Helvetti vai Renessanssi?! - Kommenttilaatikostani poimittuja ajatuksiani maailman tilasta

Laitan tähän esille tämän kirjoitussarjan edellisen osan kommenttilaatiossa esille tulleita näkemyksiäni siihen aiheeseen ja yleensäkin tähän brittiläisen systeemin hallitsemaan maailmantilanteeseen. Poimin nuo kappaleet kommentistani, joka oli vastaus Ironmistressin kommenttiin. Olen muokannut kappaleita ja täydentänyt niitä linkeillä, jotta kokonaisuus olisi tässä sujuvampi ja aiheeseen sopivampi. Tässä on ko. edellinen merkintä kommentteineen.

Tässä itse muokatut tekstit: 20. vuosisadan brittiläisen systeemin sisällä olleet eri totalitaariset ideologiat ovat ottaneet filosofien yksittäisiä ideoita omien tarkoitusperiensä hyödyksi kuin kirsikoita kakusta. On harjoitettu yksisilmäistä asioiden ottamista ja muokkaamista ideologiaksi, joka on osaltaan sen takia ollut mahdoton ja siten tuhoutuva. On myös huomattava se, että monikaan noista ismi -päätteisistä termeistä (fasismi, kommunismi) ei vallitse / vallinnut sisällöllisesti symmetrisellä tavalla kaikkialla ja kaikkien ihmisten mielissä. Lisäksi em. viitaten on niin, että näitä ismejä luovat, opettavat ja toteuttavat eliitin / johtajiston porukat eivät koskaan ole käyttäneet ko. sisältöjä tarkasti määritelmien mukaan. Määritelmät on tehty kunnolla loppuun vasta jälkeen päin historiaa tutkimalla ja arvioimalla ja siinä on aina niin virhemarginaalin kuin tulkintaerojen mahdollisuus jopa huomattavalla tavalla.

Olen sitä mieltä, että pitää pyrkiä synteesiin. Hyvien asioiden synteesiin ja paasaamani brittiläisen systeemin lakkauttaminen ei tarkoita kaikkia siinä olevien asioiden lakkauttamista, sillä ko. systeemillä on hyvää yhteistä myös amerikkalaisen systeemin kanssa. Kaikkein eniten tämä lakkauttaminen koskee tällä hetkellä talousjärjestelmän lakkauttamista ja korvaamista uudella. Voidaan myös sanoa, että brittiläinen systeemi tulee asettaa ns. sisällölliseen vararikkoon, jossa käydään läpi se, mikä on hyvää säilytettävää ja mikä on poistettavaa huonoa. On siis vältettävä uusia totalitarismeja ja osaltaan sen takia tuollaisen brittiläisen systeemin lakkauttamisprosessin kesto voi olla vuosikymmeniä. Kaikki-nyt-heti-asenne on yksi tie totalitarismiin.

Kysymys kuuluu, että mikä aiheuttaa ihmisen kyvyn hyvään ja parantaa sitä kykyä? Uskonnollisilla termeillä ilmaistuna se tosiaankin on sielu. Arkikielessä sielu on kuitenkin ollut kiellettyä - rajoitettua mainitsemastani syystä; brittiläisen systeemin taipumus suhtautua vihamielisesti aivojen täysipainoiseen käyttämiseen --> uhka ko. systeemin oligarkkirakenteelle ja -toiminnalle, joten ihmisten ei pidä antaa ajatella ns. liikaa asioita. Arkeenkin se pitää kuitenkin palauttaa, koska sielun kaventaminen kuuluvaksi vain yhdenlaisen toiminnan piiriin on koko ihmisyyden kaventamista. Sielun pitää antaa toimia sovelletusti kaikissa ihmisen toiminnoissa. Sitä varten kritisoin huomattavasti tätä ns. brittiläistä systeemiä, joka korostaa liikaa vain tavaran ja omaisuuden merkitystä ja vain suoraan aistimalla käsiteltäviä asioita.

Harrastan kiinnostuksen kohteideni parissa tiukkaa empirismiä ja "nimifetisismiä", joten en ole sellaista eksaktia luonnontieteellistä maailmankuvaa vastaan. Tiedostan siis sen, että ei pidä romuttaa nykyään saavutettua tieteellistä metodia. Ihmisen pitää kuitenkin muistaa se, että kaikki vaikuttaa kaikkeen myös tiedettä tehdessä. Ns. tieteen ulkopuolella olevat asiat (taide, kirjallisuus, filosofia, uskonto jne.) ja poikkitieteellisyyskin rikastuttavat ihmisen kokemusta myös tieteestä itsestään.

Subjektiiviset tunteet ja näkemykset palvelevat ihmistä antamalla sisäistä eli sielullista tietoa suhteessa olemiseen ja tekemiseen. Sen avulla esim. innostusta, kiinnostusta, peräänantamattomuutta, järjestelmällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä voidaan säätää tieteellistä tai mitä tahansa muuta toimintaa tukevina asioina. Niistä riippuu välillisesti tieteellisen tuloksen laatu ja siksi subjektiiviset tunteet ja näkemykset on syytä soveltaa mukaan tällaiseenkin toimintaan. Käymälä -blogissa tässä merkinnässä tätä konseptia on kuvattu hyvin ko. kirjoittajan kokemuksiin perustuen.

Tiede on myös taidetta ja mielikuvitusta eikä pelkkää empiriaa, jota on tähdentänyt Albert Einstein. Tarkoittaa siis sitä, että empiirisiä havainnontekoja tukee ja rikastuttaa myös kaikki tieteen ulkopuolinen ihmismielen rikastuttaminen. Monipuolisesti kehittynyt ihmismieli toimii paremmin kuin yksipuolisemmin kehittynyt ihmismieli niin yksittäisten kuin kokonaisvaltaisten toimintojen suhteen. Tätä seikkaa brittiläinen systeemi rajoittaa ja amerikkalainen systeemi edesauttaa juuri siitä syystä, kun jälkimmäinen mahdollistaa paremmin aivojen monipuolisemman ja syvemmän käytön mm. antamalla enemmän tilaa näille sielullisillekin eli henkisille toiminnoille ja tiedoille.

Tällaisista monipuolisista aivojen käyttäjistä on tuttu esim. arkkitehti Juha Leiviskä, joka on myös etevä muusikko. On aivan selvää, että musiikki ja arkkitehtuuri täydentävät ja parantavat siinä toinen toisiaan. Samaa voi sanoa yhden ihmisen sisällä myös esim. runoilijan suhteesta insinöörin kanssa ja kuvataiteilijan suhteesta ekonomin kanssa. Tähän liittyen maisema-arkkitehtiopinnoistani muistuu mieleen tapaus, jossa eräs Kauppakorkeakoulun opiskelija tuli meidän eräälle kuvataidekurssille. Hyvä idea häneltä. Leonardo da Vincimäinen lähestymistapa elämiseen on vakuuttavampi ihmisyyden hyvän puolen ilmaus kuin yhteen asiaan keskittynyt expertismi. Juuri sellainen yksisilmäisyys voi olla liiallisena myös yksi totalitarismin alkulähde. Etenkin, jos unohtaa sielun.

Huomaan sielun olemassaolon kiistämisessä sen, että monet ihmiset käyttävät vain eri käsitekieltä; "kyky hyvään" (kielletään siis sielun olemassaolo) vs. "sielu" ei sittenkään eroa toisistaan yhdessä mielessä niin paljon, koska kumpikin aiheuttaa saman lopputuloksen eli hyvän luomisen. Tein määritelmän sielusta viime elokuussa: "Sielu on havaintoni mukaan käsitteellinen sateenvarjotermi ihmisen sellaisille kyvyille, jotka ovat älyllisten kykyjen rinnalla toimivia ja optimitilanteessa ne täydentävät luontevasti ja rakentavasti toisiaan (Mitä nykyinen länsimainen meininki haittaa).

Niitä sielullisia ovat kyvyt havaita ja tuottaa; moraalisia tekoja, ihmiskuntaa palvelevaa kauneutta ja sisällöllistä merkitystä, empaattista vuorovaikutusta ihmisten välillä, emotionaalisia viestejä rakentavassa hengessä, taiteen ja tieteen puhtaassa ja rehellisessä muodossa ilmeneviä teoksia / tuotoksia / keksintöjä, oman sielunsa olemassaoloa jne.

Eli sielu on se, joka määrittelee tekemisillemme ja havainnoillemme ja sitä kautta koko olemisellemme kvaliteetteja ja sisäisiä suuntia löytää ihmisyytemme ns. hyvä puoli. Se puoli, jonka tulee mm. antaa tuottamillemme teoille ihmiskuntaa ylevöittävät ja parantavat ominaisuudet henkisen elämän puitteisiin; sielun ravintoa.

Kuten siis tiedämme, niin länsimaissa tämä sielu on ollut rappiokehityksessä jo pidemmän aikaa ja tämän hetken länsimaailman tilanne on osittain sen seurausta. Ja maailman tilanne on vaikuttanut myös toiseen suuntaan sielua heikentäen.

Erään hyvän esimerkin sielun rappiosta saa, kun katselee Big Brotherin asukkaiden olemista. Sen tarjoama sisältö on tavallaan yksi oivallinen aikamme kuva, josta voi analysoida länsimaailman nykyolemusta.".

Sielu on se, jonka avulla tunne-elämää ja järkeä voidaan ohjata ja hallita. Moraali ja etiikka kehittyvät kiinni sieluun ihmisen mielessä emootio- ja ajatusprosessien myötä. Moraali perustuu mm. tunteiden jalostamiseen. Tätä jalostamista olen itse tehnyt mm. opetellessani ihmisuhdeasioita. Siinä hyvänä apuna on ollut esim. Francesco Alberonin kirjatrilogia: "Rakastuminen", "Ystävyys" ja "Erotiikka" ja tietysti eletyn elämän kokeminen ja analysointi.

Idea toimii tuossa siis niin, että emootioille puetaan merkityksiä, termejä ja laitetaan niitä sopiviin konteksteihin. Mieli pohtii sitten niiden kvaliteetteja, ilmenemismuotoja ja prosesseja. Sielu auttaa siinä antaen moraalisia ja eettisiä arvioita sekä suuntia jatkaa ajatusprosessia. Itsetutkiskelu on siinä oman sielunsa kuvan katsomista ja arvioimista. Sielun kehitys tapahtuu siinä antamalla sielulle uutta tiedollista raaka-ainetta (kirjallinen tieto ihmissuhteista ja ihmissuhteessa elämisestä saatu tieto). Se muokkaa sielua järjestämällä ihmisen mielessä emotionaalisia reaktioita ja niiden järkiperäisiä arvioita. Sielussa jo oleva moraali ja etiikka ovat heijastuspinta, jossa tapahtuu muutosta sen mukaan, kuinka tuo uusi raaka-aine vaikuttaa.

Teologisten argumenttien ottaminen filosofisten argumenttien pohjaksi on hyvä idea siinä mielessä, että nämä voivat olla myös toinen toisiaan täydentäviä ja perspektiivejään rikastuttavia. Niinpä sielu voidaan todistaa (tai sitten päätellä, ihan miten vain) olevaksi myös näin: Jo kuolleen ihmisen ajatukset ja teot säilyttävät sisältöään kuolemansa jälkeenkin. Esim. Platonin, Aristoteleen ja Hitlerin teoista ja ajatuksista on säilynyt sisältöjä jälkipolville. Sisältöjen ihmiskuntaa ja ympäristöä hyödyttävät ominaisuudet voidaan katsoa sielun avulla tuotetuiksi ja päinvastaisessa tapauksessa ilman sielun apua tuotetuiksi.

Ontologisesti validia tietoa ei tarvitse kumota tai menetelmiä sen saavuttamiseen ei tarvitse muuttaa huolimatta metafyysisistä tukitiedoista. Tieteellisen tiedon hakua ei pidä tietenkään haitata itse tilanteessa metafysiikalla, mutta metafyysinenkin aivojen käyttäminen auttaa niin välillisesti (esim. abstraktien syy- ja seuraussuhteiden havainnointi kehittyy ja opittua voi soveltaa konkreettisessa tieteessäkin) kuin suoraan (taiteen ja tieteen verrannollisuus esim. jonkin musiikillisen idean ja tieteellisen teorian osan välillä, kuten Johannes Keplerin gravitaatioteorian kohdalla).

Tässä onkin se paha nykyisen systeemin vika: Keskitytään liikaa asioihin ja ideoihin, jotka voidaan ainoastaan TODISTAA. Liian vähäinen tila on annettu muulle. Se muu on sitä ns. henkistä ravintoa, esim. moraalista ja esteettistä tietoa, joka ilmenee todistettavan ulkopuolella tai eri tavoin häilyvästi siihen liittyen ja joka on siitä huolimatta erittäin tärkeää. Se tieto antaa ryhtiä ja monipuolisempaa taustaa todistettavien asioiden parissa puuhailuun. Tätä symboloiva sielu on ikään kuin todistettavaa tietoa jalostavan kastikkeen tuottaja. Platonin ideaoppi on tässä mielessä hyvä tuki tarkastella asiaa.

Valtio -teos on yhtäältä merkillinen oikku Platonin tuotannossa; siinä esitettyjä teorioita on käytetty totalitaaristen yhteiskuntien pystyttämisessä. Heh, ehkä Platon olikin aikanaan "kaappinatsi". Ihanteellisen teorian ja sen toteutuksen jääminen irvikuvaksi ei tarvitse merkitä sitä, että kaikki ko. teorian / idean osat ovat olleet väärin tai irvikuvaa aiheuttavia. Kuten olen sanonut, niin synteettinen lähestymistapa lienee se paras verrattuna yksi yhteen kopioimiseen tai kirsikanpoimintaan yksisilmäisesti; otetaan mieluummin hyviä ideoita sieltä täältä ja tehdään keitos eikä pitäydytä kokonaisessa yhdessä ideassa, joka kuitenkin voi kaatua mahdottomuuteensa. Keitos säilyy tukevammin monipuolisuutensa takia. Huono homma tietysti, jos keitos on koottu ideoiden huonoista puolista.

Brittiläinen systeemi on juuri suosinut noita yhden idean yhteiskuntamalleja ja oppimani perusteella amerikkalaisen systeemin puitteissa olisi paljon paremmat mahdollisuudet saavuttaa parempia ja toimivampia synteesiin perustuvia keitoskokonaisuuksia. Tämä osaltaan siksi, koska yhtenäistävän ja siten tasapäistävän ja samaksi taannuttavan globalisaation sijaan amerikkalaisessa systeemissä tähdennetään suvereenien kansallisvaltioiden kehittämistä.

Haluan osoittaa, että kaikki ei ole tässä nykyisessä järjestelmässä ihan sitä, miltä näyttää: globalisaation ja valtion yritysten yksityistämisten avulla levinnyt korporaatio- ja pankkiirivalta muistuttaa jo hyvin paljon Benito Mussolinin Italian korporaatioideaa. Terrorismin varjolla kiristettävä valvonta ja poliisivaltiomaisuus etenkin esim. Yhdysvalloissa kielii myös Natsisaksan hallintamenetelmiin päin siirtymisestä. Lisäksi populistisia mielipiteitä viljeleviä poliitikkoja ja puolueita on ollut nousussa maailmalla ja täällä Suomessakin (Perussuomalaiset). Niissä voi olla vaarana juuri sellaiset totalitaariset ideat, joita brittiläinen systeemi on mahdollistanut viimeisen 100 vuoden aikana. Tällaisia vaaroja fasismin muodostumiseen olen havainnut. Oikeastaan mikään olkinukke ei ole liian suuri hätkähdyttämään ihmisiä havaitsemaan tällaisen vaaran. Tehkööt sitten jokainen siitä omat johtopäätöksensä.

Se oligarkki- ja poliittinen eliitti, joka nykyäänkin säätää maailman menoa, ei liiemmin ajattele, mitkä ovat yhteensopivia ideologioita ja mitkä eivät. He tekevät niinkuin tahtovat omien etujen (joko koko maansa tai vain maansa eliitin tms. pienen joukon) maksimoimiseksi. Siinä ei ole suurta väliä sillä, onko esim. kapitalismi ja fasismi yhteensopivia vai ei ja millä tavalla. Ne voivat aivan helposti elää rinnakkain, limittäin ja sisäkkäin ja tällaista nykyään havaitaankin. Brittiläinen systeemi sallii tämän helposti.

Kyse on osaltaan siitäkin, kuinka teot ilmenevät ja kuka niitä arvioi. Kapitalismia ihannoiva ei havaitse fasismia ainakaan alkuvaiheessa ja fasismia pelkäävä havaitsee fasismin jo heti alkuvaiheessa. Siirtymävaiheessa johonkin toiseen voi olla myös monia ismejä samaan aikaan esillä ja toiminnassa. Nyt länsimaissa on havaittavissa siirtymävaihe, jossa fasismi on yksi merkittävä uhka.

Totalitaristinen diktatuuri syntyy tietysti helposti yhden idean varaan rakennetun yhteiskunnan tuloksena. Tämä oli tietenkin Platonin valtioideaa tai ideoiden osia orjallisesti noudattaneiden virhe. Mikään ei kuitenkaan estä ottamasta esim. Platonin ideoista nykytietämystä vastaavia hyviä malleja keitokseksi, kuten yllä mainitsin. Mikään ei myöskään estä kehittämästä ideoita edelleen ja sehän on ihmisten yksi tehtävä; kehityksen on jatkuvasti kehityttävä edesauttaen kulloistakin ihmiskunnan ja ympäristön tilaa. Nykytilanteessa tämä on ennen näkemättömän hankalaa sekä ihmiskunnan että ympäristön tiloissa olevien ongelmien takia.

Maanpäällinen paratiisi ei koskaan toteudu ideaalisella tavalla, sen tiedämme. Kehitys edellyttää kuitenkin aina tietyn määrän aikomuksia, mutta osa niistä voi olla pahoja piilevästikin. Siinä onkin oltava kieli keskellä suuta, että kyetään valitsemaan ne sopivimmat ihmiskuntaa ja ympäristöä edesauttavat aikomukset. Sielu auttaa siinä: Kuten yllä totesin, niin teorioiden ulkopuolisia todistamattomia olioitakin tarvitaan aivojen täysipainoiseen käyttämiseen ja kehittämiseen; enkä tarkoita mitään mörköjä tai enkeleitä. On siis syytä olettaa, että sielu on olemassa. Platonin kaltaisin sanoin: Miettimällä ideamaailman asioita saamme sieltä lisää raaka-aineita reaalimaailman töihin. On tietysti oltava tarkkana, miten raaka-ainesovellukset tapahtuvat reaalimaailmassa. Ideamaailman asiat eivät välttämättä ole irrationaalisia ja ideamaailman asiat eivät välttämättä syrjäytä luonnontieteen, järjen ja rationalismin asemaa objektiivisessa maailmassa, vaan ne voivat olla sen sijaan täydentäviä. Siihen tulee pyrkiä.

Aristotelinen maailmankuva on yhtäältä jännällä tavalla salakavala; se toimii niin demokraattisesti, että se antaa mahdollisuuksia myös totalitaarisille ideoille. Platoninen maailmakuva voi olla väärin käytettynä itsessäänkin totalitaarinen, mutta oikein käytettynä jo selvästi parempi. Summa summarum; kummastakin löytyy varmasti sekä hyviä että huonoja puolia joka lähtöön. Ja jokaista hyvää ja etenkin huonoa puolta on jo käytetty verukkeena esim. juuri brittiläisen systeemin ismeille. Tässä piileekin nykysysteemin yksi monista vioista ja vaaroista; Brittiläinen systeemi sallii suuren määrän ismejä, jotka voivat olla totalitaarisia, vaikka itse systeemi (tai suppeammin kapitalismi) ei sitä sinällään olisikaan. On varmasti niinkin, että amerikkalaiseen systeemiin kuuluu myös joitakin Aristoteleen teorioita ja ideoita. Etenkin sellaisia, joissa on yhtenevyyttä Platonin teorioiden ja ideoiden kanssa. Jotkin asiat ovat väistämättä universaaleja.

Natsisaksan yhteiskunnan suhteen loppujen lopuksi emme voi varmasti tietää, kuinka paljon nautintoa eli huvia tai mitä tahansa muuta tunnetta eri natsitoimenpiteet itse kullekin aiheuttivat järjestelmän puitteissa ja siitä huolimatta. Huolimatta myös historiallisista dokumenteista, joissa on kuvailtu näitä asioita. Se on varmaa, että jotain emotionaalisia reaktioita on seurannut silloinkin, kun tunteita on tukahdutettu. Tukahdutetuilla emootioilla on kuitenkin taipumus tulla esille jollakin toisella tavalla.

Reaalinen Sparta suhteessa platonilaiseen ihanne-Spartaan on sekin esimerkki juuri siitä, kun sieluton yrittää matkia sielullista ja menee sitten lopulta pahasti metsään. Se on esimerkki myös siitä, kun ideoita käytetään liian yksisilmäisesti ja totalitaarisesti eikä havaita idean huonoja puolia. Unohdetaan tai ei kyetä ajattelemaan idean hyvien puolien ominaisuuksia ja vaikutuksia --> mennään metsään.

Sitten on huomattava se, että päällisin puolin hyvät ideat eivät välttämättä ole niin hyviä tarkemman ja syvemmän tutkimisen jälkeen. Etenkin, jos ne ideat on tuottanut tai vastaanottanut sieluton - vajaasieluinen, mutta sielullista matkiva ihminen; uskottelevat itselleenkin olevansa hyviä ihmisiä ja hyviä ideoita tuottavia. Jokin sitten aina kaatuukin mahdottomuuteensa, kun sielua ei ollutkaan ohjaamassa ja kanavoimassa toimintaa riittävästi.

On toki totta, että platonilaisen mallin mukaista ihanneihmistä ei ole olemassa; ideaalia kohti on silti hyvä pyrkiä, vaikkei sitä voi saavuttaa. Virheellinen mallinnus ja sitä seuraava katastrofaalinen sovellus tapahtuvat esim. juuri tuon Spartan esimerkissä kertomallani tavalla. Pitää pyrkiä mallintamaan etsimällä idean - teorian hyviä puolia ja monien muidenkin ideoiden - teorioiden hyvien puolien ottamista mukaan on arvioitava ja tehtävä, jotta muodostettavasta keitoksesta syntyisi optimaalinen synteesi. Synteesi rulaa 2000 -luvulla!

Kuten olen todennut; vallitsevaan systeemiin ei pidä koskaan tyytyä lopullisesti, etenkin jos se merkitsee "pienimmän pahan sietämistä". Siitä voi olla yllättävän lyhyt tie suuren pahan alle rusentumiseen. Pitää olla kaukonäköinen eikä olla lyhytnäköinen tyytymällä vain olemassa olevaan nykytilaan. Ihmisen ja ihmiskunnan yksi tehtävä monista on se, että se jatkuvasti etsii kansalaisilleen yhä parempia yhteiskuntamalleja, koska kaikki on koko ajan liikkeessä ja muuttumassa. Kaikki on aina kesken ja aina löytyy parannettavaa. Tämän nykyisen brittiläisen systeemin alla olevat yhteiskuntamallit ovat siitä hyviä esimerkkejä ja etenkin tämä kuolinkorinoissa oleva talousjärjestelmä.

Helvetti vai Renessanssi?! - Syvempää psykososiaalista pohdintaa amerikkalaisen systeemin ja brittiläisen systeemin eroista

Kirjoitussarjani "Helvetti vai Renessanssi?!" jatkaminen on vaatinut aikaa valmistelun suhteen. Olen sitä varten tehnyt paljon taustatutkimusta ja analysointia mm. netin avulla. Internet on todellakin osoittautunut hyvin antoisaksi tässä mielessä; tietoa riittää kaikkialla Youtubesta blogeihin ja ns. viralliseen mediaan ja tietysti Lyndon LaRouchen eri mediat ovat olleet avuksi. Tiedon analysoimisessa on auttanut huomattavasti se, että olen prosessoinut asioita järjen lisäksi myös sieluni kautta ja ymmärtämällä siten sen, että asioiden käsittely tapahtuu paremmin amerikkalaisen systeemin puitteissa kuin brittiläisen systeemin puitteissa. Tässä haluan edelleen tähdentää noiden käsitteiden amerikkalainen systeemi ja brittiläinen systeemi eroja, koska niiden havainnollistamiseen on nyt tarjoutunut erinomaisia käytännön esimerkkejä.

Havainnollistamista auttavat hienolla tavalla Käymälä -blogissa viime päivinä käydyt sananvaihdot aiheesta fasismi. Osapuolina ovat blogin kirjoittaja Sven ja kommentoija Ironmistress ja tässä ovat ko. merkinnät, joissa ko. ajatustenvaihtoa on tapahtunut; A B C D E. Tähdennän tässä, että en pureudu heihin henkilöinä sinänsä (en määrittele sitä, kuinka paljon ja millä tavalla he ovat mitäkin ominaisuutta), vaan tarkoitukseni on ottaa tarkasteluun nimenomaan heidän kirjoitustensa sisältöjä. Luettuani ne läpi havaitsin, että Svenin kirjoitukset edustavat paljon nimenomaan amerikkalaisen systeemin mukaista maailmankuvaa ja Ironmistressin tekstit edustavat ns. vastapuolta eli brittiläisen systeemin mukaista maailmankuvaa. Olen tässä kirjoitussarjassa jo kuvannut ko. systeemien ominaisuuksia, eroja ja syntymistä maailman historian puitteissa, mutta kerrataanpa lyhyesti; amerikkalaisen systeemin sisällöllinen esi-isä on Platon ja brittiläisen systeemin puolestaan Aristoteles. Tämä oivallus sementoi ko. systeemien ominaisuuksia, dynamiikkaa ja prossesseja hyvin pitkälle ja paljastaa niiden luonteiden piirteitä selkeällä tavalla.

Tällaisille systeemeille on hyvin ominaista se, että ko. systeemin vaikutuksen alla elävä ihminen ehdollistuu helposti ko. systeemin ominaisuuksien, dynamiikan ja prosessien vaatimuksille alitajuisestikin ja hän toteuttaa niitä sen mukaan maailmankuvallisesti, mutta kukin eri ihminen tietysti omalla tavallaan; hyvät vs. pahat ihmiset. Nykyään brittiläinen systeemi on ollut niin ylivoimaisesti vallitseva jo useita vuosikymmeniä ja jopa vuosisatoja monissa asioissa, että on suorastaan ihme löytää ihmisiä, jotka ovat pystyneet sisällyttämään itsessään vallitsevasta tilanteesta huolimatta paljon amerikkalaisen systeemin maailmankuvallista sisältöä ja toimintatapoja.

Noissa kirjoituksissa Ironmistressin brittiläisen systeemin mukaisia seikkoja ilmenee mm. siinä, kuinka hänelle on tärkeää käsitteiden ja termien empiirisesti oikeat muodot ja muodoista suoraan seuraavat sisällölliset johdannaiset. Hän on ehdottoman tarkka mm. siinä, että termit fasismi ja kansallissosialismi ovat ns. oikein käytettyjä ja ns. oikeaan kontekstiin sovitettuja. Hyvä niin. Brittiläiselle systeemille on kuitenkin ominaista se, että se tähdentää juuri empiriaa ja konkreettista järkeä aina ymmärrystä selvästi kaventavaan tilaan saakka ja jopa vääristäviin johtopäätöksiin saakka omien tarkoitusperien mukaisesti. Yhtäältä liika järki siis sumentaa kokonaisymmärrystä ja toisaalta järjen sieluton väärinkäyttö edesauttaa pahuutta eli sieluttomuutta, mitkä ovat nimenomaan brittiläisen systeemin maailmankuvan aiheuttamia haittoja. Svenin teksteissä on puolestaan Ironmistressin tekstejä tärkeämpää (muoto- ja suorien sisältöseikkojen lisäksi) muotoihin sisältyvät dynamiikat, prosessit ja kvalitatiiviset ominaisuudet myös ns. piilotettuina merkityksinä ja asioina nimenomaan sielun kautta katsottuina.

Piilotetun havaitseminen tarkoittaa tässä juuri sitä, että kykenee huomioimaan ja hyväksymään sen, että monista asioista saa tietoa ainoastaan katsomalla empirismin yli mystiikkaan ja metafysiikkaan ja vähintään ottamalla empirismin tueksi soveltuvan metafyysisen lähestymistavan. Tällaiset empirismin ulkopuoliset asiat näkyvät mm. vuorovaikutussuhteiden ja prosessien paljastamina ominaisuuksina (Lämpötilan ja kasvien kasvun välisen riippuvuussuhteen paljastamat esteettisten ominaisuuksien vaihtelut ja tämän hyväksikäyttäminen puistojen ja puutarhojen kasvisommittelussa mielikuvituksen avulla eli empirian ja piilotiedon yhdistäminen), sisältöjen seurannaisvaikutusten kautta (Ihmissuhteissa tietyn käyttäytymisen aiheuttamat emotionaaliset ja siitä seuraavat käytännön seuraukset kohteena olevassa ihmisessä; empatiakyky ja kokemusmäärään / -laatuun perustuva piilotieto) ja konkreettisiin muotoihin epäsuorasti kiinnittyneinä abstrakteinakin sisältöinä (Rivien välistä luettava tieto; esim. kuvataiteessa ja kirjallisuudessa maalauksen / romaanin tietoisuutta laajentavat allegoriat ja symbolit sekä tieteessä matemaattisen kaavan takana vaikuttava ilmiö prosessina ja osana sen ympärillä olevaa kokonaisuutta suorine ja epäsuorine vaikutuksineen käytännössä. Taloudessa montetaristisen järjestelmän ihmiskuntaan vaikuttavat negatiiviset ominaisuudet, kuten nykyään havaitaan). Hyvin älykkäät sieluttomat ihmiset tosin kykenevät matkimalla ja ulkoa oppimalla sisäistämään tällaisiakin asioita, mutta heillä jää aina jokin vajaaksi; mm. opittua käytetään pahoihin tarkoituksiin tai ainakaan opittua ei osata soveltaa kautta linjan ihmiskunnan ja ympäristön hyväksi.

Näitä asioita ei siis voi havaita kunnolla pelkästään empirismin keinoin, vaan niiden näkemiseen tarvitaan amerikkalaisen systeemin mukaista maailmankuvaa ja siinä hyvä apuinstrumentti tarkastelutapahtumissa on juuri sielu ja sielua tukeva mielikuvitus. Itse asiassa mielikuvitus on yksi sielun edesauttama ihmisominaisuus. Näiden ns. piilotettujen asioiden tajuaminen ja havaitseminen paljastavat sielun olemassaolon ja sen ominaisuudet ja toimintatavat. Sielu voidaan todistaa olevaksi ei niinkään empiirisesti, vaan juuri tällaisten piilosisältöjen avulla päättelemällä ja havaitsemalla niiden ajatuksia, olemuksia ja vaikutuksia. Sielun olemus nähdään siis yhtäältä empiiristen muotojen välillä olevana "massana" ja toisaalta ihmisten aivoissa olevana potentiaalina eli kykynä nähdä tuo empiiristen muotojen välissä oleva "massa". Kaikkein eniten sielun kiteyttää kuitenkin se, että noita sielun avulla opittuja asioita osataan soveltaa ihmiskunnan ja ympäristön hyväksi täydellisesti. Täydellisesti tarkoittaa puhtaana pahuudesta.

Nämä maailmankuvalliset erot tarkastella asioita kiteyttävät osaltaan amerikkalaisen systeemin ja brittiläisen systeemin ominaisuuksia. Brittiläisessä systeemissä asioiden tarkastelu tapahtuu eniten juuri empirismin keinoin ja tähdentämällä Aristoteleen järkeä; ns. konkreettisen todellisuuden asettaminen ainoaksi tai tärkeimmäksi lähtökohdaksi maailmankuvan muodostamisessa. Lisäksi siinä maailmankuvassa käsitys ihmisestä on samalla tavalla konkreettisia muotoja ja muotojen suoria ominaisuuksia korostava; ihminen on pohjimmiltaan vain eläin, joilla on darvinistisella tavalla erilaisia mahdollisuuksia kehittyä ja menestyä. Alimmalle tasolle jäävä ihminen on "alamainen" eli ns. osa karjaa ja ylemmälle tasolle päässyt on osa eliittiä, jonka kuuluu hallita ja tarpeen vaatiessa riistää alempia ihmisiä. Näin syntyy konkreettinen muotoon perustuva hierarkkia, joka on yhtä Aristoteleen ja lopulta kehittyneen brittiläisen systeemin maailmankuvan kanssa. Jopa moraali ja etiikka jäävät siinä alisteiseen asemaan hyvin helposti. Ja koska ihminen on pohjimmiltaan "vain" eläin, niin tämä eläimellisyys ihmisessä on luontaista "pahuutta"; tappamista, ahneutta, kilpailua, omaneduntavoittelua, vallan käyttöä jne., jota tulee hallita ja rajoittaa brittiläisen systeemin mukaisesti joko hajoita ja hallitse -taktiikalla tai muodostamalla yläluokka vs. alaluokka kompositio. Eläimellinen pahuus on rakenteellinen osa brittiläisen systeemin maailmankuvaa. Nykyinen kapitalismi onkin kulkenut brittiläisen systeemin vaikutuksesta molempiin hallintamenetelmäsuuntiin, mikä on näkynyt mm. oligarkkieliitin muodostumisena ja fasististen hallintamallien juurruttamisena.

Amerikkalaisessa systeemissä Platonin ihanteet ovat keskeisellä sijalla. Sen mukaan ihminen on jotain muutakin kuin vain pohjimmiltaan eläin, jota tulisi muka kohdella ym. tavalla. Sitä jotain muuta kuvastaa juuri sielu ja sielun olemus ihmisessä pitää tuon eläimellisen pahan ihmisessä toimintakyvyttömänä ja siten poissa. Sielun ominaisuuksiin kuuluu tuo "piilotetun" tiedon havaitseminen sielutonta ihmistä paremmin. Sielun ominaisuuksiin kuuluu myös arvojen ja kvaliteettien erojen ymmärtäminen sielutonta ihmistä paremmin. Osana ihmisyyden universaalia prosessia. Tähän sielu pystyy, koska sen avulla ihmisaivot pystyvät paremmin käsitteelliseen, analyyttiseen ja synteettiseen ajatteluun, jossa niin konkreettisten kuin noiden piilotettujen prosessien dynamiikka ja arvojen - kvaliteettien ominaisuudet näkyvät selkeämmin, syvällisemmin ja monipuolisemmin kuin ilman sielun vaikutusta. Näin sielu on hyvin hoidettuna ja vaalittuna avain tuon universaalin ihmisyyden ymmärtämisessä ja toteuttamisessa.

Tähän mennessä ihmiskunta on kuitenkin epäonnistunut sielun olemusta määrittäessään, koska sielua on korostettu kuuluvaksi lähinnä vain uskontoihin kuuluvaksi ominaisuudeksi tai uskonnollisten ominaisuuksien kautta arvioitavaksi "mielikuvituksen tuotteeksi". Itse asiassa sielun ei tarvitse olla välttämättä missään tekemisissä uskonnon kanssa, koska sielu voi ilmetä aivan hyvin myös ihmisten tavallisessa arjessa. Sielun mahdollisuuden tunnustava amerikkalainen systeemi ja siis koko siinä oleva ihmiselämä toimisikin parhaiten silloin, kun sielun ominaisuudet ja toimintatavat asetettaisiin ihmisten kaikkeen arkielämään ja hylättäisiin käsitys sielun kuulumisesta pelkästään vain uskonnollisiin puitteisiin.

Mistä tämä vaikeus käsitellä sielua ihmisen arjessa johtuu nykyään? Se johtuu pitkälti juuri brittiläisen systeemin hegemoniallisen pahasta vaikutuksesta, joka tähdentää sielun kuulumista vain uskontoon ja erilleen arjesta ja kaikista sen toiminnoista. Brittiläinen systeemi on tehnyt kaikki voitavansa, jotta tämä kaikissa ihmisissä piilevänä oleva sielu ilmenisi mahdollisimman vähän, jopa tuhoutuisi ja siksi on kehitetty myös sielua rajoittavia ismejä, kuten juuri fasismi. Täytyy muistaa, että kaikki ismi -päätteiset ideologiat toimivat vaihtelevasti saman päämäärän (sielun rajoittaminen - tukahduttaminen) suuntaan ja siksi niihin on aina suhtauduttava epäillen ja torjuvasti, mikäli mielii saavuttaa amerikkalaisen systeemin ihanteet ja hyvät puolet ja jatkaa siitä eteenpäin (amerikkalainen systeemi on vasta alku hyvälle elämälle "Uudessa ajassa").

Brittiläisen systeemin maailmankuvasta käsin katsova ihminen tarvitsee empiiristä todistusta sielusta (tai "pahoista voimista") sekä sielun ominaisuuksista ja toimintatavoista arjessa, jotta hän kykenisi hyväksymään sielun siinä arjessa. Todistusta siitä, että hän olisi muutakin kuin pohjimmiltaan vain pelkkä eläin ja kykenevä vain pahaan. Sielultaan vajaa ihminen tarvitsee empiiristä todistusta sielusta, koska hän yhtäältä kaipaa oman vajavaisen sielunsa esillepuhkeamista, mutta ei toisaalta osaa itse löytää keinoja siihen; joko sielu pitää todistaa hänelle arjessa objektivoituvasti tai hän hakeutuu etsimään siihen keinoja uskonnoista, joiden parissa sielu on yleensä sallittu ja tunnettu. Tämä on tilanne brittiläisen systeemin ehdollistaman ihmisen kohdalla, jolta koko sielu ei ole vielä kuollut. Hyväsieluinen ihminen kärsii brittiläisen systeemin puitteissa elämisestä, koska hän tietää parempaa olevan olemassa ja tässä tapauksessa amerikkalaisen systeemin mukainen maailmankuva on niitä ainoita tiedossa olevia parempia vaihtoehtoja. Ellei jopa ainoa...

Ns. sieluton ihminen ei sen sijaan osaa kaivata omaa sielua ollenkaan, vaan toimii yhtäältä konemaisena osana vallitsevaa systeemiä ja sen mahdollistamia toimintatapoja. Sieluton ihminen tekee päätöksensä ja tekonsa ilman moraalin ja etiikan apuja, joka voi johtaa vallitsevan systeemin puitteissa minkälaiseen pahuuteen tahansa. Tässä mielessä on ymmärrettävää Natsisaksan fasismin puitteissa tapahtunut "konemainen teurastus" välinpitämättömästi, byrokraattisesti ja vailla ymmärrystä. Toisaalta sieluton ihminen näkee vain muissa häilyvästi sen, mitä ei voi nähdä ja kaivata itsessään ja näin hän pyrkii käyttämään näitä sielullisia ihmisiä hyväkseen puutteensa korjaamiseen tai "sielullisen" nautinnon saamiseen puutteestaan huolimatta; fasismissa ko. ihmisten riistäminen, hallitseminen ja teurastaminen huvin vuoksi tarkoituksella.

Amerikkalaisen systeemin kautta maailmaa katsova sielullinen ihminen ei tarvitse tuota empiiristä todistusta sielusta, koska sielu on rakenteellinen osa amerikkalaisen systeemin maailmankuvaa ja tälle ihmiselle sielu näyttäytyy subjektiivisesti todistettuina toimintatapoina ja ominaisuuksina ja siten siis myös kaikessa arjessa eikä vain rajoitettuna esim. uskonnossa. Sielu on tullut todistetuksi sielun olemusta ja toimintaa edesauttavan maailmankuvan tarjoaman rakenteen ansiosta. Se maailmankuva sallii mahdollisuuden nähdä sielu paljaana sitä häiritsevistä empiriavaatimuksista, puhtaana sieluttomuuden aiheuttamista "näkö- ja todisteluongelmista". Tällaisen maailmankuvan ehdollistama ihminen kykenee siten käyttämään hyväkseen sielun antamaa mahdollisuutta kasvaa joksikin muuksi kuin pohjimmiltaan vain eläimeksi. Toisin sanoen ihmiseksi. Optimaalisessa tilanteessa eläimellinen pahuus ei pääse missään vaiheessa syntymäänkään, vaan sielu täyttää ihmisen syntymästä kuolemaan ja eläin ihmisessä toteutuu siksi kokonaan sielun kautta.

Ihmisen ominaislaatu on juuri sitä, että hän havaitsee eläimellisyytensä päälle kasvatettavan sielun mahdollisuuden, joka pitää yhtäältä kurissa tuota eläimellisyyttä ja toisaalta antaa sen eläimellisyyden tulla esille sielun kanavoimina hyvyytenä ja kehitysprosesseina, mistä on seurauksena ihmiskuntaa ja ympäristöä optimaalisesti edesauttavat ominaisuudet ja kehityslinjat. Kiteytetysti ihmisen eläimellisyyttä ei hallita vain ulkoapäin systeemissä olevan eliitin tai muun entiteetin toimin, vaan kehitetään ulkoa tulevan inhimillisemmän hallinnan avuksi ihmisen itsensä sisältä päin tuleva hallinta; sielun itsensä kontrolli ja kasvattava luonne. Tätä ihmisen ominaislaatua kuvastaa konkreettisestikin ihmisen aivojen rakenne; "eläimelliset" ja evolutiivisesti vanhat kerrokset ovat alinna ja päälikerrokset ovat "ihmismäisiä" ja evolutiivisesti uusia; eläin on alla ja sielu on päällä ja niiden vuorovaikutussuhde ilmenee molempiin suuntiin em. tavalla. Amerikkalainen systeemi saa tuon rakenteen toimimaan paremmin vuorovaikutuksessa kuin brittiläinen systeemi. Tuossapa on muuten yksi hyvä esimerkki siitä, kuinka amerikkalaisen systeemin mukainen sielu osaa nähdä selkeän vuorovaikutussuhteen abstraktin eli sielullisen käsitteen ja konkreettisen muodon välillä; ihmisyys käsitteellisellä tasolla verrattuna ihmisaivojen rakenteeseen.

Ihmisenä kasvu tapahtuu siis sielun avulla arjessakin eikä pelkästään uskonnollisen sielun ansiosta. Tämä kasvu voi tapahtua kokonaankin ilman uskontoa ja itse asiassa on huomattava, että uskonto on ollut monesti maailmanhistoriassa paha asia, koska uskonto on ollut etenkin juuri brittiläisen systeemin valtapelien käsikassarana ja siten sielua vahingoittavana piirteenä. Joka tapauksessa sielun ja sitä tukevan amerikkalaisen systeemin olemus toimii ihmiskunnan ja ympäristön hyväksi todistetusti paremmin kuin sieluton ja sitä tukevan brittiläisen systeemin olemus ja tämä ilmenee ihmisten konkreettisessa elinpiirissä kaikkine puolineen. Todisteena ovat kuitenkin vain yksittäiset ja enimmäkseen kaukaa historiasta tunnetut esimerkit, kuten Louis XI aikainen Ranska ja muutamat amerikkalaista systeemiä toteuttaneet Yhdysvaltain presidenttiydet, kuten Abraham Lincoln ja John F. Kennedy.

