti, jossa Hämeen linnallakin on taas kohdevalaisimilla toteutettua linnan juhlavalaistusta hyvin samaan tapaan kuin viime vuonnakin -- tällä kertaa tuo em. sumutilanne tarjosi kuitenkin aivan uudenlaisen tunnelmasäväyksen etenkin juuri tuolla linnan alueella!

Tässä alustuksessa ei tämän enempää, ja tunnelmakuvia tulee päivänvalotilanteiden kera seuraavassa osassa lisää, jossa on myös tuttuun tyyliin ottamiani valokuvia tämän jouluaaton ajalta. 


Joulun 2024 tunnelmakuvia: osa 1 >>












Näkymää Sibeliuksen syntymäkodin takapihalle Hallituskadun varrelta jouluvalaistulle (metsä)tammelle (Quercus roburkuvattuna maanantaina 23.12.2024: tämä puu on nykyään tärkein ja näyttävin jouluvalopuu Hämeenlinnassa, ja tuolla takapihalla puun vierellä on pystytetty pieni "joulukuusimetsä", jonka puihin ihmiset ovat saaneet vapaasti laittaa omia joulukoristeitaan.











Näkymää Saaristenkadun, kävelykatu "Reskan" ja Turuntien eteläisen haaran kulmauksessa olevalle ikivanhalle metsävaahteralle (Acer platanoides) kuvattuna maanantaina 23.12.2024: tämä puuvanhus on tosiaan jo elämänsä loppumetreillä, kun sen kuollutta oksistoa on harvennettu ja jouluvaloja on pystytty laittamaan enää vain noin vähän sen latvukseen -- saas nähdä onko tämä puun viimeinen Joulu...











Hämeenlinnan kävelykatu "Reskaa" kuvattuna maanantaina 23.12.2024: tässä on kauempaa näkymää tuolle em. "väistyvälle joulupuulle", ja samalla tässä nähdään tuon väylän lumiloskaisuudesta se, miten tämä kävelykadun osa on tälle talvelle poistettu kokonaan katulämmityksen piiristä; vielä viime talvena pientä keskiosaa väylästä pidettiin lämmitettynä ja siten sulana.











Hämeenlinnan kävelykatu "Reskaa" kuvattuna maanantaina 23.12.2024: tämä koko kävelykatu on ollut puheenaiheena rappionsa osalta kuluneena vuonna, koska em. katulämmityksen poistamisen lisäksi tuo kuvassa näkyvä vanha tavaratalorakennus on ollut viime vuodesta lähtien tyhjillään odottamassa joskus tulevaisuudessa toteutettavaa purkamista; tässä vaiheessa rakennuksen seinillä on sekä "virallisia" että epävirallisia graffiteja. Nuo ripustetut lumipalloaiheiset jouluvalot ovat olleet noita samoja jo vuosikausien ajan.











Hämeenlinnan keskustan toria ja joulukuusta kuvattuna maanantaina 23.12.2024: tässä näkyykin tämän Joulun ajan tyypillinen sää- ja kelitilanne hyvin; aikaisempi runsas lumitilanne on sulamisten ja jäätymisten vuorottelussa muodostanut tyypillistä jääkenttää torin pintaan, ja ko. illan kosteassa suojakelissä loimusivat siitä heijastukset. Muutoin torin joulutilanne on täysin edellisvuoden mukainen, mutta uutena objektina kuvassa oikealla nähdään uusi taideteospaasi, josta kerron toisessa tunnelmakuvaosassa lisää...











Hämeenlinnan linnaa kuvattuna sen koillispuolelta Vanajaveden rannalta maanantaina 23.12.2024: tällä kerralla sumutilanne osallistui etenkin linnan juhlavalaistukseen poikkeuksellisella tavalla, kun valokiilat tulivat näkyviin sumussa näinkin näyttävästi.











Hämeenlinnan linnaa kuvattuna sen kaakkoispuolelta Vanajaveden rannalta maanantaina 23.12.2024: toisesta suunnasta nähtynä sumutilanne oli myös hyvin näyttävä valaistuksen korostamana; sumu oli itse asiassa niin sakeaa, että esim. järven (Vanajavesi) toiselle rannalle linnaa ja juhlavalojaan ei edes voinut nähdä sumun läpi, joten tämä juhlavalaistus oli parhaimmillaan ko. tilanteessa alle 200-300 metriä olevalla läheisyydellään.











Hämeenlinnan linnaa kuvattuna sen eteläpuolelta hopeasalavineen (Salix alba "Sibirica") Linnanpuistosta maanantaina 23.12.2024: tämä kuva on näkymältään aivan sama kuin viime vuoden vastaavassa tunnelmakuvatilanteessa, mutta tässä näkyy siihen erona tuon sumun vaikutus näkymää sumentavana haittana; tässä jo yli 300 metriä olevalta etäisyydeltä nähtynä linna ja juhlavalaistuksensa erottui enää häilyvästi -- Muistutan vielä lopuksi siitä, että ensi vuonna 2025 tämä koko Linnanpuisto menee remonttiin, ja sen kera nuo vanhat hopeasalavat kaadetaan pois, joten tässä ne esiintyvät toiseksi viimeistä kertaa...

Monday, December 23, 2024

Aatonaaton tilannevuodatus ja vuosiyhteenveto omasta elämästäni -- vuosi 2024 oli elämäni todennäköisesti huonoin ja vaikein: sosiaaliset ongelmat ja ahdistukset, lähiomaisten sairaudet ja kuolemat sekä arkeni ja taloustilanteeni huonous kasaantuivat yhä pahemmiksi

Vuosi lähenee loppuaan ja olen saanut edelleen vain vähän aikaiseksi yhteiskunnallis-poliittisten kirjoitusten suhteen tänne blogiinkin.

Nyt vielä juuri ennen jouluaattoa päätin kuitenkin tehdä ensimmäisen osan vuosiyhteenvetoa, ja tässä ensimmäisessä osassa keskityn tilittämään omia tuntemuksiani ja kokemuksiani tämän kuluneen vuoden ajalta omassa elämässäni, jossa kuluneesta vuodesta muodostui varmaankin elämäni huonoin ja vaikein, ja sen aiheuttaman epävarmuuden ja huonojen fiilisten saattelemana joudun odottamaan tulevastakin vuodesta 2025 hyvin vähän "hyvää" -- no, ei kuitenkaan totaalisesti pahaa...

Tämä kulunut vuosi on ollut niin vaikea ja huono monella tavalla itselleni(kin), että someaktiivisuuteni on ollut suurelta osin siksi hyvin vähäistä eikä tämä loppuvuosikaan ole tuonut siihen kovin paljoa parannusta, vaikka aikomus oli olla kesän jälkeen aktiivisempi -- tässä vuodatuksessa avaan siis jälleen tämän vaikeus- ja ongelmavyyhdin luonnetta ja sisältöä, ja kenties ennen näkemättömän avoimestikin: siinä yksi seikka lienee kirjoittamalla itselleni terapian tapainen tilitys.

Toisessa vuoden 2024 yhteenveto-osassa (julkaisu todennäköisesti ns. välipäivinä tai juuri ennen vuodenvaihdetta) keskityn sitten selvemmin politiikan, yhteiskunnan ja niiden parissa myös psyykkis-henkis-sosiaalisiin aspekteihin...

Tämä vuosi alkoi elämässäni heti isolla kriisillä, koska äitini terveys oli heikentynyt pahasti edeltäneen eli viime vuoden joulukuun ajoilta lähtien pahan flunssan jälkitilanteena, ja minun piti alkaa järjestämään hänelle sopivaa hoitoa ja apua heti tammikuun aikana -- tämä vei jo heti vuoden alkuun minulta voimia ja haluja olla somessa aktiivinen, kun olin niin huolissanikin hänestä; pahimmillaan viime tammikuussa äitini ei enää juurikaan halunnut nousta sängystään ylös eikä ruokahalua ollut lähes ollenkaan.

Onneksi sain asiat järjestymään viimeistään tuolloin ja äitini on ollut sittemmin viime talvesta saakka koko ajan "Oma Hämeen" kotihoidon ja terveystarkkailun piirissä, ja jossa minun roolikseni tuli käytännössä maaliskuun alusta alkaen ns. virallinen omaishoitaja hänelle.

Sittemmin viime talvena myös hänen lääkityksiin tehtyjen muutosten myötä hänen vointinsa ja pirteystasonsa on siksikin onneksi kohentunut pikkuhiljaa, ja tällä erää hän on pysynyt suhteellisen kohtalaisessa kunnossa vakaasti syksyn ja tämän alkutalven mittaan.

Mutta! -- kaiken pohjalla hänellä on ollut jo muutamia vuosia etenemässä muistisairaus, joka oli siis myös yksi osasyy hänen viime talven aikaiseen terveyskriisiin. Nyttemmin tutkimusten perusteella on selvinnyt hänen diagnoosiksi Alzheimerin tauti.

Niinpä onkin jatkossa selvää se, että hänen tästä viimeaikaisesta kohtalaisesta kunnostaan huolimatta on odotettavissa (lähi)tulevaisuudessa joka tapauksessa hänen kuntonsa asteittaista heikentymistä uudelleen ja edelleen Alzheimerin taudin edetessä -- etenemisen nopeus ja vakavuus on tietenkin vielä mysteeri...

Itselleni hänen omaishoitajanaan tämä tarkoittaa jossakin vaiheessa yhä uusia haasteita, vaikeuksia ja muutoksia käytännön arjessa, mutta toistaiseksi arvioin alkavan vuoden 2025 menevän hänen kanssaan vielä melko samalla tavalla kuin tämän vuoden loppupuoli on nyt viime kuukausina mennyt...

Roolini äitini omaishoitajana on kuitenkin mietityttävä ja huolestuttava asiakokonaisuus itselleni monella tavalla, joten tämänkin vuoden aikana olen jo joutunut miettimään ja tunnustelemaan oman elämäni tulevaisuutta hyvin hankalasti, koska tämä omaishoitajana oleminen on kuitenkin sen verran sitovaa ja henkisestikin raskasta, jolloin oman elämäni hallinta ja muuttaminen on tietyllä tavalla hyvin rajoitettua.

Tietysti olisin voinut laittaa äitini hoivakotiin jo viime keväänä suurimmaksi osaksi ajasta, ja saada siten omaan elämääni hallintaa takaisin, mutta en hennonut sitä tehdä, ja onhan tässä omaishoitajan roolissani myös oma ns. kultareunuksensa: toimintaani auttaa tuo "Oma Häme" -hyvinvointialueen kotihoitosysteemi, jolloin saan tehtyä omaakin elämääni edes osaksi ainakin sen vuodenkierron valokuvausprojektini suhteen.

Tämä äitini tilanne ja siihen sidottu oma elämäni on itselleni silti yhä vaikeampi asia tulevaisuudessa hänen muistisairautensa edetessä vääjäämättä, koska joudun sitten joskus lopulta miettimään ja ratkaisemaan senkin, että olisiko jossain vaiheessa pakko valita myös tuo äitini hoivakotiin sijoittaminen, vaikkei hän ehdottomasti sitä tällä hetkellä halua...  

Koska omassa elämässäni on ollut vaikeuksia ja haasteita muutenkin jo monta vuotta, niin siinäkin piilee lisäongelmia itselleni tämän omaishoitajana olemisen päälle ja edelleen tulevaisuuteen -- en mm. ole onnistunut luomaan itselleni ns. "virallista uraa" (arki on jatkuvaa epävarmuutta ja köyhyyttä), en ole onnistunut luomaan itselleni parisuhdetta (sosiaalinen elämäni on kapeaa ja erakoitunutta) ja muutenkin on ollut vaikeaa, koska myös taloustilanne on ollut esim. juuri tänä vuonna hyvin heikko ja vaikea sekä itselläni että äidilläni.

Taloustilanteen vaikeuksien kasaantumisessa on ollut isona osasyynä itse asiassa se, että tuo "Oma Häme" -hyvinvointialueen kotihoidon järjestäminen on erittäin kallista, vaikka olen suurimman osan aikaa itse omaishoitajana paikalla äitini luona: esim. keskimäärin n. 2-3 päivänä viikossa järjestetty "Oma Häme" -hyvinvointialueen kotihoito maksaa kuukausittain jopa n. 300 euroa ja välillä selvästi enemmänkin riippuen heidän määrittelemistään "oma vastuu" -vuorokausista jne. -- taloustilanteemme ei sitä enää kestä, ja olemmekin anomassa maksujen kohtuullistamista...

Tämäkin kertoo juuri sen, miten tässä yhteiskunnassa terveydenhuoltojärjestelmänkin muutokset ovat alkaneet olemaan vähävaraisille iso ongelma globalismin intressien tultua voimaan yhä enemmän!...

Omassa elämässäni olevat sosiaaliset vaikeudet ja sisällöt ovat siis edelleen mm. juuri tässä omaishoitajan roolissani sellaisessa tilassa, ettei niihin pysty osaltaan sen takia tekemään kunnollisia käytännön muutoksia / parannuksia, koska joudun olemaan sidottuna tähän nykytilanteeseeni...

Tämä toki ahdistaa ja mietityttää minua välillä paljonkin, ja mielessäni kummittelevatkin usein sellaiset tulevaisuuden visiot, missä joutuisin olemaan koko loppuelämäni yksin, ja esim. äitini nykytilannetta siihen heijastamalla mietin, josko ehkä itsekin joskus vanhana joutuisin vaikkapa juuri Alzheimerin taudin kouriin, ja lopulta joutuisin kitumaan kuoliaaksi yksin kotikolossani ilman mitään apua, ja kun ehkä yhteiskunta voisi olla jo siinä vaiheessa parinkymmenen vuoden kuluttua hajonnut ääridystopiaksi tämän nykymenon perusteella -- olen jo sitä(kin) ennalta kuvitellessani miettinyt, josko siinä vaiheessa viimein joutuisin jopa vakavasti miettimään itsemurhaa...

Eikä tuo äitini tilanne ole ollut ainoa sukulaisuusasioissa tänä vuonna sattunut ikävä asia: nimittäin jo neljän viime vuoden aikana oli ollut selvää se, että äitini sisko oli keuhkosyöpää sairastavana elämässä elämänsä viimeisiä aikoja, ja viimein viime lokakuussa hänen voimansa loppuivat ja hän menehtyi -- hänen siunaustilaisuutensa oli marraskuun lopussa.

Tämäkin menetys on tietenkin vaikuttanut myös minuun, koska olihan hän sen verran merkittävä ihminen elämässäni (mietin, josko tekisin jonkinlaista muistokirjoitusta hänestä vielä joskus...) -- valitettavasti koronahysteria osaltaan ja hänen keuhkosyöpätilanteensa aiheuttivat hänen viimeisiksi vuosikseen sen, että etäännyimme käytännössä emmekä juuri tavanneet enää, ja samaan tilanteeseen myös päätyen parin-kolmen viime vuoden aikana aloin myös olemaan jo kiinni äitini hoitamisessa, eli myös jo ennen tuota äitini viime talven kriisin eskaloitumista. 

Lisäksi on ollut tavallaan traagista nähdä tämän koko tilanteen luonne äitini kautta myös siten, kun hän ei ollut muistanut enää ko. edesmennyttä siskoaan kunnolla pariin viime vuoteen, eikä hän siksi tajua enää kunnolla, että siskonsa tuolla tavalla kuoli -- eikä äitini tietenkään enää päässyt käytännössäkään osallistumaan tuohon siunaustilaisuuteenkaan.

Itselleni tämäkin moinen tilanne on ollut tänä vuonna aihe surun lisäksi myös elämän rajallisuuden ja kohtuuttomuuden kohtaamiseen myös itsessäni, joka on aiheuttanut minulle osaltaan edelleen jopa koko elämää kohtaan pettymyksen, masennuksen ja riittämättömyyden tunteita -- siksi tämäkin on vaikuttanut someaktiivisuuteeni heikentävästi...

Nykytilanteessani on joka tapauksessa oman elämäni suhteen suurimman osan aikaa myös mahdotonta kuvitella sellaistakin tilannetta, jossa esim. pystyisin löytämään kunnollisen parisuhteen, tai edes "osa-aikasuhdetta" vaillinaiseen ja epämääräiseen tyytymisenä -- miten voi melkein koko aikuiselämänsä yksin ilman parisuhdetta eläneenä enää löytää mitään sopivaa / kunnollista, kun nyky-yhteiskunnassa samalla lähes koko deittailukulttuurikin on niin raadollistunutta, narsististunutta, pinnallistunutta, yhä monimutkaisemmin vaativaa, ja kun oma tilanne vaatii mitä ilmeisimmin erikoisratkaisuja, jos suhde mielisi olla sopiva omaltakin kannaltani katsottuna?? ... Täysin hullua ja toivotonta! 

Joka tapauksessa INJF-persoonatyyppinä olen erittäin vaikea ja vaativa ihminen sosio-pyykkisestikin, ja koska omansalainen traumahistoria on myös minullakin, niin mm. osa minun persoonasta on siksi vääristynyt ja jäänyt kehityksessä jotenkin epämääräisesti parikymppisen ikäisen tasolle eikä pääse sieltä pois -- ilmeisesti tällä persoonatyypillä tietyt sosiaaliset-psyyken ongelmat voivat olla erityispikantteja, vaikka ne muutoin olisivat ns. mietojakin...

Samalla toisaalta jotkut muut osat persoonastani ovat kehittyneet päin vastoin etukenossa hyvää kohti muuhun kokonaisuuteen nähden, ja siinä tavallaan em. nähden kompensaatiopyrkimyksenä, ja siitä on tavallaan muodostunut mm. yhteiskunnan odotuksiin ja vaatimuksiin nähden epäkeskoinen ja sovittamaton kokonaispersoonallisuus itselleni, joka on sekasikiöisesti kunnianhimois-negatiivis-hedelmällis-rikkonaisesti vuoroin lannistuva ja toimintadraivivauhdikas...

Kuten olette nähneet mm. täällä somessa (blogissani), niin tuollaisesta osaltaan merkkinä olen yhtäältä erittäin pessimistinen ja suorasukaisen kriittinen, mutta toisaalta tietyissä asioissa myös positiivisella tavalla erittäin perehtynyt ja niiden parissa ajattelussani erittäin pitkälle kehittynyt.

Tästä päästäänkin osaltaan yhteiskunnallispoliittisiin aiheisiin liittyen sellaiseen aspektiin tämän kuluneen vuoden elämässäni, jossa juurikin somen aktivismissa jouduin tänä kuluvana vuonna kohtaamaan merkittäviä sosiaalisiakin ongelmia aloitettuani yhä suorasukaisemman kritiikkini etenkin kemikaalivanauskomuksia ja laajemmin sään- ja ilmastonmuokkaususkomuksia vastaan, mitä havaitsin ns. kanssa-aktivistien parissa.

Itse aiheeseen nyt sen kummemmin pureutumatta sellaisesta roolistani sukeutui kontolleni aikaisempaa enemmän sosiaalisia ongelmia, kun olen ollut sen takia somessa aikaisempaa hyljeksitympi ja samalla siksi tapahtui sekä itseni että muiden tahoilta tämän vuoden aikana ennätysmäärä Fb-kavereistani poistamisia.

Tämänlainen dilemma on ollut myös laajemmin kollektiivisella tasolla paljon mietityttävä asia, kun ko. kritiikkini pointti on osaltaan kohdistunut moisessa tilanteessa siihen, miten kemikaalivana- ja laajemmin sään- ja ilmastonmuokkaususkomuksissa pesii haitallista älyllistä laiskuutta, suhteellisuuden tajuttomuutta sekä jopa tavallaan "lekkeripeliksi" laittamista ja ihan suoranaista valehtelua haitaksi julkiseen keskusteluun ja yhteisöjen maailmankatsomuksiin...

Tämä koskee tietysti jopa pikantimminkin ns. "litteä maa" -kulttia, vaikka osaksi eri ihmiset ovat niiden uskomusten vallassa em. uskomuksiin verrattuna, ja vaikka tämä aihepiiri on ollut itselleni vähemmän tärkeä kritisoitava (vaikka siis selvempääkin kritiikkiä sitä kohtaan pitää tehdä).

Tällainenkin kollektiivisen sosiaalisen kentän ja omien roolieni muodostama dilemmavyyhti ja vastakkainasettelujakin siksi luonut tilanne on ollut joka tapauksessa tänä kuluneena vuonna entistäkin korostuneempi asia, ja siksi sekin on luonut itselleni yhä lisää harmeja, pettymyksiä ja vaikeuksia; jopa siksi myös vaikeuksia nähdä parempaa tulevaisuutta osaltaan...

Olen joutunut pettymään mm. tuonkin takia siihen, miten sosiaalisen elämäni parantamisen sijaan onkin tapahtunut sen taantumista -- koska aikoinaan 5-15 vuotta sitten odotin juurikin tältä ns. "uudelta aktivismilta" myös sosiaaliseen elämääni lisää parempaa sisältöä, niin tämä kulunut vuosi on tuntunut siinä mielessä jopa dramaattiselta epäonnistumiselta.

Itse asiassa tässä katsannossa ja koko aktivistikauteni puitteissa olen joutunut pettymään sosiaalisesti jopa kahteen kertaan eri vaiheissa, kun ensin 10-15 vuotta sitten jouduin menettämään monia sellaisia sosiaalisia yhteyksiä (tai taantumaan niistä rakenteista poispäin), joiden piirien sisältöä voidaan nykyään kuvailla termillä "woke".

Kyllä, minulla oli ennen aktivistikauteni alkua (ennen vuotta 2008) kaveripiirissäni paljon ns. "woke"-piiriläisiä (mm. ilmastoalarmismiin, monikulttuurisuuteen yms. "valevasemmistolaiseen" sisältöön uskovia), mutta ns. heräämiseni ja aktivismini sen parissa tuotti minulle heihin nähden pian toisenlaista maailmankuvaa, jolloin juopa oli vääjäämättä muodostuva heistä monien ja minun väliini viimeistään vuoteen 2015 mennessä.

Valitettavasti nyt viimeisten 5 vuoden aikana ja siis erityisesti tänä kuluneena vuonna eskaloituneena samanlainen sosiaalinen juopa on ollut muodostumassa tämän "uuden aktivismin" (sisältäen kaikenlaista salaliittoteorioista globalismin ja "valevasemmistolaisuuden" kyseenalaistamiseen yms.) itsensä parissa minun ja noiden kemikaalivanauskomuksia ja laajemmin sään- ja ilmastonmuokkaususkomuksia vaalivien väleille.

Tämä tilanne on ollut siis jo toistamiseen muodostumassa oleva sosiaalinen dilemma itselleni, joka osaltaan siksi tuntuu jopa pahemmaltakin pettymykseltä kuin tuo ensin mainittu paha vaihe -- ja pahemmalta se tuntuu myös siksi, kun odotin tältä uuden aktivismin piiriltä älyllisesti paljon jo yli 10 vuotta sitten ja koska luulin löytäneeni siinä viimeinkin vertaistani sosiaalista seuraa eli ns. "omaa laumaa", ja elämääni paljon kaivattua muutosta parempaan siksikin.

Mutta tällä hetkellä en tiedä, miten tähän nykydilemmaan(kaan) suhtautuisin lopulta ja miten sen saisi loppumaan / muuttumaan paremmaksi: yhtäältä olen halukas olemaan vielä optimistinen mm. somessa tätä ns. nykypiiriäni kohtaan, mutta toisaalta olen näiden kaikkien muidenkin asioiden takia niin väsynyt enkä jaksaisi kiinnittää enää huomiota tähänkään piiriin, saati siinä oleviin ko. ja muihin ongelmiin...

Ja miten edes suhteuttaa hedelmällisesti tuota tilannetta siihen, miten en tietenkään tingi itselläni sellaisista saavuttamistani perehtyneisyyden asteista, joissa pätee tietty varmuus ja vankka suhteellisuuden taju?? -- koska haluan edelleen kehittyä älyllisesti joka tapauksessa, niin se tulee olemaan ikuinen juopa minun ja sellaisten ihmisten välillä, jotka eivät jaa riittävän samanlaista totuuteen pyrkimisen asennetta ja kykyä kuin on itselläni...

Esim. edellä mainittuihin muihin sosiaalisiin seikkoihin myös liittyen minun on mahdotonta kuvitella itseäni parisuhteeseen sellaisen naisen kanssa, joka on juuri vahvasti kemikaalivanauskomuksia ja laajemmin sään- ja ilmastonmuokkaususkomuksia vaaliva -- enhän voi olla edes henkisessä yhteydessä kunnolla sellaisen ihmisen kanssa, joka pitää itselleni erittäin tärkeää älyllistä ja tiedollista sisältöä hänen kontollaan "valheena" tai "vääränä tietoisuutena"..

Oma ongelmakokonaisuutensa on ollut tietenkin koko yhteiskunnallispoliittinen tilanne, joka on tämän vuoden aikana eskaloitunut monella tavalla entistäkin pahemmaksi koko maailmassa -- toki toisaalta osaksi on ollut nähtävissä myös positiivisia ja lupaavia muutoksia myös, josta osaltaan on ollut merkkinä Donald Trumpin vaalivoitto Yhdysvalloissa viime kuussa, vaikka mitään varmaa siitäkään ei voida sanoa tällä hetkelläkään vielä...

Mutta nuo yhteiskunnallispoliittiset asiat vuosiyhteenvetona ajattelin siis ottaa käsittelyyn omassa toisessa kirjoituksessa myöhemmin, joten taidankin nyt päättää tämän vuodatukseni tähän, ja alan valmistautumaan Joulun aikaan rauhoittumalla sekä tekemällä seuraavaksi tänne blogiini (julkaisut tuttuun tapaan kahtena osana aaton aikana) tämän Joulun kertaiset valokuvalliset joulu(valo)tervehdykseni: siinä vuosittaisessa blogisarjassa onkin vuorossa jo 19. kerta! -- Sitä sarjaa on ollut aina ilo tehdä; ehkä siitä on iloa sekä itselleni että teille muillekin tässä ankeassa kokonaistilanteessa myös tällä kertaa...

Wednesday, December 18, 2024

Talvi alkaa menettää otettaan paljon: aluksi vaihtelevaa pikkupakkasten ja leutojen vesisadekelien kesken -- Joulusta alkanee erittäin leuto sääjakso pidempiaikaisesti (Päivitetty: vuoden viimeiset päivät varmistuneet erittäin leudoiksi)

Koska yhteiskunnallispoliittinen kirjoittelu ei edelleenkään suju / innosta, niin jatkan nyt jo kolmannella peräkkäisellä sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksella -- ja mikäpä ettei näin, koska Joulun ollessa tulossa jo ensi viikon alussa, kiinnostaa monia sää- ja varsinkin lumipeitetilanteet erityisesti lähitulevaisuudessa.

Täällä Etelä-Suomessa lumisen Joulun odotuksen suhteen valitettavasti säähän on tulossa huomisesta torstaista lähtien käänne aikaisempaa paljon leudompaan suuntaan pitkäksi ajaksi, joten plussakelit ja vesisateet alkavat olemaan taas pääosassa, ja talvi ottaa odotettua paljon heikomman otteen lumipeitteiden sulamisen voimistuessa -- toisaalta viime päivien kovistakin pakkasista huolimatta lumipulasta kärsineille Keski-Suomen pohjoisosien ja Kainuun seuduille tämä leuto matalapainetoiminta lännestä ja lounaasta tuo sinne lähipäivinä paljon lisää lunta!

Viime päivinä on ollut vielä ajoittain melko talvista täällä Etelä-Suomessakin, kun kahdessa kylmässä tilanteessa (ensin viime sunnuntain illalla ja sitten eilisestä tiistaista tämän keskiviikon alkuun / iltaan saakka) lämpötilat kävivät alimmillaan Päijänteen tasan länsipuolella -5 ja -10 asteen välillä ja paikoin kylmemmissäkin lukemissa, sekä Päijänteen tasan itäpuolella sisämaassa varsinkin viime yönä ja tänään alkupäivällä jopa -20 asteen kylmemmälläkin puolella.

Noiden kylmien hetkien välissä ma-ti oli leuto vaihe, joka alkoi runsaalla lumipyryllä maanantaina yöllä ja aamulla, jolloin 5-10 cm saatiin etenkin etelän sisämaassa taas lunta, joten siellä jo edeltäneen viikonlopun aikana saadun erityisen runsaan lumipeitteen lisänä tuo määrä sai etenkin vyöhykkeellä Tampere-Hämeenlinna-Lahti-kaakonkulma kokonaislumipeitteen paksuudeksi 30 - 45 cm.

Sen sijaan etelärannikolla ja etenkin lounaassa (Varsinais-Suomen eteläosat) lumipeite on jäänyt edelleen melko vähiin tai jopa lähes olemattomaksikin, kun plussakelien ja vesisateiden osuudet ovat olleet siellä edelleen sen verran merkittäviä; esim. pääkaupunkiseudulla eteläosissaan lumipeite on pysynyt pääosin vajaan 10 cm:n paksuisena ja lounaassa on ollut lähes koko ajan myös lumettomia alueita -- lumiero näiden vähälumisten paikkojen ja sisämaan tuon runsaslumisimman alueen välillä onkin ollut jopa poikkeuksellinen äärevyydessään.

Tällä hetkellä tänään keskiviikon iltana on nyt saapumassa se matalapaine, jonka ratkaisevaa merkitystä Joulun ajan lumipeitteille uumoilin jo viime kertaisen sääennuste- ja luontoseurantakirjoitukseni toisessa päivityksessä: 

Tuo Britteinsaarten länsipuolelta kohti Fennoskandiaa liikkuva matalapaine on ottamassa tässä vaiheessa sen verran pohjoista reittiä Fennoskandian keskiosien yli koilliseen to-pe aikana, että sen mukana etenkin juuri Etelä-Suomeen pääsee erityisen leutoa ilmamassaa huomiseksi torstaiksi ja to-pe väliseksi yöksi -- itse asiassa tämä ilmamassa on peräisin Kanarian saarten alueelta, jossa mitattiin toissapäivänä maanantaina ennätyksellisiä yölämpötiloja jopa +30 asteen tienoille saakka (Afrikasta sinne helleaalto ja paikallista Föhn-vaikutustakin)!

Tämä leuto "pössähdys" tarkoittaa täällä etelässä sitä, että nyt parhaillaan tänä iltana sen leutouden tuovan sadealueen olomuoto on etenkin sisämaassa runsas lumipyry, mutta samalla lounaassa vesisade on jo tulossa pääosaan. Sitten ensi yöstä alkaen plussakelien ja vesisateiden alue laajenee nopeasti pohjoiseen ja itään Keski-Suomen eteläosien tasalle saakka, ja huomenna torstaina iltapäivällä ja illalla on runsaspilvisen, utuisen ja tihku-vesisateisen sään vuoro niin, että leudoimmillaan to illalla ja to-pe välisenä yönä lounaistuulessa etelässä päästään melko laajalla alueella jopa +5 asteen vaiheille ja lounaassa ylikin.

Kuitenkin perjantaina tuon matalapaineen jälkipuolella pääsee taas kylmempää ilmaa länsiluoteistuulessa koko Etelä-Suomeen, mutta vain heikosti ja perjantain illasta alkava pakastuminen jää alle 10 asteen pakkaslukemiin kylmimmilläänkin -- kylmenemistä edeltää to-pe yönä runsaamman sadealueen ylitys koilliseen, jonka jälkireunalla osa sateista voi sisämaassa tulla taas räntänä-lumena hetken ennen loppumistaan.

Lyhyt pikkupakkasen ja runsaan pilvisyyden sävyttämä poutahetki on täten perjantain iltapäivästä pe-la yöhön saakka, mutta pohjoisella Atlantilla muhii voimakasta matalapainetoimintaa edelleen yhtämittaa, jonka myötä jo lauantaina päivällä siitä seuraava sadealueen osa viilettää eteläisimpien osien ylitse lännestä itään, jossa sataa noin nollakelissä räntää ja lunta hetken aikaa -- tämä sadealue saattaa jäädä myös täpärästi Suomen eteläpuolelle tai viistää vain etelärannikkoa.

Sitten viikonlopun myöhemmän osan osalta sään kuvaksi vakiintuu se, että yhä pohjoiseen jää jumiin uudestaan ankaraakin pakkasta taas tuovaa kylmää ilmamassaa, mutta Britteinsaarten pohjoispuolelta kohti Norjan rannikkoa siirtyvän voimakkaan matalapaineen myötä taas hyvin leutoa ilmamassaa lounaistuulella ja vesisateiden kera työntyy entistäkin pidemmälle Etelä- ja Keski-Suomeen, jolloin la illan lyhyen pikkupakastumisen perään sunnuntai on etelässä yleisesti taas runsaspilvinen, utuinen ja tihku-vesisateinen, ja lämpötila asettuu +1 ja +5 asteen välille, ja lounaiskolkassa voi taaskin olla +5 asteen ylitykset mahdollisia.

Seuraavan viikon alussa onkin sitten jo käsillä Joulu, ja näillä näkymin sen ajan sää näyttää Etelä-Suomeen seuraavalta: tuo Norjan rannikkoa lähestyvä matalapaine siirtyy itään kohti Baltiaa ja se heikkenee samalla selvästi, kunnes juuri tiistaina Jouluaattona se surkastuu pois.

Etelä-Suomeen tämä tarkoittaa sitä, että maanantaina aatonaattona etelä-lounaistuulet heikkenevät ja sää alkaa hitaasti kylmenemään noin nollakeliksi. Samalla sateet heikkenevät ja hajaantuvat, joten sateiden olomuodon muutos vedestä rännän kautta sisämaan lumeksi ei välttämättä ehdi tuottamaan kunnollista uutta lumipeitettä lumisulamisen perään aatoksi tai sitä tapahtuu vain paikoin...

Näillä näkymin Jouluaatoksi jää Etelä-Suomeen heikkotuulinen-tyyni, mutta runsaspilvinen ja enimmäkseen poutainen noin nollakelisää, jossa sisämaassa saattaa olla lievästi pakkasta, mutta etelärannikolla-lounaassa voi olla koko ajan hitusen yhä plussaa. Lapissa jatkuu pakkassää, muttei ehkä enää ankarina pakkaslukemina; siellä saattaa alkaa vaikuttaa jo leudontava lounaistuuli.

Nimittäin näillä näkymin Joulupäivästä eli ensi viikon keskiviikosta lähtien alkanee vaikuttamaan jopa koko Fennoskandiaa ja Lappia myöten uudenlainen äärileuto suursäätila! -- siinä Keski- ja Itä-Eurooppaan vahvistuisi laaja ja voimakas korkeapaine, ja samalla voimakas matalapainetoiminta pohjoisella Atlantilla ottaisi aikaisempaa paljon pohjoisemman reitin Islannin tienoilta Jäämerelle, jolloin laajana virtauksena kaukaa lounaasta valtaavat erittäin leudot etelän ja lännen väliset tuulet koko Suomenkin.

Tämä tarkoittaisi sitten Joulupäivästä alkaen ilmeisesti jopa useamman päivän ajaksi (mahdollisesti ainakin sen viikon loppuun saakka!...) jatkuvaa hyvin leutoa säätä niin, että vuoroin runsaspilvisen kosteat ja toisaalta Föhn-tuulisen vähä- / vaihtelevapilvisen kuivat leutoudet vuorottelevat, ja jossa myös Lapissa on ajoittain suojasäätä; etelässä puolestaan lämpötila saattaa olla monin paikoin useamman päivän putkeen koko ajan plusasteilla. 

Mahdollinen hyvin voimakas Föhn-tilanne saattaa sitten luoda lähes missä päin maata tahansa hetkellisesti jopa +5 ja +10 asteen välisiä huippulukemia lämpötiloihin, jos optimaalinen voimakas länsivirtaus sitä varten mahdollistuu! -- joka tapauksessa tässä säätyypissä sateet jäävät vähiin etelässä, ja lähinnä Lapissa saadaan silloin vuoroin vesi- ja lumisateita...

Katsotaan päivityksessä lisää tuosta ensi viikon ja koko Joulun ajan säästä, ja päivitän sen viimeistään ensi sunnuntaina...

Tähän loppuun nyt vielä muuta luontoseurannan havaintomateriaalia ja analyysiä Etelä-Suomeen:

Lumipeitetilanne on siis hyvin erikoinen etelässä, kun vyöhykkeellä Tampere-Hämeenlinna-Lahti-kaakonkulma kokonaislumipeite on nyt 30 - 45 cm paksua ja saa vielä monin paikoin 5-10 cm lisäystä siihen päälle tämän illan runsaasta lumipyrystä. Samalla etelärannikolla ja lounaassa on vähälumista ja lounaiskolkassa lumetontakin.

Joulun ajan lumipeitetilannetta arvioitaessa ja siihen materiaalia tuosta em. sääennusteesta saaden voin luonnehtia tilannetta tässä vaiheessa seuraavasti: eniten lumettoman Joulun vaarassa ovat alueet, joille jää tämän illankin sateiden jälkeen korkeintaan n. 10 cm paksut lumipeitteet; näitä alueita ovat mm. pääkaupunkiseudun eteläosat, Uudenmaan etelärannikko etenkin länsiosiltaan ja Varsinais-Suomen eteläosat sekä Satakunnan länsirannikkoa Porin eteläpuolelta tai noin Poriin saakka (tietenkin myös lounaissaaristo).

Sen sijaan tuo sisämaan runsaslumisin vyöhyke on valkoisen Joulun suhteen turvattu, vaikka sielläkin sulamista tapahtuisi jopa niin, että lumipeitteen paksuus puolittuisi -- toisaalta sielläkin puustolumia ei enää huomisen torstain plussakelien jälkeen juuri nähdä kuin vain hetkittäin ja tuurilla, jos em. ennusteen mukaan sattuu vielä ennen Joulua tai aattona sopivia pieniä lumisadetilanteita...

Lumipeitesulamiset vesisateineen ja vielä ennen joulua em. ennusteen mukaan tulevien pikkupakkasten vuorottelut tarkoittavat Jouluun saakka säilyville sisämaan lumipeitteille sitä, että ne tiivistyvät, vettyvät ja noissa pikkupakkasissa myös kovettuvat selvästi lisää, ja näin ollen jäljelle viimeiseksi jäävä lumipeite on lopulta aikaisempaa paljon vaivalloisemmin sulavaa laatua -- näin ollen esim. tuo Joulusta alkava erityisen leuto sääjakso ei enää sulatakaan niin merkittävästi viimeisenä jäljellä olevaa sisämaan lumipeitettä...

Lumisulamisesta tulee tietenkin lähipäivinä sulamisvesiäkin ja koska vesisateitakin on tulossa, niin pientä tulvariskiä on taas olemassa mm. ojissa ja puroissa sekä alavilla alueilla, kuten peltojen ja nurmikoiden notkopaikoilla. Toisaalta edestakaiset sulamiset ja jäätymiset luovat myös paljon jääkenttiä ja jalankulkualueilla myös ajoittain hyvin liukkaita olosuhteita etenkin sisämaan lumisimmilla alueilla (paljon loskaa ja sitten jääkelejä, kunnes sulaminen edistyy paljon).

Maaperä on saanut melkein kaikkialla Etelä-Suomessakin ohutta parin sentin routaa ennen tuota viime viikon runsasta lumipeitelisäystä, mutta tuolla sisämaan runsaslumisimmalla alueella roudan lisääntyminen pysähtyi heti kokonaan tuon paksun lumipeitteen suojaavan vaikutuksen tultua. 

Tulevina päivinä routa ei leutojen säidenkään takia lisäänny enää, ja lumettomaksi käyvillä etelärannikon ja lounaan alueilla maa saattaa sulaa ajoittain kokonaankin, joten roudattomat alueet saattavat laajentua kohti sisämaata jonkin verran. 

Samalla maaperä saa etenkin roudattomilla seuduilla sekä sulamisvedestä että vesisateista lisää märkyyttä ja samalla tulee pohjavesien nousulle edelleen mahdollisuudet pitkälle talveen (ensi vuoden puolelle) saakka.

Vesistöjäiden osalta Etelä-Suomen järvissä saatiin juuri ennen tuota viime viikon runsasta lumilisäystä ohuita jääkansia, mutta ne jäivät myös lähinnä vain 1-5 cm paksuiksi: sitten niiden päälle satoi runsaasti lunta etenkin tuolla sisämaan ko. runsaslumisimmalla alueella.

Jatkon leudoissa plussakelivaiheissa ja vesisateissa yhtäältä jäiden päällä olevat lumet loskaantuvat ja toisaalta sitten myös jäätyvät & sulavat edestakaisin, ja etenkin virtaavavetisillä alueilla sulien alueiden osuudet voivat kasvaa paljon; mm. joet tulevat taas kokonaan jäättömiksi ja niiden virtaukset myös kasvavat.

Merialueilla Suomenlahden, Saaristomeren ja Selkämeren rannikoilla, sisälahdissa ja sisäsaaristoissa on saatu viime viikosta alkaen ensimmäisiä ohuita jääkansia, mutta jatkossa ne ovat sekä sulamis- että tuulien vuoksi hajoamisvaarassa; jäättömyys saattaa lisääntyä ensi viikon puolelle mentäessä huomattavasti -- Suomenlahden ulapalla etenkin länsiosissaan on yhä n. +5 asteista pintavettä eikä sen merkittävää kylmenemistä ole odotettavissa jatkon leudoissa säissä.

Enempää en kirjoita tässä vaiheessa, mutta ensi sunnuntaina on siis odotettavissa päivitys tänne loppuun koskien etenkin Joulun ajan sää- ja lumipeitetilannetta, sekä siitä pidemmällekin ensi viikon säätä...


Päivitys sunnuntaina 22.12.2024 klo. 23:55: 

Sää on edennyt hyvin paljon em. ennusteen mukaan eikä merkittäviä muutoksia ole tulossa jatkossakaan koko Joulun ajalle ja edelleen alkavan viikon 52 (23. - 29.12.2024) loppupuolellekaan -- tarkennetaan tässä kuitenkin muutamia asioita vielä näin ennen Joulua.

Eilen lauantaina siis saatiin eteläisimpään Suomeen odotetusti hetkellistä uutta lumipeitettä 1-5 cm:n verran puustolumineen, mutta tänään sunnuntaina uudessa plusasteisessa vesisadesäässä se lumi suli kokonaan nopeasti pois ja vanhemman lumen sulaminen on jatkunut uudestaan.

Huomenna maanantaina aatonaattona plussakeli alkaa siis viilenemään hitusen ja uusimpien ennusteiden mukaan juuri ma-ti yönä aatoksi saattaa viimeisinä sateina Etelä-Suomessa tulla vielä hieman lunta kaakkoisosiin ja itärajalle, mutta muutoin aatoksi noin nollakeliksi ja sisämaassa myös pikkupakkaseksi viilenevässä säässä ei uutta lumipeitettä ole odotettavissa. 

Näin ollen lumeton alue (paikoin siellä voi olla hieman lumijämälaikkuja) tulee Jouluna kattamaan edelleen odotetusti Uudellamaalla pääkaupunkiseudun eteläosat ja etelärannikon länsiosat, Varsinais-Suomen eteläosat ja Satakunnasta Porin eteläpuolisen länsirannikon.

Sisämaassa noiden alueiden pohjoispuolella on sitten vanhaa tiivistä ja kovettunutta lumipeitettä aatoksi 5 - 20 cm paikasta riippuen ja edelleen paksuin lumipeite etelässä on vyöhykkeellä Pirkanmaa--Kanta-Häme--Päijät-Häme--kaakonkulma / Kymenlaakso, vaikka silläkin alueella sulamista on tapahtunut huippusyvyyksistä jo yli 10 cm.

Edelleen on myös näkyvissä em. tapaan erittäin leuto sääjakso Joulupäivästä lähtien moneksi päiväksi, jossa pitkään jatkuvat länsi- ja lounaisvirtaukset tuovat koko maahan Lappia myöten tavanomaista paljon leudomman sään ulottuen ainakin Uudenvuoden kynnykselle saakka: näillä näkymin leuto virtaus olisi pääasiassa kosteaa lounaisvirtaustyyppiä, jolloin kuivempi Föhn-tuulinen versio jäisi vähemmälle tai vain pieniksi hetkiksi.

Tämä tarkoittaa Etelä-Suomeen jatkuvasti plusasteilla pysyviä lämpötiloja, runsaita sumupilvilauttoja ja ajoittain myös utuja ja sumuja. Sateet jäävät kuitenkin vähiin korkeapaineen ollessa melko lähellä etelässä. Lämpötilat voivat olla ylimmillään jopa reilussa +5 asteessa ja pakkasta ei siis esiinny moneen päivään ollenkaan laajalla alueella Joulupäivästä lähtien -- vain lähinnä Lapissa pakkasta edelleen esiintyy suojasäiden kera.

Lumipeitteen sulaminen jatkuu täten etelässä melko voimakkaasti, ja vaikka sisämaan lumipeitejäänne on jo laadultaan vaivalloisesti sulavaa vanhaa ja kovaa lunta, niin vuoden 2024 viimeisen viikon loppuun mennessä voidaan odottaa sisämaassakin olevan lumipeitteen sulavan laikulliseksi ja maata paljastuu monin paikoin paljon. 

Etelärannikolla ja lounaassa kokonaan lumettomat alueet laajenevat myös kohti sisämaata yhä enemmän, joten vuoden viimeiset päivät saattavat olla ajankohtaan nähden poikkeuksellisen lumettomia laajalla alueella...

Vuoden 2024 loppu saa siis erityisen leudon päätöksen etenkin Etelä-Suomessa -- Lopetan tämän kirjoituksen päivittämisen tähän, ja sää- ja luontoseuranta jatkuu ehkä vielä vuoden aivan lopussa tai vuodenvaihteessa uudella kirjoituksella...

Monday, December 09, 2024

Aikaisempaa talvisempaa ja vaihtelevaa Föhn-leutoudesta ja pakkaspoudasta monen olomuodon sateisiin -- etenkin sisämaassa talvi ja lumipeite jo pysyvämpää, mutta hetkittäin yhä suojasäitäkin (Päivitetty 2 kertaan: talvi ankaroituu runsaiden lumipyryjen myötä!)

Siirryn nyt tekemään uutta sääennuste- ja luontoseurantakirjoitusta, vaikka aikomukseni oli ensin tehdä maailmantilannetta kommentoiva kirjoitus tähän väliin -- maailmalla kuohuu ja tapahtuu kuitenkin niin hurjasti ja yhä vain hurjenevasti, että päätin jättää vielä sen aiheen asiat muhimaan ja tarkentumaan päässäni, ja niinpä nyt tulee sen sijaan suoraan edellisen sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksen perään uusi, ja ennakoitua myöhemmin sen nyt teen.

Joulukuun alkuahan sävytti viime viikolla ensin erittäin leuto plusasteinen sää marraskuun puolelta saakka vaikuttaneena, jossa kaikki lumet sulivat jopa Keski-Suomen pohjoisosia myöten pois, mutta viime viikon loppupuolella tiistain lumisateen, seuranneen pienen pakkasjakson ja vielä uusien lumisateiden myötä talvisempi sää palasi uudestaan Etelä-Suomeenkin. 

Uuden lumipeitteen paksuus jäi kuitenkin pääosin vain pariin tai muutamaan senttiin, ja lounaiskolkassa on ollut pääosin edelleen lähes tai kokonaan lumetontakin.

Edellisessä sääennustepäivityksessähän päättyneelle viikonlopulle olin odottamassa lounaasta lähestyvää voimakasta matalapainetta Etelä-Suomeen, ja sen tilanteen piti hyytyä ennen matalapaineen saapumista -- hyytymisen kävikin sitten jopa ennakoitua selvemmin, sillä tuo voimakas matalapaine jäi viikonloppuna kauas Länsi-Eurooppaan, ja nyttemmin se tai osa siitä velloo Välimerellä.

Itään siirtyneen voimistuneen korkeapaineen ja tuon lähestymään yrittäneen matalapaineen välistä pääsi viikonloppuna vaikuttamaan parin päivän ajan kuitenkin kostea ja kohtalaisen leuto etelävirtaus, jossa lämpötilat nousivat edeltäneen pienen pakkasvaiheen perään nollan vaiheille siten, että lounaassa oli parisen astetta plussaa, Uudeltamaalta Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan kautta länsirannikolle noin nollakeliä ja siitä itään enimmäkseen aste-pari pakkasta.

Tilanteessa sää oli koko ajan runsaspilvistä, ajoittain utuista ja paikoin sumuistakin (etenkin sisämaassa) ja melkein koko ajan oli liikkeellä heikkoja lumi- ja suojasääalueilla myös räntä- ja tihkusateita -- näin ollen lumipeite paikoin kasvoi parisen senttiä lisää viikonlopun aikana, ja tosiaan lounaassa hyvin vähäiset lumet myös sulivat.

Eilen sunnuntaina tämä etelävirtaus alkoi tyrehtymään pois tuon em. matalapaineen jäätyä kauas etelään-lounaaseen, ja tilalle alkoi muodostumaan Etelä-Suomen päälle länsi-itäsuuntainen korkeapaineen selänne -- tämän myötä tuuli tyyntyi, sää pysyi vaihteleva-runsaspilvisenä, sateet lakkasivat ja lämpötilat alkoivat laskea hieman pakkaselle yleisesti myös lounaassa.

Tänään maanantaina tuo korkeapaineen selänne vaikutti vielä Etelä-Suomen päällä, kun samalla Lappiin alkoi jo vaikuttaa leudontavaa länsituulta Pohjois-Atlantin-Jäämeren uuden matalapainesysteemin tuomana -- etelässä sumupilvinen, tyyni ja sateeton pikkupakkassää pysyi vielä ennallaan.

Huomenna tiistaina alkaa lyhyt Föhn-tuulinen leuto vaihe, jossa tuosta em. uudesta matalapainesysteemistä voimakkain osa siirtyy Jäämerellä itään ja tuo em. korkeapaineen selänne vetäytyy Etelä-Suomesta länteen Britteinsaarille vahvistuvan korkeapaineen osaksi -- sää on täten selkenemässä ensi yön jälkeen Etelä-Suomessa Föhn-tuulen eli länsi-luoteistuulen voimistuessa, jolloin sumupilvet kaikkoavat. Samalla pakkasyön jälkeen lämpötilat nousevat huomenna iltapäiväksi ja illaksi yleisesti 0 ja +4 asteen välille; leudointa lännessä.

Sitten ke-to aikana tuo Jäämeren matalapaine muotoutuu Suomen itäpuolelle Venäjälle ja lännessä Fennoskandian länsipuolella vaikuttaa tuo em. korkeapaine; tämä mahdollistaa tuulten kääntymisen pohjoiseen koko Suomen alueella, joten tuon huomisen leudon Föhn-vaiheen perään tulee kohtalainen kylmänpurkaus Jäämereltä. 

Keskiviikkona lämpötilat alkavat laskea Etelä-Suomessa vähitellen pakkaselle sään pysyessä enimmäkseen vähäpilvisenä, ja torstaina pohjoistuuli voi olla melko voimakastakin sään pysyessä kuitenkin enimmäkseen poutaisena ja vähäpilvisenä yhä (länsirannikolla ja lounaissaaristossa merelliset lumikuurot ovat mahdollisia), ja lämpötilat laskevat vähitellen yhä enemmän pakkaselle; sisämaassa illalla jo -5 ja -10 asteen välille.

Perjantaina lännestä on saapumassa tuo em. korkeapaine heikkona selänteenä Suomeen, ja Islannin tienoilla aikaisemmin viikolla muodostuva uusi matalapaine on lähestymässä samalla pian perään Fennoskandiaan -- tämän myötä Etelä-Suomessa to-pe yönä pohjoistuulet tyyntyvät ja vähäpilvisessä / selkeässä säässä pakkanen huipentuu; sisämaassa -10 astetta kylmemmät lukemat voivat toteutua ainakin paikoin ja yleensä on ainakin -5 ja -10 asteen välisiä minimilämpötiloja. Yön jälkeen pilvisyys lisääntyy lännestä alkaen ja sää lauhtuu pikkupakkaselle ja länsirannikolla-lounaassa jo nollan vaiheillekin.

Ensi viikonloppuna on vielä selvänä näkyvissä ennustemalleissa sitten se, että tuo Islannin tienoilla kehittyvä uusi matalapaine siirtyy suoraan Etelä- ja Keski-Suomen yli itään lumi- ja lounaassa-etelärannikolla osaksi myös räntä- ja vesisateineen -- Etelä-Suomeen on siinä siis odotettavissa nollakeliä ja laajasti suojasäätäkin hetkeksi sateiden kera etenkin lauantaina, mutta sunnuntaina olisi lännestä tulossa lyhyt poutavaihe tuon matalapaineen heti perään ja taas uusi sään pakastuminen.

Tämän vaiheen jälkeen ennustemalleissa onkin sitten skenaariohajontaa, joten seuraavalle viikolle ei voida vielä selostaa sään kehitystä kunnolla -- yksi vahva signaali on kuitenkin se, että Pohjois-Atlantilta olisi tulossa yhä uusia voimakkaitakin matalapaineita, mutta niiden reitit kohti Fennoskandiaa ovat vielä epäselviä, ja niiden sijoittumisista riippuu sitten mm. se, että pääseekö ainakin Etelä-Suomeen hyvinkin leutoa plussakeliä ja vesisateita, vai tuovatko sen sijaan nuo matalapaineet kunnon lumipyryjä etelärannikkoa myöten ja lämpötilat pysyisivät pääosin pakkasella...

Katson tuota seuraavan viikon tilannetta uudestaan joko päivityksessä tässä kirjoituksessa tai sitten teen jo ensi viikonloppuna uuden sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksen -- onhan jo Joulu lähestymässä ja siten mm. etelässä lumipeitetilanteen kehittyminen kiinnostaa erityisesti!...

Seuraavaksi tulee taas tuttuun tapaan luontoseurantaosio:

Marraskuun lopussa kokonaan taas kadonnut lumipeite eli lumettomuus oli vielä viime viikon alussa vallitseva tilanne, ja se paljasti edelleen sen, että marraskuun tilapäisistä talvimaistiaisista huolimatta ja tietenkin pääosin erittäin leudon sään ansiosta ruohovartisen kasvillisuuden parissa oli pysynyt yhä joulukuun puolellekin saakka osaksi vihreinä säilyneitä kasvustoja, kuten puistoissa ja puutarhoissa nurmikoilla heiniä ja yhden tai kaksi kertaa kesässä niitetyillä niityillä / nurmilla myös muita lajeja, kuten apiloita (Trifolium sp.), siankärsämöitä (Achillea millefolium) ja pietaryrttejä (Tanacetum vulgare). 

Toisaalta aikaisemmin hyvin vihreinä pysyneillä voikukilla (Taraxacum officinale) ja vuohenputkilla (Aegopodium podagraria) lehtensä olivat ruskaantuneet osaksi keltaisiksi marraskuun lopulla, ja tietenkin siitä marraskuun edellisestä talvi- ja lumipeitetilanteesta kaikki nämä(kin) kasvit olivat saaneet jonkin verran "nokkiinsa": esim. etelärannikollakin edellinen marraskuun lumipeite oli jo niin paksu ensimmäistä kertaa, että se lyttäsi suojalumena ruohovartisia kasvustoja jo aikaisemmin syksyllä kuolleita varsiakin myöten -- Sisämaassahan tämä sama lyttääntyminen tapahtui jo marraskuun alun lumipeitetilanteessa, kun etelärannikolla siltä vielä silloin säästyttiin.

