Talvi alkaa olla sen verran loppusuoralla tästä viime aikoina edelleen jatkuneesta kovasta pakkasesta ja lumipyryistä huolimatta, että nyt on aika päättää tämä talven kylmimmän yön seuranta. Lisäpontta tälle on antanut uusimmat tiedot sään selvästä lauhtumisesta tämän viikon lopussa ja vaikka sen jälkeen näyttää uudestaan kylmenevän, niin kylmeneminen jää jo kuitenkin sen verran lähestyvän kevään jalkoihin ja näin ollen ei ole odotettavissa enää uusia talven pakkasennätyksiä.
Keräsin tähän aluksi kaikki aikaisemmat 5 osaa tästä yöpakkasseurannasta: Talven 2009 - 2010 kylmin yö (Tähän mennessä...), Talven 2009 - 2010 kylmin yö (Tähän mennessä...) - Osa 2, Talven 2009 - 2010 kylmin yö (Tähän mennessä...) - Osa 3, Talven 2009 - 2010 kylmin yö (Tähän mennessä...) - Osa 4 ja Talven 2009 - 2010 kylmin yö (Tähän mennessä...) - Osa 5.
Lisäksi viime yö ehti olla korkeapaineen selänteen selkeässä ja tyynessä säässä kahden matalapaineen välissä sen verran kylmä, että tässä ovat Ilmatieteen laitoksen lämpötilakäyristä ko. yön alimmat lukemat Etelä-Suomen paikkakunnilla, joilta olen tietoja talven aikana tarjonnut: Maarianhamina -24 astetta (Tämän paikan talven kylmin yö ylivoimaisesti), Turku -24 astetta, Pori -21 astetta, Hämeenlinna -25 astetta, Tampere -26 astetta, Helsinki -17 astetta, Vantaa -23 astetta, Lahti -27 astetta, Lappeenranta -19 astetta, Kotka -18 astetta, Jyväskylä -29 astetta ja Ilomantsi -20 astetta.
Tuosta aineistosta näemme sen, että joukosta ei selkeästi erottunut yhtä yötä kylmimmäksi, vaan kahtena yönä mitattiin laajalla alueella talven kylmimmät lukemat suunnilleen samanarvoisesti. Nämä olivat tammikuun 3. ja tammikuun 27. päivien vastaiset yöt eli aineiston osat 2 ja 4. Myös viime yönä joillakin paikoilla oli noiden tammikuun öiden veroisesti pakkasta. Selkeimmät poikkeukset tähän muodostivat ensinnäkin lounaisrannikko ja -saaristo, missä kylmin yö olikin vasta viime yö eli helmikuun 23. päivän vastainen yö. Toisekseen itäosissa kylmintä oli helmikuun 20. päivän vastaisena yönä. Ensin mainittu poikkeus mahdollistui, kun talven tavanomaista kovemmissa ja pitkään jatkuneissa pakkasissa myös Saaristomeri ja Itämeri olivat jäätyneet niin paljon, että niiden leudontava vaikutus oli huomattavasti pienentynyt. Jälkimmäisessä tapauksessa poikkeus johtui lähinnä siitä, kun Pohjois-Venäjältä sattui vain ulottumaan itäosiin niin kylmää ilmamassaa, mikä ei niin paljon sitten ulottunut lännemmäksi sillä kertaa ja itäosissa oli ko. yönä sen verran selkeää ja heikkotuulista.
Talvesta ja tulevan kevään luonteesta tähän loppuun muutama huomio: Alkuun näytti siltä, että talvi jatkuisi samoissa erittäin leudoissa merkeissä kuin pari aikaisempaakin, kun vesisateiset ja vähälumiset olosuhteet jatkuivat pitkälle joulukuuhun. Sitten tulikin muutos rajusti kylmempään suuntaan kuin veitsellä leikaten joulukuun 13. ja 14. päivien välisenä yönä, josta alkoi kovien pakkasten jakso muutamin keskeytyksin. Ainoastaan joulukuun 28. ja 29. päivinä ollut keskeytys sisälsi suojasäätä. Niinpä sen jälkeen Etelä-Suomessa on ollut poikkeuksellisen pitkä yhtenäinen pakkasjakso. Osassa Etelä-Suomen itäosia edes noina joulukuun päivinä ei ollut suojaa, jolloin ennätykselliset yhtenäiset pakkasjaksot on saavutettu. Näillä näkymin ensimmäinen tämän vuoden suojasää näyttää tulevan ensi lauantain - sunnuntain aikana.
Myös lumiolosuhteet ovat olleet puheenaiheena kuluvana talvena. Ensimmäinen kovan pakkasen jakso oli vielä vähäluminen ennen Joulua, jolloin kasvillisuus oli eniten alttiina pakkasvaurioille (Mukaan lukien perennat). Sitten lunta kertyi huomattavia määriä etenkin etelärannikolla joulu - tammikuun vaihteen tienoilla, kun vielä sula meri edesauttoi lumisateiden kehittymistä äärellään. Sittemmin sisämaassakin on kertynyt lunta jopa 50 sentin tienoille saakka, mutta eniten lunta on edelleen ollut kaakossa ja etelärannikolla, missä 50 senttiä paksummat hanget ovat olleet jo monta viikkoa tyypillisiä. Itse asiassa tänään on satanut taas jopa 10 - 20 senttiä uutta lunta etenkin etelärannikolla ja kaakossa, jolloin hankien paksuudessa ollaan näillä alueilla jo monin paikoin lähempänä 1 metriä kuin 50 senttiä!
Vaikka sää onkin jatkossa viime aikoja selvästi lauhempaa (Ensi ja sitä seuraavana yönä vielä kovaakin pakkasta -20 asteen tienoilla), niin talvi jatkuu vielä. Kevään alkaminen termisen määritelmän mukaan ei ole vielä mahdollista sääennusteiden valossa missään Etelä-Suomessa yli viikkoon; vuorokauden keskilämpötilat vähintään 5 vuorokautta peräkkäin yli 0 astetta. Maaliskuussa voi lisäksi olla edelleen mahdollista -20 asteen tienoilla olevat yöpakkasetkin, joskin päivälämpötilat alkavat olla kylmissäkin ilmamassoissa joka tapauksessa jo lähempänä 0 astetta tai on vain pikkupakkasta auringonsäteilyn ollessa kiivaasti voimistuvaa päivä päivältä.
Lumipeitteen suurin syvyys tapahtuu Etelä-Suomessa keskimäärin maaliskuun puolivälissä ennen kevätsulamisen kunnollista käynnistymistä eli näihinkin lumiin saattaa vielä tulla jopa lisäystä. Joka tapauksessa näillä lumimäärillä on odotettavissa huomattavan vaikeita kevättulvia. Sitä ennenkin on oma vaaran paikkansa jo tulevana viikonloppuna; suojasää ja kostea ilmamassa lisäävät lumien painoa, jolloin talojen katoilla ja tuulensuojapaikkojen puustossa on odotettavissa lumitaakkaongelmien kärjistyminen. Esim. puustotuhot saattavat lisääntyä paljonkin ennenkuin suoja lopulta varistaa lumitaakat pois; variseminen voi aiheuttaa myös lisää tuhoja.
Tuon kevään sulamistulvimisen kohdalla pahin skenario olisi sellainen, että maaliskuusta muodostuisikin kylmä ja lumien kunnollinen sulaminen viivästyisi selvästi huhtikuun puolelle. Tällöin riski lähes koko talvilumien hurjan määrän sulamiselle yhtäkkiä lyhyessä ajassa yhdessä voimakkaassa lämpöaallossa kasvaa ja kaikkien aikojen pahimpiin kuuluva tulviminen suurine tuhoineen voi olla silloin mahdollista. Lisäksi paikoin vaikeat routaolot aiheuttavat joka tapauksessa sulaessaan voimakasta kelirikkoa.
Paksu lumi ja routa ottavat sulaessaan sen verran aikaa etenkin kunnollisten lämpöaaltojen puuttuessa, että sillä voi olla huomattavaa vaikutusta kasvukauden alkamiseen ja esim. maajussien kevätpeltotyöt saattavat siksi selvästikin viivästyä, kun sulamistulvienkin pitää ensin kuivua. Puuvartisten lajien ja perennojen kasvuunlähtö viivästyy varjoisilla paikoilla aurinkoisiin paikkoihin verrattuna selvästi ja muutenkin erot varjoisten ja aurinkoisten paikkojen välillä ovat tämän paksulumisen talven takia suuret kevään mittaan.
Järvi- ja merijäiden suuruus on myös huomattavaa, jolloin niiden sulamiseen menee huomattavan pitkä aika joka tapauksessa, kun paksu lumihankikin on mukana niiden sulamisessa. Jokijäiden paksuus voi lisäksi aiheuttaa sulamistulvimisen yhteydessä hankalia jääpato-ongelmia ja pahentaa tulvia paljonkin. Etelärannikolla meren pitkään kestävä sulaminen tietää mm. sitä kevään kuluessa, että merituulet ja niiden aiheuttama kylmyys on ajoittain huomattavaa; erot kasvukauden alussa rannikon ja sisämaan välillä saattavat muodostua todella suuriksi. Keväiset merisumutilanteetkin saattavat olla tavanomaista sakeampia ja yleisempiä, kun kosteiden ja lämpimien ilmamassojen virtaamisen alla on pitkään sulavaa jäätä ja kylmää vettä.
Aika näyttää, miten kevään etenemisessä kaikkien näiden osien suhteen tulee käymään... Lisää hyvinkin mielenkiintoisiksi muodostuvista kevään etenemisen muodoista ja tilanteista teen ajallaan kirjoituksia sekä säännöllisten sääennusteideni ja viikon tunnelmakuvat -sarjojeni yhteydessä että mahdollisesti aiheittain erikseen.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment