Friday, March 31, 2006

Lumihangen tuhkaus taimikasvatuspaikalla



Posted by Picasa


Eilen 30.3.2006 kävin levittämässä taimikasvatuspaikallani tuhkaa lumihangen päälle sulamista nopeuttamaan; tässäkin pienentynyt albedo aiheuttaa pinnan suuremman lämpenemisen tuhkattomaan lumipintaan nähden. Nuo kuvat on otettu heti levityksen jälkeen. Levitys onnistui silloin vallinneen heikon etelätuulen ansiosta erinomaisen helposti, vaikka koko 1,5 aarin kokoinen alueeni on aidattu kokonaan kanaverkolla. Sopivan heikon tuulen ansiosta alueen etelärajalta tuulen suunnasta näppärästi heittämällä tuhka kulkeutui toivotun tasaisesti lähes koko alueelle. Tuulen suuntaan nähden takarajalla vain paikoin täytyi tyynen hetken aikana paikkailla liian valkoiseksi jääneitä kohtia. Tuhkaa tosin tuli silloin vähän päin näköäkin, mutta silloin täytyi vain heittää sopivan matalalta viskaamalla. Yksi 10 litran sangollinen tuhkaa riitti hyvin koko alalle. Märkää lunta oli paikalla eilen vielä arviolta n. 25cm, mutta se alkaa sulamaan tuhkan ansiosta todella nopeasti, kunhan aurinko ensi viikolla on enemmän esillä. Paikka on kokonaan avoin, joten aurinko paistaa selkeänä päivänä käytännössä koko ajan kohdalle.

Alemmassa kuvassa näkyy kumottu kottikärry. Se on kumottu itse asiassa kaadetun ison nektariinin (Prunus persica var. nucipersica) ruukun päälle suojaksi. Juuri sen nektariinin, joka kukki viime huhtikuussa vanhan taimikasvatuspaikan kasvihuoneessa. Tuosta linkistä pääsettekin katsomaan samalla, mitä kerroin viime vuoden lumihangen tuhkauksesta ko. Mäntsälän taimikasvatuspaikalla ja muutenkin voitte tutustua sitä kautta blogini aivan alussa kertomiini arboretumprojektini historiaan liittyviin seikkoihin ja sen parissa viime keväänä tehtyihin ensimmäisiin kasvukauden töihin.

Etenkin alemmassa kuvassa näkyy hyvin myös taimipenkkeihin istutetuissa punamarjakanukoissa (Cornus mas) olevia lehtiä, jotka jäivät talveksi kiinni. Ruskaahan niihin ei juurikaan ehtinyt tulemaan ennen talven ensimmäisiä kovia pakkasia ja niissä säilyi vihreitä lehtiä leudon marraskuun ansiosta jopa joulukuulle asti. Tällaisissa tapauksissa lehtiä monesti jää kiinni kevääseen asti, kun ruskan mukana syntyvä lehtikantojen ns. irtoamissolukkokaan ei ole ehtinyt kehittymään kunnolla. Tähänkin aiheeseen liittyen kuvailin eilen eri lajeja Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa ja pikapuoliin näytän kuvasatoa myös siitä. Punamarjakanukka on ainakin taimena talvenarka, joten tässäkin on jännäämisen paikka talvesta selviytymisen suhteen.
Posted by Picasa

Thursday, March 30, 2006

Mielimaisemia ulkomailla: Madeira - osa 16



Lagerströmia (Lagerstroemia indica)
Posted by Picasa


Kuningasmagnolia (Magnolia grandiflora)
ja taustalla kasvitieteellisen puutarhan päärakennusta. Posted by Picasa


Hopeamagnolia (Magnolia hypoleuca)
Posted by Picasa


Eteläntrumpettipuu (Catalpa bignonioides)
Posted by Picasa


Valeakaasia (Robinia pseudoacacia)
Posted by Picasa


Aitoviikuna (Ficus carica)
Posted by Picasa


Brasilianpippuripuu (Schinus molle)
Posted by Picasa


Dombeija (Dombeya wallichii)
Posted by Picasa


Joulukuussa 1994 tekemäni Madeiran matkan kasvitieteelliseen puutarhaan liittyvästä kuvasaldosta tarjoan vielä nämä ja sitten on aika siirtyä lopuksi itse saaren pääkaupungin eli Funchalin esittelyyn. Sieltäkin tosin esittelen lähinnä kasveja ja puistoja, mutta mukaan mahtuu myös ihan kiintoisaa arkkitehtuuriakin.

Alin kuva on itse asiassa kasvitieteelliseen puutarhaan liittyvästä osasta nimeltä Loiro Park. Siellä on näytillä eksoottisia trooppisia lintuja. Nämä kuvan veijarit olivat siellä tosi hauskoja :) Linnuista kiinnostuneille tämä on ehdoton tutustumiskohde nykyäänkin samalla kasvitieteellisen käyntikerralla.

Alin kasvikuva tarjoaa tyypillisen Itä-Afrikkalaisen ja Madagaskariltakin kotoisin olevan pienen puun eli dombeijan, joka kukkii nimenomaan talviaikana. Nuo kukat eivät muistaakseni olleet kovin voimakastuoksuisia. Toinen trooppinen puulaji seuraavassa kuvassa ei itse asiassa ole nimestään huolimatta se puu, josta saadaan tunnetuimmat mausteeksi tarkoitetut pippurit. Tässä on linkki mausteina käytettäviin pippureihin. Kuvan brasilianpippuripuun marjoja käytetään ns. rosépippurina.

Aitoviikuna oli jo lehdettömänä, kuten sen kuuluikin joulukuussa jo olla. Laji on yksi harvoista kesävihannista lajeista viikunoiden suvussa, jossa on etenkin ainavihantia trooppisia lajeja erittäin suuri määrä -jopa n. 800 eri lajia puita, pensaita ja liaaneja (erotukseksi lauhkeiden alueiden köynnöksistä). Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa aitoviikunaa on ulkona kasvihuoneen eteläseinustalla perennoivana matalana pensaana. Laji on juuri se, josta tunnetuimmat viikunahedelmät saadaan. Suvun muita lajeja nähdään Suomessa huonekasveina, kuten kumiviikunaa (Ficus elastica).

Seuraavat kolme lajia olivat vielä ruskansa loppuvaiheessa. Valeakaasiaahan olenkin jo esitellyt runsaasti mm. viime vuonna viikon kasvina. Trumpettipuihinkin olen teidät jo tutustuttanut esim. omien taimieni ansioista. Viime kesänähän istutin juuri kuvassa olevaa ko. lajia arboretumalueelleni ja jännityksellä odotan talvituhojen laajuutta. Juhannukseen mennessä tilanne on selvillä. Yksi trumpettipuu aikaisemmasta istutuksesta onkin selvinnyt perennoivana hengissä jo kahdesta edellisestä talvesta.

Hopeamagnolia on isolehtisin magnolialaji. Se kukkii lehdellisenä valkoisin kukin. Nimi tulee lajin hopeanvalkeasta rungon ja oksien kuoresta. Tätäkin magnolialajia olisi hyvä kokeilla rohkeasti eteläisimmässä Suomessa. Sen sijaan ylemmässä kuvassa näkyvä kuningasmagnolia on liian arka Suomeen. Laji on ainavihanta ja se kukkii loppukesällä ja syksyllä muista magnolioista poiketen vähitellen pitkän ajan kuluessa eivätkä kaikki kukat ole siten kerralla näyttävästi esillä. Puun alla oli kukassa kiinanruusua (Hibiscus rosa-sinensis), joka on tyypillinen talviajan kukkija tässä ilmastossa.

Ylimmässä kuvassa nähdään lagerströmia, joka oli esittelyssä Madeirakuvissani Quinta do Palheiro Ferreiro puiston yhteydessä. Siinä ko. laji oli jo lehdetön ja nuo tässä kuvassa näkyvät kukintojen jäänteet oli typistetty pois. Ero kasvutilanteissa johtui siitä, kun tämä kasvitieteellisen puutarhan yksilö on alempana rannikolla lämpimämmässä ilmastossa kuin
Quinta do Palheiro Ferreiro -puiston korkeammalla vuoristossa oleva yksilö. Kuvassa nähdään myös kolibrikukkaa (Strelitzia reginae) reunuskasvina. Posted by Picasa

Tuesday, March 28, 2006

Blogini täyttää tänään 1 vuotta!

Tänään on siis kulunut vuosi siitä, kun aloitin tämän blogini. Pinserin blogilistalle liityin kuitenkin vasta 1.4.2005, mutta vuosi siitäkin melkein jo on. Kun tarkastelen blogini muotoutumista ko. vuoden aikana, niin erittäin runsas kasvikavalkadihan tästä on syntynyt ja kuvia on tulvaksi asti. Toivon jatkossakin säilyttäväni annin samanlaisena, ehkä parempanakin ja toivon mukaan monipuolisuuskin lisääntyisi edelleen. Asiat riippuvat tietenkin mm. siitä, kuinka minulla on aikaa tulevalla kasvukaudella tehtävien arboretumprojektin hommien ja varsinaisen työni ohella kehittää ja pitää yllä tätä blogia.

Tulevasta voin mainita ainakin sellaista, että vielä ensi viikolle on tiedossa muutama kertauslaji viime vuoden viikon kasveista, mutta sen jälkeen voittekin alkaa odottamaan todennäköisesti viikolla 16 tai 17 alkavaa tämän vuoden Viikon kasvi -kavalkadin alkamista. Olen jo päättänyt mielessäni etukäteen muutaman lajin, joita varmaankin voin ja haluan esitellä enemmän tulevan kasvukauden aikana... Viime joulukuussa mainitsin, että pidän vain kevääseen asti Viikon sää -artikkelisarjaa. Nyt olen kuitenkin kiinnostunut jatkamaan sitä ainakin tämän vuoden loppuun. Sen jälkeen katsotaan, josko jatkan sitä vielä samaan tyyliin, uudesta näkökulmasta tai jatkanko ollenkaan... Joka tapauksessa kyllähän kesälläkin sää kiinnostanee viljelijää kuin viljelijää. Arboretumprojektin alkavan kasvukauden tehtävistä seuraa tietenkin runsasta raportointia mahdollisuuksien mukaan ja muutenkin esim. artikkelisarjoja saattaa tulla vielä uusistakin aiheista...

Nyt yhden vuoden bloganneena haluan juhlistaa tilannetta aloittamalla ihan uuden blogin. Sen sisältö liittyy melko läheisesti tämän blogin aihepiireihin, mutta en vielä tässä paljasta tämän enempää. Jotkut teistä ovat ehkä huomanneetkin profiilisivullani ko. blogin nimen. Tällä tai ensi viikolla pyrin avaamaan sen. Sen ylläpitäminen ollee onneksi paljon helpompaa kuin tämän blogin, joten todennäköisesti siitä ei koidu minulle liikaa lisävaivaa.

Kiitokset tässä vaiheessa suuresti kaikille kuluneen vuoden aikana olleille blogini lukijoille ja katselijoille! Niin myös jatkossa. Voitte tähän merkintään jättää kommenttia siitä, miltä tarjoamani matka kasvien maailmaan on tähän mennessä vaikuttanut ja mitä kenties odotatte / toivotte tältä blogilta jatkossa?

Saturday, March 25, 2006

Talventörröttäjiä keväällä 2006 - osa 2



Perhoangervo (Gillenia trifoliata)
Posted by Picasa


Nukula (Leonurus cardiaca)
Posted by Picasa


Särmäkuisma (Hypericum tetrapterum), syn. (H. maculatum) .
Posted by Picasa


Etelänherne (Baptisia australis)
Posted by Picasa


Syysleimulajikkeita (Phlox hybr.)
Posted by Picasa


Etualalla rantakukka (Lythrum salicaria) ja taustalla samassa ryhmässä etelänrantakukka (Lythrum virgatum).
Posted by Picasa


Töyhtöangervo (Aruncus dioicus)
Posted by Picasa


Palavarakkaus (Lychnis chalcedonica)
Posted by Picasa


Kultanauhus (Ligularia wilsoniana)
Posted by Picasa


Komeamaksaruoho (Sedum "Herbstfreude")

Jälkimmäinen osa viime viikon torstaina 16.3.2006 kuvatuista talventörröttäjistä on tässä. Kuvasarjassa on tällä kertaa matalampia perennoja, jotka ovat yhtälailla hyvin koristeellisia korkeiden lajien ohella säilyessään talven yli. Tässäkin on siis muistettava, että ko. lajeja ei kannata leikata alas talveksi, vaan ne on hyvä jättää sijoilleen. Hyvin runsaslumisina talvina pienimmät näistäkin lajeista voivat peittyä hankeen, mutta keväällä ne tulevat taas esille lumen sulaessa. Tässä esitellyt esimerkit kestävät lumen allakin hyvin taittumatta. Sitten on olemassa vielä matalampia perennoja, joiden kuolleet kasvustot ovat tälläkin hetkellä lumen alla, vaikka lunta ei esim. Helsingissä ole kuin n. 25 - 30cm. Joitakin niistä pyrin ottamaan esille lumen sulettua kunnolla lähes pois. Kaikki kuvat on otettu Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa.

Alimmassa kuvassa komeamaksaruoho on eteläseinustalla edelleen hyvin profiilikkaana kasvustona. Lehdet ovat varisseet vähitellen pois talven mittaan, mutta kukintojen jäänteet ovat säilyneet erittäin hyvin. Sama kukintojen jäänteiden ja hedelmystöjen /niiden osien säilyvyys havaitaan melkein kaikilla muillakin esitellyillä lajeilla. Kuten nähdään, niin niistä syntyy graafisesti hyvin pikanttia estetiikkaa talven hangille ja etenkin kevättalven auringon valon luodessa ko. kasvustojen viereen teräviä varjoja. Heikoiten kukintojen jäänteet / hedelmystöt ovat jääneet kiinni syysleimuihin, koska jotkut niistä eivät ensinnäkään helposti tee hedelmää. Säilyneitten hedelmystöjen kohdalla on muistettava, että itse siemenet ovat talven mittaan jo varisseet tai tempautuneet tuulen mukaan, kuten esim. kultanauhuksen valkohaivenelliset siemenet ovat tehneet.

Etelänherne, särmäkuisma ja osittain palavarakkauskin ovat tässä joukossa poikkeavia, koska niiden lähes kaikki lehdet ovat jääneet kiinni versoihin hedelmystöjen lisäksi. Näin on jäänyt olemaan nimenomaan etelänherneen ja mäkikuisman tapauksissa erittäin vaikuttavan tummat kasvustot, jotka valkeaa hankea vasten luovat räjähtävän kontrastin lumen kanssa. Tavallaan toista ääripäätä edustaa puolestaan perhoangervo, joka on hentoudessaan melkein olematon. Tästäkin nähdään, että sommittelemalla erilaisia talventörröttäjiä samoihin ryhmiin saadaan aikaiseksi herkullisia ja jännitteellisiä kompositioita talven iloksi. Talvikin on siis ehdottomasti kiitollinen ajankohta perennaestetiikan suhteen.

Viime syksynä esittelin muitakin törröttäjäehdokkaiksi soveltuvia lajeja ja myös niitä, jotka eivät juurikaan kestä talvea pystyssä. Auringontähti (Telekia speciosa), kompassikukka (Silphium perfoliatum), jaloritarinkannus (Delphinium X cultorum), soihtunauhus (Ligularia przewalskii) ja tähkäkimikki (Cimicifuga racemosa) ovat esimerkkejä niistä lajeista, jotka voisivat pysyä ainakin suojaisilla paikoilla pystyssä, mutta niitä ei nyt ollut kuvattavaksi Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa, koska ne oli katkottu pois. Ainakin kompassikukka on näistä tosin aika nukkavieru törröttäjä eikä siten niin esteettinen olemukseltaan talvella.

Erityisesti odotin näkeväni viime viikon kuvausreissulla Kaisaniemessä mm. huisku-unikon (Macleya cordata), sinipiikkiputken (Eryngium planum), sinipallo-ohdakkeen (Echinops bannaticus), valeangervojen (Rodgersia sp.) ja tummapärskäjuuren (Veratrum nigrum) kasvustoja, mutta nekin on leikattu pois ennen talvea. Pystyssä ne olisivat silti säilyneet. Näiden hedelmystöjen jäänteet olisivat olleet hyvin korostuksellisia tähän aikaan. Suomen luonnossa korostuksellisin laji taitaa olla tässä mielessä leveäosmankäämi (Typha latifolia). Törröttäjinä huonoja ovat sen sijaan esim. tuoksu- (Aster novae-angliae) ja syysasteri (Aster novi-belgii) sekä tarhapiisku (Solidago X hybrida). Ne ovat sellaisia, jotka myöhään lehdessä olevina tiheinä kasvustoina kaatuvat lumitaakan alle helposti jo runsaan ensilumen aikana.

Jotkut lajit ovat esteettisessä mielessä myös vaatimattomia tai rumiakin (epämääräinen ja jopa ns. sotkuinen kasvuston jäänne) talventörröttäjinä, vaikka ne pysyisivätkin pystyssä. Tosin niihin voi liittyä sitä kuuluisaa rappion romantiikkaa ;) Tällaisia lajeja ovat vaikkapa syyshohdekukat (Helenium sp.), kallionauhus (Ligularia dentata), pionit (Paeonia sp.), kuunliljat (Hosta sp.), päivänliljat (Hemerocallis sp.) ja kurjenmiekat (Iris sp.). Kuunliljojen hyvin vaaleat jäänteet ovat tosin juuri sen vuoksi hyvin mielenkiintoisia ja esim. Espoon Tapiolan eräässä julkisessa istutuksessa olen nähnyt niitä jätettävän talventörröttäjiksi. Suosittelen kokeilemaan jätettäväksi kaikkien näidenkin lajien kasvustoja.

Palaan siis vielä kolmannen kerran viimeistään huhtikuun alussa kertomaan näistä perennojen kasvustojäänteistä. Sitä ennen ensi viikolla on ohjelmassa puuvartisten kasvien talveksi jääneiden hedelmien ja kukintojen jäänteiden esittelyä. Niissäkin havaitaan samaa esteettistä arvoa kuin näissä perennojen jäänteissä. Talventörröttäjiin palaan varmaan vielä uudestaan ensi vuonna etenkin, jos kuvattavaksi löytyy paljon uusia lajeja.
Posted by Picasa

Friday, March 24, 2006

Kevät puhkeamaisillaan taimikasvatuspaikalla



Posted by Picasa


Posted by Picasa


Eilen torstaina 23.3.2006 kävin taimikasvatuspaikallani tarkistamassa olosuhteet ja muut tilanteet. Kuvat on otettu ko. päivänä vähän klo. 13.00 jälkeen. Aikaisemminhan helmikuussa olin vähän huolissani havupuiden taimien voinnista auringon paahteen lisääntyessä, mutta onnekseni havaitsin noiden keskimmäisessäkin kuvassa olevien taimien vointien jopa parantuneen. Vihreyttä on ehkä tullut hieman jopa lisää verrattuna kuukauden takaiseen tilanteeseen. Taimet ovat olleet sen verran tiheässä, että se on ehkäissyt runsaan lumen muodostumista itse purkkien päälle ja nyt aurinko on sulattanut ruukkujen päällä olevat lumet jo lähes kokonaan. Se on jo auttanut ruukkujen multaakin sulamaan päivisin hieman ja ilmeisesti taimet saavat siten imettyä vettä tarpeisiinsa edes vähän. Niinpä minun ei nähtävästi tarvitsekaan suojata näitä taimia paahteelta.

Alimmassa kuvassa nähdään pienten vieraitteni eli tod. näk. hiirien kulkuaukkoja taimiruukkujen vieressä. Nuo kuvassa näkyvät taimien oksat kuuluvat metsävaahteralle (Acer platanoides). Keskimmäisessäkin kuvassa näkyy pieniä jälkiä hangessa. Kuvissa olevan hangen kuviointi kertoo muuten edellisenä iltana sataneesta lumikuurosta. Viimeisenä on satanut isoja hiutaleita, jotka laikuttavat tässä tilanteessa lumen pintaa. Lumi oli jo muuttunut kuvien ottohetkellä suojalumeksi, mutta aurinko ei ollut vielä sulattanut tuota lumihiutaletäplitystä pois.

Jännityksellä odotan, mitä hangen alta paljastuu; onko esim. hiiret tehneet pesiä alkutalvesta levittämieni sanomalehtien (kaadettujen talvenarkojen taimien talvisuojaus) alle, miten taimet ovat selvinneet ja onko syöntituhot lisääntyneet niissä entisetään. Seuraavaksi talveksi estän myös pienten jyrsijöiden pääsyn taimikkooni. Se tapahtunee aitaamalla koko taimikasvatuspaikka tiheäsilmäisellä teräsverkolla tai muulla vastaavalla viimeistään ensi syksynä.

Ylimmässä kuvassa näkyy balkaninhevoskastanjoiden (Aesculus hippocastanum) taimia. Niitten silmut vaikuttivat edelleen hyvällä tavalla tahmeilta, joten vaurioita ei liene juurikaan syntynyt. Tosin tämä aikahan on vielä aivan liian varhaista todeta lopullisia talvivaurioita.

Kevään ensimmäinen toimi taimikasvatuspaikallani on tuhkan levittäminen tuolle hangelle sen sulamisen nopeuttamiseksi. Teen sen varmaankin ensi viikolla tai viimeistään sääennusteiden näyttäessä selvää lämpenemistä. Pian levittämisen jälkeen lumi sulaa niin nopeasti paikalleen, että levitettyjen sanomalehtien siivoaminen on tehtävä pian lumen sulamisen mukaan. Muutoin ne alkavat leviämään helposti tuulen mukana kuivuttuaan. Palaan asiaan...
Posted by Picasa

Special english language post -revealing some of my blog's essence

According to a comment sent for the last of my posts -thanks Plaksey-family!- i sense that there are some people outside Finland wanting to know what this blog is all about, but who cannot understand finnish. I'm sorry that my blog is only in finnish! :( The translation of this blog was at some point in my mind to start an english version sideblog, but i notised that it required too much work & time. For example the language translation programs doesn't work here well enough, because the subjects that i write about have too many special words (plant names and so on).

At least there's a lot of pictures to enjoy, but i can now tell to you all in english a little what kinds of things i have been posting so far. Maybe someday the english version might appear...

So, I'm a student of landscape architecture and i have allmost finished my studies. Before these studies i worked as a gardener too. One of my passions are plants; it have been the case even since i was a little child. I like to explore plants in many ways and especially to study how they change their appearance during seasons. Timing of the certain growing stages (blooming time, fall colours etc.) are important in this. This way i can explore plants in an artistic way too and maybe find some interesting new ways to use them in the process. I feel that this side of plants isn't explored well enough here in Finland and it needs to be corrected. The use of plants in different green areas needs to be bolder and more variable.

One important feature in this blog is to tell a story about my project of making my own arboretum. I have rent 2,5 hectars of land in the year of 1998 near Helsinki for that purpose. My little plant nursery is located elsewhere, but that place is secret as well. For this project i have grown every plant by myself from seed (i collect them myself and i also have bought them from different seed selling firms) and the project have been going on for several years now. In here i show many different tasks that needs to be done in order to make the project flow foward. I also show some of the history of this project in the article series "About history of the arboretum project" -"Arboretumprojektin historiaa" in finnish. In the future (many many years ahead..) my arboretum could serve as an object of interest for tourists, as a seed bank etc. Main focus in creating this arboretum is to try interesting compositions with different plant material in an artistic way and not focus on the taxonomy or geography related planting. Local condition on the site are restricting though.

I also tell about plants in general from many angles and showcase mostly those plants that are rare in Finland and those which have beautiful appearance of my liking. Last autumn / fall for example the main subject was to show different types of fall colours in the article series "Fall colours in the fall of 2005" -"Ruskaa syksyllä 2005" in finnish. I like to point out some not so hardy plants as well, which needs to be tested here because of the increasing of the greenhouse effect. For these purposes amongst others i had last year an article series "Plant of the week" -In finnish "Viikon kasvi"- which have been in the rerun recently to raise ideas for the coming summer. My job here is to show how much variety there is to grow and use plants here in (southern) Finland despite the climate. This year there will be a new series of "Plant of the week" when growing season starts at the end of april.

Furthermore other article series include travelstories (recently about Madeira) concerning plants of course and at the end of every week i show the happened weather details during that week in the area i live (in southern Finland just beside Helsinki -the capital city of Finland) and where these activities of mine takes place. Article series is "Weather of the week" -"Viikon sää" in finnish. These weather reports include also a weather forecasts of my own for the coming week in the area. That is based on my knowlage about meteorology and on the various weather data found for example here. The lower picture in those series reveals always some soil /ground condition happened during the week. The middle picture is surveillance scenery to show certain essence of the landscape conditions during the week and top picture shows the sky; what kind of clouds there were during the week.

I like to tell and show many other kinds of nature and landscape architecture related things as well. For example now the melting of snow is one of the interesting features here in Finland. For this i started article series "Snow and ice conditions during the spring of 2006" -"Lumi- ja jäätilanteita keväällä 2006" in finnish. In there i tell some scientific facts and show how beautiful and artistic snowcover can be even in unexpected places like beside roads & streets with dirt and sand; in Finland sand is used during winter in roads (especially in small roads, in pavements and in courtyards) to prevent slipperyness caused by ice and snow.

This year spring seems to be starting very slowly here in Finland... Last autumn /fall was very mild on the other hand... The weather plays of course a very important role here. That affects plants and how the growing season proceeds sometimes in a big way. In Finland weather varies greatly from year to year; there's even a saying in Finland that "winters are no brothers" -meaning that every winter can be very different from each other. This is one reason i'm very interested about meteorology as well. My favourite weather is severe thunderstorm :)

I hope that this was at least a little revealing, but unfortunately for now you have to settle for pictures alone. I believe that they tell a story rather well after all and i also continue to have many links to english language sites too. By the way, the other name of my blog "Idealistin mielimaisemia" means "Mindscapes Of An Idealist".