Tämä uudempi parhaillaan menossa oleva talvi- ja lumipeitevaihe on edellisiin verrattuna siinä mielessä erilainen, että lumipeite on selvästi ohuempi -- tämän myötä viime päivien pakkasten vuoksi on tullut erona edellisiin lumipeitetilanteisiin se, että nyt pakkaset ovat päässeet sekä nujertamaan noita vielä osaksi vihreinä pysyneitä ruohovartiskasvustoja selvemmin kuolleiksi että muodostamaan maahan jo ensimmäistä routakerrosta parin-kolmen sentin veroisesti.

Lumipeite on tosiaan koko Etelä-Suomen alueella lähinnä 2 - 5 cm paksua, ja vain paikoin esim. Pirkanmaalla on yli 5 cm paksujakin "hankia". Samoin etelärannikon tuntumassa löytyy paikoin yli 5 cm paksuja lumipeitteitä -- tällä alkaneella viikolla lumipeitteeseen ei itse asiassa tule lähes ollenkaan muutosta ennen ensi lauantaita, koska tuossa huomisessa Föhn-tuulivaiheessa sulaminen jää hyvin vähäiseksi ilmamassan ollessa kuivaa; lumipeite jää siis lähes ennalleen edelleen.

Toisaalta puustoissa nyt vielä olevat lumet ja etenkin idässä pakkassään sumuista tulleet kuuratkin sulavat ja varisevat huomenna tiistaina leudossa Föhn-tuulessa pois viimeistään illalla.

Toki em. mahdolliset merelliset lumikuurot voivat sitten ke-to aikana lisätä lumipeitettä länsirannikolla ja lounaissaaristossa, mutta varsinaisesti seuraava lumipeitemuutos yleisesti tulee siis ensi viikonloppuna, jolloin sekä sataa ainakin muutamia senttejä uutta lunta että etenkin lounaassa-etelärannikolla osaksi myös sulaa sen aikaista lumipeitettä hetken aikaa -- etenkin sisämaassa lumipeite siis vahvistuu selvästi silloin... 

Etelä-Suomen järvissä vielä viime viikon alussa oli kokonaan jäätön tilanne uudestaan marraskuussa hetken aikaa käväisseiden ensimmäisten ohuiden jääkansien jälkeen, mutta viime viikon lopulla uusia ohuita jääkansia muodostui taas pakkasvaiheessa -- vaikka lämpötila on ollut ajoittain nollan vaiheilla tai suojalla päättyneenä viikonloppuna, niin etenkin seisovavetisissä järvissä jääkannet ovat jo alkaneet olemaan pysyviäkin; virtapaikoilla on ollut edelleen myös ihan sulaa vettä.

Huomisen leudon vaiheen perään tulee taas sen verran pakkasia, että sekä järvien jäät että maaperän routa vahvistuvat pari-kolme senttiä lisää ja myös virtaavissa vesissä voi muodostua uutta jäätä -- sitten ensi viikonloppuna jäiden päälle sataa uutta lunta.

Merialueilla jäänmuodostusta on ollut vasta Perämeren rannikolla ja Merenkurkun saaristossa, joten esim. Suomenlahti on pysynyt kokonaan jäättömänä koko ajan edelleen, joskin sisälahdissa ja aivan rantaviivan tuntumassa vesien pintalämpötilat ovat laskeneet jo lähelle nollaa tai +1 asteen vaiheille; ulapalla Suomenlahdella pintavesilämpötilat ovat kuitenkin yhä jopa reilusti yli +5 astetta -- tuossa ke-pe vaiheen pakkassäässä saattaa Suomenlahden kylmimmissä sisälahdissa muodostua ensimmäisiä ohuita jääkansia, mutta ne voivat olla vielä sulamiselle herkkiä myöhemmin, jos tulee kunnolla plusasteita ja vesisateita...

Tässä ovat linkit jäätilanteiden seurantaan: järvien jäätilanteet ja merialueiden jäätilanteet -- kummatkin päivittyvät aina uusiin karttoihin omilla tahdeillaan.

Viimeisenä palaan vielä päättyneen syksyn ruskaan sen verran, että mainitsen sellaisen puulajin, jossa lehtijääneet ns. talviruskana pysyvät yleensä aina seuraavaan kevääseen saakka -- tämä laji on (metsä)tammen pylväsmäisesti kasvava viljelylajike pylvästammi tai kartiotammi (Quercus robur "Fastigiata"), jolla myös tänä alkutalvena nähdään parhaillaankin runsaasti ruskeiksi kuolleita lehtiä oksistoissaan ja ne pysyvät läpi talven.

Tämän viljelylajikkeen kasvatus on yleistynyt huomattavan paljon viimeisten 10 vuoden aikana uusissa julkisissa istutuksissa mm. pääkaupunkiseudulla ja olenpa nähnyt tätä istutetun myös mm. Hämeenlinnassakin tänä vuonna.

Tällä talviruskaa tekevällä puulla oli kuluneen äärileudon syksyn aikana myös omansalainen poikkeava ruskan edistyminen tuon erityisen lämmön takia -- normaalisti tällä lajikkeella lehtensä muuttuvat lähes suoraan vihreistä ruskeiksi lokakuun lopulta alkaen vain vähäisen kellertävän välivaiheen kautta ja yöpakkaset voivat muuttaa lehtiä ruskeiksi nopeastikin.

Sen sijaan tänä syksynä hyvin leudot säät jopa lähes kokonaan ilman yöpakkasia (etenkin pääkaupunkiseudulla kokonaankin pakkasettomissa oloissa ko. aikana) myös loka- ja marraskuussa aiheuttivat sen, että lokakuun lopulta marraskuun alkuun tällä lajikkeella nähtiin poikkeuksellisen keltainen välivaihe ruskassaan ennen lehtien ruskeiksi kuolemista; ruskavärit olivat siis normaalia kirkkaammin tai selvemmin keltaisia ja normaalia pidemmän aikaa.

Aivan lopuksi vielä termisen talven alkamisen määritelmästä tällä hetkellä Etelä-Suomessa: sisämaassa tämä viimeisin pakkasia sisältänyt talvinen vaihe on tainnut aloittaa termisen talven jo pysyvästi, mutta normaalia myöhemmin, ja voi olla että lounaiskolkassa ja etelärannikon länsiosissa termisen talven alkaminen voi ehkä varmistua, jos tuon ke-pe vaiheen pakkasten perään tuleva lauhtuminen jää heikoksi eikä seuraavalla viikolla tulisi enää pitkäkestoisia plussakelejä -- tämän varmistumista tai tuonnemmaksi siirtymistä joudutaan kuitenkin vielä seuraamaan pidemmälle joulukuuta, tai jos leutous taas rajusti voimistuu niin tammikuulle...


Päivitys keskiviikkona 11.12.2024 klo. 20:45: 

No niin! -- talvi on ankaroitumassa odotettua enemmän, ja viikonloppuna siitä on merkkinä yhtäältä pohjoisessa talven tähän mennessä ankarimpien pakkasten saapuminen, ja toisaalta täällä Etelä-Suomessa koetaan lauantaina ja la-su välisenä yönä hyvinkin runsas lumipyry!

Tämä tilanne johtuu siitä, kun tuo em. Islannin suunnasta viikonlopuksi tuleva matalapaine ottaa yhtäältä aikaisempaa ennustetta eteläisemmän reitin Lounais-Suomen yli itäkaakkoon, ja toisaalta se voimistuu juuri sopivasti runsasta lumentuloa ajatellen lauantaina tuossa lounaan kulmilla. 

Samalla Lappiin ja Länsi-Venäjän pohjoisosiin muodostuu ankaran pakkasen alue tuulten heiketessä ja Jäämeren ilmamassan kylmetessä silloin helposti, kun tähän aikaan (jo melkein talvipäivän seisaus) vuodesta Auringon lämmitystä ei enää ole -- Lapissa voidaan saavuttaa minimilämpötiloissa talvikauden ensimmäisen kerran -30 asteen kylmemmälle puolelle päätymisiä jo viikonloppuna.

Tuo lumipyrytilanne alkaa täällä etelässä siten, että perjantaina kylmän yön ja aamun (paikoin n. -10 asteen lukemia) jälkeen ensimmäinen kieleke lumisadetta tulee lännestä lähinnä "Vaasa-Lappeenranta"-linjan eteläpuolelle, mutta siitä ei sada vielä kuin vain muutama sentti uutta lunta.

Lauantaina tuon matalapaineen voimistumisen myötä runsaampia sateita kasaantuu lännestä ja lounaasta etelään vasten tuota pohjoista ankaran pakkasen aluetta, ja sateiden olomuoto on sisämaassa koko ajan lunta, ja itse asiassa siellä lämpötila pysyy lauantaina sateen runsaimmissakin vaiheissa sen verran eli hitusen pakkasella, jolloin lumipeite voi paikoin myös kinostua itätuulten voimistuessa (ensin tuulet ovat heikkoja) la-su yönä lumipyryn loppuvaiheissa.

Etelärannikolla ja lounaiskolkassa sateiden olomuoto on pääosin lunta, mutta lämpötilan käväistessä lauantaina nollassa tai hitusen plussalla myös märkää lunta ja räntää voi sataa hetken aikaa; la-su välisenä yönä lämpötila laskee pakkaselle myös tällä alueella, jolloin lumisade on ennen loppumistaan pakkaslumimuotoista sielläkin.

Etelä-Suomeen on odotettavissa tästä lumipyrytilanteesta sisämaassa jopa 15-20 cm uutta lunta ja ehkä paikoin jopa enemmänkin! -- etelärannikolla ja lounaiskolkassa saadaan myös useita senttejä uutta lunta, vaikka tuota märkää lumisadetta ja vähän suojasäätäkin on mukana; toisaalta kokonaissademäärät voivat olla etelärannikon tuntumassa kaikkein suurimpia, joten parinkymmenen sentin lumipeitelisäys esim. ainakin osassa pääkaupunkiseutuakin ei liene yllätys suojasäävaiheesta huolimatta...

Tässä lumipyrytilanteessa etenkin märkää lumisadetta saavilla alueilla on merkittävänä seikkana taas runsaan ja raskaan tykkylumen kertyminen puustoon lehtipuita myöten (sisämaan pakkasalueella lunta kertyy lähinnä havupuustoon) -- tästä voi taas tulla puustotuhovaaraa etenkin tuulensuojaisille paikoille; nythän on paikoin jäänyt eilisen puustolumisulamisen jäljiltä vielä osaan tuulensuojaisimpiin paikkoihin lumikuorrutetta puihin mm. metsien sisusalueilla, jolloin uusi runsas lumikuorrutelisäys voi ylittää paikoin puiden kantokyvyn!

Sunnuntaina aamulla tuo matalapaine heikkenee ja kaikkoaa nopeasti kaakkoon, joten aamulla viimeisetkin lumisateet heikkenevät ja lakkaavat, ja loppupäivä on poutainen pilvisyyden pysyessä kuitenkin pääosin runsaana, ja itä-koillistuuli on aluksi navakkaa, mutta heikkenee illaksi nopeasti -- lämpötilat laskevat iltapäivällä ja illaksi -5 vaiheille.

Uusien ennustemallien mukaan seuraavan viikon aloittavana maanantaina lännestä tulee koko Suomeen voimakkaan Norjanmeren matalapaineen mukana rintamasysteemi lumipyryineen (lumipyryä alkupäivällä), joten yhtäältä Lapin ankara pakkanen heikkenee pikkupakkaseksi, ja etelään tulee taas uusi annos uutta lumipeitettä noin nollakelin kera -- näillä näkymin uuden lumen määrä ei liene yhtä iso kuin tämä ensimmäinen viikonlopun määrä, mutta runsaimmillaan n. 10 cm:n lumilisäykseen voi olla mahdollisuuksia, joten kokonaislumipeite voi kasvaa paikoin jo lähelle puolta metriä sen myötä!...

Vieläkin on tämän toisen lumipyrytilanteen jälkeen hieman epäselvää ensi viikon säävaiheet, mutta näillä näkymin myös tuon ma pyryn jälkeen Atlantilta / Britteinsaarten tienoilta käsin matalapaineiden vyöry kohti Fennoskandiaa näyttää voimakkaalta ja aktiiviselta, joten koko ensi viikon säässä voivat Etelä-Suomen osalta vaihdella poutaiset pakkasvaiheet sateisten ja noin nollakelisten matalapainevaiheiden kera, jolloin uusia lumipeitelisäyksiä voi tulla sen viikon loppuun mennessä jopa yhä vain, ja ehkä runsaastikin!...

Näin ollen nyt vaikuttaisi jopa siltä, että Joulusta saattaisikin tulla Etelä-Suomeen melkoisen luminen ja ehkä jopa poikkeuksellisen runsasluminen! Ankarat pakkaset taitavat jäädä kuitenkin vielä vain Lapin asiaksi -- jäädään seuraamaan, miten talvi alkaa koettelemaan meitä...

Jätän tämän kirjoituksen päivittämisen tähän, ja palaan asiaan seuraavassa sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksessa, jonka ajattelen tekeväni ensi maanantaina tuon toisen lumipyryn jälkeen...


Päivitys perjantaina 13.12.2024 klo. 15:45:

Päätinkin vielä päivittää toistamiseen tämän sääennusteen ko. viikonlopun osalta, koska sen verran muutosta on tullut parhaillaan alkaneeseen lumipyrytilanteeseen ja lämpötiloihin pe-su ajaksi uusimpien ennustemallien mukaan.

Tuohon aikaisempaan ennustepäivitykseen verrattuna on tullut huomiselle lauantaille leudompi muutos, jolloin ko. runsaan sadealueen mukana suojasääalue käväisee ennakoitua pohjoisempana ja etelärannikolle-lounaaseen tämä tarkoittaa jopa +3 asteen vaiheilla käväisevää lämpöä iltapäivälle ja sateet ovat siten aikaisempaa arviota enemmän vettä; on kuitenkin huomattava, että sateet muuttuvat kuitenkin yhä lumeksi etelärannikollakin ennen loppumistaan la-su välisenä yönä.

Sisämaassa tämä leudompi muutos tarkoittaa sitä, että märän ja siten puustoihin tykkylumeksi tarttuvan lumipyryn alue ulottuu nollakelinä aikaisempaa arviota pohjoisemmaksi, kuten esim. Hämeenlinnan seudulle; lehtipuutkin saavat täten runsasta ja raskasta lumikuorrutusta laajasti sisämaassa.

Tosin tässäkin on huomattava se, että lämpötila laskee sisämaassa pakkaselle jo la illalla ja la-su välisenä yönä itätuulen voimistuessa jopa kovapuuskaiseksi puustolumet ehtivät silloin myös varisemaan tuulisilla paikoilla paljon pois. Tuulensuojapaikoilla on kuitenkin odotettavissa puustotuhovaaraa raskaista tykkylumista!

Lumipeitekertymät pe-su ajalle ovat vaihdelleet ennusteissa sisämaassa n. 20 sentistä jopa yli 30 cm:n, joten paljon lunta on joka tapauksessa tulossa laajalla alueella etelän sisämaassa! -- toisaalta etelärannikko ja varsinkin lounaiskolkka saattavat jäädä su aamuun mennessä varsin vähälle uudelle lumipeitteelle. 

Sitten tuon matalapaineen ja lumisateen kaikotessa sunnuntaina kaakkoon pois tapahtuu lämpötiloissa ennakoitua rajumpaa poukkoilua! -- nyt näyttää siltä, että tuon kaikkoavan matalapaineen jälkireunalla ja juuri ennen seuraavana su-ma yönä lännestä tulevaa toista rintamasadesysteemiä koetaan Etelä-Suomessa muutaman tunnin mittainen ankarahkon pakkasen vaihe su illalla.

Nimittäin tuo kaikkoava matalapaine pyöräyttää su aamusta alkaen Lapin ankarasta pakkasilmamassasta annoksen hyvin kylmää ilmaa etelärannikkoa myöten koillistuulena, ja su illalla tuulten sitten nopeasti tyyntyessä kokonaan tapahtuu lämpötilan hyvin nopeaa laskua, ja varsinkin jos sää samalla selkenee hetkeksikin.

Täten Etelä-Suomen sisämaassa on odotettavissa su illalla -15 ja -20 asteen välisiä minimilämpötiloja, ja paikoin jopa -20 asteen kylmemmälle puolellekin voidaan päätyä! -- Etelärannikolla-lounaassa ainakin -10 asteen tienoilla olevat minimilämpötilat toteutuvat samalla.

Lauhtuminen alkaa länsirannikolta käsin kuitenkin jo samana iltana myöhemmin ja se etenee koko Suomen ylittävän rintamasysteemin myötä hyvin nopeasti runsaan lumipyryn ja nopeasti voimistuvan etelätuulen kera itään su-ma välisenä yönä: etelärannikolla ja lounaassa lumisade myös muuttuu taas osaksi rännäksi ja vedeksi suojasään palatessa ko. yönä yhtäkkiä sille vyöhykkeelle.

Maanantain aamusta alkaen tuulet kääntyvät heikkenevinä länteen-luoteeseen, ja rintamasade siirtyy pois itään ja sää poutaantuu pilvipeitteen rakoillessa. Lämpötilat asettuvat nollan tienoille ja sisämaassa pikkupakkaselle.

Tästä näyttää sitten alkavan ensi torstain alkuun kestävä enimmäkseen poutainen länsi-luoteistuulinen vaihe Etelä-Suomessa Fennoskandian keskiosien yli itään siirtyvän matalapaineen eteläreunalla, jossa lumikuurot voivat olla ajoittain ja paikoin mahdollisia, ja lämpötilat laskevat ti-ke aikana hitaasti muutaman asteen pakkaselle; sisämassa -5 ja -10 asteen välillekin, jos tuulet tyyntyvät vähäpilvisessä säässä ke-to yöksi...

Näillä näkymin sitten ensi to-pe tienoilla olisi tulossa seuraava voimakas matalapaine Britteinsaarten suunnasta, jonka reitti Suomen yli koilliseen-itään ratkaisee sitten sen, miten paljon ja missä olomuodossa mm. juuri Etelä-Suomeen tulisi sateita -- tämä matalapaine siksi jo ratkaisee paljon siitä, miten luminen tai lumeton Joulusta voi tulla etenkin etelärannikon vielä hieman epävarman valkoisen Joulun suhteen tarkasteltuna...

Palataan tarkastelemaan sen kohtaloa ja muuta sää- ja luontoasiaa sitten seuraavassa aiheen mukaisessa kirjoituksessani (ehkä ensi viikon alkupuolella nyt miettimäni aikataulun mukaan), joten viimeinkin lopetan tämän kirjoituksen päivittämisen tähän.