Brittiläisen systeemin ylivalta kaikki nämä vuodet ei johdu sen paremmuudesta verrattuna amerikkalaiseen systeemiin, vaan ihmiskunnan tylsistymisestä ja taantumisesta brittiläisen systeemin vallan alla, kuten olen jo kuvannut. Ihmiskunta on ehdollistunut ko. systeemin mukaiseen eloon ja vaihtoehdot ovat hämärtyneitä ja jopa puuttuvia suurelta osalta ihmisistä; on vajottu ja etsiydytty pienimmän pahan sietämiseen. Ne suurimmankin pahan negatiiviset puolet vaikuttavat kuitenkin koko ajan ja enemmän tuhoavasti kuin rakentavasti. Niinpä ko. systeemi onkin siten todellakin kuin syöpä, joka on vallannut ja saastuttanut ihmiskunnan jäsenten kehittymismahdollisuudet sielullisina ihmisinä. Ihmisten edelleenkehittymistä estää tavallaan kavala sairaus.

Tämä sielun olemus ihmistä ihmisenä kasvattavana olemuksena on yksi Lyndon LaRouchen erinomaisista oivalluksista, sillä tässä piilee juuri tämän hetken maailman tilanteen dilemma; näiden kahden systeemin vastakkainasettelu, jota osaltaan kuvaavat mikrotasolla nuo Käymälän Svenin ja Ironmistressin kirjoitukset. Tämän talousromahduksen perimmäisinä syinä piilevät juuri brittiläisen systeemin ihmistä eläimen tasolle taannuttavat ja ihmisten sielua rajoittavat seikat. Jotta ihmiskunta voisi kehittyä ja päästä pois tästä nykymaailman rapauttavasta ja tuhoavasta pattitilanteesta, niin ihmisenä kasvaminen on käsitettävä myös sielun kehittämisenä ja vaalimisena sekä sen päästämisenä ihmisten kaikkeen arkeen uskonnon ja mystiikan piiristä. Parhaiten se tapahtuu juuri hylkäämällä brittiläisen systeemin mukainen maailmankuva ja antamalla alkusysäys "Uudelle ajalle" ottamalla käyttöön amerikkalaisen systeemin mukainen maailmankuva ja kehittämällä sitä edelleen.

Tähän mennessä brittiläinen systeemi on johdonmukaisesti yrittänyt monin keinoin pitää sielun poissa ihmisten arjesta ja kaikista arjen toiminnoista rajoittamalla sen vain uskontoon. Näin brittiläinen systeemi on halunnut tehdä siitä vaarattoman, koska ko. systeemi vihaa sitä mahdollisuutta, että ihmiskunnan "alamaiset" saattaisivat alkaa kehittyä ihmisinä ja siten uhata ko. systeemissä olevan eliitin valtaa eli systeemin rakenne kokee olevansa vaarassa. Amerikkalaiseen systeemiin kuuluva käsitys ihmisistä tasa-arvoisina on juuri sen uhan symboli. Tuo tasa-arvo ilmenee juuri siinä, että kaikilla ihmisillä havaitaan olevan sielu, joka mahdollistaa eri ihmisten konkreettisista aivojen älykkyys- ja toimintaeroista huolimatta saman pohjan kehittyä ihmisenä eli olemaan muuta kuin jäämistä vain pelkäksi eläimeksi, olemaan hyvä pahan sijaan. Sielu on jokaisella ihmisellä oletusarvona (ellei tuhottuna perimisen tai henkisen tappamisen seurauksena), mutta se saadaan täyteen loistoon opettelulla ja ihmisten elinolosuhteita sekä fyysisellä että psyykkisellä tasolla parantamalla siten, että vallitseva maailmankuvallinen systeemi on koko prosessia edesauttavana rakenteena. Brittiläinen systeemi ei edesauta sellaista prosessia, vaan tuhoaa sitä lisää. Vasta nyt tämä tragedia alkaa tulla kunnolla esille nimenomaan ko. talousromahduksen ja sosiaalisten häiriökäyttäytymisten (Jokela, Kauhajoki jne.) ansiosta. Tietoisuus brittiläisen systeemin salakavalasta tuhoisuudesta alkaa lisääntymään. Toivottavasti mahdollisimman paljon ja mahdollisimman nopeassa tahdissa!

Haittana on kuitenkin edelleen se, että tuo saasta nimeltä brittiläinen systeemi on ehdollistanut ja taannuttanut ihmiskunnan niin totaalisesti valtaansa, että sen puitteissa oleva monetarismin ja globalisaation värittämä länsimainen kapitalismi näyttäytyy siinä monille ihmisille ainoana mahdollisena kuviteltavissa olevana hyvänä yhteiskuntamallina ja siten se on osaltaan ollut haittaava este ihmisten kehittymiselle ihmisenä ja niinpä he ovat olleet vaarassa jäädä koko ajan liiaksi vain eläimen tasolle pahaksi ihmiseksi. Tässä on muistettava se, että brittiläisessä systeemissä "paremmin menestynyt" eliittikin on yhtä eläimellinen ja jopa paljon eläimellisempi ilman sielua kuin ns. sieluttomat alamaiset. Brittiläinen systeemi on niin monesta näkökulmasta katsottuna amerikkalaista systeemiä huonompi, että esim. sieluton - vajaasieluinen eliitti ei ole missään tapauksessa valtansa arvoinen eikä ihmiskuntaa ja ympäristöä edesauttava. Asia on juuri päinvastoin eli tällainen eliitti on arvoton ja tuhoava, kuten brittiläinen systeemi on tilanteen vähitellen muodostanut. Tällainen pahuus on kiteytymässä yhä enemmän kaikkialla maailmassa. Tässä on yksi hyvä esimerkki tällaisesta eliitin saastasta; Britannian (eli Brittiläisen imperiumin) pääministeri Gordon Brown ja hänen toitottamansa brittiläisen systeemin mukainen monetaristinen globalisaatio.

Noissa Svenin ja Ironmistressin kirjoituksissa käsitelty fasismi on brittiläisessä systeemissä vain yksi osa, joka tosin on tällä hetkellä yksi tärkeimpiä uhkia länsimaissa. Fasismi ja kansallissosialismi ovat kaksi esimerkkiä brittiläisen systeemin sisällä olevista "olennoista", jotka nekin suhtautuvat eroistaan huolimatta ihmisenä kasvamiseen juuri samalla tavalla ko. systeemin mukaisesti; kieltämällä / rajoittamalla Platonin ihmiskuvaa ja sielua eli amerikkalaista systeemiä. Tätä kieltämistä ja rajoittamista on tehty jatkuvasti jo vuosisatoja eri tavoin, joten suurimmalla osalla ihmiskuntaa ei ole enää ollut kunnolla - ollenkaan kykyä ja näkemystä edes havaita amerikkalaisen systeemin hyviä puolia, vaan nähdä vain brittiläisen systeemin hyviä puolia ja traagisesti olla havaitsematta sen katastrofaalisia ja salakavalastikin vaikuttavia huonoja puolia. Muutos tähän tulee jo aivan lähitulevaisuudessa, koska tämä talousromahdus on kaliiperiltaan niin valtavaa luokkaa ja vääjäämättömyydessään niin radikaaleja muutoksia aiheuttava. Muutosten tullessa on tartuttava amerikkalaisen systeemin hyviin puoliin, jotka voittavat mennentullen brittiläisen systeemin hyvät puolet! Brittiläinen systeemi on niin 1900 -lukua (ja niin huonolla tavalla), että 2000 -luku ei voi muuta kuin hylätä sen kokonaan!

Syitä brittiläisen systeemin huonouteen verrattuna amerikkalaiseen systeemiin on käsiteltävä vielä lisää ja huomaankin nyt, että joudun sen takia tekemään yhä lisää osia tähän kirjoitussarjaani "Helvetti vai Renessanssi?!". Jätän tämän osan nyt tällaiseksi ja olkoon se johdantona sille, mistä minun piti alunperin kertoa tässä vaiheessa; biosfäärin ja noosfäärin olemuksista ihmisten kannalta ja näiden ko. systeemien kautta tarkasteltuina. Tähän loppuun laitan lainaukset kuvaamaan tässä merkinnässäni kertomiani asioita;

LaRouche PAC -sivustolta Lyndon LaRouchen tämä kirjoitus sisältää mm. näitä seikkoja:

"The motive for the philosophical reductionists’ systematic denial of the human individual’s access to that reality of cause-effect which lies beyond the domain of mere sense-perception, was the intent of the rulers of society to make virtual slaves of their subjects, by denying those subjects access to secure knowledge of those creative powers of the human individual mind which set the human species above all other species. So, the denial of the knowledgeable use of “fire” by the Olympian Zeus of Aeschylus’ Prometheus Bound, degraded mortal human individuals into virtually mere cattle of the rulers of empires and their like.".

"The more general outcome of the kinds of empiricist frauds spread by the followers of Sarpi in modern university programs, has been the substitution of mathematical formulas for actual discoveries of principle - - the substitution of shadow (the mathematical formulation) for substance (the crucial experimental experience). As in the case of Kepler’s discovery of general gravitation in the Solar system, the actuality of the action of gravitation is expressed in terms of a quality of infinitesimal which is to be defined as ontological, rather than mathematical in nature.".

Talven 2008 - 2009 ensimmäinen lumimyrskyraportti

Kuva lumeen muurautuneesta asuntoni ikkunasta tänään 23.11.2008 klo. 18:43.


Tänään Etelä-Suomea koettelee raju lumimyrsky. Sen aiheuttaa etelä-kaakosta saapuva erittäin voimakas matalapaine, jonka keskus asettuu aivan Suomen eteläreunalle. Keskus jää suunnilleen paikoilleen ma-ti ajaksi ja heikkenee siinä vähitellen tämän päivän jälkeen. Tässä on Pauli Jokisen blogista (Helsingin sää kuvina) viimeisin myrskyä koskeva merkintä. Koillistuulet ovat jo yön aikana voimistuneet huomattavasti ja kovimmillaan tuulet ovat iltapäivällä ja alkuillasta sadealueen ollessa päällä. Matalan keskuksen tullessa lähes päälle tuuli heikkenee selvästi ja samalla etelärannikolle saattaa maanantaiksi kiertyä suojasäätä keskuksen itäpuolitse. Tuulten on arvioitu olevan ainakin yhtä voimakkaita kuin tämän kuun 10. päivän myrskyssä. Puuskissa voi esiintyä voimakkaampaakin tuulta eli mantereella yli 20 m/s ja merellä yli 30 m/s. Tuulen suunta huomioiden tilanne on hyvin erikoinen, koska yleensä näin kovia myrskytuulia ei koillisesta juuri tule. Sen takia tuulivahingot saattavat olla yllättävän isoja; puusto ei ole tottunut tuon suunnan myrskyihin.

Suuressa vaarassa ovat laajojen peltoaukeiden länsi- ja etelälaidoilla olevat metsänreunat ja keskellä peltoaukeita olevat pienet metsiköt. Sama koskee urbaanejakin alueita; vaarassa ovat puistojen itä - pohjoisreunoilla olevat puut etenkin, jos siitä pohjoisen - idän välille on katuja; toimivat tuulitunneleina. Myös ko. katujen katupuut ovat vaarassa. Puiden kaatumiset aiheuttavat laajoja sähkökatkoja, koska ko. suuntaan ei ole kaatunut näin paljon puita aikaisemmin myrskysuunnan harvinaisuuden takia. Puiden kaatumisia vähentää toisaalta se seikka, että kovan tuulen mukana viuhuva pakkaslumi ei tartu kunnolla puihin, jolloin lumitaakan synnyttämää lisäriskiä ei synny. Lumi jää puihin vain tiheiden metsien sisäosissa latvuston alakerroksissa ja metsien tuulensuojaisilla länsi-eteläreunoilla (mäkien länsi-eteläsivut ovat myös suojaisia lunta kerääviä paikkoja). Etenkin sisämaassa jo muutamia senttejä routiintunut maa voi myös vähän ehkäistä tuulenkaatoja. Katto- ja muitakin rakennevaurioita voi myös ilmetä runsaasti.

Sadealue tuo runsaan lumisateen (paikoin sademääränä jopa selvästi yli 20cm), joka kinostuu erittäin voimakkaasti pakkaslumimuodon ja rajun tuulen takia; sopivilla kohdilla saattaa syntyä jopa n. metrin korkuisia lumidyynejä ja rakennusten tuulensuojaisten seinustojen puolelle syntyy massiivisia kattojen lumilippoja ja yli puolen metrin lumikertymiä maahan. Maanteillä lumideltat voivat tukkia teitä hyvin pahasti kohdilla, joissa ko. tuulensuunta mahdollistaa kinostumisen; lumideltariski pohjoisen - idän välille avautuvilta peltoaukeilta. Kriittisiä kohtia ovat myös tiheiden metsien ja peltoaukeiden rajat, joissa lumi voi muodostaa vallimaisia dyynejä teille ja vastaavasti rakennusten ja aukeiden alueiden rajoilla kaupunkien kaduille. Ylipäätään kaupunkiolosuhteissa rakenteiden aiheuttaman tuulen pyörteisyyden ja tuulitunneleiden takia lumi muodostaa runsaasti deltoja ja dyynejä. Sopivilla kohdilla käy myös niin, että tuuli pitää maan koko ajan lumesta lähes vapaana. Näin tapahtuu myös maaseudulla ja siellä lisäilmiönä on isojenkin ojien täyttyminen kokonaan lumella delta- ja lippamuodostuksen takia (etenkin paikat, joiden kohdalla tuulen suunta muodostaa suoran kulman ojaan nähden).

Päivitys klo. 8:40: Tällä hetkellä olen vielä Hämeenlinnassa, missä tuulee jo navakasti koillisesta. Edellisten päivien ohut lumikuorrute on jo varissut suurimmaksi osaksi puista ja pensaista sen takia. Lämpötila on -4 astetta ja pilvisyys on runsasta. Lunta ei vielä sada etelärannikollakaan, mutta sadealueen reuna on jo Suomenlahdella. Olen pian lähdössä Espoon Tapiolaan, mihin ehdin juuri ennen lumipyryn alkamista. Myrskyseurantani ja -raporttini teen sieltä ja päivityksiä tulee koko päivän ajan (mahdolliset sähkökatkokset saattavat haitata huomattavasti bloggaamista...). Tässä on myrskyn seuraamiseen tutut linkit: sadetutkat; Ilmatieteen laitos, Iltasanomat, Iltalehti. Ja tässä on Etelä-Suomen kelikamerat.

Päivitys klo. 10:55: Nyt olen saapunut Espoon Tapiolaan, jossa lämpötila on -3 astetta ja koillistuulen puuskat humisevat jo huomattavasti tuossa pihan puissa. Ilmassa on vasta vain vähän ensimmäisiä hyvin pieniä lumihiutaleita. Matkalla Hämeenlinnasta tänne havaitsin pilvisyydessä eroja; Hämeenlinnassa alimpana pilvilajina oli yhtenäinen kansi nopeasti tuulen mukana liikkuvia kumpukerrospilviä. Sen sijaan täällä Espoossa ko. pilvilajia on vain yksittäisinä riekaleina. Sen ansiosta ko. myrskymatalan sadealueen ylempi pilvimassa näkyy täällä paremmin. Se on tässä vaiheessa juuri ennen sadealueen kunnollista saapumista tiheä ja tasainen koko taivaan peittävä kerros verhopilveä. Paikoin siinä on heikosti nähtävissä alkavan lumisateen muodostamaa sadejuovakiharaa. Toissapäivänä ja eilen täällä Tapiolassa oli satanut lumikuuroista ohut nimellinen kerros lunta, joka on nyt lähtötilanne ennen uusia lumimassoja.

Päivitys klo. 12:35: Nyt lumisade on voimistunut kohtalaiseksi ja lämpötila on laskenut parilla kymmenyksellä ollen kuitenkin käytännössä vielä -3 astetta. Tuuli on voimistunut vain vähän edellisestä päivityksestä. Tällaisille laajoille ja voimakkaille sadealueille on tyypillistä, että sade alkaa hitaasti voimistuen. Voi kestää jopa parista muutamaan tuntiin, ennen kuin sade on voimistunut täyteen mittaansa. Niinpä lunta ei ole vielä kertynyt senttiäkään.

Päivitys klo. 14:30: Viimeisen tunnin aikana lumituisku on ollut ajoittain jo melko sakeaa, mutta sakeammaksi se näyttää vielä tulevan. Kävin ulkona valokuvaamassa tilannetta ja lumen kinostuminen on jo selvästi havaittavissa. Paikoin on jo muutaman sentin korkuisia dyynejä ja kulkuväylillä on jännää aaltomaista lumikuviointia maan ollessa väleistä paljas. Lämpötila on ollut -3,5 astetta. Tuulenpuuskat ovat ajoittain varsin rajuja, mutta vielä ne eivät tunnu tämän kuun 10. päivän myrskyn veroisilta. Tuulensuojainen asuntoni ikkuna on tilanteelle tyypillisesti alkanut muurautumaan lumesta umpeen, kun katolta pöllyävä lumi kostuttaa ensin lämpöasteisen lasipinnan, mutta pakkaslumi alkaa sitten tarttua pisaroihin muodostaen lumikokkareista kerrosta.

Päivitys klo. 17:15: Nyt on alkamassa sadetutkan mukaan lumipyryn voimakkain vaihe ja ulos kun katsoo, niin huikean tiheää tuiskua siellä onkin. Tuuletusikkuna täytyi tosin avata sitä katsottaessa, koska ikkunan lasit ovat nyt melkein kokonaan muurautuneet umpeen lumesta. Lunta on kertynyt jo noin 10 senttiä ja tuulen kinostamat muodostelmat alkavat olla monin paikoin yli 20 senttiä. Koillistuuli ei ole enää voimistunut, mutta ajoittain puuskat ovat edelleen lähes tämän kuun 10. päivän myrskyn luokkaa. Sähkökatkoksia ei täällä päin Espoota ole vielä ollut. Lämpötila on kohonnut takaisin melkein -3 asteeseen.

Päivitys klo. 18:35: Uskomattoman tiheä lumipyry näyttää nyt heikentyneen ainakin vähän ja tilapäisesti. Kävin ulkona kävelemässä noin tunti sitten ja silloin isoimmat kinokset olivat jo yli 30 cm syviä. Tiheässä pyryssä myös ukkonen jyrähteli viimeisen tunnin sisällä (parisen kertaa kuulin ja näin sisällä ollessani ja yhden väläyksen näin ulkona ollessani)! Lämpötila on edelleen -3 astetta ja tuulenpuuskat ajoittain myrskyisiä. Tuuli on jo aiheuttanut sähkökatkokset yli 40 000 talouteen kaakkoisessa ja itäisessä Suomessa. Tässä on uusimpia myrskyuutisia Suomen lehdistöstä; Hesari ja Iltasanomat.

Päivitys klo. 20:25: Edellisen päivityksen jälkeen lumisade on pysynyt kohtuullisissa mitoissa ja koillistuulikin on jo heikentynyt, mutta puuskat humisevat edelleen pihan puissa. Lämpötila on kohonnut -2,5 asteeseen. Kävin taas ulkona kävelyllä ja olihan sitä lunta keskimäärin se 20 cm. Tilanteelle tyypillisesti jotkin kohdat olivat pysyneet paljaina ja joissakin muissa paikoissa oli 30 - 50 cm:n dyynejä ja deltoja. Laitoin tuohon ylös valokuvan kokonaan lumeen muurautuneesta asuntoni ikkunasta tiheimmän pyryn vaikutettua siihen. Noin luminen se ei ole koskaan täällä olemiseni aikana ollut (yli 8 vuoteen)! Nyt ikkuna on sulanut jo puoliksi.

Päivitys klo. 22:58: Matalapaineen keskus on nyt asettunut Suomenlahdelle ja sen myötä tuuli on kääntymässä enemmän itään ja se on nyt huomattavasti heikentynyt. Enää ei edes pihapuiden huminaa kuulu. Lämpötila on kohonnut -2 asteeseen ja lumisade jatkuu ajoittaisena. Jatkon suhteen näyttää siltä, että ajoittain vielä sakeitakin lumisateita saadaan koko ensi yönä ja huomisena päivänäkin etenkin etelärannikolla. Sitten sateet heikkenevät ja harvenevat. Lumipeite voi kasvaa huomenna vielä useita senttejä lisää, mutta nyt tasaisemmin tuulen heikennyttyä. Huomenna ja tiistaina on pieni mahdollisuus etelärannikon suojasäähän, mutta muutoin pikkupakkanen säilyy keskiviikkoon asti. Siitä lähtien Atlantin matalapaineet näyttävät tuovan taas ainakin muutamaksi päiväksi lumia sulattavat lämpöasteet ja vesisateet. Sisämaassa voi tosin tuolloinkin tulla myös lunta. Päätän tämän myrskyraportin tähän ja selvisin siitä ilman sähkökatkoja.

LaRouche PAC -videoraportti päivälle 21.11.2008 ja esimerkki kollektiivisesti kiteytyneestä tyhmyydestä talousromahduksessa

Tähdellisenä ylöskirjaamisena laitan tähän taas uusimman LaRouche PAC -sivuston videoraportin, jossa Jeff Steinberg ja John Hoefle pohtivat maailman (talous)tilannetta. Esille tulevat seikat ovat jälleen tuttua draamaa, joten en niitä liiemmin toista tässä. Sen huomion haluan kuitenkin tehdä, mitä tuossa videossakin selvennetään. Viime aikoina ja etenkin tuon epäonnistuneen G20 maiden talouskokouksen takia mm. pörsseissä talousromahduksen luonne näkyy selvästi. Todellisuuden huomioiden näiden kosmeettisten ja virheellisten pelastuspakettien vaikutus ilmenee vain tilapäisinä pörssikurssien nousuina pääsuunnan ollessa syöksykierremäinen lasku kohti lopullista tuhoa. Esim. Helsingin pörssissä OMX -indeksi on viime päivinä ollut nousua tavoitteleva tai tasapainoa yrittävä alkupäivisin, mutta aina päivän loppua kohden lasku on kiihtynyt huomattavasti. Eilisen perjantain esimerkki näkyy Kauppalehden kautta tässä.

Tämä johtuu siis siitä, että näistä pelastuspaketeista (bailout) markkinoille ruiskutettava raha auttaa vain kosmeettisena ensiapuna, mutta varsinainen ongelma tulee lopulta aina esille ylitsepääsemättömänä ja vääjäämättömänä; Koko ajan pahenevaa velkataakkaongelmaa ei voida pelastaa näillä "stimuloivilla" menetelmillä, koska ei ole olemassa reaalista rahaa ko. taakkaa paikkaamaan. Aina joudutaan nostamaan kädet pystyyn ja koko ajan tulee samalla lísää tuhoa. Ainoa korjaava vaihtoehto on julistaa ko. järjestelmä vararikkoon ja luoda kokonaan uusi järjestelmä tilalle; amerikkalaisen systeemin mukainen Bretton Woods. Pelastuspakettien sijaan meidän on tuon uuden järjestelmän avulla rakennettava itsemme pois tuhon tieltä. Se on pitkä prosessi.

Tässä kiteytyy myös Suomessa tämän tilanteen absurdius. Vedestä tyhjenevää kaivoa yritetään täyttää sellaisella vedellä, joka aiheuttaa veden poistumista kaivosta sitä nopeammin, mitä enemmän vettä kaivoon työnnetään; virtuaalinen tuhoa aiheuttava velkataakka lisääntyy, kun sitä yritetään paikata uudella määrällä tuhoa aiheuttavaa virtuaalivelkaa. Tavallaan on mielenkiintoista seurata, miten päättäjät ja asiantuntijat tulevat reagoimaan, kun tämä tilanne etenee heidän toiveistaan ja toimistaan huolimatta joka tapauksessa täysin toiseen suuntaan kuin mitä he yrittävät uskotella. Nopeutuvassa tahdissa. Hyvin mielenkiintoista ja dramaattista!! Erittäin naurettavaa ja tyhmää!!

Teen vielä pikkuhiljaa uuden osan tätä maailman tilannetta koskevaan kirjoitussarjaani "Helvetti vai Renessanssi?!". Huomenna tässä blogissa on kuitenkin vuorossa lumimyrskynseurantaraportointi. Nyt on varmistunut, että myrskystä on tulossa melkoisen paha tuhoa aiheuttavan tuulensa ja suuren vaikeasti kinostuvan ja siten liikennettä pahasti halvaannuttavan lumimääränsä takia.

Talvi ottaa ensimmäisen ison askeleen valtaan

Talvi tekee tällä viikolla kunnon esiinmarssin myös Etelä-Suomeen eli aikaisemmasta arviostani poiketen mennään nyt kylmempään suuntaan. Eilen illalla ja viime yönä oli taas melko voimakas myrsky, mutta se ei aiheuttanut yhtä paljon tuhoa kuin marraskuun 10. päivän iltana sattunut myrsky. Tänään sää on painunut myrskyn tuoneen rintamasysteemin jälkipuolella päivän mittaan vähän pakkasen puolelle myös etelärannikolla, mitä tuo tänään Espoon Tapiolassa otettu iltaruskokuva vesilätäköstä kuvastaa. Ensilumi ehti sataa Etelä-Suomen itäosiin sadealueen viimeisistä osista yöllä ja aamulla. Itäosassa lunta satoi paikoin myös jo maanantaina.

Jatkossa tilanne muotoutuu siten, että Etelä-Suomi jää laajan kylmän matalapaineen keskuksen alueelle tästä hetkestä lauantaihin asti. Keskuksen alueella yksi osakeskus liikkuu Etelä-Suomea viistäen itään yöllä ja huomenna. Siinä yhteydessä lunta sataa ajoittain myös etelärannikolla ja ainakin ohut ensilumen peite muodostuu näin myös pääkaupunkiseudulle. Perjantaina lumikuuroja saattaa edelleen tulla etenkin etelärannikolla ja sama koskee lauantaita. Lämpötila pysyy tästä illasta lähtien koko ajan parisen astetta pakkasen puolella. Sisämaassa pakkasta on ajoittain jopa -5 ja -10 asteen välillä ja toisaalta ainakin huomenna etelärannikolla lämpötila saattaa kohota vielä nollan tienoille.

Hyvin mielenkiintoinen tapahtuma näyttää muodostuvan sunnuntain ja maanantain ajaksi. Silloin nimittäin ko. laajan matalapaineen eteläreunalla kehittynyt matalapaineen osakeskus voimistuu huomattavasti ja nousee sunnuntaiksi etelästä suoraan Etelä-Suomeen. Sen myötä näyttää jo melko todennäköiseltä, että Etelä-Suomessa koetaan talven ensimmäinen hyvinkin reipas lumimyrsky lämpötilan pysyessä sen verran nollan alapuolella etelärannikollakin. Tilanteelle tyypillisesti itä-koillistuuli voimistuu myrskylukemiin ja lunta saattaa kertyä paljonkin yli 10 senttiä. Pakkanen ja raju tuuli merkitsevät täten voimakkaasti kinostuvaa lunta, mutta tilanteen edetessä mahdollinen nollakeli synnyttää tahmeamman suojalumen.

Matalapaineen keskus näyttää jäävän pyörimään Etelä-Suomen päälle ma-ti ajaksi heikentyvänä, jolloin sateita saadaan edelleen, mutta leudompi etelä-lounaistuuli saattaa tuoda vesisateet ainakin etelärannikolle matalapaineen ollessa länsipainotteinen. Matalapaineen tarkka reitti ja muoto on kuitenkin vielä epäselvä, joten muutoksia tilanteeseen tulee vielä. Joka tapauksessa lunta lienee tulossa viikonvaihteessa reilusti ja lisäksi ennen sitä routa etenee useilla senteillä ja isotkin järvet alkavat jäätyä, eniten sisämaassa... Meri ei kuitenkaan ehdi vielä jäätyä sisimpiä lahtia lukuunottamatta.

Sivilisaation viimeinen mahdollisuus?!

Tässä on eilinen Lyndon LaRouchen webseminaari, joka oli otsikoitu sattuvasti; "Sivilisaation viimeinen mahdollisuus?". Tutut teesit ja ongelmat tulivat siinä edelleen esiin. Kaiken pahan alku ja syy on Brittiläinen imperiumi (eli sen puitteissa elävä pankki- ja korporaatiomaailman oligarkkieliitti ympäri maailman; myös Suomessa), joka on nyt pyrkinyt saamaan aikaan uudenlaisen maailmanlaajuisen fasismin 1930 -luvun epäonnistumisensa jälkeen. Sitä pyrkimystä edesauttamaan luodut monetarismi ja globalisaatio ovat tulleet tiensä päähän kaaduttuaan omaan mahdottomuuteensa. Se ilmenee johdannaismarkkinoille kerääntyneenä triljoonien dollarien suuruisena velkataakkana (alunperin johdannaismarkkinoiden piti olla tuota fasismia auttavana varallisuusvaltana), jonka erääntyminen on nyt johtanut ylhäältä (johdannaismarkkinoista) alaspäin (reaalitalouteen) romahtavaan järjestelmään.

Seurauksena on mm. kaksi asiaa; velkaa yritetään paikata keskuspankkien ja valtioiden pelastuspaketeilla, jotka luovat valtioille eli niiden ihmisille lisää velkaa, kun luodaan lisää virtuaalirahaa. Näin rahan arvo alenee ja syntyy kierre kohti hyperinflaatiota. Toisena seikkana velkataakka jumittaa kansainvälisen kaupan toimintakykyä, koska velkataakkavaatimusten alla vararikkoon joutuneet - joutuvat pankit eivät uskalla antaa enää riittävästi lainaa keskeisille toiminnoille ja yrityksille. Toimintojen ketjureaktiomainen tyrehtyminen aiheuttaa siinä mm. deflaatiota (hintojen lasku) esim. raaka-aineille ja samalla keskeiset yhteiskunnan toimintaedellytykset alkavat tökkiä; ruoan ym. tavaroiden kuljetukset vähenevät, infrastruktuurin rapautuminen jatkuu ylläpidon vähentyessä, yritysten toimintakyvyn aleneminen pahenee, kun raaka-aineiden saanti vaikeutuu kuljetusten vähentyessä, jäte-, sanitaatio- ja terveydenhuolto huononee jne.

Kaikki tuo tulee pahenemaan sivilisaation tuhoutumiseen saakka parissa sukupolvessa, jos nykyistä järjestelmää ei laiteta vararikkoon ja järjestetä uutta järjestelmää tilalle globaalisti ja totaalisesti; amerikkalaisen systeemin mukainen Bretton Woods on hyvä alku. Eli: Uuden järjestelmän pitää perustua kansallisvaltion (Ei keskuspankin) määräämään ja lainaamaan rahaan reaalitalouden kehitystä varten, missä se talouden kehitys maksaa itse velkansa takaisin tuottamalla samalla voittoa ja näin talous kehittyy oikealla tavalla. Nykyinen järjestelmä on ollut huono, koska se on perustunut keskuspankin luomaan virtuaalirahaan, joka lisää velkaa ilman riittävää todellista vastinetta maksaa sitä takaisin reaalitalouden puolelta. On syntynyt siis ikuista velkaa koko ajan lisäävä kone, joka nyt romahduttaa sen takia koko muunkin talouden.

Tämä on kaikkien aikojen suurin talouskupla, jota palvotaan niin järjettömällä uskonnollisella pieteetillä, että sitä yritetään pitää pystyssä romahtavassakin tilanteessa. Brittiläisen systeemin eliitti yrittää viimeiseen asti pitää kiinni tästä kuplasta, jotta he voisivat pelastaa mahdollisimman paljon virtuaalirahaansa todelliseksi rahaksi. Samalla suurelle määrälle tavallista kansaa on ollut täydellisesti hämärtynyt tämä tilanne, koska esim. virallinen media puhuu asian vierestä. Minä sen sijaan ja varmasti jo moni muukin tietää asian oikean laidan kiitos mm. juuri Lyndon LaRouchen. Nyt on herranjumala aika, että laajat massat alkavat viimein tiedostamaan ja painostamaan muutosta pois tästä helvettiin johtavasta putkesta!

Lyndon LaRouchen vaatimassa uudessa järjestelmässä on keskeistä infrastruktuurin parantaminen, joka aiheuttaa elämisen tason nousua. Se puolestaan johtaa työn laadun ja tuottavuuden parantumiseen reaalitalouden keskeisillä aloilla; maatalous, teollisuus, tiede, koulutus, sairaalat, ruokahuolto. Kaikki tuo voidaan tehdä ympäristöystävällisesti mm. ydinvoiman ja pikaraitioteiden (magneettinen levitaatio) avulla. Autoista on päästävä paljolti eroon, koska se on saastuttava ja tehoton liikennemuoto verrattuna raitioteihin. On edistettävä tekniikan kehitystä yhtäältä työn tuottavuuden parantamiseksi, mutta myös elämisen laadun takia; ympäristö- ja ihmisystävällisyys. Elämisen tasoa on parannettava, jotta ihmisten hyvinvoinnin myötä heidän aivonsa olisivat tehokkaammin ja paremmin yhtäältä talouden tuottavuutta lisäämässä ja toisaalta luomassa lisää hyvinvointia ja ymmärrystä ihmisyyden hyvistä puolista; tieteen ja taiteen universaalit arvot ja merkitykset.

Nykyisessä järjestelmässä kaikki tuo ei ole ollut kunnolla mahdollista; vain harvalukuinen eliitti on voinut leikkiä virtuaalirahoilla menestystä ja luoda pelailuunsa tarvittavan tavarapaljouden avulla vain illuusiota menestyksestä osalle tavallisesta kansasta. Muutoin elämisen taso niin fyysisesti kuin etenkin henkisesti on ollut laskussa länsimaissa viimeiset vuosikymmenet huolimatta joistakin edistysaskeleista muutamien tavaroiden suhteen; kännykät, tietokoneet. Tämä järjestelmä on aiheuttanut reaalitalouden rapautumista ja sen ylle luotu virtuaalitalous syntyneen velkataakkansa muodossa on nyt kiihdyttämässä rapautumista kohti sivilisaation tuhoa globaalisti. Korttitalo alkaa sortua.

Kaikki tuo ja aikaisemminkin mainittu mielessä pohditaanpa näitä eilen tulleita uutisia; A B. Financial Times -lehti nosti (Tässä juttu) Suomen valtiovarainministerin Jyrki Kataisen Euroopan parhaaksi kollegoidensa keskellä ja nyt Suomi antaa oman elvytyspaketin vientiyrityksilleen eli ottaa lisää valtionvelkaa. Financial Times on brittiläinen lehti ja sen mukaan se tietenkin on ko. Brittiläisen imperiumin äänenkannattaja. Se arvioi tilanteita ja ominaisuuksia tämän imperiumin näkökulmasta, brittiläisen systeemin silmin. Sen takia Jyrki Kataisen roolia ja annettua ansiota tässä on myös arvioitava brittiläisen systeemin silmin. Suomi on nimittäin talousjärjestelmältään yksi Brittiläisen imperiumin provinssi, jossa fasismin juurruttaminen monetarismin ja globalisaation avulla on ollut käynnissä siinä missä muuallakin länsimaissa. Sama koskee tuota tukipakettia; se on vain ensiavun kaltainen yritys pitää yllä illuusiota monetaristisen järjestelmän säilyttämisestä ja korjaamisesta. Todellista ongelmaa ei kohdata, vaan tyydytään vippaskonstien tekoon. Yritetään korjata koko rakenteessa olevaa perustavaa laatua olevaa vikaa jeesusteipillä ikään kuin se muka auttaisi. Ehkä vähän aikaa auttaa, mutta samalla rakenteellinen vika pahenee koko ajan lisää ja aiheuttaa jeesusteipin pettäessä yhä enemmän tuhoa.

Tällaisen moraalisen ja älyllisen rapautumisen piirissä elämme; ei uskalleta / osata / haluta tehdä koko järjestelmää - rakennetta koskevia kohtalonomaisia muutoksia tilanteen korjaamiseksi koko ihmiskunnan hyväksi, vaan tuudittaudutaan virheelliseen lohdutusideologiaan kosmeettisine tilapäisapuineen lähinnä eliitin hyväksi. Onko se tarkoituksellista vai tahatonta? Minusta alkaa näyttää yhä enemmän siltä, että "muutamat" eliitin pääpirut ovat olleet erittäin kovasti tarkoituksella liikkeellä ja muu osa eliitistä on vain niin tyhmiä, että he joko ovat tahattomasti epätietoisia (uskovat tekevänsä hyvää) tai tahallaan välinpitämättömiä tietoisuudesta huolimatta. Tavallista kansaa yritetään pitää median avulla samalla yhtäältä mahdollisimman epätietoisena ja toisaalta tarjotaan tiedonjanoon sivuseikkoja asioiden todellisen tilan hämärtämiseksi ja salaamiseksi. Osaksi on jopa niin, että em. johtuen ei edes osata tarjota kuin pelkkiä sivuseikkoja, kun mediainformaation luoja ja tarjoaja ei itsekään osaa kunnolla hahmottaa tilanteen oikeaa luonnetta. Viihdetulvan pariin vapaaehtoisesti kahlitseminen toimii myös kätevänä apuna hämärtämisessä ja salaamisessa oli se tietoista tai ei. Nyt on aika murtautua tästä eroon!

Rikkaiden G20 maiden taloushuippukokouksesta ja taas länsimaisen maailmankuvan tuomitsemista salakavalan demoniseksi pahuudeksi

Viime lauantaina oli siis rikkaiden G20 maiden taloushuippukokous Washingtonissa Yhdysvalloissa. Tähän alkuun laitan linkit uutisiin siitä: BBC:n juttu, CNN:n juttu, Kauppalehden juttu, Hesarin juttu, Iltasanomien juttu ja Iltalehden juttu. Tässä on kaksi uudempaa juttua Kauppaledestä taloustilanteesta ylipäätään; A B. Tässä on Lyndon LaRouchen kommentteja G20 -asiaan: A B C. Tässä on myös uusimmat videot LaRouche PAC -sivustolta, jotka kuvaavat maailmamme moraalista ja älyllistä rappiota erittäin hyvin ja sitä mitä pitää tehdä sen sijaan, että säilytettäisiin monetaristinen järjestelmä: A B. Käymälä -blogin tämän jutun kautta havaitsin myös tämän tuomion Martti Ahtisaaresta. Se on erinomainen esimerkki tähän talousromahdukseen johtaneesta kaksinaismoralistisesta maailmankuvasta ja sen vaikutuksista; pinnalta ollaan olevinaan niin hyviä tekoja tehnyttä rauhanmiestä että, mutta pinnan alla ollaan niin demonista omaneduntavoittelijaa ja ko. brittiläisen systeemin hyväksi (luetaan; tässä maailman tilanteessa tuhoksi) raakalaisuuksiakin tekevää, että ihan huimaa sen havaitessa ja ymmärtäessä.

Kuten havaitaan, niin G20 -kokouksesta tuli farssi; mitään tilanteen edellyttämää konkreettista ratkaisumallia ei saatu aikaan, vaan yhä annetaan nykyisen järjestelmän käytännössä jatkaa mätänemistään. Jorma Ollila (yllä olevassa linkissä) muiden muassa yrittää pitää yllä illuusiota siitä, että monetaristinen järjestelmä voitaisiin muka vielä pelastaa erilaisin vippaskonstein. Samalla esim. raaka-aineet halpenevat ennen näkemättömällä tavalla merkkinä romahduksesta, jossa halpeneminen johtuu yhtäältä kysynnän laskusta ja toisaalta kansalinvälisen kaupan ja tavaroiden kuljetuksen tyrehtymisestä. Toisin kuin monet näistä pelleistä yrittävät yhä uskotella, niin tämäkin tyrehtyminen tulee jatkumaan viimeiseen loppuunsa asti, jos tätä monetaristista järjestelmää ei lakkauteta ja vaihdeta amerkikkalaisen systeemin mukaiseen järjestelmään. Vanhassa pitäytymisen seurannaisvaikutukset saattavat olla ällistyttävän dramaattiset; maapallon sivilisaatio katoaa ehkä noin parin sukupolven aikana ja väestön koko pienenee yli puolella... Tänään Lyndon LaRouche kertoo maailman tilanteesta webcast -seminaarissaan klo. 20:00 Suomen aikaa sivustonsa LaRouche PAC kautta.

Huomaan, että joillekin teille lukijoilleni tämä viime aikoina tarjoamani poliittismaailmankatsomuksellistaloudellinen kriisikirjoittelu on ollut liikaa, koska blogini tilaajia on poistunut Blogilistan mukaan. En ole kirjoitellut yhtään miellyttääkseni jotakuta eikä niin pidä tehdäkään. Tämä syksyn vaiheeni on ollut yhtäältä tarve purkaa ko. asioiden tuomaa vitutustani ja toisaalta levittää näitä oppimiani hyvin tärkeitä asioita. Minusta on niin vihastuttavan ällistyttävää, kuinka sinisilmäisesti olemme uskoneet länsimaisen elämäntavan ja maailmankatsomuksen hyvyyteen. Vaikka se (eli brittiläinen systeemi) on tuonut paljon aineellista hyvää, niin siihen hyvään on kuitenkin piiloutunut niin paljon saastaa henkisellä tasolla ja nyt myös fyysisellä tasolla tämän talousromahduksen paljastettua jo suuren osan koko kauheudesta. Nyt kun olen oppinut jo varsin perusteellisesti tilanteeseen liittyviä ominaisuuksia ja vuorovaikutussuhteita, niin ei ole enää ollut mitään syytä jättää jyrkästi tuomitsematta näitä länsimaisen maailmamme huonoja puolia. Ne huonot puolet uhkaavat nyt syödä ne vähät hyvätkin puolet kiitos maailman johtajuuden ja kansojen rappeutumisen, korruption, ahneuden, tyhmyyden ja mitä kaikkea... Mihin siitä enää silloin voi mennä?

Tässä vaiheessa alkaa tuntumaan siltä, että kaikki sanottavani tästä aiheesta alkaa olla tehty toistaiseksi ja on aika siirtyä "normaalimpaan" bloggaamiseen antaen muullekin aikaa ja jättää maailma romahtamaan rauhassa. Tarkoitukseni on kuitenkin jatkaa "Helvetti vai Renessanssi?!" -kirjoitussarjaani yhden osan verran, jossa pohdin näitä asioita vielä ainakin biosfäärin ja noosfäärin (kollektiivisen tietoisuuden kerrostuma, jossa on esim. ihmisen kaikki kulttuuri) kannalta...

Helvetti vai Renessanssi?! - Brittiläisen systeemin moraalittomasta voittokulusta 1700 -luvulta nykypäivään

Olen kuvannut tässä kirjoitussarjassa amerikkalaisen ja brittiläisen systeemin synnyn ja niiden ominaisuuksia. Olen tähdentänyt brittiläisen systeemin huonoutta verrattuna amerikkalaiseen systeemiin; toki amerikkalainenkaan systeemi ei ole täydellinen. Olen myös kertonut nykymaailmassa vallitsevasta tilanteesta, missä kansakuntien ja heidän johtajiensa rapautunut älyllinen ja moraalinen taso ilmentää yhtäältä tuon brittiläisen systeemin vuosisataisen vaikutuksen tulosta ja toisaalta se on tällä hetkellä hyvin vakavalla tavalla hankala muuri ihmiskuntaa oikeasti ja kunnolla hyödyttävien ideoiden ja tekojen esilletuloa vastaan. Sen "uuden ajan" maailman kehittymistä vastaan. Tässä osassa haluan paneutua syvemmin brittiläisen systeemin ja sen puitteissa elävän Brittiläisen imperiumin saatanallisuuteen tutkimalla historiaa 1700 -luvulta nykyaikaan Yhdysvaltojen, Euroopan ja osin Venäjänkin avulla.

Kuten äskettäin kuvasin, niin amerikkalaisen systeemin syntyminen kulminoitui Yhdysvaltojen perustamiseen 1700 -luvun lopulla. Brittiläisen systeemin syntyminen kehittyi sen sijaan hitaasti 1500 -luvulta lähtien. Merkittävät vaiheet olivat; 1700 -luvun alettua, kun George I (suomeksi Yrjö I) astui valtaan Britanniassa ja jo ennen sitä tulevaa Brittiläisen imperiumin kolonialistista kauppaa tukevan British East India Companyn perustaminen 1600 -luvun alkaessa. Sen johdossa olivat mm. lordit Shelburne ja Palmerston sekä Jeremy Bentham.

Sittemmin aina 1700 -luvulta alkaen amerikkalainen systeemi ja brittiläinen systeemi ovat jatkuvasti pyrkineet tuhoamaan toisensa. Valitettavasti etenkin viimeisen 30 vuoden aikana brittiläinen systeemi on ollut vallitseva globalisaation ja monetaristisen järjestelmän takia kaikkialla maapallolla. Samalla amerikkalainen systeemi on itse asiassa ollut täysin kuollut talouden ja politiikan rattaissa. Se kuitenkin elää edelleen uinuvana menneisyyden kirjoituksissa, teoissa ja ennen kaikkea Yhdysvaltain perustuslaissa, jota Yhdysvallat ei tällä hetkellä kuitenkaan noudata oikeastaan ollenkaan etenkin talousasioissa Brittiläisen imperiumin saastutettua Yhdysvaltain rakenteet. Minkälaiset vaiheet ovat johtaneet tähän?

Ensimmäinen vakava uhka amerikkalaista systeemiä kohtaan tuli Yhdysvaltain sisällissodan mukana 1860 -luvulla. Silloin Yhdysvaltain presidenttinä oli amerikkalaista systeemiä kannattanut Abraham Lincoln. Sisällissotaan johtaneet seikat olivat nämä: Yhdysvaltain perustamisesta lähtien oli selvää, että maa tulisi jakautumaan kahtia; orjataloutta pyörittävään etelään ja amerikkalaista systeemiä pyörittävään pohjoiseen. Tähän oli pitkälti syynä juuri se, että osa alkuperäisten siirtokuntien asukkaista ei ollut amerikkalaisen systeemin puolella, vaan "hävittyään" Vapaussodan he edelleen säilyttivät uskollisuutensa brittiläiselle systeemille. Parhaiten brittiläistä systeemiä voitiin toteuttaa etelässä. Siellä asioiden pyörittäminen toteutettiin karkeasti sanottuna näin; perustettiin "landlord" -tyyppisiä plantaaseja, jotka olivat se taso, josta Brittiläinen imperiumi imi lisää valtaa ja varallisuutta. Samalla etelän eliitti sai oman, mutta pienen osansa sen tuottamasta potista.

Mm. tuo British East India Company toimi tässä Brittiläisen imperiumin välikätenä siten, että se yhtäältä toimitti kolonialistisen mahtinsa avulla orjia Afrikasta Yhdysvaltojen etelään ja toisaalta otti samalla oman osansa näiden orjien tekemästä työstä ko. plantaaseilla. Plantaasien puuvillasta toimitettiin Britanniaan n. 75%, jossa se tehtiin halvoiksi kankaiksi. Ne myytiin Brittiläisen imperiumin "kruununjalokivessä" Intiassa, jossa maksu suoritettiin kuitenkin ooppiumsadolla. Se ooppium vietiin Kiinaan, jossa se myytiin erittäin suurella voitolla addiktoituville kiinalaisille. Tästä syntyi Brittiläistä imperiumia rikastuttava kiertoliike, joka innoitti Brittiläisen imperiumin silloista talousfilosofiaa kiteyttäneen ja kehittäneen Adam Smithin sanomaan: "Buying cheap and selling dear". Hän myös kehitti tästä termin "vapaa kauppa", joka on nykyisen globalisaation ja monetarismin peruskiviä.

Huomattava on kuitenkin se, että tuo kaikki tapahtui enemmän tai vähemmän salassa muun toiminnan varjolla (paitsi tietysti orjien ja osittain huumeiden suhteen) niin, että silloinen tavallinen kansa ympäri maailman olisi siitä mahdollisimman vähän tietoinen. Tässä kiteytyy osaltaan brittiläisen systeemin / Brittiläisen imperiumin luonne, joka ilmenee aivan samalla tavalla nykyäänkin monetarismissa ja globalisaatiossa. Mikään ei ole muuttunut. Paitsi ehkä se, että kaikki on tapahtunut nyt entistäkin salakavalammin ja röyhkeämmin nykyisten mahdollisuuksien ansiosta. Palaan tämän kuvaamiseen tuonnempana.

Näin Brittiläinen imperiumi siis säilytti jalansijaa myös Yhdysvalloissa 1800 -luvulla. Tilanne johti kuitenkin myös elinolosuhteiden kannalta katsottuna Yhdysvaltojen jakautumiseen. Etelän brittiläinen systeemi piti ko. alueen takapajuisena ja kehittymättömänä, kun taas pohjoisen amerikkalainen systeemi antoi mahdollisuuden ennen näkemättömään hyvinvoinnin kehittymiseen; teollinen vallankumous oli etenemässä pohjoisessa. Sisällissota puhkesi tämän tilanteen pohjalta, mutta se ei missään nimessä ollut vain Yhdysvaltain sisäinen asia, vaan nimenomaan myös brittiläisen systeemin ja amerikkalaisen systeemin välinen sota. Sota Brittiläistä imperiumia vastaan.

Yhtäältä elinolojen erilaistuminen etelän ja pohjoisen välillä, mutta ennen kaikkea Brittiläisen imperiumin imperialistiset aikeet ja heidän vaarassa ollut orjasysteeminsä etelässä sanelivat tapahtumia. Etelän valtiot halusivat Yhdysvaltain unionista kokonaan eroon ja näin ne provosoivat osaltaan tilannetta sotaan apunaan Britannian vaivihkainen tuki ja houkuttelu (apuna mm. etelän brittimieliset "agentit"). Samalla Brittiläinen imperiumi pyrki salaa murhaamaan Abraham Lincolnin, jossa se onnistuikin sodan loppuessa. Sodan tuloksena Yhdysvallat säilytti itsenäisyytensä, mutta uudet presidentit olivat tästä lähtien enemmän Brittiläisen imperiumin mieleen joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta (William McKinley). Orjasysteemi kuitenkin lakkautettiin, mutta näiden afroamerikkalaisten pitäminen alaihmisinä mureni lopullisesti vasta 1900 -luvun mittaan vähitellen. Sisällissodan jälkeen amerikkalaista systeemiä saatiin kehitettyä ja käytettyä sen verran, että Yhdysvallat menestyi ja tämä menestymismetodi siirtyi myös muualle maailmaan; mm. Saksa, Venäjä ja Japani. Brittiläinen imperiumi vastusti tätä kuitenkin koko ajan.

Tultaessa 1900 -luvulle Yhdysvalloissa alkoi sementoitumaan brittiläisen systeemin valta talousmaailmassa, kun perustettiin Federal Reserve - keskuspankki, joka aloitti monetaristisen järjestelmän käyttämisen ja se on yhä nykyäänkin yksi monetarismin "Mekka". Sen avulla taiottiin ajoittain mammonaa ja menestystä kansallekin (Ei kuitenkaan kaikille lähimainkaan) ja syntyi mm. 1920 -luvun taloushuuma. Näille oligarkeille tyypillisesti heidän juonitteluidensa ja osittain osaamattomuutensa (luetaan; brittiläiselle systeemille tyypillinen lyhytnäköinen ja ihmisistä välittämätön voitontavoittelu) takia syntyi myös lamoja, joista 1929 - 32 lama oli se kuuluisin. Monetarismi on luotu mm. juuri lamojenkin tekemiseen. Mukaan mahtui 1900 -luvun alussa myös Yhdysvaltain tarkoituksellinen vetäminen mukaan Ensimmäiseen maailmansotaan, jotta nämä oligarkit saivat vetää sen avulla voittojaan.

Ainoastaan Franklin Delano Rooseveltin aikakaudella vuodesta 1932 alkaen Toiseen maailmansotaan asti yritettiin elvyttää amerikkalaisen systeemin menetelmiä, joka tuottikin menestystä tehden Yhdysvalloista maailman edistyneimmän maan monessakin mielessä. Sen ylläpito kuitenkin epäonnistui, kun sodan jälkeen perustettu Bretton Woods -järjestelmä alkoi toimimaan enemmän brittiläisen systeemin kuin amerikkalaisen systeemin hyväksi; toisin siis kuin oli tarkoitus. Tästä on kiittäminen Franklin D. Rooseveltin kuolemaa ja näin Winston Churchillin, John Maynard Keynesin ja Yhdysvaltain uuden presidentin Harry S. Trumanin avulla Brittiläinen imperiumi alkoi taas kokoamaan voimiaan Yhdysvalloissakin, mutta 1800 -luvulta tuttu kolonialismi oli jo "vanha juttu" ja siten uudet lääkkeet oli otettava käyttöön.

Niinpä lopulta vuonna 1971 (syntymävuoteni muuten) Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon brittiläisen systeemin kannattajana lopetti Bretton Woods -järjestelmän monetaristisen järjestelmän hyväksi ja siitä alkoi matka kohti Yhdysvaltojen täydellistä Brittiläisen imperiumin oligarkkivalloitusta sittemmin globalisaationkin avulla tehtynä. Näin ollen Yhdysvaltojen reaalitalouden ja moraalin yhä vahvempi degeneroituminen alkoi kehittyä, joka on siis ollut tilanne nykypäivään asti ennen tätä talousromahdusta. Miten Euroopassa tilanteet kehittyivät saman ajan puitteissa nykypäivään?

Euroopassa Ranska oli jotenkuten säilyttänyt asemiaan kehittyneenä valtiona 1700 -luvulla aikaisemmista sodista ja sen kansallisvaltioidean tuhoamisesta huolimatta. Tieteen ja taiteen mm. katsottiin olleen aikakautensa edistyksellisintä monessakin mielessä, vaikka maan monarkkinen hallinto alkoikin saada voimakasta kritiikkiä. Jatkokehityksessä eli Ranskan suuressa vallankumouksessa ja sen jälkeisissä vaiheissa Brittiläisellä imperiumilla oli tässäkin sormensa pelissä. Ranskassa oli syntymässä sosiaalista, poliittista ja taloudellista levottomuutta monarkiaa vastaan ja tässä Brittiläinen imperiumi näki hetkensä koittaneen yhtäältä haitatakseen ko. kilpailevaa valtaa ja toisaalta saadakseen Eurooppaan vastavoimia vanhaa uhkaajaansa / vihollistansa eli Venäjää vastaan.

Tämän Brittiläinen imperiumi teki edesauttamalla (mm. taloudellinen ja sotakalustollinen tuki) Napoleon Bonaparten valtaannousua Ranskan vallankumouksen yhteydessä. Kumouksessa seurasi aluksi tasavaltavaihe 1790 -luvulla, mutta Bonaparten noustua valtaan Brittiläisen imperiumin vaivihkaisella avustuksella syntyi diktatuurillinen keisarivaihe 1800 -luvun alussa, joka johti Ranskan imperialistisiin valloituksiin lopulta aina Venäjää vastaan. Napoleonin heikko johtajuus ja yltiöpäinen käyttäytyminen kuitenkin kostautui ja lopulta Britannian oli liittoutuneiden avulla pantava Ranska aisoihin. Aluksi kaiken piti olla Ranskan vallankumouksessa kuin ihanteellinen eurooppalainen versio Yhdysvaltain itsenäistymisestä eli amerikkalaisen systeemin pystyttäminen Ranskaan, mutta Brittiläisen imperiumin halutessa tuhota moisen uhan pois päiväjärjestyksestä siitä tuli täydellinen fiasko Bonaparten avulla.

Seuraavan kerran Brittiläinen imperiumi pisti sormensa vahvasti peliin Euroopassa Saksan tuhoamiseksi. Valtakunnankansleri Otto von Bismarckin Saksasta oli kasvanut monelta osin Euroopan edistynein kansakunta 1800 -luvun lopulla, koska se oli käyttänyt käynnissä olevan teollisen vallankumouksen edetessä Yhdysvalloista tuttuja amerikkalaisen systeemin menetelmiä. Sen ansiosta esim. teollisuus ja infrastruktuuri olivat Saksassa aikansa huippua. Brittiläiselle imperiumille tämä oli tietenkin selkeä uhka, joka piti eliminoida; Britannia ei hyväksynyt mm. sitä, että sen meren mahtia alkoi nakertamaan mantereinen mahti rautateineen kaikkineen. Brittiläinen systeemi yksinkertaisesti sanottuna ei vihaa mitään niin paljon kuin amerikkalaista systeemiä. Aluksi eliminointia tehtiin vaivihkaa taloudellisin ja poliittisin keinoin, jonka avulla Bismarck saatiin taipumaan eroon valtakunnankanslerin virasta mm. Saksan viimeisen keisarin Vilhelm II painostuksesta. Sitten 1900 -luvun alussa otettiin pian käyttöön geopoliittiset provokaatiot ympäri Euroopan ja Venäjän, jossa viimein saatiin aikaan Ensimmäinen maailmansota 1910 -luvulla, kun Unkarin kruununprinssin Frans Ferdinandin murhaaminen aiheutti ketjureaktion liittolaissuhteiden välille.

Brittiläinen imperiumi tiesi, että aiheuttamalla vaivihkaa (manipuloimalla, valehtelemalla, suosimalla ääriainesten syntymistä, antamalla tukea sopiville ihmisille jne.) ja vähitellen ristiriitoja sekä valtapoliittisia vastakkainasetteluja eri kansakuntien ja liittolaissuhteiden välille, saatetaan tilannetta räjähdysherkäksi; "Lopulta sota saadaan aikaan vain laskemalla hattu oikeaan kohtaan". Sota on aina ollut Brittiläisen imperiumin oligarkkieliitille yksi tuottoisan toiminnan lähde, joten niiden sytyttäminen on ollut yksi oleellinen menetelmä maailman politiikassa sen lisäksi, että liialliset uhat eliminoidaan samalla saattamalla muut sotajalalle imperiumin itsensä puolesta; "Valtio voidaan tuhota siten, että orkestroidaan sen eri kansallisuudet toisiaan vastaan ja he tuhoavat itse itsensä". Siksi myös Yhdysvaltain veto mukaan Ensimmäiseen maailmansotaan oli oleellista.

Jo vallassa ollut Winston Churchill (mm. valtiovarainministerinä) suunnitteli heti Ensimmäisen maailmansodan jälkeen seuraavia siirtoja 1920 -luvulla. Ensimmäisessä vaiheessa sodasta toipuva Saksa pistettiin lopullisesti polvilleen epäinhimillisillä sotakorvauksilla ja aiheuttamalla talouden romahdus sen avulla niin, että viimein Saksan Weimarissa tapahtui hyperinflaation kautta talouden kuolema. Sen jälkeen Brittiläinen imperiumi otti käyttöön toisen vaiheen, jossa se pyrki saattamaan Saksassa valtaan sellaisen johtajan, joka yhtäältä olisi mieliksi Brittiläisen imperiumin aikeille ja toisaalta pitäisi Euroopassa sellaista jöötä, joka pitäisi myös Brittiläisen imperiumin arkkivihollisen Venäjän ruodussa. Tässä vaiheessa Venäjä oli kuitenkin muuttunut Neuvostoliitoksi. Uutta johtajaa varten tilannetta alettiin petaamaan Brittiläisen imperiumin oligarkkieliitin rahojen turvin antamalla "valitun" johtajan puolueelle koko ajan tukea ja Saksan epätoivoinen tilanne oli samalla hyvä kasvualusta tällaisen johtajan "ilmestymiselle". Brittiläinen imperiumi tiesi tämän ja suunnitteli siten huolellisesti ja vaivihkaa kaiken. Ko. imperiumihan ei nimittäin likaa käsiään muiden sotkuissa tarpeettomasti, vaikka se ne aiheuttaa.

Yksi merkittävä henkilö näistä brittiläisen systeemin oligarkkieliiteistä Saksan uudelleenjohtajistamisessa oli Prescott Bush (George W. Bushin isoisä), joka mm. pelasti ko. johtajan puolueen vararikolta ja hänkin oli yrittämässä juurruttaa samanlaista ko. johtajan edustamaa systeemiä Yhdysvaltoihinkin brittiläisen systeemin lopullista sementoimista varten, mutta Franklin Delano Roosevelt ehkäisi ne aikeet 1930 luvulla. Lopulta johtaja saatiin valtaan Saksassa ja erilaisten tekaistujen terroritekojen varjolla johtajalle annettiin viimein diktaattorin valta muka turvallisuuteen vedoten. Kuka oli tämä johtaja? No, se oli Adolf Hitler. Hänen avullaan luotua hallintosysteemiä alettiin kutsua harhauttavasti natsismiksi, jotta se eroaisi mahdollisimman paljon vekkulin imperiumimme omasta näennäisestä olemuksesta (luetaan; demokraattisesta kapitalismista...Muka). Tuo sama koski myös Italiaa, jossa samaa aatetta saatiin johtamaan Benito Mussolini.

Todellisuudessa kyse oli kuitenkin yhdestä ja samasta brittiläisestä systeemistä, jossa kansa on riistettävä ja ruodussa pidettävä alaluokka ja harvalukuinen eliitti hallitsee kaikkea ja saa suurimmat hyödyt. Ainoa ero on siinä, kuinka paljon tuota valtaa paljastetaan ja käytetään käytännössä ko. valtion systeemeissä, kuinka paljon ja millä tavalla kansa on eliitin hyödyn pelinappulana. Kuten tiedämme, niin tämäkin Brittiläisen imperiumin valttikortti osoitti tuhoisan arvaamattomuutensa ja Britannia joutui turvautumaan Yhdysvaltojenkin apuun sen tuhoamisessa ja ko. liittoutuneet pistivät Saksan (ja Italian) ruotuun Toisen maailmansodan päätteeksi. Natsisaksa oli täten erittäin selkeä toisinto Napoleon Bonaparten ajan Ranskasta.

Neuvostoliiton tapaus on mielenkiintoinen etenkin Toisen maailmansodan jälkeen. On nimittäin niin, että Neuvostoliiton ideologian isä Karl Marx oli Lontoossa ollessaan 1800 -luvulla myös Brittiläisen imperiumin keskeisten talous- ja filosofigurujen ajatusten vaikutuspiirissä, kuten esim. edellisellä vuosisadalla eläneen Adam Smithin. Marx kirjoitti Lontoossa ollessaan teoksensa Pääoma, johon suodattui esim. Smithin teesejä Marxin edelleenkehittäminä tai muunneltuina eri versioiksi / peilikuviksi.

Marxin kehittämä sosialistinen taloussysteemi otettiin käyttöön Neuvostoliitossa ja sitä alettiin kutsua kommunismiksi. Kun tarkastelemme kommunismia, niin sen piirteissä on eroista huolimatta edelleen sama henkinen ydin kuin Brittiläisen imperiumin käyttämässä imperialistisessa kapitalismissa. Edelleen hyötyjä tuottava entiteetti ovat työläiset ja suurin valta sekä varallisuus ovat edelleen harvalukuisella eliitillä. Erot näkyvät vain siinä, kuinka valtaa ja rajoituksia säädellään työläisiä (alamaisia) kohtaan ja kuinka ne laitetaan toimeen yhteiskunnan rakenteissa. Mikään ei muutu ytimessä; niin kommunismi, fasismi, natsismi kuin imperialistinen kapitalismikin ovat vain yhden ja saman brittiläisen systeemin eri versioita.

Niinpä nykypolitiikan ajatteleminen vain asteikolla "oikeisto vs. vasemmisto" on tuudittautumista vain yhden ja saman puljun puitteissa kelluvien nappuloiden tylsistyttävään näpertelyyn. Nykymaailman tilanteessa tämä on täydellisesti riittämätöntä ja harhaisella tavalla vaarallista. Nyt nimittäin tarvitaan koko puljun vaihtoa parempaan ja ainoa tiedossa oleva kunnollinen mahdollisuus on brittiläisen systeemin vaihtaminen amerikkalaiseen systeemiin. Kuten Franklin D. Roosevelt on sanonut asiaa kiteyttämään: "We must speak not of parties, but of universal principles". Pulju on siis vaihdettava sellaiseen, jossa brittiläiselle systeemille tyypilliset ismit eivät hallitse kokonaisuutta. Ismien tarkoitus on siinä järjestelmässä olla vain eliitin rahan- ja vallankahmintakeinoja tavallisen kansan kustannuksella. Amerikkalainen systeemi ehkäisee sitä paljon tehokkaammin kuin brittiläinen systeemi mm. jakamalla varallisuutta ja hyvinvointia tasaisemmin ja vähentämällä käsitteen velka vaikutusta.

Toisen maailmansodan jälkeen tuo kommunismin ero verrattuna kapitalismiin oli kuitenkin riittävä maailman poliittisille valtapeleille; syntyi kylmä sota idän ja lännen välille. Brittiläinen imperiumi synnytti ja hallitsi tilannetta asettumalla näennäisesti Yhdysvaltojen puolelle Neuvostoliittoa vastaan ja näennäisesti syntyi Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välinen kilpailuhenkinen uhittelu. Brittiläisen imperiumin oligarkkieliitti näki tässä mahdollisuuden yhtäältä levittää Yhdysvaltoihin brittiläisen systeeminsä eli anglo-dutch liberal systeeminsä valtaa ja toisaalta samalla pitää ruodussa Yhdysvaltojen avulla arkkivihollistaan Venäjää, joka oli tässä vaiheessa naamioitunut Neuvostoliitoksi.

Amerikkalaista systeemiä kannattaneet Yhdysvaltojen presidentit ovat sen sijaan pitäneet Venäjää vanhastaan molempia hyödyttävänä yhteistyökumppanina, mutta brittiläistä systeemiä suosineet Yhdysvaltain presidentit ovat olleet Venäjää vastaan. Näin on ollut Yhdysvaltain perustamisesta lähtien (Venäjä auttoi Yhdysvaltoja mm. sisällissodassa ja vapaussodassa) ja näin on nykyäänkin, josta esimerkki on Yhdysvaltain brittiläistä systeemiä toteuttavan George W. Bushin hallinnon tahallinen eripura ja juonittelu mm. Georgian sodan kohdalla ja tämän hetken ohjuskriisissä: A B. Tällaista eripuraa ja juonittelua on aina orkestroinut Brittiläisen imperiumin eliittisaatanat brittiläisen systeeminsä hyödyksi ja sen uhkien eliminoimiseksi.

Neuvostoliiton hajottua 1991 tilanne oli avoin lännen ja idän yhteistyölle, mutta Brittiläinen imperiumi pahus soikoon laittoi tässäkin kohtaa sormensa peliin. Monetaristinen talousjärjestelmä oli jo luotu lännessä hyvään alkuun Bretton Woods -järjestelmän lakkauttamisella ja nyt tarvittiin vain tekosyy alkaa levittämään sitä kansainvälisesti niin, että siitä muodostuisi yhä globaalimpi ja vahvempi (talous)mahti. Sen takia kehitettiin tietenkin globalisaatio ja sen yhteydessä jankutettava "vapaa kauppa". Avuksi luotiin ylikansallisia elimiä ja järjestelmiä, jotta Brittiläisen imperiumin oligarkkieliitti saisi korporaationsa mahdollisimman tuottaviksi ja mahtaviksi vallaltaan lopulta ylitse kaikkien kansallisvaltioiden. Imperiumi havaitsi, että valtaa saa levitettyä paremmin kansainvälisten korporaatioiden ja pankkien kautta kuin geopoliittisilla menetelmillä, kuten sodilla, kapinoilla ja vaalimanipulaatioilla (puolue- ja vaalituki). Näitä auttavia järjestelmiä Euroopassa ovat olleet nyt EU ja Euro. Neuvostoliiton ja itäblokin romahtaminen loi tälle vihdoinkin hyvän tilaisuuden ja Venäjä jätettiin siinä tarkoituksella (Brittiläisen imperiumin arkkivihollinen ja uhka) sen ulkopuolelle selviytymään itse ja Venäjän sekä entisten neuvostotasavaltojensa oloja haitattiin myös tahallaan mm. Brittiläisen imperiumin talousagenttien, kuten juuri George Soroksen avulla.

Nykyään eräs entinen neuvostotasavalta nimeltään Georgia on otettu Brittiläisen imperiumin pelinappulaksi Venäjää vastaan, missä imperiumin eliitti mm. George Soroksen ja lordi Mark Malloch Brownin avulla asetti Georgian valtaan ns. ruusuvallankumouksen varjolla (vanhat tutut vaivihkaiset keinot käytössä, kuten taloudellinen ja aineellinen tukeminen; puolue- ja vaalituki, aseet) Mikheil Saakashvilin, joka on näin Brittiläisen imperiumin nukkehallitsija; opiskellut mm. Yhdysvalloissa ko. imperiumin tukirahoilla (Yhdysvaltain ulkoministeriön stipendi). Häntä käytettiin provokaattorina Brittiläisen imperiumin intressien mukaisesti Georgian sodassa viime elokuussa. Brittiläinen imperiumi on pystynyt jo valloittamaan mm. koko Euroopan ja Yhdysvallat monetarismin avulla, mutta Venäjä on sille edelleen kova ja askarruttava pala (vaikka sielläkin lienee jo ollut tavalla tai toisella "soluttautujia"), joten Venäjän härnäämiseen syystä tai syyttä käytetään aikaa ja vaivaa vaivihkaisesti tietenkin; Puolan ohjuskilpi.

Kuten siis havaitsemme, niin Brittiläinen imperiumi on toiminut täsmälleen samojen periaatteidensa ja alhaisen moraalinsa mukaisesti kaikki nämä vuosisadat aina tähän päivään asti. Kaikki me tavalliset ihmiset joudummekin nyt kysymään itseltämme tässä nykymaailman talousromahduksessa; onko nyt viimein aika tuhota Brittiläinen imperiumi lopullisesti? Vastaus; Todellakin on!! Tässä on kuitenkin huomioitava se, että edessämme saattaa olla useita vuosikymmeniä kestävä prosessi. Prosessi täytyy kuitenkin aloittaa HETI, koska aikaa ei ole hukattavissa yhtään tämän talousromahduksen takia. Ko. romahdus on siis nähtävä myös mahdollisuutena "Uuteen aikaan" ja nämä mahdollisuudet on käytettävä hyväksi pitkäjänteisesti ja mission kaltainen visio mielessään. Siksi Lyndon LaRouche on mesonnut viime aikoina niin kärkevästi ja paljon tästä asiasta mm. LaRouche PAC -sivustollaan ja siksi minäkin teen nyt niin tässä blogissani. Tämä tilanne on meille kaikille ainutlaatuinen tilaisuus tehdä maailmaa parantavaa itsetutkiskelua ja muuttaa sitten tekojamme sen mukaan. Siksi minäkin olen nyt uhrannut erittäin paljon aikaa tähän; analysoin sekä nykymaailman huonoja puolia että "Uuden ajan" maailman hyviä puolia. Olemme siis myös moraalisella ja elämänkatsomuksellisella vedenjakajalla!

Lopuksi laitan linkit oheismateriaaliin: Nämä kolme LaRouche PAC -sivuston dokumenttielokuvaa kertovat mm. juuri ym. asioista hyvin selkeällä tavalla: A B C. Katsokaapa ne, ellette jo ole niin tehneet. Viimeisenä on lainaus sivustolta The Zeitgeist Movement, jonka tuottamia ovat ne kaksi dokumenttia, joihin äskettäin linkitin. Tässä ne ovat uudestaan (A ja B) ja tässä on ko. lainaus: "When we understand that sustainable progress does not come from competing with each other for property or identity, but rather from working together, we begin to see how paralyzed, distorted and, in many ways, imprisoned, our current world society is".