Tuesday, February 15, 2011
Taas esimerkki Espoon Tapiolasta osaamattoman ja välinpitämättömän lumenaurauspolitiikan aiheuttamista koristeistutus- ym. tuhoista
Lumenaurauksen takia maata myöten leikkautuneita idänvirpiangervopensaita (Spiraea chamaedryfolia) Espoon Tapiolassa tiistaina 15.2.2011.
Koristepensasistutuksista välinpitämätöntä lumenaurausta; virpiangervopensasryhmä (Spiraea chamaedryfolia) tuhonnan kohteena Espoon Tapiolassa tiistaina 15.2.2011.
Tänään silmiini sattui jälleen törkeää ja välinpitämätöntä mokaamista lumenauraamisessa Espoon Tapiolassa ja päätin saman tien taas mesota siitä tuomitsevasti tässä. Yllä olevat kuvat näyttävät ko. paikan, jossa tämä on tapahtunut ja tarkemmin sanottuna kohta on Pohjois-Tapiolassa Kalevalantien pohjoisreunan kevyenliikenteen väylän kupeessa Pohjantien - Louhentien risteyksestä vähän itään.
Alemmassa kuvassa näemme, kuinka joku traktorinkuljettaja on käynyt kuormaamassa jostain muualta päin ylimääräistä lunta ko. pensasryhmän yli ronskisti niin, että ylemmässä kuvassa nähtävää pensastuhoa on syntynyt. Tämänlainen munaus olisi voitu välttää kolmella tavalla --> Alunperinkin on oltava selvillä jo suunnitteluvaiheessa pensaita sijoitettaessa se, mihin runsaslumisten talvien lumimäärät saadaan aurattua minimoimalla siinä tuhot istutuksille ja muullekin kasvillisuudelle sekä rakenteille. Toisekseen runsaan lumen takia lumeen hautautuvat pensaat olisi ehdottomasti merkittävä jonkinlaisilla merkkipaaluilla. Esim. jotkin reilut kaksi metriä pitkät teräskepit joka talven alla varmuuden vuoksi vaaravyöhykkeellä olevien pensasryhmien päihin, missä ryhmät osoitetaan keppien päissä olevilla viireillä. Kolmanneksi opetetaan lumenauraajille kunnolla lumensijoituspaikat ja aurausmenetelmät istutustuhojen minimoimiseksi.
Yllä olevassa tapauksessa on siis käynyt jopa kolminkertainen mokaus, kun ensinnäkin melko isot pensasryhmät on suunniteltu ja sijoitettu heti aurattavan lumen vaikutusalueelle pitkältä matkalta väylän varressa. Toisekseen edelliskevään alasleikkauksen takia nämä vielä matalat viime kesän uudet pensasryhmän vesat ovat jääneet nyt merkitsemättöminä kokonaan lumen alle ja lumenauraajat eivät siksi enää tiedä niiden sijaintia tarkkaan. Kolmanneksi on kyseenalaista ja tarpeetontakin aurailla lunta noin ronskisti alueella, jossa varmasti on tai pitäisi olla tiedossa kohdalla olevan pensasistutuksia.
Kyllä se lumi sulaa keväällä aivan hyvin ilman joka paikan kauhomista noin tarpeettoman tuhoavasti! Tämänlaisista tärkeiden näkymäalueiden ulkopuolella olevista kosmeettisista pois- ja sivuunauraamisista ei ole hyötyä, kun mm. niistä huolimattakin sulamisvesiongelmia tulee keväällä joka tapauksessa. Lisäksi tällä hetkellä näin kovien pakkasten aikana pensaiden päältä auraamisessa poistuva lumi altistaa ko. istutukset pakkasen haitallisille vaikutuksille; vaikeaa ja tuhoavaa routaa sekä altistusta pakkasvaurioille! Tämä ei valitettavasti taida olla ainoa esimerkki Suomessa ja varsinkin taajaan rakennetuilla Etelä-Suomen alueilla.
Tärkeänä seikkana tässä on huomioitava sekin, että tällaisten lumiongelmien yleistymistä on edesauttanut mitä ilmeisemmin myös huono kaavoitus ja yhdyskuntasuunnittelu! Se on tärkeä osa lumenauraamispolitiikkaa kokonaisuutena. Viime vuosinahan nimittäin esim. juuri uusien asuinalueiden rakentamisessa on alettu noudattaa tiiviin kaavoituksen ja rakentamisen mallia (Esim. pääkaupunkiseudulla), missä eri infrastruktuurin, viheralueiden ym. rakenteiden elementit ovat Suomen talviolosuhteisiin verrattuna täysin liian ahtaasti toteutettuja ja se nimenomaan kostautuu rankastikin tällaisten runsaslumisten talvien kohdalla ja seuraukset ovat silloin hyvin todennäköisesti istutuksille tulevien tuhontamokausten lisäksi monenlaisia muitakin; liikenne joutuu suuriin ahtausongelmiin ja muillekin rakenteille voi aiheutua tarpeettomia vaurioita lumensijoittamisongelmien takia. Näistä on sitten jatkoseurauksena korvaus- ja talousvaikutuksia.
On siis jatkossakin joka tapauksessa kaikista ilmastonmuutospropagandankin viljelyistä (Lumi ei muka olisi tulevaisuudessa enää suuri ongelma) huolimatta osattava ottaa huomioon tällaisetkin ongelmat ja niiden minimointi jo maan käytön suunnittelussa kaavoittamisen alkuvaiheista lähtien ja sitten kaikissa suunnittelu- ja rakentamisprosessien vaiheissa lopulliseen valmiiseen ympäristöön ja sen ylläpitoon sekä hoitoon saakka!
Tässä ovat lopuksi viimeisen vuoden ajalta muutkin samaan aiheeseen sisältyvät kritiikkini; Kattolumiauraamisen haitoista kasvillisuudelle: Esimerkki Espoon Tapiolasta "puutarhakaupunginosasta", Lumen aurauksesta aiheutuvat istutustuhot taas ilmenevinä runsaslumisen talven vitsauksina ja Lumen auraamisesta aiheutuvat ongelmat pensasistutuksille runsaslumisena talvena.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment